Pikajuna 2 Valkeasaaressa n. v 1910: C 2100-sarjan 4-akseliset makuuvaunut

[Kurt Ristniemi]

Ylläpito on siirtänyt tähän Rautatiemuseon kuvaan liittyvän kommentoinnin Vaunut.orgin puolelta tänne keskustelualueelle.


http://vaunut.org/kuva/142919

Kuvassa on pikajuna nro 2, Helsinki-Pietari pysähtyneenä Valkeasaaren asemalle n. v. 1910. Junassa on 2-akselinen konduktöörivaunu ja kolme 4-akselista C 2100-sarjan makuuvaunua.
Rautatiemuseon kuvatekstissä vaunut on merkitty Cm-vaunuksi.  
---------------------------------

Vuoden 1913 kotipaikkaluettelossa näiden 2100-sarjan vaunujen littera oli C.
Vaunut 2101-2108 kuuluivat Helsinkiin, 2109 Pietariin ja 2110 Turkuun.
C 2117 kuului Helsinkiin.
Konduktöörivaunu F 3313 kuului sekin Helsinkiin.

Asemilla tarvittavien vaunujen luettelossa nämä makuuvaunut on merkitty litteralla Co'.
Kuvan kokoonpanoa 3 Co' 1 F vastaa vain junapari 2,1 Helsinki-Pietari-Helsinki.
Kuvan juna lienee siten joko juna 1, Pietari-Helsinki, tai juna 2, Helsinki-Pietari.

// kommentit siirretty kuvasta http://vaunut.org/kuva/142919 tänne keskustelualueelle

[Ilkka Hovi]

Junan vasemmalla puolella ei näy veturia. Kyseessä kait juna nro 2 Hki - Pb. Veturi ei tarvinnut vaihtaa Valkeasaaressa joten voisi olettaa veturin olevan kuvan oikealla puolella.

[Erkki Nuutio]

Mielenkiintoinen kuva ja tarkkaa analyysiä.
Auttaako tämä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119533?page=13
(Suomen Teollisuuslehti 5/1898 1.3.1898, teksti sisävalokuvineen alkaen sivulta 7).
Makuuvaunujen kolmesta luokkavaihtoehdosta I&II -luokan vaunussa oli pari-ikkunat kauttaaltaan molemmin puolin.
II&III -luokan vaunussa vain vaunun II-luokan puolikkaassa. III -luokan vaunussa ei ollut pari-ikkunoita.
Tapio Keräsen kirjoitus SVR:n matkustajavaunuista Resiina 2/1976 s. 10-27 saattaa myös palvella.

[Petri Sallinen]

Vaaleat seinäpinnasta irti olevat laatat käymälän ikkunoiden vieressä kertovat vaunun numeron, jotta makuupaikan lunastanut matkalainen löytäisi oman vaununsa. Haapalaudoitetuissa makuuvaunuissa laatat olivat likimain samoilla paikoilla, mutta ne oli kiiinnitetty lappeelleen seinää vasten. Niissä laatan väri oli keltainen pohja ja musta teksti.

[Erkki Nuutio]

On perusteltua kertoa myös mitä itse asemarakennuksessa tapahtuu vaunujen odotellessa: Matkustavaisten tulli- ja passitarkastus (?), ja iltaan asti juopottelu asemaravintolassa:
 
Taaskin laitonta anniskelua rautatieasemilla" (Wiipuri 1.10.1905 s.2)
"...juowuttawien juomien anniskelu rautateittemme asemarawintoloissa on saanut paljon pahaa aikaan.
Että nämä walitukset owat aina todenperäisiä ja asiallisia, saa hywin helposti nähdä ja kokea warsinkin Wjälostrowin (Walkeasaaren) asemalla, jonka kolmannen luokan rawintolassa joka päiwä juopottelua kestää aamusta alkaen myöhään yöhön. - Sunnuntaina ja juhlapäiwien iltoina on juoppous niin suuri, että tuskin wertaista löytää pahimmasta kapakasta.  Juopuneiden huutoa, kiroilua ja rivoa laulua kuuluu lakkaamatta, tappeluja, riitoja sekä oksennuksia on tuon tuostakin nähty kolmannen luokan ilmankin jo likaisessa odotushuoneessa."  ....
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/788597?page=2
Hyi hyi, vai parempiosaisten ylimielisyyttä ja vihanpitoa kolmannen luokan kansalaisia vastaan?
Muuten onko salakapakointi Wilppulan asemalla jo loppunut?

[Kurt Ristniemi]

Kummalla puolella rataa Valkeasaaren asemarakennus oli? En onnistu löytämään Valkeasaaren ratapihakaaviota.
Karjalan kartat -sivuston topografisen kartan perusteella asema näyttäisi olleen oikealla puolella Pietarin suuntaan mennessä. Silloin tässä kuvassa vasemmallla oleva veturi merkistsisi junan olevan menossa Suomen suuntaan.

Toisaalta Valkeasaaressa ainakin jossakin vaiheessa pysähdyttiin rajamuodollisuuksien tähden pitkäksikin aikaa. Kenties veturi on seisokin aikana käynyt vakkkapa vettä ottamassa eikä siksi näy kuvassa?

Pieni oikolukukorjaus tuohon Erkin juopottelu-uutiseen: Aseman nimi on jutussa kirjoitettu 'Bjäloostrowin'. Mielenkiintoinen kirjoitusasu sekin venäläisestä nimestä 'Белоостров', 'Beloostrov'. Lisäksi aseman nimi on kirjoituksessa jaettu kahdelle riville varsin omaleimaisesti: 'Bjäloo|strowin'.

[Petri Sallinen]

Kuvaa vastaavat kuvalaattapiirustukset löytyvät kahdesta sarjasta. Piirustukset ovat päiväämättömät ja sijoittuvat todennäköisesti 1920-luvun jälkipuoliskolle. Molemmat tyypit on jo tässä vaiheessa litteroitu Cm-sarjaan. Toisen numeroavaruus on 2111-2128 ja toisen 2129-2136. Ulkoisesti vaunut ovat piirustuksien mukaan samanlaisia vastaten valokuvaa. Sisustuksissa sen sijaan on eroja.

[Kurt Ristniemi]

Ja sitten vielä korjaus tuohon edelliseen kommenttiini: 
"Silloin tässä kuvassa OIKEALLA oleva veturi merkitsisi junan olevan menossa Suomen suuntaan."
Ja juna olisi silloin nro 1 Pb-Hf.

[Petri Sallinen]

Suomen Teollisuuslehti 5/1898 kuvaa makuuvaunuja seuraavalla tavalla:

"Valmiina olevia ratoja varten:
10 kappaletta I ja II luokan vaunuja, 6 kpl I ja III vaunuja ja 15 kpl III luokan vaunuja.

Turun—Karjan rataa varten: 2 kappaletta I ja II luokan vaunuja, 2 kpl II ja III luokan, 4 kpl III luokan vaunuja. Yhteensä 39 vaunua.

Sanottakoon kohta, että nämä vaunut tekevät erinomaisen hauskan vaikutuksen. Ulkomuodossaan ne eroavat vanhoista vaunuista suuruutensa, päistään pyöristetyn ja suippenevan kattorakenteensa, kattovalaistuksensa, porttien ympäröimän päätysiltansa sekä erittäinkin sen kautta, että ne lepäävät n. s. trukkien kannatuksella, jonka kautta ne huolimatta suuresta pituudestaan voivat kulkea jyrkissä käänteissäkin.

Miten suuria vaunut todellisuudessa ovat, ilmenee seuraavista mitoista: pufferipalkkien väli on 17,5 metriä ja vaununkorin pituus päätyseinästä toiseen 15,8 metriä; paino on 27 tonnia. Mitä kattorakenteeseen tulee, niin vetää siinä huomion puoleensa keskellä kohoava lanternini, joka tekee vaunut korkeiksi ja tilaviksi sekä päästää sivulla olevista ikkunoistaan runsaasti valoa ylhäältä. Kun katon päädyt alenevat loivasti, ei nopeuden ja ilmavirran vaikutuksesta lennä tomua päätysilloille yhtäsuuressa määrässä, kuin muissa vaunuissa. Päätysiltaa suojaavat takorautaiset portit suovat matkustajille tilaisuuden ilman vaaraa oleskella junan kulkiessa ulkona sillalla."

Tekstin perusteella voi päätellä, että 39 ensimmäistä makuuvaunua olivat avosiltaisia. En tiedä, milloin umpieteisillä varustettuja makuuvaunuja ryhdyttiin rakentamaan ja mistä numeroista alkaen. Tätä asiaa voi yrittää haarukoida ja jotain voi päätellä ensimmäisiä haapalaudoitettuja uudella korityypillä varustettujen vaunujen rakentamista kuvaavista kirjoituksista 1910-luvulta. Umpieteisillä varustetut makuuvaunut liittynevät kansainvälisen ravintolavaunuyhtiön saapumiseen Suomeen. Tekstien perusteella saa sellaisen kuvan, että alkujaan umpieteisillä varustetut makuuvaunut sijoitettiin ennen kaikkea niihin juniin, joissa oli ravintolavaunut — helpottamaan siirtymistä vaunuista ravintolaan.

Haapalaudoitetut uudet päivävaunuthan oli tarkoitus rakentaa avosiltaisiksi — tästä on olemassa ehdotuspiirustuskin — mutta umpieteisillä varustetuista makuuvaunuista oli jo saatu niin hyviä kokemuksia, että ajatuksesta luovuttiin. Siksi ensimmäiset haapalaudoitetut (itse asiassa ensimmäissä vaunuissa poppelilla laudoitetut) korimallit olivat umpieteisillä varustettuja.

[Esa J. Rintamäki]

Joissakin muinaisissa tilastoissa I & II luokan makuuvaunut eroteltiin vastaavista päivävaunuista merkinnällä "Co yö". Joissakin vaunuissa avosillat muutettiin umpieteisiksi.

Muistiinpanojeni mukaan vaunut 2112 - 2116 ja 2129 - 2137 rakennettiin uudesta lähtien umpieteisillä. Alunperin avosillat olisivat olleet vaunuissa 2101 - 2110 ja 2117 - 2128. Avosiltojen umpeutus sitten tehtiin vaunuihin 2101, 2102, 2104, 2108, 2117, 2120 - 2124, 2126 - 2128.

Vaunut 2106, 2109, 2114, 2118, 2119, 2125, 2131 - 2134 ja 2137 poistettiin kirjoista 1920 Tarton rauhansopimuksen mukaisesti. Jäljelle jääneiden vaunujen kohtalona oli luovuttaa aluskehyksensä uusiokäyttöön, esim. 2102 -> Ei 22158 vuonna 1937. Edelleen 1942 niitä alennettiin III luokan istumavaunuiksi (Ei 22006 - 22011), ja näidenkin kohtalona oli siirtyä XEi-sarjaan vuonna 1949. Näitä hylkäiltiin pitkin 1950-lukua.

Talvisodan jälkeen Neuvostoliittoon "lahjoitettiin" vaunut 2107, 2128, 2130, 2135 ja 2136, rautatiemuseolta saatujen tietojen mukaan.

Vaunujen 2103, 2105, 2112, 2113, 2120, 2123 ja 2124  kohtalosta en ole saanut tietoja.

[Petri Sallinen]

OK. En tiennytkään, että avosiltaisia makuuvaunuja saneerattiin umpieteisillä varustetuiksi. Kiitos tästä tiedosta. Osaatko sanoa, milloin tätä tapahtui.

[Heikki Jalonen]

Kuvassa näkyy, että signaalinaru on hyvin löysällä, se roikkuu ensimmäisessä vaunuvälissä melkein makuuvaunun oven alareunan tasolla.  Uskaltaisiko siitä päätellä, että veturi on irrotettuna?  Juuri kuvassa oikealla olevasta päästä, koskapa narun löysä pussi on siinä päässä.  Veturi on ehkä vesityksellä, rajamuodollisuuksien kestäessä Venäläisen loputtomasti.

Toisekseen, eikös tuolla vasemmanpuoleisen vaunun päädyssä ole loppuopastelevy, valkoinen puoli tännepäin.  Levy vain ei ole vaunun vapaassa päässä, vaan vaunuvälin puolella, viimeisessä vaunussa kuitenkin.

Edellä sanotun perusteella, junan kulkusuunta kuvassa on ollut/tulisi olemaan oikealle.  Helsinkiin kai siis.  Jolloin junan numero on siten pariton (luultavasti 1).  Eikös siitäkin noussut pikku pogromi, kun huomattiin että SVR:n juna nro 1 ei lähtenytkään Pietarista vaan Helsingistä - muutettava oli.

Viittaan tässä seuraaviin kuviin: http://vaunut.org/kuva/42914 ja http://vaunut.org/kuva/102355

Kuvassa 42914 näkyy radan oikealla puolella (Venäjän maaperällä) asema-alueen jäljellä olevia rakennuksia - itse asemahan tuhoutui 1917.  Ja pieni torni, joka näkyy hyvin myös kuvassa 102355, samalla puolella rataa kuin asemakin.  Se lienee veturitallin vanhempi vesitorni, eikä ole sama kuin ensimmäisen kuvan uudempi vesitorni vasemmalla.

Kuvan vormuhenkilöllä on selässä pitkä ase (epäilemättä 3:n linjan Tulalainen) ja päällään Gimnasterka-tyylinen lyhyehkö vaalea kesätunika, päässään melko koruton koppalakki.  Sen perusteella kyseessä on luultavimmin sotilas, jefreitteri-tason aliupseeri.

[Erkki Nuutio]

Radan varrella -kirjan sivulla on kuva asemasta 1910 ja kartta vuodelta 1942. Kuva näyttää taustalla vesitornin, joka on siis samalla puolella kuin alkuperäinen asemakin. Tämä asema ei ollut saariasema.
Raiteiltaan pelkistetyssä kartassa näkyy puolestaan pohjoisen puolella alkuperäisen aseman puistikko. Alkuperäinen asema ei tietenkään ollut kartan asema, jonka neuvostolaiset olivat rakentaneet rannikkorataakin palvelemaan.

Juna menee siten Pietariin, jos veturi on (piilossa) kuvan oikealla puolella.

Tässä näkyy Valkeasaari Suomen puolelta: http://www.vaunut.org/kuva/102914?paik=Rajajoki+raja .
Kenraali Sakari Simelius muistelee kirjassaan Puolustusvoimien puolesta (WSOY 1983) kuinka hän nuorena kokelaana kesäkuussa 1919 oli tavallaan osallisena varjosodassa, jota silloin käytiin rajalla, ja jonka yhtenä seurauksena bolsujen koekivääriasemana ja tähystyspaikkana käyttämä vesitorni sai aukon alaosaansa ja Valkeasaaren asema paloi poroksi.
Juuri tällöin oli Pietari hätää kärsimässä valkoisten venäläisten hyökätessä mm. Viron suunnalta. Siksi bolsut olivat hyvin hissukseen Valkeasaaressa. He lähettivät jo aikaisemmin rajaansa vartioineet punasuomalaiset pois ärsyttämästä suomalaisia.
Uuden sodan uhka kuitenkin poistui viimeistään kun Ståhlberg tuli valituksi presidentiksi.

[Erkki Nuutio]

Vuoden 1930 kuvan vesitorni oli korotettu alkuperäisestä 20-luvun alussa kun tykillä siihen tehty aukko korjattiin.
Asema tuhoutui ja vesitorniin tuli aukko 6.1919 . Mikä aseman sytytti, tykinammus vai muu, ei taida olla tiedossa.

[Kurt Ristniemi]

Kalustokirja 'I Passvagnar' kertoo 2100-sarjan C-vaunuista seuraavaa. Vaunukohtaiset merkinnät eivät ole aikajärjestyksessä, vaan siinä järjestyksessä, missä ne rivillä ovat. 'Rakennettu uudestaan' -merkintä saattaa ehkä merkitä kirjoistapoistamisvuotta?

2101 Hyl. 1936
2102 Hyl. 1935 Piir 65/8431
2103 Hyl. 1935
2104 Hyl. 1936
2105 Hyl. 1936
2106 rakennettu uudestaan 8.4.1921
2107 Hyl. 1940
2108 Hyl. 1935
2109 rakennettu uudestaan 8.4.1921
2110 Hyl. 1935. Toinen klosetti muutettu vaatekomeroksi. Patterit sovitettu puulaatikoihin.
2111 Hyl. 1940. Ändrad enligt M.D. br. No 354 25/1 ,1910. Harmonik. Varustettu pesukaapeilla.
2112 Ei 22001
2113 CEm 2401. Entiselleen 2/37. Ei 22003. 10 hyttar.
2114 rakennettu uudestaan 8.4.1921
2115 CEm 2402. Entiselleen 2/37
2116 rakennettu uudestaan 8.4.1921
2117
2118
2119 rakennettu uudestaan 1922.  Kass. Jv brev av 16/2 23.
2120 Ei 22005. Ofverbygnn platform. Piir 65/8431
2121 Piir 65/8431
2122 Piir 65/8431
2123 Ei 22002.
2124 Ei 22004. Patterit puulatik. uusi kaksoishytti, vaatekaappi ym.
2125 rakennettu uudestaan 8.4.1921
2126
2127 Hyl. 1935
2128 Hyl. 1940 L
2129 Med egen panna för uppvärmning
2130 Hyl. 1940 L. Med egen panna för uppvärmning
2131 rakennettu uudestaan 8.4.1921. Med ångpanna enl. Jvst. br. 404/1061 16/2 23
2132 rakennettu uudestaan 1922. Med ångpanna enl. Jvst. br. 404/1061 16/2 23
2133 rakennettu uudestaan 8.4.1921. Utan ångpanna
2134 rakennettu uudestaan 8.4.1921. Utan ångpanna

[Reino Kalliomäki]

Olen aikoja olettanut, että Valkeasaaren vanha asemarakennus sijaitsi radan pohjoispuolella. Heikin linkittämistä kuvista viimeinen mielestäni osoittaakin tämän: Varjojen suunta ja aseman kello näyttävät samaa. Liitän vielä karttoja. Ei aiheesta ihan heti löydy havaintoja:  http://vaunut.org/kuva/142926

[Heikki Jalonen]

Erkki & Reino, aivan oikein.  Sotilaan varjokin tämän ketjun kuvassa sen kertoo: suunta on kohti Venäjää...

Rata Pietarin suuntaan kulkee tuossa kohdassa suunnilleen itä-kaakkoon.  Vanha aikataulu ehkä kertoo vielä tarkemmin, mihin kellonaikaan Valkeasaarella oltiin.  Varjon perusteella tuo kuva olisi otettu noin klo 10 a.p.  Vanha asemarakennus oli tosiaan radan pohjoispuolella, se on täysin ilmeistä kun kuvaa analysoi.

Junan numero varmaan siis nro 2.  Vaativat (ja maksukykyiset) matkustajat, siksi myös pehmeät matkustuluokat, matka-aikakin makuuvaunuja edellyttävä.

[Kurt Ristniemi]

Kuvan ajoitusta rajaa loppupäästä tuo signaalinuora:
Määräys signaalinuoran poisjättämisestä yksinomaan boggievaunuista kokoonpannuissa junissa annettiin 15.8.1913.
Määräys nuoran poisjättämisestä kaikissa junissa annettiin 19.7.1918.

Jatkona tuohon edelliseen luettelooni:
Vuonna 1910 otettiin liikenteeseen jo mainittujen lisäksi C-makuuvaunut 2135-2137. Seuraavat ovat vasta vuodelta 1917.
2135 Hyl. 1940
2136 Hyl. 1940
2137 'rakennettu uudestaan' -sarakkeessa: 8.7.21.

[Petri Sallinen]

Tässä linkki alkuperäiseen määräykseen koskien signaaliohjenarujen poistamista boggievaunuista. Määräyksen sanamuodossa puhutaan junista, jotka koostuvat yksinomaan boggievaunuista. Kuvan junassa on kuitenkin yksi kaksiakselinen F-vaunu. En tiedä, miten määräystä tältä osin pitäisi tulkita.

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,12275.0.html

[Rainer Silfverberg]

Olen jostain ymmärtänyt että vuodesta 1912 vuoteen 1918 kulki myös CIWL:n makuuvaunuja tässä yöjunaparissa 1/2. Montako niitä oli ja oliko samaan aikaan SVR:n makuuvaunuja? Entäs ravintolavaunu, oliko yöjunassa sellainen, vai vain päiväjunassa?

[Esa J. Rintamäki]

Edelleen parranpärinää C-makuuvaunuista, nyt siis aluskehysten uusiokäytöistä:

2101 -> DR 2053 vuonna 1938. Hylätty kaupallisesta liikenteestä 1975, ollut Hy knp koeajojunassa tämän jälkeen.
2102 -> Ei 22158 vuonna 1937 -> BG 040069 vuonna 1969. Hylätty.
2108 -> Ei 22157 vuonna 1937 -> BT 01326 vuonna 1969 -> XT 01608 vuonna 1984 (?). HVM:n vaunu.
2110 -> DEi 2600 vuonna 1936 -> XEi 022029 noin vuonna 1965 (?),  hylätty 1971.
2111 -> Ei 22215 vuonna 1946. Hylkäyksen jälkeen toimi teleiltään nostettuna palokalustovarastona Ilmalan varikolla, josta hävisi joskus 1980- ja 1990-luvun taitteessa. (Tieto peräisin aluskehyksessä olleesta laatasta.)
2127 -> DR 2052 vuonna 1936 -> A 21 (näyttelyvaunu) vuonna  1974, hylätty 1980. Näillä kaikilla mainituilla pituus puskimenpäitse ollut 18,680 m. Ei-vaunut olleet 90-paikkaisia ja DEi:ssä 16 + 59 (= "mulatti").


VR:n historiikissa 1937-1962 sivulla 312 on taulukko, jossa mm. Ei 22214 - 22222 (9 vaunua) on valmistunut 1946 vanhoille aluskehyksille, paikkaluvun ollessa 90. Muistan Seinäjoella 1979 tutkineeni vaunua BT 01367 (ex Ei 22219, 90P), jonka aluskehys oli aika modernin näköinen ollakseen vuosisadanvaihteen makuuvaunusta peräisin olevaksi. Teli siinä oli A11. BT:stä tuli sittemmin XT 01611 v. 1984.

Kuka tietää ja mitä?

[Esa J. Rintamäki]

Kurt, kommentissasi 19.10. klo 18:56, vaunun 2119 kohdalla oleva maininta "kass." ei merkitse vironkielen kissaa, vaan on lyhennys sanasta "kasserad" eli suomeksi hylätty.

[Kurt Ristniemi]

Rainer: Tiettävästi CIWLin makuuvaunuja oli tosiaan Helsinki-Pietari -välilllä (junat 1 ja 2) vuodesta 1912.
CIWLin makuuvaunuliikenne alkoi Suomessa 1912 ja loppui 27.10.1918. Suomessa olivat tietämäni mukaan makuuvaunut 470, 471, 682–685, 2055 ja 2056.
CIWLin ravintolavaunuja oli esim. vuonna 1912 Pietarin junissa
11+361 - 12+12/12a Pietari- Helsinki-Pietari ja
11+534 - 533/533a+12/12a Pietari-Turku-Pietari

Esa J: :) Kopioin tekstit noilta kalustokirjan sivuilta sanatarkasti (merkkitarkasti), mitenkään niitä tulkitsematta. Jonkun sanan jouduin jättämään pois, koska en saanut niistä mitään selvää. Lisäksi Merkintöjä-sarakkeessa on lukuisia merkintöjä esim. lämmityksestä, valaistuksesta, vetolaitteista ja ties mistä, mitä en kopioinut. Ja kaiken huippuna lyijykynämerkintöjä, jotka ovat niin hentoja ja epäselviä, ettei niistä saa mitään selvää. Ja monien kohdalla merkintä '1500', jonka merkityksestä minulla ei ole harmainta aavistustakaan.

Kuvan konduktöörivaunussa on höyrylämpöjohto. Ilmeisesti kuvan makuuvaunuissa oli höyrylämmitys? Kalustokirjassa 'I Pass.vagnar' on ainakin vaunujen 2001 ja 2004 kohdalla merkintä 'Vapor höyr'. Mutta sitä ei merkinnästä tiedä, milloin se on tehty.
Varsin monen vaunun kohdalla on muuten merkinä 'Jarrusäätäjä'.

[Erkki Nuutio]

Olavi Kilpiön Leveät kiskot -kirjaan kirjoittama Valkeasaaren - Siestarjoen rautatien historia sisältää Valkeasaari -kuvia. Mukana on kuva Valkeasaareen viime sotien jälkeen rakennetusta (nykyisestä) stalinistisesta asemarakennuksesta (yhtäläisyyttä Viipurin vastaavaan). Vuoden 1942 kartassa olleesta asemasta ei ole kuvaa.

Kaino Tuokon pätevässä Rajalla rauhatonta -kirjassa (2000, 335 s.) on kuvaus kesäkuun 1919 kahinoista mm. Rajajoki - Valkeasaari -alueella, jotka alkoivat 17.5.19 Krasnaja Gorkan (Yhinmäki) ja Inon linnoitusten välisellä maaottelulla ja Inon Kronstadtin laivoihin kohdistamalla tulituksella. Kerrotaan mm. Terijoen rajavartiopataljoonan 1. komppanian päällikön, vänrikki Vilho Savikurjen selvitys. Hän johti tykin tulitusta rajan mutkasta, jolloin se näytti tulevan Neuvostolan puolelta (vrt. Mainilan laukaukset). Pelästyneet bolsevikit räjäyttivät tällöin Rajajoen rautatiesillan 4.6.19 .

[Heikki Jalonen]

Kurt: merkintä "1500" voisi tarkoittaa, että vaunuun on jossain myöhemmässä revisiossa asennettu 1500 V (yksivaiheinen) junajohto.  Tämä on tietysti relevanttia vasta 1970-luvulta alkaen, sähkövedon (Sr1) tultua käyttöön.