Turun tunnin juna

[Lauri Rantala]

Sellaisten käpykylien kuin Turku ja Helsinki yhdistäminen 300 km/h junilla on pelkkää suuruudenhulluutta. Onkohan Salolle ja Lohjalle kerrottu, etä saavat satsauksillaan ihailla ohikiitäviä puolityhjiä junia. Matkakin on niin lyhyt, että puolinopeat ajaisivat ihan saman asian muutaman minuutin erolla (jos on aikomusta pysähtyä matkan varrella).

Radalla voi kulkea monenlaisia junia : suurnopeusjunia, paikallisjunia ja tavarajunia. Jokaiselle kaupungille jotain.

[Petri Tuovinen]

Sellaisten käpykylien kuin Turku ja Helsinki yhdistäminen 300 km/h junilla on pelkkää suuruudenhulluutta. Onkohan Salolle ja Lohjalle kerrottu, etä saavat satsauksillaan ihailla ohikiitäviä puolityhjiä junia. Matkakin on niin lyhyt, että puolinopeat ajaisivat ihan saman asian muutaman minuutin erolla (jos on aikomusta pysähtyä matkan varrella).

10 pistettä Eliakselle. Asia kerrottu lyhyesti ja ytimekkäästi! Noin siinä vaan tulee käymään.

[Lauri Rantala]

Väylävirastokin herännyt karuun todellisuuteen, mutta miksi kolme kertaa ?

https://vayla.fi/-/ilmoitus-turun-tunnin-juna-suunnitteluhanke-salo-hajala-ratasuunnitelma-salo

[Lauri Rantala]

Alustava liikennesuunnitelma, sekä nykyiselle radalle että suurnopeusradalle

[Lauri Rantala]

Europarlamentin jäsen Virkkunen :

"Raiteisiin pitäisi investoida paljon nykyistä vahvemmin, saatavissa myös merkittävästi EU-rahoitusta
Parhaillaan meneillään on Euroopan rautateiden teemavuosi "European Year of Rail". Sen kunniaksi  Euroopan unionissa halutaan investoida nyt isosti raideliikenteeseen. Tärkein kirittäjä tässäkin on ilmastonmuutos. Tavoitteena on vähentää peräti 90 prosenttia liikenteen päästöjä vuoteen 2050 mennessä. Se on todella kova tavoite, tietäen että liikenne on EU:ssa ainoa sektori jossa päästöt ovat vain nousseet. Raideliikenteellä tulee olemaan tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli. Junilla voidaan korvata niin henkilöautoja, lyhyitä lentoja kuin rekkarahtiakin. Raideliikenne on paitsi ympäristöystävällinen, myös turvallinen, mukava ja tehokas kulkumuoto.

Myös Suomessa pitäisi investoida paljon nykyistä vahvemmin raiteisiin. Nyt tähän olisi saatavissa myös merkittävästi EU-rahoitusta, joka kannattaisi hyödyntää. Kuten hyvin tunnettua, kesällä EU-parlamentin hyväksymässä Verkkojen Eurooppa eli CEF-asetuksessa myös Helsinki-Oulu-Tornio-yhteys on nostettu nyt ydinkäytäväksi ja Turun "tunnin junan" rinnalle eurooppalaisen rahoituksen piiriin.

Se tarkoittaa Suomellekin mahdollisuuksia satojen miljoonien EU-tukeen. Kauden ensimmäinen CEF-haku ja seitsemän miljardin tukipotti on parhaillaan komissiossa auki. Haku jatkuu tammikuuhun saakka. Toivottavaa on, että Suomen hallitus nyt aktivoituu hakemaan rahoitusta. Meillä tähän on herätty valitettavan hitaasti.

Kun eurooppalaisena tavoitteena on liikenteen ydinverkon valmiiksi saattaminen vuoteen 2030 mennessä, on selvää että rahoitukselle on nyt ottajia.

Moni maa on lähtenyt jo investoinneissa isosti liikkeelle elpymispaketin avulla. Muun muassa Italia aikoo elvytysvaroista suunnata lähes 25 miljardin euron edestä investointeja rataverkkoon, joista 13 miljardia nopeisiin raideyhteyksiin. Myös EU-komissiolta on vuoden loppuun mennessä tulossa vielä kaksi junaliikenteeseen vaikuttavaa aloitetta: uusi TEN-T asetus sekä EU 2021 Rail Corridor Initiative, johon kuuluu sekä päivitys tavaraliikenteen rautatieverkkoa koskevaan asetukseen että uusi strategia matkustajaliikenteen kehittämiseksi.

Nyt tarvitsisimmekin rohkeutta ja näkemystä, jotta Suomelle tärkeät ratahankkeet saadaan käyntiin. Raideliikenteeseen panostaminen on oiva tapa vähentää liikenteen päästöjä sekä edistää niin talouskasvua kuin liikkumismahdollisuuksia, ja näistä Suomikin tarvitsee osansa.

Lisätietoja:
europarlamentaarikko Henna Virkkunen, p. +32 228 45226, henna.virkkunen(ät)europarl.europa.eu

[Jukka Ahtiainen]

Hyviä ajatuksia. Lisäksi monille yksiraiteisille rataosille toinen raide, (niin voi myös pysähtyä asemilla kansantaloutta häiritsemättä).

[Rainer Silfverberg]

Hyviä ajatuksia. Lisäksi monille yksiraiteisille rataosille toinen raide, (niin voi myös pysähtyä asemilla kansantaloutta häiritsemättä).

Turun tunnin juna (Espoo-Salo oikorata) olisi ainoa kokonaan uusista radoista joka kannattaisi jotenkuten. Aikasäästö vanhaan rantarataan verrattuna olisi reilu puoli tuntia vaikka ihan tuntiin ei päästäisi. Ja se pitää toteuttaa niin että mahdolistaa myös paikallisjunaliikenteen Lohjalle, joko junaa vaihtamalla tai mieluiten suorana.

Päärata Tampereelle  tarvitsisi lisäraiteita mutta kokonaan uutta rataa ei.

[Eljas Pölhö]

Europarlamentin jäsen Henna Virkkunen :
"Raiteisiin pitäisi investoida paljon nykyistä vahvemmin,  .... Raideliikenteeseen panostaminen on oiva tapa vähentää liikenteen päästöjä sekä edistää niin talouskasvua kuin liikkumismahdollisuuksia, ja näistä Suomikin tarvitsee osansa.

Liikenneministerinä ollessaan Henna Virkkusta ei rautatieliikenne kiinnostanut pätkääkään. Hän ei viitsinyt edes osallistua kokouksiin, jossa pohdittiin Haukivuoren ja muiden asemien henkilöliikenteen lakkauttamista. Helpompi panna nimi VR:n edustajan laatimiin lakkautuspäätöksiin (mainittiin lakkautuspäätöksen kokouspöytäkirjassa, että HV allekirjoittaa mitä eteen tuodaan). No, ehkä ihmisten muisti on lyhyt ja usko ihmekääntymyksiin on vahva.

[Eljas Pölhö]

Turun tunnin juna (Espoo-Salo oikorata) olisi ainoa kokonaan uusista radoista joka kannattaisi jotenkuten. Aikasäästö vanhaan rantarataan verrattuna olisi reilu puoli tuntia vaikka ihan tuntiin ei päästäisi. Ja se pitää toteuttaa niin että mahdolistaa myös paikallisjunaliikenteen Lohjalle, joko junaa vaihtamalla tai mieluiten suorana.

Päärata Tampereelle  tarvitsisi lisäraiteita mutta kokonaan uutta rataa ei.

Ei se nopeutus ole "reilu puoli tuntia" vaan paljon vähemmän, koska
1) Turku-Salo välin parannus/nopeutus ei ole kiinni oikoradasta.
2) Jos oikoradan rahoista edes osa käytettäisiin Salo-Karjaa-Espoo-radan parantamiseen, niin aikasäästö muodostuisi vain lyhyemmän reitin tuomasta edusta. Jos ne pidemmän lisäkilometrit ajaa 180 km/h, niin aikasäästö on enintään vartin luokkaa.

Kun Karjaa-Salo lakkautetaan, niin mitä tapahtuu niiden matka-ajalle, jotka haluavat matkata Turun ja Karjaan/Dragsvikin/Tammisaaren/Hangon välillä. RKP:n neuvotteluvara menee Kirkkonummen-Karjaan säilyttämiseen ja Karjaa-Salo säilyttäminen olisi jo aikamöista törsäystä.

Enemmän matkustajia palvelisivat useammat pysähdykset kuin muutaman minuutin nopeutus. Eikö olisi parempi, että Kirkkonummelta pääsisi Turun juniin ja vaikka Paimiosta sekä Turun että Helsingin suuntaan. Turun ja Helsingin välille ei löydy niin paljoa uusia matkustajia pienen ajansäästön ansiosta, että heitä varten pitäisi rakentaa uusi rata. Samalla pyllistetään kaikille muille paikkakunnille sekä vanhan radan varrella että muualla Suomessa, missä olisi kokonaan uutta matkustajaliikennepotentiaalia ja suuria tavaraliikennevirtoja odottamassa todella merkittäviä matka- ja aikasäästöjä.

[Petri Nummijoki]

Liikenneministerinä ollessaan Henna Virkkusta ei rautatieliikenne kiinnostanut pätkääkään. Hän ei viitsinyt edes osallistua kokouksiin, jossa pohdittiin Haukivuoren ja muiden asemien henkilöliikenteen lakkauttamista. Helpompi panna nimi VR:n edustajan laatimiin lakkautuspäätöksiin (mainittiin lakkautuspäätöksen kokouspöytäkirjassa, että HV allekirjoittaa mitä eteen tuodaan). No, ehkä ihmisten muisti on lyhyt ja usko ihmekääntymyksiin on vahva.

Virkkunen on pitkäaikainen ministeri mutta opetus- ja kuntaministerin paikoilla. Oli hän liikenneministerinäkin vajaat kolme kuukautta sen jälkeen, kun vasemmistoliitto lähti ovet paukkuen Kataisen hallituksesta mutta silloin hän oli jo pyrkimässä/siirtymässä Euroopan parlamenttiin. Pitäisin jossain määrin ymmärrettävänä, ettei ministerillä ole moisessa tilanteessa isoja omia linjauksia vaan hän pitää koneiston pyörimässä allekirjoittamalla, mitä virkamiehet pöydälle tuovat.

[Juhani Pirttilahti]

Kun Karjaa-Salo lakkautetaan, niin mitä tapahtuu niiden matka-ajalle, jotka haluavat matkata Turun ja Karjaan/Dragsvikin/Tammisaaren/Hangon välillä. RKP:n neuvotteluvara menee Kirkkonummen-Karjaan säilyttämiseen ja Karjaa-Salo säilyttäminen olisi jo aikamöista törsäystä.

Kokonaisuuden kannalta yksi järkevä ratkaisu voisi olla järjestää vähintään tasatunnein kulkeva linja-autoliikenne välille Tammisaari - Salo. Eli tällöin Tammisaaren asema olisi Karjaan seudun solmupiste. Tällainen liikenne palvelisi hyvin Salon ja Karjaan välisiä paikkakuntia ja Turun suuntaa. Miksi juuri Tammisaari, niin suurin syy siihen on 52-tien linjaus.

[Rainer Silfverberg]

Ei se nopeutus ole "reilu puoli tuntia" vaan paljon vähemmän, koska
1) Turku-Salo välin parannus/nopeutus ei ole kiinni oikoradasta.
2) Jos oikoradan rahoista edes osa käytettäisiin Salo-Karjaa-Espoo-radan parantamiseen, niin aikasäästö muodostuisi vain lyhyemmän reitin tuomasta edusta. Jos ne pidemmän lisäkilometrit ajaa 180 km/h, niin aikasäästö on enintään vartin luokkaa.

Kun Karjaa-Salo lakkautetaan, niin mitä tapahtuu niiden matka-ajalle, jotka haluavat matkata Turun ja Karjaan/Dragsvikin/Tammisaaren/Hangon välillä. RKP:n neuvotteluvara menee Kirkkonummen-Karjaan säilyttämiseen ja Karjaa-Salo säilyttäminen olisi jo aikamöista törsäystä.

Enemmän matkustajia palvelisivat useammat pysähdykset kuin muutaman minuutin nopeutus. Eikö olisi parempi, että Kirkkonummelta pääsisi Turun juniin ja vaikka Paimiosta sekä Turun että Helsingin suuntaan. Turun ja Helsingin välille ei löydy niin paljoa uusia matkustajia pienen ajansäästön ansiosta, että heitä varten pitäisi rakentaa uusi rata. Samalla pyllistetään kaikille muille paikkakunnille sekä vanhan radan varrella että muualla Suomessa, missä olisi kokonaan uutta matkustajaliikennepotentiaalia ja suuria tavaraliikennevirtoja odottamassa todella merkittäviä matka- ja aikasäästöjä.

Nykyisellä radalla junia ei saada nopeammaksi ellei pysähdyksiä karsita.  Rata on yksiraiteinen, ainoat kohtauspaikat Salo ja Karjaa sekä Kirkkonummi-Hki väli. 1 h 55 min on lyhyin mahdollinen matka-aika nykyisellä pysähdyskäytännöllä ja kalustolla. Tunneleiden takia 2-kerrosvaunujen suurin sallittu nopeus on 160km/h.

Oma pullonkaulansa on Hki-Kirkkonumi väli jolla sallittu nopeus vain 120 ja lähijunia hidastamassa. Aikataulu liki sama kuin 70-luvulla. Eikä Turun juna edes pysähdy Kirkkonummella koska se ei ole mahdollista toteuttaa  VR:n mukaan!
Väylävirasto on laskenut että vanhan radan 2-raiteistaminen ja tason nosto suurempia nopeuksia varten maksaa enemmän kuin oikorata. Lisäksi muutostöiden aikana pitäisi järjestää isoja liikennekatkoja jotka kanssa katkottavat matkustajia.

Oikorata olisi kokonaan uusi rata joka haarautuu Espoossa joten hidas väli Espoo-Kirkkonummi jää pois. Espoon jälkeen oikoradalla paahdetaan  200 km/h Saloon. Tässä se ajansäästö tulee. Nykyisin Espoo - Salo kestää Kirkkonummen ja Karjaan kautta 1 h 5 - 10 min. Oikorataa pitkin (pituus 90 km) se olisi 35-40 min yhdellä välipysähdyksellä (vastaa Lahti-Tikkurila pituudeltaan) Eli aikasäästö olisi puoli tuntia pelkän oikoradan ansiosta.

Kaukojunille pitää tietenkin järjestää yksi pysähdys kohdassa jossa rata risteää Hangon radan kanssa, että Hangon radan asemilta Turkuun matkustavat voivat vaihtaa junaa. Se ei lisää matka aikaa nykyiseen Karjaa-Salon kautta kulkevaan yhteyteen verrattuna niin paljon että ihmiset sen takia repisivät pelihousunsa. Myös bussiliityntä Tammisaari -Salo on suht kilpailukykyinen. Nytkin taitaa joku bussi kulkea sitä reittiä Turkuun asti.

Oikorata mahdollistaisi oman taajamajunan rantarataa pitkin Helsinki-Karjaa-Hanko jota Turun junat eivät häiritse. Se tietenkin pysähtyisi myös kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa, mutta junanvaihto Hangossa jäisi pois joten matka aika vähintään yhtä nopea kuin nyt vaihdon kanssa, ja ilman välipysähdyksiä.

[Eljas Pölhö]

... 1 h 55 min on lyhyin mahdollinen matka-aika nykyisellä pysähdyskäytännöllä ja kalustolla. ...
Oikorata olisi kokonaan uusi rata joka haarautuu Espoossa joten hidas väli Espoo-Kirkkonummi jää pois. Espoon jälkeen oikoradalla paahdetaan  200 km/h Saloon. Tässä se ajansäästö tulee. Nykyisin Espoo - Salo kestää Kirkkonummen ja Karjaan kautta 1 h 5 - 10 min. Oikorataa pitkin (pituus 90 km) se olisi 35-40 min yhdellä välipysähdyksellä (vastaa Lahti-Tikkurila pituudeltaan) Eli aikasäästö olisi puoli tuntia pelkän oikoradan ansiosta.

Kaukojunille pitää tietenkin järjestää yksi pysähdys kohdassa jossa rata risteää Hangon radan kanssa, että Hangon radan asemilta Turkuun matkustavat voivat vaihtaa junaa....
....

Yleisesti: Jos joku lupaa yllättän paljon ja vaikenee ongelmat, niin hälytyskellojen pitäisi soida.

Suunnitelmissa juna, joka ei pysähdy missään = 73 min ja IC = 86 min (Hki-Tku). Vanhaa rataa pitkin se olisi 102 min+pysähdykset, jos sitä ei paranneta.

Vanhan aikataulun mukaan Espoo-Karjaa-Salo kesti 56 min+2 min (ei 65-70 min). Espoo-Karjaa=32 min ja Karjaa-Salo=24 min. Oikoradan kustannuksilla luulisi saavan kolmannen raiteen Espoo-Kirkkonummi ja pari pitkää kohtausraideosuutta. Jos se ei nopeuta, niin ainakin sujuvoittaa.

Lohjalle on jo merkitty kaksi pysähdystä IC:lle: Lempola ja Vihti-Nummela. Risteys Hangonradan kanssa olisi kolmas (vai... ei kai sitä kehtaa Vihdiksi kutsua?) eikä palvelisi muita kuin vaihtomatkustajia, joten ei taida toteutua. Tammisaari-Salo linja-auto on todennäköisin, joskin tunnin välein (kuten Jouni sanoi) kuulostaa optimistiselta, vaikka on hyvä tavoitteena.

Eikö joku virasto laskenut, että "tunnin juna" olisi raskaasti tappiollinen ja siten vain vaikeuttaisi muiden ratojen kunnossapidon rahoitusta. Turun asukasmäärä vaan on kovin vähäinen uutta suurnopeusrataa ajatellen.

Se ei ole edes ilmastoteko, että pienelle käyttäjäkunnalle rakennetaan pikarata, kun muualla on isoilla liikennemäärillä pitkät kiertomatkat.

[Rainer Silfverberg]

Yleisesti: Jos joku lupaa yllättän paljon ja vaikenee ongelmat, niin hälytyskellojen pitäisi soida.

Suunnitelmissa juna, joka ei pysähdy missään = 73 min ja IC = 86 min (Hki-Tku). Vanhaa rataa pitkin se olisi 102 min+pysähdykset, jos sitä ei paranneta.

Vanhan aikataulun mukaan Espoo-Karjaa-Salo kesti 56 min+2 min (ei 65-70 min). Espoo-Karjaa=32 min ja Karjaa-Salo=24 min. Oikoradan kustannuksilla luulisi saavan kolmannen raiteen Espoo-Kirkkonummi ja pari pitkää kohtausraideosuutta. Jos se ei nopeuta, niin ainakin sujuvoittaa.

Jos se sjujuvoittaa niin se ei hirveän paljon paina jos se ei nopeudu autoliikenteeseen verrattuna. Lievää ylinopeutta ajaa autollakin 1.5 tuntia.
Vanhassa radassa  tunnelien profiili, käytettävä kalusto, kohtauspaikat ja lähijunat Hki-Kirkkonummi määräävät aikataulun. Kaupunkirata voisi tuoda pikkasen helpotusta mutta korkeintaan 5 minuutin luokkaa.

Turku on kasvukeskus ja laivaliikenne sieltä Ruotsiin kasvamassa. Rutosinlaivavarustamot ovat siirtäneet painopisteensä Turusta lähtevillille laivoille ja jos junamatka Turun Satamaan kestäisi Helsingistä vain n 1.5 h niin ei kukaan valittaisi.

Karjaa-Hyvinkää rata saattaa hyvinkin saada matkustajajunia sähköistyksen myötä ja silloin pitä ollla vaihtomahdollisuus Vihdissä oikoradan juniin.

[Jukka Ahtiainen]

Positiivista, jos poliitikot tuovat ilmi näkemyksensä rautatieliikenteen eduista ja mahdollisuuksista. Parempi myös, jos asiassa tapahtuu kehitystä yksittäisen henkilön osalta. Toinen asia on sitten se, mihin panostetaan. Minuutit tai tunnit eivät ole aina ratkaisu nopean tietoliikenten aikana, vaan se että yhteys on olemassa. Porukkaa löytyy, joka haluaa junaan, jos se vaan pysähtyy. Edelleen, intermodaalinen liikenne lisääntyy, jos fillarit mahtuvat paremmin myös päiväjuniin.

[Jukka Viitala]

Junarungon kiihdyttäminen 300:n nopeuteen voisi äkkiä ynnäten kuluttaa parin hitaamman sähköt Turun välillä ja vähän jäis velkaakin.

Rantarataan on upotettu rahhaa viimeiset 50 v aivan simona ja näiden investointien unohtaminen muutaman minuutin takia on suoraa v**tuilua veronmaksajille.

Suomen oloissa kannattaisi huomioida myös kaluston toimintakyky läpi vuoden. Pendolinot ja IC-vaunut eivät olleet arktiseen ympäristöön sopeutettuja. Ups kalvo repes...

[Lauri Rantala]

nyt kun Väylävirasto on heitetty pihalle tunninjunan suunnittelusta, niin lähtikö samalla myös Väylän radan suunnittelu standardit samalla ?

[John Lindroth]

Pääjohaja Sipponen oli tänään  yle yksi tunnin ohjelmassa ,kuuntelin koko haastattelun hän on täysin uuteen pestiinsä sitoutunut ja innostunut uusista haasteista ja ennen kaikkea halukas ymmärtämään organisaationsa työntekijoitä (matkustanut vetureissa ja toiminut kondarina)ja sidosryhmiä syvällisesti esiin tuli selvästi se että ensiksi hoidetaan olemassa oloeva ratainfra sen jälkeen voidaan visioida. Muutenkin tuli vaikutelma kustannustehokkaasti ajattelevasta .uudesta pääjohtajasta. Viimeinen lause jäi mieleen että pidetään kiinteät kustannukset rajoissaan! On kilpailulle avoin.

[Simo Virtanen]

Pääjohaja Sipponen oli tänään  yle yksi tunnin ohjelmassa esiin tuli selvästi se että ensiksi hoidetaan olemassa oloeva ratainfra sen jälkeen voidaan visioida. Muutenkin tuli vaikutelma kustannustehokkaasti ajattelevasta .uudesta pääjohtajasta. Viimeinen lause jäi mieleen että pidetään kiinteät kustannukset rajoissaan!

Jos VR Groupin toimitusjohtaja Sipposta tarkoitat niin hänhän on vain rautatieoperaattorin toimitusjohtaja. Ei päätä ratainfrasta eikä sen investoinneista. Ei missään ole kuulutettu, että VR edes liikennöisi tunnin junaa.

[John Lindroth]

S mainitsi mahdollisesti myös DBn olevan halukas toimimaan Suomessa mikäli infra on kunnossa!

[Rainer Silfverberg]

S mainitsi mahdollisesti myös DBn olevan halukas toimimaan Suomessa mikäli infra on kunnossa!

Toimiihan DB jo nyt Suomessa kumipyörillä.  

Ja eihän Suomen rautatieinfrassa ole muuta vikaa kuin raideleveys!

[Lauri Rantala]

Tunninjuna kerää osallistujia tarjouskilpailuun turvalaitteiden suunnittelusta

"Espoo-Salo ratasuunnitelman turvalaitteiden suunnittelu"

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/60436/notice/85398/overview

kaikki tunninjuna kilpailutukset https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/search?q=Turun%20Tunnin%20Juna%20Oy&top=75&of=datePublished&od=desc&m=0

[Lauri Rantala]

Infotilaisuus ensi viikolla etäyhteyksien avulla

"Infotilaisuus Turun tunnin junan suunnittelusta
Junayhteyksiä suunnitellaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa hankeyhtiömallilla. Miten suunnittelu etenee?

Tule kuulemaan lisää hankkeesta kaikille avoimeen infotilaisuuteen tiistaina 30.11.2021 klo 18.00-19.00. Tilaisuus järjestetään Teams-kokouksena."

https://www.tunninjuna.fi/infotilaisuus-turun-tunnin-junan-suunnittelusta/

[Lauri Rantala]

Infotilaisuuden materiaali

https://www.tunninjuna.fi/infotilaisuuden-kysymyksia-ja-vastauksia/

[Lauri Rantala]

Vastaus mielipiteeseen

"Kyseessä ei ole vain Suomen sisäinen ratahanke, vaan Euroopan tasolla merkittäväksi katsottu liikenneinvestointi."

https://www.tunninjuna.fi/tunnin-juna-etenee-demokraattisin-paatoksin/