Linja-auto tasoristeysonnettomuudessa Kaskisissa

[Juha-Pekka Marttila]

Alkuperäislinkissä lukee "fyra personer färdades i arbetsmaskin och tågvagn" eli neljä henkilöä matkusti työkoneessa JA JUNANVAUNUSSA" mikä tarkoittanee, että toisessa on ollut min 1 henkilö ja toisessa max 3 henkilöä, muttakun kyseessä EI ole VR:n kulkine, niin on taas hyvä rääpiä päätänsä siitä, miten väärin on se, kun pyhiä raiteita saa käyttää joku muukin ja lisäksi ne tekee kaiken väärin.

VR:n aikaan oli ihan normia, että hytissä oli 4-6 ukkelia, seisomapaikkojahan siellä on reilusti ja työkoneen mukana kulki usein työmiehiä, ei ratakiskoa vaihdeta pelkällä Hiabilla. Vaihtotyössäkin oli Voivotin kajuutta piukasti täynnä ukkoa ja nortti kärysi.

Kyllähän se näin oli VR:n aikaan, kun rata-alueet vielä hoitivat aurauksetkin, oli kuljettaja, molemmissa auran siivissä käyttäjät, 'aurauspäällikkö', rataesimies ja jopa mestarikin roikkumassa mukana, jollei ollut tähdellisempää tekemistä..silloin kaikille oli hytissä jonkinlainen 'virka'. Entiseen vanhaan hyvään aikaan;) Nyt ollaan usein hytissä seuraamassa matkaa, vaikka matkustusvaunukin usein tyhjänä matkassa.

[Veeti Heino]

Jälkimuokkaus: Tutkin vähän tapahtumapaikkaa, niin siinä on näemmä aika jyrkkä mutka junan tulosuunnassa. Tämäkin vaikuttanee melko paljon tapahtumaa.

Kuvan perusteella paikassa on Stop-merkki oletettavasti huonon näkemän vuoksi. Onko linja-auto pysähtynyt ennen tasoristeystä vai ajanut pystähtymättä? Tekarin hytissäkin ollut melkoinen miehitys, neljä henkeä. Millainen pulina siellä on käynyt ajon aikana, ja onko se vaikuttanut kuljettajana toimineen henkilön tarkkaavaisuuteen? Näihin ja moneen muuhun asiaan varmasti virkavalta etsii vastaukset.

No nyt oli tullu ilmi, että ei ollu pysähtyny ollenkaan.

Uutisen mukaan Tka 198 hytissäkin ollut neljä henkilöä. Puolet liikaa. Miksi siellä pitää olla toljailemassa niinkin monta henkilöä? Yleensäkin näissä hyteissä aina niin paljon väkeä, ettei liikkumaan sovi. Tähän varmaan tullaan nyt tiukasti puuttumaan, jo onnettomuustutkinnassakin.

Veikkaan, ettei ollut yhtäkään ylimääräistä henkilöä. Ohjaamossa henkilöitä oli neljä, joista yksi oli kuljettaja, yksi tähystäjä ja kaksi olivat todennäkösesti laitteiden käyttöön liittyviä.

[Daniel Preiss]

https://yle.fi/uutiset/3-12128570

Tässä hyvä keskustelu:

Tieleiikennelain mukaan ajoneuvo väistää kiskoilla liikkuvia laitteita. Junan nopeudella ei näytä olevan juurikaan merkitystä jos onnettomuus on tullakseen.
Mikä näissä tasoristeysonnettomuuksissa on junaoperaattorin ja esimerkiksi väyläviraston vastuu.
"Akateemisia tutkimuksia" on tehty tasorsteysturvallisuuden parantamiseksi paljonkin. Yhdessäkään selvityksessä ei ole puututtu junaoperaattorin osuteen. Veturin viheltimen käytöstä onnettomuuksien välttämiseksi ei ole kukaan puhunut sanaakaan. Miksi. Onnettomuustutkitakeskus on esittänyt viheltimen käytön lisäämistä, mutta se on väylävirastoosta torjuttu vedoten meluhaittoihin.  (näin ovat itse kertoneet). Vähäiikenteisillä radoilla joilla on paljon vartioiattomia ylikytäviä vihetimen käytön pitäisi olla itsestäänselvyys ja ehdoton vaatimus. Mitään Yhdysvaltojen käytäntöaäei tarvita jossa torvea on huudatettava melken puoli minuuttia ylilytävän kohdalle asti. Meillä riittäisi jos veturikujettaja soittaisi torvea ajoissa riittävän pitkään ainakin mikäli hän näkee ylikäytävän, myös vartioidun,  läheisyydessä, ihmisiä tai ajoneuvoja, ylipäänsä liikettä. Myös valonheittimet voisi laitta vilkkumaan kuten Amerikassa.  Se että junasta annetaan viime tipassa hätävihelys on aivan turhaa kun onnettomuutta ei voida enää välttää.  Olen tästä asiasta kirjoittanut usein jopa viranomaisille tämänkaltaisten tapahtumien jälkeen ja todennut tilanteen jossa mahdollisesti  koulutaxi tai -bussi ajaa junan eteen. Nyt se tapahtui. Tällä kerta ei kukaan kuolut ainakaan vielä. Olisiko ennakkoon annetulla vihellyksellä voittu onnettomuus nyt estää. Veturista voisi kilauttaa myös sitä soittolelloa kun ajataan täyttä vayhtia aseman ohi jossa paljon matkustajia laiturilla.
Lopuksi kysyn: Kuinka paljon kuunvalvontalaite vähentää veturinkujettajan tarkkaavaisuutta ja halua seurataa rataa. Eräässä onnettomuustutkintakeskuksen raportissa Oulun ratapihahaaverin jälkeen todettiin että kuljettajan pitää tähystää eteen paremmin. Eiko tämä ole itsestään selvyys myös veturista niinkuin autosta.

Esim. Itävallassa toimi tämä paljon paremmin: https://www.youtube.com/watch?v=xHRzzqNfsRI

[Arto Papunen]

Ei kellään ole havaintoja oliko VR:n raivausporukkaa mihin viitattiin tiedotustilaisuudessa?

Mietin vain, että sohlattiinko organisaatioiden nimien kanssa ja väyläviraston porukka oli kyseessä vai hoitiko VR:n vielä homman?

[Simo Virtanen]

Aikalailla uskomatonta keskustelua tässä ketjussa.

Bussi ajaa pysähtymättä tasoristeykseen välittämättä väistämisvelvollisuudesta ja sitä tähdentävistä STOP-merkistä. Sitten täällä viestitolkulla pohditaan museoliikenteen syyllisyyttä ja ties mitä muuta.

[Lasse Reunanen]

Aikalailla uskomatonta keskustelua tässä ketjussa.

Bussi ajaa pysähtymättä tasoristeykseen välittämättä väistämisvelvollisuudesta ja sitä tähdentävistä STOP-merkistä. Sitten täällä viestitolkulla pohditaan museoliikenteen syyllisyyttä ja ties mitä muuta.

Se näyttää olevan kova pala monelle, kun rataverkolla on muitakin liikennöitsijöitä kuin VR.

[Teuvo Piirainen]

Aikalailla uskomatonta keskustelua tässä ketjussa.

Bussi ajaa pysähtymättä tasoristeykseen välittämättä väistämisvelvollisuudesta ja sitä tähdentävistä STOP-merkistä. Sitten täällä viestitolkulla pohditaan museoliikenteen syyllisyyttä ja ties mitä muuta.

Ja sinä tulet jälkiviisastelemaan sen jälkeen, kun viranomainen on kertonut onnettomuuteen johtaneen syyn. Itse en näe mitään syyllistämistä yhdessäkään aiemmassa postauksessa. Pelkästään erilaisia arveluja onnettomuuden syistä. Yhtälailla samaa keskustelua täällä olisi käyty aamulla julkisuuteen tulleiden tietojen pohjalta, vaikka operaattorina olisi ollut VR, OPF tai jokin muu.

[Elias Murto]

MTV uutisoi seuraavasti:
Kaskisen turmassa yhteensä 12 henkilöä, kaksi loukkaantui vakavasti – turman "juna" oli epämääräinen yhdistelmä
Kaskisen tasoristeysturman syy on yhä epäselvä ja pelastuslaitoksen mukaan turman osapuolena ollut raideliikenteen kulkuväline oli epämääräinen yhdistelmä. Raideliikenteen kulkuneuvo törmäsi koulubussiin, jossa oli yhteensä seitsemän koululaista.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaskisen-turmassa-yhteensa-12-henkiloa-kaksi-loukkaantui-vakavasti-turman-juna-oli-epamaarainen-yhdistelma/8253456

Miten niin epämääräinen? Ja mitä väliä sillä on, minkälainen yhdistelmä kiskoja pitkin tulee - tasoristeyksessä autoilija väistää aina! Ja mitä havaittavuuteen tulee, niin tässä tilanteessa kiskoilla liikkunut yhdistelmä kulki etuperin, kirkkaankeltainen kone edellä, pienellä nopeudella.

[Simo Virtanen]

Aikalailla uskomatonta keskustelua tässä ketjussa.

Bussi ajaa pysähtymättä tasoristeykseen välittämättä väistämisvelvollisuudesta ja sitä tähdentävistä STOP-merkistä. Sitten täällä viestitolkulla pohditaan museoliikenteen syyllisyyttä ja ties mitä muuta.

Ja sinä tulet jälkiviisastelemaan sen jälkeen, kun viranomainen on kertonut onnettomuuteen johtaneen syyn. Itse en näe mitään syyllistämistä yhdessäkään aiemmassa postauksessa. Pelkästään erilaisia arveluja onnettomuuden syistä.

Vai jälkiviisastelua? Todellako tarvitaan viranomainen kertomaan sen, että tasoristeyksessä kolaroitaessa auto on ollut väärään aikaan kiskoilla?

Monesti ihmetellään miten tasoristeyksissä ajetaan junan alle, mutta jos tälläkin palstalla pitää odottaa viranomaisen tiedotetta tämän dilemman ratkaisemiseksi niin ei kannata ihmetellä junan eteen ajaviakaan.

[Juhani Pirttilahti]

Nähdäkseni tämä tapaus kirvoitti ihan aiheellista keskustelua tasoristeyksiin liittyvistä riskeistä. Varmaan yleisesti ajatellaan, että yhteentörmäyksessä juna on aina se vahvempi osapuoli, jolle ei käy mitään. Vasta-argumentointi sillä kuinka ennen oli hytin täydeltä väkeä polttamassa norttia tuntuu minusta hieman kummalliselta.  

Tepon kommentti on myös osuva. Vaikka junalle ei kävisi kuinkaan ihmisen mieli voi järkkyä.

[Mikko Ketolainen]

MTV uutisoi seuraavasti:
Kaskisen turmassa yhteensä 12 henkilöä, kaksi loukkaantui vakavasti – turman "juna" oli epämääräinen yhdistelmä
Kaskisen tasoristeysturman syy on yhä epäselvä ja pelastuslaitoksen mukaan turman osapuolena ollut raideliikenteen kulkuväline oli epämääräinen yhdistelmä. Raideliikenteen kulkuneuvo törmäsi koulubussiin, jossa oli yhteensä seitsemän koululaista.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaskisen-turmassa-yhteensa-12-henkiloa-kaksi-loukkaantui-vakavasti-turman-juna-oli-epamaarainen-yhdistelma/8253456

Miten niin epämääräinen? Ja mitä väliä sillä on, minkälainen yhdistelmä kiskoja pitkin tulee - tasoristeyksessä autoilija väistää aina! Ja mitä havaittavuuteen tulee, niin tässä tilanteessa kiskoilla liikkunut yhdistelmä kulki etuperin, kirkkaankeltainen kone edellä, pienellä nopeudella.

Jospa he eivät ole tottuneet näkemään tuolla suunnalla ratakuorma-auton perässä matkustajavaunua/makuuvaunua.

[Mikko Herpman]

Eli tästä tehdään virallinen selvitys, joten tämän jälkeen ei ole sitten arvailluille sijaa:

https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2021/r2021-03tasoristeysonnettomuuskaskisissa5.10.2021.html

[Daniel Preiss]

Mä oon vähän katsonut mitä mä on löydänyt tästä viheltämistä Suomessa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/245072-miksi-junan-pilli-ei-soi-tasoristeyksessa/

Koska tiheillä rataosilla vihellin soisi koko ajan.

USA:ssa se on toki aika kova, tämä ääni, kuitenkin niin kova se tarvi olla Europassa.

Tällä rautatiella Alpeissa tulee tunnin välin junaa: https://www.youtube.com/watch?v=6ptv5WYOzoI
Että ei ole järkeä argumentti että Suomessa tämä olisi ongelma, kun se siellä laksossa ei ole ongelma.

Tässä näkee 1:19:07 https://www.youtube.com/watch?v=8r9Gf3UNciA
kaksi auto tulee yli ja piilli ei soi, kun se kolmas tulee ja on aika lähellä vasta sitten se soi. Se EI ole veturinkuljetajan syy, se on se ohje tässä Suomessa, ja se on tosi vaaralinen.

Vain Porvon rautatiella on Suomessa vielä viheltämistä koskeva liikennemerkki, 0:36:58 https://www.youtube.com/watch?v=78ezSkWgK6A

Siellä on esim. niin kuin Saksassa, siellä se merkki on P: https://youtu.be/IFpwdArXaXQ?t=40

Se on totta se bussikuski pitäsi pyysähtää, hän ei oo tehnyt sitä, mutta ihmisiä tekee virheitä.
Jos junan piilli olis soinut hyvin ennen kun se tasoristys tulle bussikuski olisi huomanut junaa ja olisi pysähtynyt. Liian kova ääni ei ole argumentti siheen, että junan pilli ei voi soitta, se on turvalisuus asia ja se on paljon tärkempi kun se argumentti että ihmisiä ärsytää pari kertaa päivässä se junan pilli.  

[Rainer Silfverberg]

Mä oon vähän katsonut mitä mä on löydänyt tästä viheltämistä Suomessa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/245072-miksi-junan-pilli-ei-soi-tasoristeyksessa/

Koska tiheillä rataosilla vihellin soisi koko ajan.

USA:ssa se on toki aika kova, tämä ääni, kuitenkin niin kova se tarvi olla Europassa.

Mä olen  kanssa samaa mieltä että junien pitäisi käyttää äänimerkkiä aina tasoristeystä lähestyttäessä. Ja kaukovaloja aina olosuhteissa kun näkyvyys on rajoitettu esim sumun tai vesi- tai lumisateeen takia.

Ehkä niillä keinoilla parin vuoden takainen traaginen Raaseporin tasoristeysonnettomuuskin olisi voitu välttää.

[Kari Haapakangas]

Ei äänimerkkikään sentään ihmeidentekijä ole. Jos olisi, ei tasoristeysten puomeja ajettaisi säännöllisesti poikki... Apua niistä toki voisi olla, ja yksikin estetty onnettomuus on estetty onnettomuus.

Pitäisikö äänimerkki muuten antaa ennen jokaista tasoristeystä? Meillähän on sentään tasoristeyksiä, joissa liikkuu useammin juna kuin risteävä liikenne.

[Rainer Silfverberg]

Ei äänimerkkikään sentään ihmeidentekijä ole. Jos olisi, ei tasoristeysten puomeja ajettaisi säännöllisesti poikki... Apua niistä toki voisi olla, ja yksikin estetty onnettomuus on estetty onnettomuus.

Pitäisikö äänimerkki muuten antaa ennen jokaista tasoristeystä? Meillähän on sentään tasoristeyksiä, joissa liikkuu useammin juna kuin risteävä liikenne.

Mun mielestäni pitäisi.

[Juha Kutvonen]

Jostain syystä näiden onnettomuuksien torjumiseksi esitetään aina tasoristeysten poistamista, vaikka paljon edullisemmin selvittäisiin noudattamalla liikennesääntöjä. Tasoristeysmerkki (stop-merkillä tai ilman) vaikuttaa suomalaisen autoliijan silmissä olevan täysin huomaamaton.

[Rainer Silfverberg]

Jostain syystä näiden onnettomuuksien torjumiseksi esitetään aina tasoristeysten poistamista, vaikka paljon edullisemmin selvittäisiin noudattamalla liikennesääntöjä. Tasoristeysmerkki (stop-merkillä tai ilman) vaikuttaa suomalaisen autoliijan silmissä olevan täysin huomaamaton.

Raaseporin onnettomuuden syy oli se että vaikka kuljettaja oli pysähtynyt Stop-merkille niin hän ei nähnyt junaa huonon näkyvyyden vallitessa. Eikä varmaan ole ainoa sellainen tapaus.

Puomeilla varustettuihin tasoristeyksiin jää joskus autoja puomien väliin varsinkin jos ne ovat taajaman sisällä ja katu tasoristeyksen yli niin ruuhkautunut, ettei pääse tasoristeyksestä pois ennenkuin puomit alkavat laskeutua.

[Teppo Niemi]

Jostain syystä näiden onnettomuuksien torjumiseksi esitetään aina tasoristeysten poistamista, vaikka paljon edullisemmin selvittäisiin noudattamalla liikennesääntöjä. Tasoristeysmerkki (stop-merkillä tai ilman) vaikuttaa suomalaisen autoliijan silmissä olevan täysin huomaamaton.

Raaseporin onnettomuuden syy oli se että vaikka kuljettaja oli pysähtynyt Stop-merkille niin hän ei nähnyt junaa huonon näkyvyyden vallitessa. Eikä varmaan ole ainoa sellainen tapaus.

Puomeilla varustettuihin tasoristeyksiin jää joskus autoja puomien väliin varsinkin jos ne ovat taajaman sisällä ja katu tasoristeyksen yli niin ruuhkautunut, ettei pääse tasoristeyksestä pois ennenkuin puomit alkavat laskeutua.

[Simo Virtanen]

Jostain syystä näiden onnettomuuksien torjumiseksi esitetään aina tasoristeysten poistamista, vaikka paljon edullisemmin selvittäisiin noudattamalla liikennesääntöjä. Tasoristeysmerkki (stop-merkillä tai ilman) vaikuttaa suomalaisen autoliijan silmissä olevan täysin huomaamaton.

Puomeilla varustettuihin tasoristeyksiin jää joskus autoja puomien väliin varsinkin jos ne ovat taajaman sisällä ja katu tasoristeyksen yli niin ruuhkautunut, ettei pääse tasoristeyksestä pois ennenkuin puomit alkavat laskeutua.

Jos liikennesääntöjä noudattaa niin ei voi joutua pysähtymään rautatielle.

[Juhani Pirttilahti]

Koulubussin matkustajat pelkäsivät Kaskisten turmabussin kuskin otteita jo edellisenä päivänä: "Eikö oppilaita uskottu?" https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dd70581c-6ad8-472e-b699-c6d0b221e094

Jotain yhteenvetoa uutisoinnista voi tehdä.

Avun saamisessa paikalle kesti pitkään. Uutisen mukaan noin 20 minuuttia.

Linja-auton kuljettaja ei ollut toimintakykyinen. Se on toki inhimillistä ja myös hyvin tavallista onnettomuustilanteessa. Ulkopuoliset auttoivat matkustajina olleita lapsia parhaan kykynsä mukaan.

Uutisesta voi päätellä, että linja-autoa on ajanut uusi toista päivää töissä ollut kuljettaja. Ja jos lapset joutuvat neuvomaan kuljettajaa reitillä pysymisessä, on perehdytys työhön ollut selvästi puutteellista.

Tämä saa ainakin minut pohtimaan yleisemmällä tasolla onko suomalaisten kehnon tasoristeyskäyttäytymisen taustalla puutteita ajo-opetuksessa ja perehdytyksessä? Toisaalta sitäkin kuinka koulukuljetusten reittien suunnittelussa on huomioitu tasoristeyksien ylittämistä...

[Simo Virtanen]

Uutisesta voi päätellä, että linja-autoa on ajanut uusi toista päivää töissä ollut kuljettaja. Ja jos lapset joutuvat neuvomaan kuljettajaa reitillä pysymisessä, on perehdytys työhön ollut selvästi puutteellista.

Tämä saa ainakin minut pohtimaan yleisemmällä tasolla onko suomalaisten kehnon tasoristeyskäyttäytymisen taustalla puutteita ajo-opetuksessa ja perehdytyksessä?

Kai hänellä sentään ajokortti oli? Ei tasoristeykseen ajamisessa mitään erityistä perehdytettävää olla.

Reitillä haparointi on enemmänkin perehdyttämisen tarpeessa, mutta ei sen tekniseen ajosuoritukseen pitäisi vaikuttaa.

[Juhani Pirttilahti]

Kai hänellä sentään ajokortti oli? Ei tasoristeykseen ajamisessa mitään erityistä perehdytettävää olla.

Reitillä haparointi on enemmänkin perehdyttämisen tarpeessa, mutta ei sen tekniseen ajosuoritukseen pitäisi vaikuttaa.

Kritiikkini kohdistui juurikin ajo-opetuksen tasoon. Kyllä autokoulun tehtävä on sen opettaminen kuinka tasoristeykseen ajetaan. Eli kääntäen onko ajokortin saanut oppinut riittävästi kuinka tasoristeys ylitetään?

[Simo Virtanen]

Kai hänellä sentään ajokortti oli? Ei tasoristeykseen ajamisessa mitään erityistä perehdytettävää olla.

Reitillä haparointi on enemmänkin perehdyttämisen tarpeessa, mutta ei sen tekniseen ajosuoritukseen pitäisi vaikuttaa.

Kritiikkini kohdistui juurikin ajo-opetuksen tasoon. Kyllä autokoulun tehtävä on sen opettaminen kuinka tasoristeykseen ajetaan. Eli kääntäen onko ajokortin saanut oppinut riittävästi kuinka tasoristeys ylitetään?

Kieltämättä samaa ajattelin. Ajokortin voi suorittaa monella paikkakunnalla ilman, että on tasoristeystä nähnytkään, mutta kyllä teoria tasoristeyksissä ajamisesta pitäisi tuntea.

Toisaalta tasoristeyksissä junan alle jäävät ovat tyypillisesti naapurustossa koko ikänsä asuneita ja autoilleita.

[Rainer Silfverberg]

Kieltämättä samaa ajattelin. Ajokortin voi suorittaa monella paikkakunnalla ilman, että on tasoristeystä nähnytkään, mutta kyllä teoria tasoristeyksissä ajamisesta pitäisi tuntea.

Toisaalta tasoristeyksissä junan alle jäävät ovat tyypillisesti naapurustossa koko ikänsä asuneita ja autoilleita.

Pääkaupunkiseudulla ei ole juuri yhtään tasoristeystä  enää. Kirkkonummen Luomassa on ainoa kun mennään länteen päin. Vantaan Hakkilassa mahdollisesti toinen, ja siinä ne ovat. Monelle tuoreelle ajokortinhaltijalle tasoristeys on uusi  asia.