Kaupunkiraideverkot

[Juhana Nordlund]

Mikähän on tämän "huopalahden" etymologia:

https://www.vauva.fi/keskustelu/2834787/tiesitteko-etta-kaikki-ruotsinkieliset-lax-paatteiset-paikannimet-alunperin

Niinpä niin.

Haapalaksi (nykysuomella Haapalahti) käännettiin ruotsiksi muotoon Hoplax. Sen jälkeen paljon myöhemmin Hoplax (jossain vaiheessa myös Hoplaks) suomennettiin uudelleen Huopalahdeksi.

Haapa on esiintynyt Esbo-nimen varhaisversiossa Aspå (=Haapajoki). Minulla ei nyt tässä ole lähdeteoksia käden ulottuvilla, mutta kauan aikaa sitten tuota juttua selosti radiossa asioista perillä oleva jokseenkin noin.

Pikku Huopalahdessa on tuota kunnioittaen katu nimeltään Haapalahdenkatu (joka on muuten ruotsiksi Aspviksgatan...).

Tuollaisen tarinan löysin netin uumenista, siinä käsitellään myös Vuosaaren nimihistoriaa: https://www.kirjastokaista.fi/haapalahdenkatu/

[Jorma Rauhala]

Tässä puhutaan aiheesta, jonka suhteen on mahdollista viisastella loputtomiin.

Haagan, Munkkiniemen ja Kulosaaren raitioteiden ensimmäiset vuodet sujuivat niin, että mainitut alueet kuuluivat silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Vuonna 1920 Huopalahti irtaantui maalaiskunnasta ja siitä tuli oma kuntansa sisältäen aluksi myös Haagan. Kulosaari muuttui omaksi kunnakseen vuonna 1922. Haaga irtaantui Huopalahden kunnasta 1923. Kaikkena tuona aikana paikkakuntien alueella oli toiminnassa raitiotie, joka oli yhteydessä Helsingin raitiotieverkkoon ja vaunujen reitit ulottuivat luonnollisesti Helsinginkin puolelle. Periaatteessa osa noista "maalaisraitioteistä" on voinut toimia rautatien toimiluvan alla, mutta kalusto itsessään oli raitiovaunukalustoa.

Lauttasaaren hevosraitiotiekin oli toiminnassa alueen ollessa osa Helsingin maalaiskuntaa. Lauttasaari ehti olla noin neljännesvuosisadan ajan Huopalahteakin (mutta tuolloin ilman ratikkaa).

Helsingin raitiohistoriaa ajatellen lähivuosien tilanne tulee olemaan mielenkiintoinen. Pikaratikka 15 (projektinimeltään Raide-Jokeri) ja Vantaan ratikka eivät ensimmäisinä toimintavuosinaan ole yhteydessä Helsingin nk. kantaratikkaan. Lauttasaaren hevosratikkakaan ei ollut, uudet pikaratikat eivät siis tältä osin aikansaa mitään ennenkuulumatonta.

Nummenmäki oli Kaarinassa vuodet 1934-1939, kunnes meni Turkuun. Satakunnantiellä raitiotie sivusi Maarian kuntaa.

[Jari Välimaa]

Tampereen raitioteillä taidetta

"Tiistaista 23. toukokuuta lähtien liikennöivän taideratikan kylkiä koristaa Tomi Ivalon teos Matkalla järvien välissä. Taideratikan kyljet ovat keskenään erilaiset. Teos on levittäytynyt myös vaunun sisälle ja se tarjoaa matkustajalle mahdollisuuden uppoutua matkan aikana Tampereen rantojen äänimaailmaan."

https://www.tampereenratikka.fi/ratikantaide-ajankohtaista/tampereen-taideratikka-saa-uuden-teoksen-teos-vie-matkalle-jarviluontoon/

[Jari Välimaa]

Raide-jokerin ohjaamovideo koko väliltä Itäkeskus-Keilaniemi  51 min.

https://youtu.be/RNjHsR9BRYE

Mitä eroja Tampereen raitiotiehen verrattuna ?

[Erkki Nuutio]

Espoo on ulkopuoliselle niin hajanainen ja väyliltän sekava käsite, että Raide-jokeri auttaa saamaan siitä käsityksen ja oikeastaan vasta tekee mahdolliseksi käydä siellä olevissa paikoissa ja tutuissa ilman omaa autoa.  Ennen kaikkea se toki lienee suuriarvoinen espoolaisille.

Oletettavasti henkilöliikenne kehillä vähän vähentyy Raide-Jokerin ansiosta. Olennaista vierailijoille on (mieluusti ilmaisten) liityntäparkkien varma saatavilla olo pääteiden ohituskohdilla. Onko asia kunnossa?
Onko muualta satunnaisesti tulevien lipunhankinta tehty sujuvaksi ja selväksi?

Mitä itse raitiomatkaan tulee, mm. Alvari-yliopiston ja VTT:n seudut ovat sentään tunnistettavissa.
Muuten on jokseenkin uutta ja lähinnä liikerakennuksia.
Itse ratikan kulkutilan tarve on hyötynyt oleellisesti tarkoitukseen riittävästä ja sopivimmastakin 1000 mm:n raideleveydestä.
Siitä lienee hyötyä myös ratikan sisällä, josta seudun aiemmat ratikkasukupolvetkin ovat viitteenä.

[Simo Virtanen]

Mitä eroja Tampereen raitiotiehen verrattuna ?

Kapearaiteisuus.

[Simo Virtanen]

Oletettavasti henkilöliikenne kehillä vähän vähentyy Raide-Jokerin ansiosta. Olennaista vierailijoille on (mieluusti ilmaisten) liityntäparkkien varma saatavilla olo pääteiden ohituskohdilla. Onko asia kunnossa?

En usko minkäänlaiseen vähenemään kehä I:n henkilöautoliikenteessä. Sitä pitkin kulkevissa busseissa (jos sellaisia on) voi näkyäkin.

Onko muualta satunnaisesti tulevien lipunhankinta tehty sujuvaksi ja selväksi?

Eikö Hesassa vieläkään voi maksaa pankkikortilla? Tampereellakin ollut todellisuutta jo toista vuotta. Sen helpommaksi ei satunnaiselle kulkijalle voi tulla.

[Jari Välimaa]

Kapearaiteisuus.

Tuo on totta, mutta kun kumpikin uusi raitiotie on eurooppalainen nykyaikainen raitiotie eikä Helsingin kantakaupungin raitiotie.

[Jari Välimaa]

Mitä eroja Tampereen raitiotiehen verrattuna ?

Kapearaiteisuus.

Virtajärjestelmä on samalainen kuin Tampereella mutta täysin erilainen kuin Helsingin kantakaupungissa rakenteeltaan eli rautatiemäisempi. Jännite virtajärjestelmässä on 750 V sekä Jokerilla että Tampereella kun taas Hesassa 600 V kunnes kruunusillat hanke valmistuu.

[Jari Välimaa]

Valtion budjetin 2024 ensimmäinen versio, eli valtionvarainministeriön esitys kaupunkiraideliikenteestä on julkaistu :

"Selvitysosa:Tampereen raitiotie -hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.

Länsi-Helsingin pikaraitioteiden suunnittelu ja rakentaminen mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotie on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen valtuus on korotettu aiemmasta 4 260 000 eurosta 105 000 000 euroon. Hanke sisältää läntisen kantakaupungin raitioteiden kehittämisen sekä Vihdintien pikaraitiotien toteuttamisen, jatkosuunnittelu on aloitettu 2022 ja rakentamisen on suunniteltu tapahtuvan vuosien 2023—2031 aikana. Hankkeen yleissuunnitelma ja hankkeen toteuttaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.1.2021. Jatkossa laaditaan yleissuunnitelman pohjalta hankesuunnitelma. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO2-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.

Viikki—Malmi pikaraitiotiestä valmistui yleissuunnitelmaraportti kesällä 2021 ja siinä tunnistettiin jatkosuunnittelun tarpeita ennen päätöksentekoon viemistä. Yleissuunnitteluvaihe jatkuu vielä raitiotien linjauksen sekä hankkeen laajuuden ja vaiheistuksen osalta, tavoitteena päätöksentekovalmius vuoden 2023 lopulla. Talvella 2022 on käynnistynyt Viikinranta—Lahdenväylä osayleiskaava, jossa tarkastellaan myös Viikki—Malmi pikaraitiotien linjausta Koskelan varikon ja Viikin välillä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on suunniteltu alkavan 2020-luvun loppupuolella, mutta tämä tulee vielä tarkentumaan jatkosuunnittelussa."

[Pekka Siiskonen]

Virtajärjestelmä on samalainen kuin Tampereella mutta täysin erilainen kuin Helsingin kantakaupungissa rakenteeltaan eli rautatiemäisempi. Jännite virtajärjestelmässä on 750 V sekä Jokerilla että Tampereella kun taas Hesassa 600 V kunnes kruunusillat hanke valmistuu.

Mikä on Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien sähköistyksen napaisuus? Mikä oli Turun ja Viipurin raitioteiden sähköistyksen napaisuus?

[Arttu Kaipiainen]

Virtajärjestelmä on samalainen kuin Tampereella mutta täysin erilainen kuin Helsingin kantakaupungissa rakenteeltaan eli rautatiemäisempi. Jännite virtajärjestelmässä on 750 V sekä Jokerilla että Tampereella kun taas Hesassa 600 V kunnes kruunusillat hanke valmistuu.

Mikä on Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien sähköistyksen napaisuus? Mikä oli Turun ja Viipurin raitioteiden sähköistyksen napaisuus?

Helsingin raitioteillä (mukaanlukien Raide-Jokeri) ajojohdin on negatiivinen. Tampereen raitiotiellä ajojohdin on positiivinen.

[Kari Haapakangas]

Onko muualta satunnaisesti tulevien lipunhankinta tehty sujuvaksi ja selväksi?

Eikö Hesassa vieläkään voi maksaa pankkikortilla? Tampereellakin ollut todellisuutta jo toista vuotta. Sen helpommaksi ei satunnaiselle kulkijalle voi tulla.
[/quote]
Pankkikortti? Sehän on muinaisjäännös! Appi on nykypäivää ja ihanan helppoa.

[Aapo Halminen]

Onko muualta satunnaisesti tulevien lipunhankinta tehty sujuvaksi ja selväksi?

Eikö Hesassa vieläkään voi maksaa pankkikortilla? Tampereellakin ollut todellisuutta jo toista vuotta. Sen helpommaksi ei satunnaiselle kulkijalle voi tulla.

Pankkikortti? Sehän on muinaisjäännös! Appi on nykypäivää ja ihanan helppoa.

Vielä mitä. Vaatii sovelluksen lataamisen, rekisteröitymisen, maksutietojen lisäämisen, sun muuta säätämistä. Ja Tampereella pankkikorttimaksu ei välitä, onko kortti muovia vai puhelin. Itsekin lätkäisen siihen lukijaan puhelimeni, en muovikorttia. Sovelluksella en sen sijaan ala säätämään, vaikka sekin on tehty mahdolliseksi.

[Jari Välimaa]

Tampereen ratikan toisen vaiheen allianssiosapuolet on valittu , eli allianssi2

"Hankintakilpailun on voittanut yritysryhmittymä, jossa toimivat rakentajina NRC Group Finland Oy ja YIT Suomi Oy sekä suunnittelijoina AFRY Finland Oy ja Sweco Finland Oy. Uusi Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssi aloittaa työnsä lokakuun alussa."

https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu-ajankohtaista/pirkkala/pirkkala-linnainmaa-raitiotien-jatkosuunnittelun-ja-mahdollisen-rakentamisen-palveluntuottajat-on-valittu/

[Jari Välimaa]

Raide-Jokeri aloittaa liikennöinnin välillä Itäkeskus-Espoo 21.10.2023

"Pikaraitioliikenne Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välisellä radalla alkaa lauantaina 21.10., kun linja 15 liikennöi ensimmäisen kerran.

Linja yhdistää Itäkeskuksen, Aalto-yliopiston ja Keilaniemen metroasemat sekä Oulunkylän, Huopalahden ja Leppävaaran rautatieasemat."

https://kaupunkiliikenne.fi/uutisartikkelit/liikenne-pikaraitiolinjalla-15-alkaa-21-10/

[Jari Välimaa]

Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssisopimus allekirjoitettiin

"Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssi sai virallisen sinetin, kun allianssisopimus allekirjoitettiin Raatihuoneella 4.10.2023. Sopimus solmittiin Tampereen Raitiotie Oy:n, Tampereen kaupungin, Pirkkalan kunnan, NRC Group Finland Oy:n, YIT Suomi Oy:n, AFRY Finland Oy:n sekä Sweco Finlandin Oy:n kesken. Sopimus koskee Pirkkala-Linnainmaa -raitiotien toteutussuunnittelua sekä mahdollista rakentamista."


https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu-ajankohtaista/pirkkala/tampereen-ratikan-pirkkala-linnainmaa-allianssisopimus-allekirjoitettiin/

[Jari Välimaa]

Tampereen raitiotien Linnainmaan varikon asemakaava on siirtynyt valmistelu-vaiheeseen

https://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/kaupunkiymparisto-uudistuu/pappila-linnainmaan-raitiotievarikon-kortteli-asemakaava-ja

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2023-10/8876_oas_20220804_tark_20231023.pdf

sekä raitiotiesillat vt12 ja vt9 yli kaavoitus.

https://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/kaupunkiymparisto-uudistuu/niihama-takahuhti-pappila-linnainmaa-raitiotiesillat-vt-12-ja-vt-9  

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2023-10/8933_oas_20230216_tark_20231023.pdf

[Jari Välimaa]

Tampereen ratikkalinjastoon muutoksia ensi kesänä

"Ratikkalinjojen keskustan ja lännen lähtö- ja päätepysäkit vaihdetaan kesällä 2024 päinvastoin (1 Santalahti - TAYS, 3 Sorin aukio - Hervantajärvi). Muutoksilla pyritään vastaamaan linjan 3 ruuhkiin, ja samalla kaupungin länsipuolen yhteydet keskussairaalalle paranevat."


https://www.nysse.fi/ajankohtaista/uutiset/ensi-vuoden-linjastomuutoksin-valmistaudutaan-ratikkaliikenteen-laajenemiseen.html

[Jari Välimaa]

Turun raitiotie

"Kolme ryhmittymää etenee Turun raitiotien kilpailutuksessa

Turussa Satama–Varissuo-raitiotie siirtyi lokakuun alussa toteutussuunnitteluvaiheeseen. Samalla raitiotiehankkeen taustayhtiö etenee allianssihankkeen kanssa."

https://yle.fi/a/74-20060626

[Simo Virtanen]

Tulin matkustaneeksi jokeriratikalla ensimmäistä kertaa ja kyllä sen näin tamperelaisena Viikin pelloilla kiitäessä huomaa heti, että ollaan kapearaiteisella liikkeellä. Kiskoliikenteestä innostunutta sivuttainen heiluriliike ei sinällään haittaa, mutta kyllä se kyydin tasaisuutta vähentää.

Onko jokeri ja Tampereen ratikka korin leveydeltään yhtä suuria? Voisin väittää jokerin olevan sisätiloiltaan ahtaampi eli kapeampi?

Muutoinkin jokeriratikka on karskimpi työkalu. Lattioilla ihmeelliset urakumimatot ja penkkien päälliset painepesurin kestävät. Ne niskatuet on kyllä muotoilullisesti hienot.

[Juhana Nordlund]

Onko jokeri ja Tampereen ratikka korin leveydeltään yhtä suuria? Voisin väittää jokerin olevan sisätiloiltaan ahtaampi eli kapeampi?

Pikaraitiolinjan 15 vaunut ovat suurimmalta leveydeltään 2420 mm, kun taas Tampereen Articien maksimileveys on 2650 mm. Jokerin vaunut voivat tuntua ahtailta, kun on matkustajia paljon ja pitäisi päästä vaunussa siirtymään esimerkiksi omalta paikalta matkatavaroiden kanssa oville. Toisaalta Jokeri-ratikat ovat vain reilu kymmenen senttiä kapeampia verrattuna busseihin (bussit 2550 mm).

[Simo Virtanen]

Onko jokeri ja Tampereen ratikka korin leveydeltään yhtä suuria? Voisin väittää jokerin olevan sisätiloiltaan ahtaampi eli kapeampi?

Pikaraitiolinjan 15 vaunut ovat suurimmalta leveydeltään 2420 mm, kun taas Tampereen Articien maksimileveys on 2650 mm. Jokerin vaunut voivat tuntua ahtailta, kun on matkustajia paljon ja pitäisi päästä vaunussa siirtymään esimerkiksi omalta paikalta matkatavaroiden kanssa oville. Toisaalta Jokeri-ratikat ovat vain reilu kymmenen senttiä kapeampia verrattuna busseihin (bussit 2550 mm).

No niin! Mittasilmäni oli oikeassa ja jokerit ovat yli 20 senttiä kapeampia. Onko tuo kapeus peruja Helsingin muusta raitioliikenteestä vai tuoko kapearaiteisuus sen mukanaan?

[Juhana Nordlund]

Onko jokeri ja Tampereen ratikka korin leveydeltään yhtä suuria? Voisin väittää jokerin olevan sisätiloiltaan ahtaampi eli kapeampi?

Pikaraitiolinjan 15 vaunut ovat suurimmalta leveydeltään 2420 mm, kun taas Tampereen Articien maksimileveys on 2650 mm. Jokerin vaunut voivat tuntua ahtailta, kun on matkustajia paljon ja pitäisi päästä vaunussa siirtymään esimerkiksi omalta paikalta matkatavaroiden kanssa oville. Toisaalta Jokeri-ratikat ovat vain reilu kymmenen senttiä kapeampia verrattuna busseihin (bussit 2550 mm).

No niin! Mittasilmäni oli oikeassa ja jokerit ovat yli 20 senttiä kapeampia. Onko tuo kapeus peruja Helsingin muusta raitioliikenteestä vai tuoko kapearaiteisuus sen mukanaan?

Raideleveydellä ja vaunun mitoituksella on yhteys kantakaupungin ratikan ominaisuuksiin. Alun perin Raide-Jokerille oli suunniteltu yhdysraide Koskelan varikolle (keskustaratikan varikoista pohjoisin), missä tavoiteltiin sitä, että vaunujen suurimmat korjaustyöt olisi voitu tehdä keskustaratikan korjaamo(i)lla. Jokeriradan on myös tarkoitus kohdata muita, keskustaratikan kanssa yhteistä infraa hyödyntäviä, linjoja esimerkiksi Haagan liikenneympyrässä. Lisäksi Jokerin eli pikaratikka 15:n kalustoksi haluttiin sama malli, jota muutkin - myös keskustaan ulottuvat - pikaraitiolinjat tulevat aikanaan käyttämään. Tässä vaiheessa kun Jokeri on erillään muusta verkosta, siellä on joitakin ominaisuuksia, jotka poikkeavat keskustaratikasta. Niitä ovat muun muassa ajolangan jännite (750 vs. 600 V) ja myös se, että Jokerin vaunujen pyörän profiili poikkeaa keskustaratikan vastaavasta (MLPRV1:n / Jokeri-ratikan pyörät on sorvattu kartiokkaammiksi vaunun tasaisemman kulun varmistamiseksi suuremmissa nopeuksissa).

[Jari Välimaa]

Tampereen raitiotien Pirkkala-Linnainmaa-osuuden suunnittelua varten tehdään maaperän pohja- ja kairaustutkimuksia pistemäisesti sekä maastomittauksia koko suunnittelualueella eli Tays–Linnainmaa-osuudella sekä Hatanpään valtatien ja Pirkkalan Suupan välillä. Pohjatutkimukset alkavat viikolla 46 (13.11. alkaen) ja niitä tehdään hankkeen kehitysvaiheen ajan tarpeen mukaan aina ensi vuoden lokakuulle saakka.

https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu-ajankohtaista/pirkkala/tampereen-ratikan-pirkkala-linnainmaa-allianssi-suorittaa-kehitysvaiheen-pohjatutkimuksia-raitiotien-suunnittelualueella/