Pikajuna 2 Valkeasaaressa n. v 1910: C 2100-sarjan 4-akseliset makuuvaunut

[Petri Sallinen]

Kuvasin aikoinani "Passvagnar"-kirjan — tai itse asiassa "Passivaunut"-kirjan, kuten se Kansallisarkistoon on arkistoitu — sen verran tarkalla linssillä ja hyvin valaistussa kuvaustelineessä, että digitaaliset otokset kestävät melkoisen tiukat zoomaukset — lähes kaikesta saa selvän kontrastia säätämällä. C(m)-vaunujen osalta numero "1500" on pääasiallisesti kirjattu "valaistus"-sarakkeeseen — joiltakin osin myös "muistutus"-sarakkeeseen. Sen perässä on poikkeuksetta joku mittayksikkö. Näyttäisi kovasti m/m, mutta käsiala on sen verran epäselvää, että kirjaimista ei voi olla täysin varma. Muutamassa kohtaa kirjaus on tehty muodossa "Glödljus 1500 m/m".

Vaunut.orgin järjestelmän heikkoudet paljastuvat taas kerran tässä yhteydessä. Nyt olisi tarve liittää tämän tekstin yhteyteen kuva, mutta mitenkäs sen teet. Joo — voin tietenkin käydä avaamassa vaikka sivuston "Kalusto"-kohtaan uuden keskustelunavauksen, johon peistaan kuvan foorumikoodina, jonka jälkeen linkkaan sen tänne. Kömpelöä.

[Esa J. Rintamäki]

Kurt, tässä lisää asiaa C-makuuvaunuista: pääasiallinen lämmitysjärjestelmä oli Laycock-höyrylämmitys. Muistiinpanoissanj vaunuissa 2116, 2123 ja 2126 oli Vapor-systeemi. Vaunussa 2130 oli vesi- ja höyrylämmitys Laycockin mukainen. Pääasiallinen valaistus sitten oli Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. Nämä tiedot on peräisin mustista kirjoista.

Kun katsoo edellä mainittuja kommentteja, joissa mm. luetellaan Venäjälle jääneitä vaunuja, niin ei liene ihme, että aika "kiireesti"  sitten rakennettiin vuosina 1917 - 1920 nimenomaan I&II luokan uuden korimallin mukaisia vaunuja. Tarvista selvästi oli!

Kuvan vasemmassa laidassa näkyy kaksi Bender-vaihteenasetinta. Asetinivivuissa oleva pyöreät opastinlevyt ovat äärimmäisen mielenkiintoisia! En itse ollut tiennytkään tuollaisista.

Merkintä 1500: ettei vaan olisi valokaasun paine millimetriä vesipatsasta?

[Heikki Jalonen]

Esa on oikeassa.  Ivalo (2. painos s. 499) kertoo painekaasuvalaistuksen säätimen asetusarvoksi juurikin 1500 mm vp.  Kirjan tieto on tietysti lähinnä vetureita tarkoittava ja ajankohta 1940-luvun lopulta.

Mitä vaunuihin tulee, niissä on aikojen saatossa saattanut olla muitakin painearvoja, mutta ilmeisesti ne ovat korjausten myötä muuttuneet kohti samaa vakioarvoa, 1500 mmvp.  Muutos on varmaan vaatinut ainakin lyhtyjen suutinkappaleiden vaihtoja ym. toimenpiteitä.  Siksi asia olisi mainittu myös vaunuluetteloissa ym. asiakirjoissa, ainakin niin kauan kun toisistaan poikkeavia arvoja esiintyi.

Tuon ajan (1910-luku) vaunuista tuskin yksikään on ollut niin pitkään aktiivikäytössä, että se olisi varusteltu sähkölämpörunkoon (ensivaiheessa Eil) liittämiskelpoiseksi.  Virkatarvevaunuille liittämiskelpoisuutta (1500 V johto ainakin läpimenevänä) ei välttämättä tarvittu.

[Teppo Niemi]

Nyt  täytyy kysyä Heikiltä, että millä lämmitettiin 1970- ja 1980 luvuilla Ei vaunut 22601 - 22641 Helsingin lähiliikenteessä? Näihin lähiliikenteen ruuhkajuniinhan veturiksi tuli Sr1.

[Heikki Jalonen]

Teppo: en ole tästä 100% varma enkä juuri nyt pysty tähän hätään mistään tarkastamaan.

Käsittääkseni niissä oli paikallaan alkuperäinen nestekiertoinen keskuslämmitys, lämmönlähteenä sähköpatruuna kun oltiin sähkövedossa.  Vaunussa tietenkin 1500 V junajohto ja vaunumuuntaja, josta teho, ehkäpä luokkaa 5 kW/vaunu.  Myös alkuperäinen puulämmitteinen kattila oli paikallaan.

Joku HMVY:n kaluston tuntija voisi kuitata, oliko se noin?

[Kurt Ristniemi]

Muutama tarkennus:
Olen muualta saanut tietää, että 
- tuo 1500 m/m todellakin tarkoittaa Pintschin korkeapainevalokaasujärjestelmää.
- CIWLin makuuvaunuiksi mainitsemani vaunut 2055 ja 2056 eivät nähtävästi olleet CIWLin makuuvaunuja, vaan ilmeisesti VR:n kahvila-ravintolavaunuja. Olin kopsannut tiedot jostakin vanhasta tekstistä.

[Rainer Silfverberg]

Yksi kysymys vielä: Minkä värisiä olivat nämä kuvan makuuvaunut silloin kun olivat käytössä? Oletan että tummanruskeita mutta voiko joku vahvistaa asian?

[Kurt Ristniemi]

Rainer: Peltivuorattujen vaunujen väreistä on keskusteltu täällä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8464.0.html

[Kurt Ristniemi]

Esa J. tuolla edellä kertoi, että avosiltaisia C-makuuvanuja muutettiin umpieteisellisiksi. Liikkuvan kaluston kuvastot tarjoavat yhden keinon vaunujen ulkonäön muutoksen seurantaan. Niinpä vertasin vuoden 1911 ja 1930-luvun kuvaston kuvia:

Vaunut ---------- 1911 ------- 1930-l
C 2101-2110 ---- avoin ------- ei kuvaa (sivu 3 a puuttuu)
C 2111-2116 ---- umpi -------- umpi
C 2117-2118 ---- avoin ------- umpi
C 2119-2128 ---- avoin ------- umpi
C 2129-2136 ---- ei kuvaa ---- umpi

Näyttää siltä, että kaikki avosiltaiset  C-makuvaunut muutettiin jossakin vaiheessa umpieteisellisiksi.
Mutta sitä, oliko sarja 2111-2116 rakennettu jo alunperin umpieteiselliseksi, ei tietenkään voi pelkästään vuoden 1911 kuvaston kuvan perusteella päätellä; Kuvasto kertoo vain sen, että vaunut olivat umpieteisellisiä kuvastoa laadittaessa. Ja  Pass.vagnar-kirjassa vaunun C 2111 kohdalla on merkintä "Ändrad enligt M.D br. No 354 25/1 ,1910". Mitä tuossa kirjeessä käskettiin muuttaa?

Tuon viimeisen, vuosina 1909-1910 liikenteeseen luovutetun sarjan viimeinen numero oli oikeasti 2137, mutta vaunu oli poistettu kirjoista jo 8.9.1921. Kiinnostavaa on sekin, että sarja ei ehtinyt mukaan vuoden 1911 kuvastoon.

Seuraava sarja oli vuodelta 1917, eikä siinä enää ollut lanterniinia.

[Petri Sallinen]

Kansallisarkistossa on nippu likimain 1:50-mittakaavaisia piirustuksia. Piirustuksessa nro 50 on kuvattu ensimmäinen avosiltainen makuuvaunu, jonka rakentamista mm. Suomen Teollisuuslehti käsitteli numerossa 5/1898. Piirustuksessa vaunun ikkunajako ja ulkonäkö vastaavat Suomen Teollisuuslehdessä julkaistua makuuvaunupiirustusta, mutta ei tämän ketjun aloittaneessa kuvassa näkyvän vaunun ikkunajakoa. Kyseisessä piirustuksessa ei ole päiväystä, mutta siihen on kirjoitettu käsin: "C 2101-2110, 2117, 2118 (sovfv.)".


 
Lähde: Kansallisarkisto: Rautatiehallituksen kartat ja piirustukset (kokoelma) / Sarja: 140609. KA Liikkuvaa kalustoa koskevat piirustukset / Arkistoyksikkö: Rth Ad. 2:/- - I osa: 1-7. [Vaunujen tyyppipiirustuksia]; II osa: 8-15. [Veturipiirustuksia] (1858-1920)

[Kurt Ristniemi]

Tuo arkiston piirustus on sama kuin vuoden 1911 likkuvan kaluston kuvaston kuva 134: C 2101-2110, 2117, 2118. Eikä sen ikkunajako toisaankaan vastaa rautatiemuseon kuvan vaunujen ikkunajakoa. Lähimmän vaunun numero ei siten voikaan olla 2117.

Valokuvan vaunun ikkunajako näyttää vastaavan 1930-luvun kuvaston kuvaa 3c: Cm 2129-2136 (2137). Nämä vaunut luovutettiin liikenteeseen vuosina 1909-1910.  Olisiko kuvan vaunu sitten tämän sarjan viimeinen, C 2137? Peltivuorauksen  peltien jako on kuvastossa kuitenkin erilainen kuin valokuvassa.

Muuten: Arvostan tuota tarkan lähdeviitteen esittämistä.

[Petri Sallinen]

Suomen Teollisuuslehden (5/1898) julkaisema piirustus ensimmäisistä uusista makuuvaunuista lienee kaikille jo tuttu. Sivukuvanto vastaa hyvin edellä julkaisemaani C-vaunun piirustusta. Saman piirustuksen muiden luokkatyyppien pohjakaavioita katselemalla havaitsee kuitenkin kaksi erilaista ikkunajakoa.

[Petri Sallinen]

Avosiltaiset C(m)-vaunut olivat keveämpiä kuin umpinaisilla eteisillä varustetut. Painotaulukon perusteella voisi ehkä yrittää sortteerata joukosta eroon ne makuuvaunut, jotka alkujaan olivat keveämpiä — ja tällä perusteella mahdollisesti avosiltaisia.

Passvagnar-kirjan painotaulukon perusteella juuri vaunut 2101-2110, 2117 ja 2118 olivat muita vaunuja keveämpiä — siis samat numerot, jotka Kansallisarkiston piirustuksessa edellä on määritelty avosiltaisiksi. Sarjan välissä olevat vaunut 2011-2016 taas on ilmoitettu painavammiksi — ne saattavat jo olla umpieteisillä varustettuja.

Suomen Teollisuuslehti 5/1898 -jutun perusteella saa äkkiseltään sellaisen kuvan, että kaikki jutussa luetellut 39 vaunua olisi rakennettu avosiltaisiksi. Siis seuraavat vaunut: 10 kappaletta I ja II luokan vaunuja, 6 kpl I ja III vaunuja ja 15 kpl III luokan vaunuja sekä Turun—Karjan rataa varten: 2 kappaletta I ja II luokan vaunuja, 2 kpl II ja III luokan, 4 kpl III luokan vaunuja.

Kun jutun kampaa tarkemmin läpi niin huomaa, että jutun kirjoitushetkellä kaikki vaunut eivät olekaan vielä valmiita — vain neljä. Muut ovat vasta tekeillä.

"Viimme kesänä ryhdyttiin vaunujen rakentamiseen ja nykyään on neljä yhdistettyä II ja III luokan vaunua likimiten valmiina, niin että niillä voidaan tehdä koematkoja. Useampia on työnalaisina ja tämän kuun lopussa tullee täydellisesti valmiiksi kuusi vaunua."

Entä jos rakenteilla olevat loput vaunut rakennettiinkin samantien umpieteisillä varustetuiksi ja ainoastaan vaunut 2101-2110, 2117 ja 2118 olisi rakennettu avosiltaisiksi.

Mikäli vaunujen painoon perustuva päätelmä on oikea avosiltaisuudesta, niin Passvagnar-kirjan sisältämä tieto muiden vaunujen painosta tukisi tätä olettamusta. Tämän päätelmän lopputulema on itse asiassa sama, johon Kurt aikaisemmin päätyi, mutta erilaisen datan perusteella.




Lähde: Kansallisarkisto: Rautatiehallituksen koneosaston II arkisto / Sarja: 18011.KA Kalustoa koskevat luettelot / Arkistoyksikkö: Ba:2 Passivaunujen luettelo (1860-1938)

[Esa J. Rintamäki]

Suomen Teollisuuslehden (5/1898) julkaisema piirustus ensimmäisistä uusista makuuvaunuista lienee kaikille jo tuttu. Sivukuvanto vastaa hyvin edellä julkaisemaani C-vaunun piirustusta. Saman piirustuksen muiden luokkatyyppien pohjakaavioita katselemalla havaitsee kuitenkin kaksi erilaista ikkunajakoa.

Noissa kolmannen luokan osastoja kuvaavissa piirroksissa näkyy selvästi ns. Gùnzburgin järjestelmää.

[Kurt Ristniemi]

Mikäli vaunujen painoon perustuva päätelmä on oikea avosiltaisuudesta, niin Passvagnar-kirjan sisältämä tieto muiden vaunujen painosta tukisi tätä olettamusta.

Painoon perustuva jaottelu on looginen, mutta... Aina on se 'mutta'.

Pass.vagnar-kirjassa vaunut ovat vuoden 1901 numeroinnin mukaisilla numeroilla; Ilman merkintää aiemmista numeroista.  Emme voi tietää, onko vaunut viety kirjaan alkuperäisin vai kirjaamisjankohdan tiedoin. Ts. umpieteiselliset vaunut C 2111-2116 on voitu muuntaa avosiltaisista ennen kirjaan viemistä. - Tai aivan yhtä hyvin ne on voitu olla muuttamatta. Emme toistaiseksi voi tietää.  

Entä jos rakenteilla olevat loput vaunut rakennettiinkin samantien umpieteisillä varustetuiksi ja ainoastaan vaunut 2101-2110, 2117 ja 2118 olisi rakennettu avosiltaisiksi.

Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvaston mukaan avosiltaisia olivat (vuonna 1911) C 2101-2110, C 2117-2118 ja C 2119-2128. Vaunut C 2129-2136 eivät valitettavasti ole saaneet kuvaansa kuvastoon, vaikka ne otettiinkin liikenteeseen jo vuonna 1909-1910. Emme siis toistaiseksi tiedä, minkälaisia ne alunperin olivat.

Vaunut ---------- liikent -------1911 ------ 1930-l
C 2101-2110 ---- 1898 -------- avoin ----- sivu 3a puuttuu
C 2111-2116 ---- 1900 -------- umpi ------ umpi
C 2117-2118 ---- 1898 ---------avoin ----- umpi
C 2119-2128 ---- 1901 -------- avoin ----- umpi
C 2129-2136 ---- 1909-1910 -- ei kuvaa --- umpi
 

[Kurt Ristniemi]

Vaunut ---------- liikent -------1911 ------ 1930-l
C 2101-2110 ---- 1898 -------- avoin ----- sivu 3a puuttuu

Onko kenelläkään tuota 1930-luvun(?) liikkuvan kaluston kuvaston sivua 3a, jolla ilmeisesti on vaunujen C 2101-2110 kuvaus?

[Petri Sallinen]

Ohessa dataa C(m)-vaunusta 1920-luvun loppupuolelta. "Mustan kirjan" tämä sivu on aikaisintaan vuodelta 1926, jolloin kirjan julkaiseminen aloitettiin. Käsin tehtyjen poistomerkintöjen ajankohdasta ei ole mitään tietoa [tässä Kurtin kaipaama sivu 3a]



Kuvaan liittyvästä taulukosta selviää se, mitkä C(m)-sarjan numerot olivat sivun laatimisajankohtana oletettavasti avosiltaisia. Yliviivaukset tarkoittavat poistoja sarjasta.



Tämä päiväämätön "Mustan kirjan" sivu on uudemmalta ajalta kuin edellinen. Tässä vaiheessa avosiltaisten vaunujen viisi viimeistä yksilöä (taulukon alin rivi) on jo sijoitettu tämän piirustuksen yhteydessä julkaistuun numerotaulukkoon. Tämä voi tarkoittaa sitä, että avosiltaiset vaunut on muutettu umpieteisillä varustetuiksi, mikä olisi siirron syy. "Mustan kirjan" piirustus on kuitenkin yleensä vain viitteellinen. Yhtä hyvin sekin voi olla mahdollista, että muutamaan vaunuyksilöön kutistunut avosiltaisten vaunujen sarja on yhdistetty samantyyppisen vaunujen kanssa taulukoinnissa ilman, että vaunujen avosiltoja on muutettu.




Jos katsoo vaunujen painoa, niin mahdollisesti entiset avosiltaiset vaunut on tässä yhteydessäkin kirjattu keveämpinä kuin muut vaunut.



Lähteet: P.Sallisen kotiarkisto / "Musta kirja"

[Kurt Ristniemi]

"Mustan kirjan" tämä sivu on aikaisintaan vuodelta 1926, jolloin kirjan julkaiseminen aloitettiin. Käsin tehtyjen poistomerkintöjen ajankohdasta ei ole mitään tietoa [tässä Kurtin kaipaama sivu 3a]

Tämä olikin kiinnostava kuva: Ensimmäiset vaunut olivat tässä kirjassa yhä avosiltaisia. Kuva on sama kuin vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa.  
Olivatko tässä kirjassa kaikki muut 2100-sarjan Cm- vaunut jo umpieteisellisiä?

Ja littera on tässä vaiheessa jo Cm. Joskus 1920-luvullahan littera vaihtui.

PS. Mikä onkaan tämän ns. Mustan kirjan oikea nimi? Ts. se nimilehdelle räntätty.

[Petri Sallinen]

Olivatko tässä kirjassa kaikki muut 2100-sarjan Cm- vaunut jo umpieteisellisiä?

Kaikki muut 2100-vaunut olivat tässä kyseisessä kirjassa jo umpieteisellisiä. Itse asiassa kumpikin postaamistani sivuista on peräisin samasta niteestä, vaikka ne ovat selvästi eri aikakaudelta — niiden ei pitäisi edes olla samassa niteessä, koska niiden tieto on ristiriitaista. Olen kuitenkin tyytyväinen, että yksi Mustan kirjan versioistani on sellainen, että vanhoja lehtiä ei ole poistettu uusien edeltä.

Sattumalta oheisessa korjauslehdessä kehoitetaan poistamaan Cm-vaunua koskeva sivu 3a. Siksi se puuttuu kirjan useimmista versiosta. Pitääkin katsoa illalla, onko korjauslehdessä myös päiväys.

PS. Mikä onkaan tämän ns. Mustan kirjan oikea nimi? Ts. se nimilehdelle räntätty.

"Musta kirja" on yhtä kuin "Valtionrautatiet — Liikkuva kalusto" -julkaisu. Se perustuu vuosittain konepajoilta ja vaunukorjaamoilta kerättyyn vaunukorttitietoon. Harrastajapiirissä Musta kirja -ilmaisua on käytetty ainakin viimeiset 30 vuotta ja käytän tätä ilmaisua vastakin. Se on hyvin vakiintunut ilmaisu, olipa viralliinen nimitys sitten mikä tahansa.

Julkaisussa ei ole nimilehteä — yleensä vain musta kansipahvi ja sekin on tavallisesti kadonnut. Monissa tapauksissa kirja on purettu ja lehdet on sijoitettu mappeihin irtolehtinä. Minulla on neljä erilaista versiota Mustasta kirjasta. Kirjoja on päivitetty vaihtelevasti. Yksittäisiin irtolehtiin voi törmätä arkistoissa.

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11734.0.html

[Esa J. Rintamäki]

Ohessa dataa C(m)-vaunusta 1920-luvun loppupuolelta. "Mustan kirjan" tämä sivu on aikaisintaan vuodelta 1926, jolloin kirjan julkaiseminen aloitettiin. Käsin tehtyjen poistomerkintöjen ajankohdasta ei ole mitään tietoa [tässä Kurtin kaipaama sivu 3a]



Kuvaan liittyvästä taulukosta selviää se, mitkä C(m)-sarjan numerot olivat sivun laatimisajankohtana oletettavasti avosiltaisia. Yliviivaukset tarkoittavat poistoja sarjasta.



Jossakin VR:n pääkonttorin sivuhuoneessa näin tuoreemman nipun tällaisia vaunupiirroksia. Niiden kutsumanimi virallisesti kuului: kuvalaattapiirustus.

Tältä pohjalta otaksun niiden olevan juuri "Mustia kirjoja" varten, ja niihin ne sopiikin vaihtelevine tarkkuuksineen. Esimerkiksi kun torpedoventtiilit ym. on jätetty pois, telit ja pyöräkerrat kuitataan ylimalkaisuuksilla jne.

Tämä päiväämätön "Mustan kirjan" sivu on uudemmalta ajalta kuin edellinen. Tässä vaiheessa avosiltaisten vaunujen viisi viimeistä yksilöä (taulukon alin rivi) on jo sijoitettu tämän piirustuksen yhteydessä julkaistuun numerotaulukkoon. Tämä voi tarkoittaa sitä, että avosiltaiset vaunut on muutettu umpieteisillä varustetuiksi, mikä olisi siirron syy. "Mustan kirjan" piirustus on kuitenkin yleensä vain viitteellinen. Yhtä hyvin sekin voi olla mahdollista, että muutamaan vaunuyksilöön kutistunut avosiltaisten vaunujen sarja on yhdistetty samantyyppisen vaunujen kanssa taulukoinnissa ilman, että vaunujen avosiltoja on muutettu.




Jos katsoo vaunujen painoa, niin mahdollisesti entiset avosiltaiset vaunut on tässä yhteydessäkin kirjattu keveämpinä kuin muut vaunut.



Lähteet: P.Sallisen kotiarkisto / "Musta kirja"

[Petri Sallinen]

Suomen Teollisuuslehti 5/1898 kuvailee kolmannen luokan makuuvaunussa käytössä ollutta Güntzburgin järjestelmä seuraavasti:

"Kolmannen luokan vaunut eroavat sisustuksensa puolesta hyvin paljon I ja II luokasta. Niissä on nim. otettu käytäntöön rautatiehallituksen venäläiseltä insinööriltä Güntzburgilta Pietarista vuoden 1897 alussa ostama patentti III luokan vaunujen sisustamisesta siten, että istumapaikkain lukua vähentämättä kullakin matkustajalla on oma makuutilansa. Tämän järjestelmän mukaan on vaunun keskellä kulkevan käytävän kummallakin puolella neljän hengen osastoja, joissa istuinpaikkain selkänojat voidaan nostaa ylös makuutiloiksi.

Nämät makuutilat ovat siten järjestetyt, että vaikka osastossa onkin kaikki 4 henkeä, 1 tai useampi voi maata estämättä toisia istumasta. Matkustajat voivat siis toisistaan huolimatta istua tai maata. Istuinpenkit ja makuutilat, jotka ovat tammen värisiksi maalatut, ovat kylliksi pitkät ja leveät. Makuutilat ovat pitkinpäin vaunussa. Näissäkin on höyrylämmitys ja samallaiset kaasulamput kuin I ja II luokan vaunuissa.

Kolmannenkin luokan vaunut tuntuvat valoisilta ja hauskoilta, vaikka sisustus onkin luonnollisesti yksinkertainen. Matkustajien käytettävänä on toalettihuohe mukavuuksineen. Ensimmäiset uudet makuuvaunut tulevat otettaviksi käytäntöön Oulun radalla."

[Petri Sallinen]

Tämän korjauslehtisen päiväys vuodelta 1941 — melko myöhäinen ajankohta.

[Kurt Ristniemi]

2102 Hyl. 1935 Piir 65/8431
2120 Ei 22005. Ofverbygnn platform. Piir 65/8431
2121 Piir 65/8431
2122 Piir 65/8431

Liittyyköhän tuo Pass.vagnar-kirjaan joidenkin vaunujen kohdalle merkitty piirustus 65/8431 päätysiltojen muuttamiseen umpieteisiksi?
Liittyi tai ei, niin vaunun 2120 merkintä tarkoittanee päätysillan katteen rakentamista.  

[Petri Sallinen]

2102 Hyl. 1935 Piir 65/8431
2120 Ei 22005. Ofverbygnn platform. Piir 65/8431
2121 Piir 65/8431
2122 Piir 65/8431

Liittyyköhän tuo Pass.vagnar-kirjaan joidenkin vaunujen kohdalle merkitty piirustus 65/8432 päätysiltojen muuttamiseen umpieteisiksi?
Liittyi tai ei, niin vaunun 2120 merkintä tarkoittanee päätysillan katteen rakentamista.

Olen miettinyt samaa asiaa. Vastaavalla tavalla tehtyjä merkintöjä löytyy muista yhteyksistä esim. F-vaunujen portaiden muuttamisesta. Piirustus 65/8431 pitäisi saada kaivettua esille — siitä löytyy vastaus.

[Rainer Silfverberg]

Suomen Teollisuuslehti 5/1898 kuvailee kolmannen luokan makuuvaunussa käytössä ollutta Güntzburgin järjestelmä seuraavasti:

"Kolmannen luokan vaunut eroavat sisustuksensa puolesta hyvin paljon I ja II luokasta. Niissä on nim. otettu käytäntöön rautatiehallituksen venäläiseltä insinööriltä Güntzburgilta Pietarista vuoden 1897 alussa ostama patentti III luokan vaunujen sisustamisesta siten, että istumapaikkain lukua vähentämättä kullakin matkustajalla on oma makuutilansa. Tämän järjestelmän mukaan on vaunun keskellä kulkevan käytävän kummallakin puolella neljän hengen osastoja, joissa istuinpaikkain selkänojat voidaan nostaa ylös makuutiloiksi.
"

Oliko tämä järjestelmä samantyyppinen kuin amerikkalaisissa yöjunissa ennen vanhaan käytetty, joita on nähty paljon elokuvissa? Olivatko osastot erikseen naisille/miehille vai sekaosastoja ja oliko verhoja makuupaikkojen ja käytävän välillä?
Onko entisen Neuvostoliiton maiden rautateiden "Platzkartny" -luokan vaunujen laverisysteemi jatkokehitelmä tästä?