Hillosensalmen Uudelleenavaus

[Eljas Pölhö]

No ei ole, mutta se tässä juurikin on ongelma, että kukaan ei oikein suunnittele joukkoliikennejärjestelmää kokonaisuutena. Kunta vastaa sisäisen joukkoliikenteen hankinnasta, mikäli markkinaehtoista palvelua ei synny. ...

Haukivuoren tapauksessa lisäongelmaa tuo, että bussien Mikkelin ja Haukivuoren osuus on Mikkelin vastuulla ja Haukivuoren-Pieksämäen väli on Pohjois-Savon ELY-keskuksen (Kuopio) vastuulla. Siinä on jo kaksi tahoa, jotka kumpikaan eivät tahdo ottaa vastaan pieniä parannusehdotuksia, joilla luotaisiin matkaketjuja ja parannettaisiin julkisen liikenteen soveltuvuutta asiointiin. Kahden vuoden taistelun jälkeen saamme kesäkuusta lähtien bussit poikkeamaan kylällä (muutoinkin kuin kuljettajan hyväntahtoisuudesta). ELY-keskuksen ensimmäinen vastaus minulle oli, että "liikenteen sujuvuuden takia bussit eivät voi käydä kylällä". Matka päätieltä on 300 metriä ja bussien aikataulun tasauspiste on päätien pysäkillä, minne huonosti liikkuvan on turha yrittää talvella kävelytien jyrkän alikulun takia. Siellä bussit seisovat 5 min, vaan eivät kylän keskustassa. Edes yrittäjien, eläkeläisjärjestöjen ja sairaanhoitopiirin anomukset eivät ole auttaneet, kun liikennesuunnittelijat eivät halua muuttaa mitään.

[John Lindroth]

Usein näissä Eljaksen mainitsemissa hyvään ja parannuksiin pyrkivissä keskusteluissa saattaa tulla sama tunne kuin yrittäisi jutella kuuron kanssa!Kyse on usein myös valta-asetelmista ja diskuteeraamis kulttuurin puuttumisesta!

[Markus Elfström]

Sähkojuna on parempi vaihtoehto.
2014 pääsi junalla myös aamulla Mikkelin suunnasta.
Liikennepolitiikasta riippuen hyvät vaihtoehdot voivat joko kasvaa matkustajamääriltä tai näivettyä.

Juna on parempi vaihtoehto silloin kun riittävän lähellä asemaa on riittävästi asukkaita ja/tai työpaikkoja, mutta Haukivuoret, Inkoot, Mynämäet sun muut ovat aika kaukana tästä. Pahimmillaan se että ajetaan satunnaisesti jotain junia ja jotain busseja tekee järjestelmästä täyttä silppua, ja se jos mikään näivettää. On myös muistettava se, että juna tuollaisissa paikoissa useimmiten joka tapauksessa vaatii liitynnän kumipyörillä, ja jos bussia ei ole se tapahtuu henkilöautoilla.

[Eljas Pölhö]

Juna on parempi vaihtoehto silloin kun riittävän lähellä asemaa on riittävästi asukkaita ja/tai työpaikkoja, mutta Haukivuoret, Inkoot, Mynämäet sun muut ovat aika kaukana tästä. Pahimmillaan se että ajetaan satunnaisesti jotain junia ja jotain busseja tekee järjestelmästä täyttä silppua, ja se jos mikään näivettää. On myös muistettava se, että juna tuollaisissa paikoissa useimmiten joka tapauksessa vaatii liitynnän kumipyörillä, ja jos bussia ei ole se tapahtuu henkilöautoilla.

Haukivuoren tapauksessa kylän lähes koko asutus ja työpaikat, lukuunottamatta maatalouden työpaikkoja ja kesämökkejä, ovat kävelymatkan päässä asemasta (max 1-2 km). Sama jatkomatka koskee lähes kaikkia linja-auton käyttäjiä, jollei yksittäisasumus ole päätien varrella. Täällä maaseudulla kävelymatkan jatkeena toimii huomattavassa määrin pyöräily ehkä jonnekin 5-10 km:n päähän asemalta/bussipysäkiltä.

[Markus Elfström]

Haukivuoren tapauksessa kylän lähes koko asutus ja työpaikat, lukuunottamatta maatalouden työpaikkoja ja kesämökkejä, ovat kävelymatkan päässä asemasta (max 1-2 km). Sama jatkomatka koskee lähes kaikkia linja-auton käyttäjiä, jollei yksittäisasumus ole päätien varrella. Täällä maaseudulla kävelymatkan jatkeena toimii huomattavassa määrin pyöräily ehkä jonnekin 5-10 km:n päähän asemalta/bussipysäkiltä.

Hyvä jos joku tekee niin, mutta eipä taida kovin merkittävä määrä ihmisiä käyttää pyöräliityntää 5-10 km päähän. Ja johan laki vaatii että koululaisille on järjestettävä kuljetus yli 5 km matkoilla, joten sieltä kalustoa kyllä löytytyisi valmiiksi hoitamaan muiden ajankohtien yhteyksiä. Maakunnissa on myös aika yleistä kuskata autolla ihan muutaman kilometrin matkoilla, joilla pyöräily periaatteessa olisi vahvoilla. Vähän ristiriitaista jos 300 metrin matka bussille on ongelma, mutta kilometrien etäisyys junalle kelpaa. ELY-keskusten kelvottomasta toiminnasta olen sinällään samaa mieltä, mutta ei se junalla ratkea.

[Jukka Ahtiainen]

On elettävä tässä hetkessä ja jalkautettava EU:n / Suomen korkean tason ohjelmat käytännön toimenpiteiksi. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen, kulkutaudit, ilmastonmuutoksen torjunta, liikenneturvallisuus, maanpuolustus (vrt. Ukrainan kaupunkien tuhoaminen), maantieliikenteen mikromuovipäästöt, monipaikkainen asuminen.

Lainaan kauppaneuvos Leo Laukkasta:
"Se, joka tahtoo, löytää keinot, mutta se, joka ei tahdo, löytää aina selitykset!"

https://yle.fi/uutiset/3-11494111

[Markus Elfström]

https://yle.fi/uutiset/3-11494111

"Edelleen kuitenkin valtaosaa ihmisistä vetävät kaupunkimaiset kunnat. Eli ne alueet, jotka ovat kasvaneet ja olleet vahvoja, ovat sitä edelleen." Juuri mikään luettelemasi paikkakunta ei oikein täytä noita kriteerejä.

Mutta mikäli fossiilisten polttoaineiden käytöstä on huolissaan, niin kannattaisi ainakin lopettaa puolityhjänä kulkevat kiskobussivuorot ja korvata ne vaikkapa sähköbusseilla. Raideliikenteellä on sijaa silloin kun potentiaaliset matkustajamäärät ovat tarpeeksi suuret ja tarvitaan nopeita yhteyksiä, kuten kaupunkien välillä ja riittävän suurten kaupunkialueiden paikallisliikenteessä.

[Sami Koskinen]

On elettävä tässä hetkessä ja jalkautettava EU:n / Suomen korkean tason ohjelmat käytännön toimenpiteiksi. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen, kulkutaudit, ilmastonmuutoksen torjunta, liikenneturvallisuus, maanpuolustus (vrt. Ukrainan kaupunkien tuhoaminen), maantieliikenteen mikromuovipäästöt, monipaikkainen asuminen.

Tämä menee taas aivan uskomattoman korkealentoiseksi siihen nähden, mistä on kyse - yhden autoilun varaan kasvaneen taajaman kaukojunapysähdyksestä. Haluan silti jälleen todeta, että parilla hassulla pysähdyksellä päivässä ei autoilun makuun päässeitä houkutella junaan, eikä autoilun varaan rakentunutta kehysaluetta muuteta joukkoliikennealueeksi. Edes 10-15 pysähdystä päivässä ei riitä siihen, että auto jätettäisiin kotiin - ja sellainen houkuttelee vielä vähemmän siihen, että autolla ei ajettaisi perille vaan matkaa vaikeutettaisiin jättämällä se liityntäpysäköintiin. Ei ole yllättävää, että Haukivuoren kaltaisten paikkojen liikkuminen hoidetaan autoilla, oli junapysähdystä tai ei.

Joukkoliikenne houkuttelee ajokortillisia siellä, missä on potentiaalia palvella vähintään puolen tunnin välein tai jossa pysäköinti keskustaajamassa on todella niukkaa. Ilmastonmuutoksen ja muun energiapolitiikan osalta meidän tulisi kannustaa asumista seuduilla, joissa todella riittää uskottavasti kysyntää joukkoliikenteelle ja palveluille. Maalaisjunilla ei ole riittävää vaikutusta.

Tähän asti nähdyt toimet ja aloitteet maaseudun junaliikenteestä ovat Suomessa olleet ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta neutraaleja tai haitallisia. Kaukoliikenteen sähköjunan pysäyttäminen voi toki olla lähellä neutraalia tointa, jos haluttu kaukoliikenteen matka ei todella hidastu ja muutu vähemmän houkuttelevaksi sillä, mutta kiskobussiliikenne nykyisellään kiihdyttää ilmastonmuutosta eikä suinkaan hidasta sitä. Palvelutaso on niin huono, että se kelpaa lähinnä pakkokäyttäjille, ja toteutuvista kuormista esimerkiksi kuusi matkustajaa olisi edullisempaa viedä kuudella nykyaikaisella sähkö- tai bensa-autolla verrattuna neljän vanhanaikaisen dieselkoneen jyräyttämiseen käyntiin heidän saadakseen lähemmäs määränpäätään. Nämä mainitut dieselkoneet pitää myös ajaa tyhjissä junissa toiselle puolelle Suomea huollettavaksi, mikä on aivan absurdia energian käyttöä.

Lisäksi alkutuotannossa, pienteollisuudessa yms. työskentelevien ja muutenkin maaseudulla työssä käyvien on ilmastonmuutoksen kannalta ihan ok liikkua jatkossakin autoillaan ja asua maalla. Nurmijärvi-ilmiöön meillä ei ole varaa. Ehkäpä auton käyttövoima voi olla hyödyllistä korvata sähköllä.

[Esa J. Rintamäki]

No ei ole, mutta se tässä juurikin on ongelma, että kukaan ei oikein suunnittele joukkoliikennejärjestelmää kokonaisuutena. Kunta vastaa sisäisen joukkoliikenteen hankinnasta, mikäli markkinaehtoista palvelua ei synny. ...

Haukivuoren tapauksessa lisäongelmaa tuo, että bussien Mikkelin ja Haukivuoren osuus on Mikkelin vastuulla ja Haukivuoren-Pieksämäen väli on Pohjois-Savon ELY-keskuksen (Kuopio) vastuulla. Siinä on jo kaksi tahoa, jotka kumpikaan eivät tahdo ottaa vastaan pieniä parannusehdotuksia, joilla luotaisiin matkaketjuja ja parannettaisiin julkisen liikenteen soveltuvuutta asiointiin. Kahden vuoden taistelun jälkeen saamme kesäkuusta lähtien bussit poikkeamaan kylällä (muutoinkin kuin kuljettajan hyväntahtoisuudesta). ELY-keskuksen ensimmäinen vastaus minulle oli, että "liikenteen sujuvuuden takia bussit eivät voi käydä kylällä". Matka päätieltä on 300 metriä ja bussien aikataulun tasauspiste on päätien pysäkillä, minne huonosti liikkuvan on turha yrittää talvella kävelytien jyrkän alikulun takia. Siellä bussit seisovat 5 min, vaan eivät kylän keskustassa. Edes yrittäjien, eläkeläisjärjestöjen ja sairaanhoitopiirin anomukset eivät ole auttaneet, kun liikennesuunnittelijat eivät halua muuttaa mitään.

Suomessa ei vallitse kapitalismi, eikä sosialismikaan.

Suomessa vallitsee sadismi!

Yo kommentti vahvistaa sen ja sitä on jatkunut jo vuosikymmeniä!

[Eljas Pölhö]

Hyvä jos joku tekee niin, mutta eipä taida kovin merkittävä määrä ihmisiä käyttää pyöräliityntää 5-10 km päähän. Ja johan laki vaatii että koululaisille on järjestettävä kuljetus yli 5 km matkoilla, joten sieltä kalustoa kyllä löytytyisi valmiiksi hoitamaan muiden ajankohtien yhteyksiä. ... Vähän ristiriitaista jos 300 metrin matka bussille on ongelma, mutta kilometrien etäisyys junalle kelpaa. ELY-keskusten kelvottomasta toiminnasta olen sinällään samaa mieltä, mutta ei se junalla ratkea.

Ei ole ristiriitaa, junan ja bussin käyttäjäkunta on aika erilainen. Bussin pääasialliset käyttäjät (koululaiset ja vanhukset) tarvitsevat yhteydet kouluille ja varttunut väki terveyspalveluihin ja pankissa käyntiin niin että kävelymatka on lyhyt. Junan käyttäjistä (Haukivuorella) valtaosa on ollut työssä ja etenkin vapaa-ajan asunnoilla kävijöitä. Vielä 10 vuotta sitten kesäisin sunnuntai-iltapäivän junaan tuli lähes vaunulastillinen ihmisiä, mutta VR suostui näyttämään tilastot vain yöjunien osalta. Muut olivat "liikesalaisuuksia". Haukivuori on sikäli erikoinen paikka, että sen asukasluku moninkertaistuu kesäkuukausiksi. Bussikalustoa ja kuljettajia on sekä Haukivuorella että Mikkelissä käyttämättömänä klo 9 ja klo 13 välisen ajan, mutta tätä ei voi hyödyntää ilmeisesti muutoin kuin luopumalla paikallisesta Walttikortista näiksi tunneiksi.

[Markus Elfström]

Ei ole ristiriitaa, junan ja bussin käyttäjäkunta on aika erilainen. Bussin pääasialliset käyttäjät (koululaiset ja vanhukset) tarvitsevat yhteydet kouluille ja varttunut väki terveyspalveluihin ja pankissa käyntiin niin että kävelymatka on lyhyt. Junan käyttäjistä (Haukivuorella) valtaosa on ollut työssä ja etenkin vapaa-ajan asunnoilla kävijöitä.

No mikäli pienellä paikkakunnalla halutaan yhtään mitään käyttökelpoista joukkoliikennettä on kyllä osattava yhdistää kaikenlaiset käyttäjät saman järjestelmän alle, eikä alkaa pilkkomaan matkustajakuntaa vielä erikseen juna- ja bussi-ihmisiin.
Toki Haukivuorella oli moneen muuhun kylään verrattuna sentään se etu, että asema sijaitsi keskellä kylää. Monesti asema on hyvinkin kaukana kyliltä, jolloin junaliikenne pikemminkin hajauttaa palvelua. Tulee mieleen vaikkapa Inkoo tai Heinävesi, jossa palvelu kylän keskustaan paranee silloin kun junia korvataan busseilla.

Ideaa Walttikortista luopmumisesta keskipäivällä en myöskään ihan ymmärrä. Kyllä Walttiliikenteessä on "ulkopuolisten" mahdollista matkustaa omistamatta korttia. Toinen asia on tietysti se, että Walttikortti ei sitten käykään markkinaehtoisessa liikenteessä. Nämäkin asiat olisivat kyllä ratkaistavissa, jos vain halua olisi.

[Eljas Pölhö]

No mikäli pienellä paikkakunnalla halutaan yhtään mitään käyttökelpoista joukkoliikennettä on kyllä osattava yhdistää kaikenlaiset käyttäjät saman järjestelmän alle, eikä alkaa pilkkomaan matkustajakuntaa vielä erikseen juna- ja bussi-ihmisiin.
....
Ideaa Walttikortista luopmumisesta keskipäivällä en myöskään ihan ymmärrä. Kyllä Walttiliikenteessä on "ulkopuolisten" mahdollista matkustaa omistamatta korttia. Toinen asia on tietysti se, että Walttikortti ei sitten käykään markkinaehtoisessa liikenteessä. Nämäkin asiat olisivat kyllä ratkaistavissa, jos vain halua olisi.

Paikalliset liikennetarpeet ja Lahdesta/Helsingin seudulta tulevien kaukomatkaajien tarpeet on vaikea yhdistää esim kouluaikojen ja juna-aikojen joustamattomuuden takia. Walttikortti ei käy markkinaehtoisessa liikenteessä, kun tulot menevät kaupungille, joka ei halua yhteyksiä parantavia bussivuoroja, koska se maksaisi vuodessa 5000-6000€ brutto (ilman lipputulojen kuluja vähentävää vaikutusta)/per 1 vuoropari viikossa. Pari vuotta tätä nyt on yritetty selittää.

[[Tunnus poistettu]]

Junat sopivat radanvarren kylissä ja taajamissa pysähtelevään paikallisliikenteeseen, kuin myös nopeaan ja vähän pysähtelevään Kaukoliikenteeseen. Harmillisesti sen täyttä potentiaalia ei käytetä nykyään, ja keksitään tekosyitä rautateiden paikallisliikenteen estämiseksi.

[Sami Koskinen]

Junat sopivat radanvarren kylissä ja taajamissa pysähtelevään paikallisliikenteeseen, kuin myös nopeaan ja vähän pysähtelevään Kaukoliikenteeseen. Harmillisesti sen täyttä potentiaalia ei käytetä nykyään, ja keksitään tekosyitä rautateiden paikallisliikenteen estämiseksi.

Eräs tekosyy (ehkä ei juuri nyt ajankohtainen) on se, että maalaiskuntien asukkaat eivät millään haluaisi maksaa joukkoliikenteen järjestämiseen riittävää määrää veroja. Heillä on mukamas parempiakin rahan käytön kohteita kuin tyhjänä ajettavien imagojunien kulujen kattaminen.

Suomessa on alle 10 joukkoliikenteeseen myönteisesti suhtautuvaa kuntaa. Muita kuntia ei saada sitoutumaan edes bussiliikenteen kehittämiseen, mikä olisi suhteellisen edullista ja tuottaisi käyttökelpoisia liikenneyhteyksiä. Huomattavasti kalliimmalla kalustolla, jonka kunnossapitopalveluille ei ole toimivia markkinoita, ja jonka henkilökunta on paljon kumipyöräliikennettä paremmin palkattua, ajettavaan liikenteeseen on täysin utopistista saada riittävästi julkista rahaa. Vaikka VR:n velvoiteliikennettä ei olisi jatkettu, yksikään taho ei olisi Suomessa tilaamassa uusia paikallisjunavuoroja.

Eikä myöskään olisi vastuullista edesauttaa maakuntakaupunkien leviämistä, edes radanvarsiin. Esimerkiksi Mikkelin keskuskaupungissa on monenlaista asuntotarjontaa ihan reiluun hintaan. Energiakriisin keskellä ei tulisi kannustaa ketään muuttamaan 50 km päähän työpaikastaan.

[Eljas Pölhö]

Eräs tekosyy (ehkä ei juuri nyt ajankohtainen) on se, että maalaiskuntien asukkaat eivät millään haluaisi maksaa joukkoliikenteen järjestämiseen riittävää määrää veroja. Heillä on mukamas parempiakin rahan käytön kohteita kuin tyhjänä ajettavien imagojunien kulujen kattaminen.
...
Eikä myöskään olisi vastuullista edesauttaa maakuntakaupunkien leviämistä, edes radanvarsiin. Esimerkiksi Mikkelin keskuskaupungissa on monenlaista asuntotarjontaa ihan reiluun hintaan. Energiakriisin keskellä ei tulisi kannustaa ketään muuttamaan 50 km päähän työpaikastaan.

Jos kaksi junaa suuntaansa pysähtyisi Haukivuorella ja keskipäivällä olisi edes yksi meno-paluu bussivuoro, niin täältä ei kuuluisi mitään narinaa. Ei täällä unelmoida kerran tunnissa yhteyksistä. Asuin Ruotsissa pitkään ja tein työmatkan Norrköping-Malmö. Kun Tukholma-Malmö junia hidastettiin 15 min ja lisättiin pysähdyksiä, niin jopa matkustajamäärät pomppasi ylös. Haukivuoren ohittavien junien keskimääräinen täyttöaste juuri ennen koronaa oli n. 50%.

Loukkaavaa sanoa maalaisille, ettei haluta maksaa veroja. Se oli kyllä Mikkelin kaupunki ja kaupunginvaltuusto, joka lahjoitti 2,8 milj € ns. Itäradan suunnitteluun, vaikka radan toteutuminen heikentäisi Mikkelin aseman suhteellista merkitystä, koska Lahden suunnan matkustajat jäisivät pois. Tuolla rahalla olisi toteutettu haluttu bussivuoro joka päivä  70 vuoden ajan (täällä iloittaisiin jo 2 x viikossa bussista).

Et taida olla täältäpäin, jos vakavalla naamalla sanot asuntojen hintatason olevan verrattavissa Mikkelin keskustassa vs Haukivuorella. Osittain hintaeron takia Haukivuori on nykyisin suosittu etätyöpaikkana (asukasluku lisääntynyt 9 vuonna viimeisen 10 vuoden ajalta).

Laitanpa kuvituskuvaksi Mikkelin kaupungin maaseutuliikenteen aikataulujen ilmoitustaulun Mikkelin matkakeskuksessa. Vähän vaikea lukea kaikkia aikatauluja, mutta ei kai sillä ole väliä, kun taulut ovat vanhentuneita ja bussit kulkevat eri aikoina kuin näissä. (Olen huomauttanut asiasta kuukausittain suullisesti ja kirjallisesti elokuusta lähtien, löytyy varmasti kaupungin saapuneiden kirjeiden diaarista, mutta ketään ei kiinnosta...)

[Jukka Ahtiainen]

Toivoisin Eljaksen konsultaatiota hyödynnettävän (tulos & laatu / hinta)-

[Jukka Ahtiainen]

Toivoisin Eljaksen konsultaatiota hyödynnettävän (tulos & laatu / hinta)-

(Edellisen kommentin "lentävä piste" johtuu allekirjoittaneen ikääntyneestä näöstä.)

[[Tunnus poistettu]]

Tämä menee taas aivan uskomattoman korkealentoiseksi siihen nähden, mistä on kyse - yhden autoilun varaan kasvaneen taajaman kaukojunapysähdyksestä. Haluan silti jälleen todeta, että parilla hassulla pysähdyksellä päivässä ei autoilun makuun päässeitä houkutella junaan, eikä autoilun varaan rakentunutta kehysaluetta muuteta joukkoliikennealueeksi. Edes 10-15 pysähdystä päivässä ei riitä siihen, että auto jätettäisiin kotiin - ja sellainen houkuttelee vielä vähemmän siihen, että autolla ei ajettaisi perille vaan matkaa vaikeutettaisiin jättämällä se liityntäpysäköintiin. Ei ole yllättävää, että Haukivuoren kaltaisten paikkojen liikkuminen hoidetaan autoilla, oli junapysähdystä tai ei.

Joukkoliikenne houkuttelee ajokortillisia siellä, missä on potentiaalia palvella vähintään puolen tunnin välein tai jossa pysäköinti keskustaajamassa on todella niukkaa. Ilmastonmuutoksen ja muun energiapolitiikan osalta meidän tulisi kannustaa asumista seuduilla, joissa todella riittää uskottavasti kysyntää joukkoliikenteelle ja palveluille. Maalaisjunilla ei ole riittävää vaikutusta.

Tähän asti nähdyt toimet ja aloitteet maaseudun junaliikenteestä ovat Suomessa olleet ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta neutraaleja tai haitallisia. Kaukoliikenteen sähköjunan pysäyttäminen voi toki olla lähellä neutraalia tointa, jos haluttu kaukoliikenteen matka ei todella hidastu ja muutu vähemmän houkuttelevaksi sillä, mutta kiskobussiliikenne nykyisellään kiihdyttää ilmastonmuutosta eikä suinkaan hidasta sitä. Palvelutaso on niin huono, että se kelpaa lähinnä pakkokäyttäjille, ja toteutuvista kuormista esimerkiksi kuusi matkustajaa olisi edullisempaa viedä kuudella nykyaikaisella sähkö- tai bensa-autolla verrattuna neljän vanhanaikaisen dieselkoneen jyräyttämiseen käyntiin heidän saadakseen lähemmäs määränpäätään. Nämä mainitut dieselkoneet pitää myös ajaa tyhjissä junissa toiselle puolelle Suomea huollettavaksi, mikä on aivan absurdia energian käyttöä.

Lisäksi alkutuotannossa, pienteollisuudessa yms. työskentelevien ja muutenkin maaseudulla työssä käyvien on ilmastonmuutoksen kannalta ihan ok liikkua jatkossakin autoillaan ja asua maalla. Nurmijärvi-ilmiöön meillä ei ole varaa. Ehkäpä auton käyttövoima voi olla hyödyllistä korvata sähköllä.

Suomessa on yli 5 miljoonaa autoa, 16 kiskobussia eivät todellakaan yllä samalle tasolle saasteissa. Kyseiset kiskobussit ovat yleensä niin täynnä että monet joutuvat istumaan lattialla, joten niitä ei todellakaan ajeta tyhjinä, Yksi kiskobussi siis kuljettaa melkein sadan auton verran ihmisiä, junaa parempaa tapaa vähentää saasteita ei ole vaikka siinä olisi höyryveturi vetämässä. Parin junan pysähdys ei maailmaa tapa, jokainen lakkautus lisää autoilua ja energian kulutusta. Herra Koskinen selvästi vastustaa junaliikennettä, mietinpähän vaan että onko hän tällä palstalla vaan haukkuakseen junaliikennettä.

[Sami Koskinen]

Et taida olla täältäpäin, jos vakavalla naamalla sanot asuntojen hintatason olevan verrattavissa Mikkelin keskustassa vs Haukivuorella. Osittain hintaeron takia Haukivuori on nykyisin suosittu etätyöpaikkana (asukasluku lisääntynyt 9 vuonna viimeisen 10 vuoden ajalta).

Laitanpa kuvituskuvaksi Mikkelin kaupungin maaseutuliikenteen aikataulujen ilmoitustaulun Mikkelin matkakeskuksessa. Vähän vaikea lukea kaikkia aikatauluja, mutta ei kai sillä ole väliä, kun taulut ovat vanhentuneita ja bussit kulkevat eri aikoina kuin näissä. (Olen huomauttanut asiasta kuukausittain suullisesti ja kirjallisesti elokuusta lähtien, löytyy varmasti kaupungin saapuneiden kirjeiden diaarista, mutta ketään ei kiinnosta...)

Aikataulujen esitys näyttää kyllä todella surkealta. Teidän kotikunnallanne ei tosiaan ole varaa tai halua panostaa joukkoliikenteeseen pätkääkään, ja se on tässä ensisijainen ongelma. Ei VR tai velvoiteliikenne. Ja eivät nuo asuntojen hinnat ole ongelmallisia. Kyllä pk-seudullakin otetaan pankista lainaa eikä kaikkia unelmia voi toteuttaa kerralla. Ja jos unelma johtaa siihen, että perhe autoilee liki tuhat kilometriä viikossa, on yhteisen hyvän kannalta edullista, jos se ei toteudu.

Suomessa on yli 5 miljoonaa autoa, 16 kiskobussia eivät todellakaan yllä samalle tasolle saasteissa.

Ihan hyvin oivallettu, missä saasteongelma on ja missä sen ratkaisu ei ole. Maalaisjunilla ei ole mitään systeemitason merkitystä ilmastonmuutokselle tai muille ympäristöongelmille. Tilanne on siis päinvastainen kuin täällä vorgissa, jossa maailmankuva ei suinkaan ole heliosentrinen vaan auringon sijaan koko muu universumi kiertää Haukivuorta.

Liikkumisen kestävyysongelma on isohkojen seutujen yhdyskuntarakenteen leviämisessä (urban sprawl), joka pakottaa isoja massoja autoilemaan, koska nyt on vaan liian houkuttelevaa asua 250 neliön talossa 50 km päässä keskuksesta kun 150 neliön talo 10 km päässä ei nyt vaan voi riittää kenellekään.

Kyseiset kiskobussit ovat yleensä niin täynnä että monet joutuvat istumaan lattialla, joten niitä ei todellakaan ajeta tyhjinä, Yksi kiskobussi siis kuljettaa melkein sadan auton verran ihmisiä, junaa parempaa tapaa vähentää saasteita ei ole vaikka siinä olisi höyryveturi vetämässä.

Tämä on yksi anekdootti. Myös 6 matkustajan vuoroja ajetaan, molemmat anekdootit ovat yhtä vähän tai yhtä paljon totta. Osa kiskobussivuoroista lienee täynnä, osa tyhjiä. Selvää on, että kiskobussiliikenne kaikkineen on tehotonta ja joustamatonta haaskausta, lukuun ottamatta ehkä Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-rataa, jossa rata oikaisee merkittävästi teihin nähden.

Parin junan pysähdys ei maailmaa tapa, jokainen lakkautus lisää autoilua ja energian kulutusta. Herra Koskinen selvästi vastustaa junaliikennettä, mietinpähän vaan että onko hän tällä palstalla vaan haukkuakseen junaliikennettä.

Jos junan palvelutaso on liian huono, kaikki kykenevät liikkuvat autoillaan vielä nykyisilläkin polttoaineen hinnoilla. G-junaa on nyt yritetty ajaa suhteellisen tiheästi Riihimäen ja Lahden välillä 16 vuoden ajan, ja sillä ei edelleenkään tehdä työmatkoja. Osa vuoroista on kirjaimellisesti tyhjiä. Maalaistaajamista (tai vielä vähemmän taajamien ulkopuolelta) ei nousta junaan, koska autoilusta on tullut 80-luvun jälkeen liian edullista, eikä se vielä ole riittävän kallista ohjaamaan ihmisiä muuttamaan elämäntapansa kehnon joukkoliikenteen kanssa yhteensopivaksi.

Rajalliset tukirahat kannattaisi käyttää esimerkiksi R-junan tihentämiseen 20 minuuttiin, tai Tampereen lähiliikenteen kehittämiseen, ja vaikutus kestävyydelle olisi huomattava.

Olen käyttänyt ihan liikaa aikaa tähän keskusteluun, jos argumentit menevät nimittelyksi ja tarkoitusperien arvaamiseksi. Ja aivan typerää on käyttää aikaa keskusteluun, jossa faktat ovat luokkaa "2 matkustajan kuljettaminen 3 henkilökunnan jäsenen voimin on itsekannattavaa", "60 000 asukkaan tiivis saksalaiskaupunki on kuin Haukivuori" ja "Haukivuori ratkaisee, mitä sodassa Venäjän kanssa käy".

[Mika Hakala]

Jos junan palvelutaso on liian huono, kaikki kykenevät liikkuvat autoillaan vielä nykyisilläkin polttoaineen hinnoilla. G-junaa on nyt yritetty ajaa suhteellisen tiheästi Riihimäen ja Lahden välillä 16 vuoden ajan, ja sillä ei edelleenkään tehdä työmatkoja. Osa vuoroista on kirjaimellisesti tyhjiä. Maalaistaajamista (tai vielä vähemmän taajamien ulkopuolelta) ei nousta junaan, koska autoilusta on tullut 80-luvun jälkeen liian edullista, eikä se vielä ole riittävän kallista ohjaamaan ihmisiä muuttamaan elämäntapansa kehnon joukkoliikenteen kanssa yhteensopivaksi.

Toisaalta tällä on myös epäsuoria kansantaloudellisia plussia

+Kun työmatka voidaan tietyin aikarajoin suorittaa esim. junalla, työmatkavähennykset omalla autolla eivät ole enää vähennettävissä veroista (=verottaja kerää enemmän rahaa)

+Kun tietyin aikarajoin voidaan "ilman omaa autoa" vaatia hakemaan työtä, juna tekee työnhakijasta täten velvollisen hakemaan kyseistä työtä (=vähentää työttömyyttä tai luo säästöjä päivärahojen karenssien tuomalla säästöillä)

Hyödyt tulevat näin jostain muualta, kuin myydyistä lipuista. Hyödyt voisivat joissain vuoroissa olla merkittävästi suurempia, kuin tappiot...

[Eljas Pölhö]

Aikataulujen esitys näyttää kyllä todella surkealta. Teidän kotikunnallanne ei tosiaan ole varaa tai halua panostaa joukkoliikenteeseen pätkääkään, ja se on tässä ensisijainen ongelma. Ei VR tai velvoiteliikenne. Ja eivät nuo asuntojen hinnat ole ongelmallisia. Kyllä pk-seudullakin otetaan pankista lainaa eikä kaikkia unelmia voi toteuttaa kerralla. Ja jos unelma johtaa siihen, että perhe autoilee liki tuhat kilometriä viikossa, on yhteisen hyvän kannalta edullista, jos se ei toteudu.
....

En näköjään osaa selittää kunnolla. Asuntojen hintakysymys koski nimenomaan etätyö/vapaa-ajan kerrostaloasuntoja, joissa hintakysymys on merkittävässä asemassa.

Minun asuinportaassani on 12 asuntoa, joista 3 kpl = pysyvä asunto, 1 kpl = tyhjä ja 8 kpl = etätyöhuone tai vapaa-ajan asunto (korvaa kesämökkiä, mutta on käytössä ympäri vuoden). Nämä ja muut vastaavat tulisivat Haukivuorelle mielellään julkisilla, ettei aina tarvitsisi ajaa omalla autolla. Kaikki palvelut perillä ovat 200-300 m:n säteellä asunnosta.

Mikkelin suhtautumissa joukkoliikenteeseen on valitettavasti oltava täysin samaa mieltä. Kesti 1,5 vuotta saada edes yksi bussivuoro myöhäistettyä 10 minuuttia, jotta saatiin suora jatko Helsingistä/Lahdesta saapuvalle bussille ilman lähes 2 tunnin odotusta. Jo nyt talvella tämä matkaketju on ollut suht'hyvin käytössä.

Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, joten liikennetarve on muuttumassa. Julkisen liikenteen tarjonta olisi kohdistettava mahdollisimman suurelle yleisölle, jos maaseutu halutaan pitää elinvoimaisena. Muutaman minuutin matka-ajan ero ei ratkaise mitään, koska Teams-yhteys on aina nopeampi. Ruotsissa on hyväksytty periaate, että valtakunnan kokonaisetu vaatii julkisen liikenteen pitämisen houkuttelevana ja saatavuuden helppona ja edullisena. Täten riippuvuus esim. tuontipolttoaineista pysyy hallinnassa.

[Markus Elfström]

Suomessa on yli 5 miljoonaa autoa, 16 kiskobussia eivät todellakaan yllä samalle tasolle saasteissa. Kyseiset kiskobussit ovat yleensä niin täynnä että monet joutuvat istumaan lattialla, joten niitä ei todellakaan ajeta tyhjinä, Yksi kiskobussi siis kuljettaa melkein sadan auton verran ihmisiä, junaa parempaa tapaa vähentää saasteita ei ole vaikka siinä olisi höyryveturi vetämässä. Parin junan pysähdys ei maailmaa tapa, jokainen lakkautus lisää autoilua ja energian kulutusta. Herra Koskinen selvästi vastustaa junaliikennettä, mietinpähän vaan että onko hän tällä palstalla vaan haukkuakseen junaliikennettä.

Kyllä kiskobussit tosiaan joskus ovat täynnä, kuitenkin lähinnä jouluna, juhannuksena ja muutamana muuna viikonloppuna. Muuna aikana ne taas kulkevat usein vajaakuormassa, unohtamatta tosiaan pitkiä siirtojaoja Tampereelle tai Pieksämäelle huoltoon. Osittain täynnä olo johtuu siitä, että nykyiset kiskobussit vaan ovat niin paskoja, että ehjänä taitaa taitaa olla lähempänä kuusi kuin 16 kappaletta.

Olen itsekin joutunut Joensuusta jouluaatonaattona seisomakuormaan pakattuun kiskobussiin ihan vain siitä syystä, että kahden kiskobussin kytkeminen yhteen ei onnistunut. Silloin kyllä olisi kaivannut luotettavampaa kulkuvälinettä, ja on aivan sama vaikka se olisi ollut bussi. Tuollaisen kokemuksen jälkeen varmasti moni harkitsee seuraavalla kerralla auton käyttämistä.

Kuvaavaa on myös, että viikonloppuisin silloin tällöin käytetään bussia kiskobussien lisäkapasiteettina, eikä matka-aika usein edes ole pidempi. Varsinkin kiskobussien ongelma, mutta tämä pätee myös yleisemmin raideliikenteessä, on se, että kapasiteettia on vaikeampaa ja kallista säätää yksittäisten ruuhkahuippujen takia. Busseja taas on viikonloppuisin hyvin vapaana ilman että tarvitsisi hankkia kalustoa seisomaan arkipäiviksi tyhjän panttina.

Näiden asioiden toteaminen ei ole junaliikenteen vastustamista, mutta on ymmärrettävä mihin tarpeeseen juna sopii ja mitä tarvetta palvelee joku muu joukkoliikenneväline. Kokonaispäästöjen kannalta toki muutama tyhjänä kulkeva kiskobussi tai muutama pikkuaseman pysähdys ei merkitse mitään, mutta toisaalta ei sillä ole joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta nostavaa vaikutustakaan.

Mitä etätöihin tulee, niin niiden myötä liikkumisen painopiste siirtyy entistä enemmän vapaa-ajan matkoihin. Siinä kilpailu autoilun kanssa on entistäkin haastavampaa, joten joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden pitämiseksi olisi oikeasti löydettävä ne koko järjestelmän kannalta oikeasti vaikuttavat keinot, eikä vain niitä kuviteltuja keinoja. Valitettavasti tässä maassa Ely-keskukset ja vielä enemmän ministeriö on täysin pihalla näistä asioista. Ely-keskusten tilanne taas on se, että nillä on määrärahoja vain välttämättömään velvoiteliikenteeseen, ja kaikkeen muuhun kinutaan rahoitusta kunnilta. Vähemmän yllättäen kunnat sitten haluavat mieluiten imagon ylläpitämiseen junan, koska siitä ei tarvitse itse maksaa.

[Jukka Ahtiainen]

13.6.2018 Tasavallan Presidentti Ilmastohuippukokouksessa Finlandia-talolla:
"Ei ole aikaa odottaa. On toimittava juuri nyt. Sen lisäksi, että pidämme jo  antamamme lupaukset, meidän kaikkien on tehtävä vielä enemmän. Jokainen askel oikeaan suuntaan auttaa. Ja uskon, että konkreettiset askeleet, pienetkin, ovat paljon arvokkaampia kuin suuret eleet."

29.5.2019 LVM:
"Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä pienilläkin päätöksillä on merkitystä."
https://yle.fi/uutiset/3-10806931

11.8.2014 LVM erityisasiantuntija, yksikön päällikkö henkilöjunien pysähdysten lopettamisesta Haukivuorella:
"Laskelmia hiilidioksidipäästöjen muuttumisesta ei ole tehty.”

16.5.2019 HS, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitra:
"Autoilua pitää vähentää tuntuvasti, mikäli Suomi haluaa päästä ilmastotavoitteisiin."

28.7.2014 VR-Yhtymän kaukoliikennejohtaja Liikenne- ja viestintäministerille:
"Aikataulunvaihteeseen 11.8.2014 on aikaa enää alle kaksi viikkoa, eikä aikaa uusien aikataulujen suunnittelulle enää ole."

20.6.2018 VR:n strategisen suunnittelun päällikkö:
”Kyse ei ole säästöistä ja rahasta vaan junien nopeutuksesta."

12.5.2022 IC 70:
- lähti Pieksämäeltä 2 min myöhässä
- saapui Haukivuorelle 3 min etuajassa
- ohitus 41 km/h,
- saapui Mikkelin 5 min etuajassa
Eli Pieksämäki - Mikkeli väli ajettiin 7 min aikataulua nopeammin, vaikka Haukivuori ohitettiin pikajuoksijaa hitaammin.

Haukivuori: 2300 asukasta (2006) + 5500 vapaa-ajan asuntoa.

Trafin selvityksen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa vuonna 2014 loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaiskustannukset yhteensä olivat 1,26  miljardia euroa (Trafin tutkimuksia 5 / 2016).

[Sami Koskinen]

En näköjään osaa selittää kunnolla. Asuntojen hintakysymys koski nimenomaan etätyö/vapaa-ajan kerrostaloasuntoja, joissa hintakysymys on merkittävässä asemassa.

Minun asuinportaassani on 12 asuntoa, joista 3 kpl = pysyvä asunto, 1 kpl = tyhjä ja 8 kpl = etätyöhuone tai vapaa-ajan asunto (korvaa kesämökkiä, mutta on käytössä ympäri vuoden). Nämä ja muut vastaavat tulisivat Haukivuorelle mielellään julkisilla, ettei aina tarvitsisi ajaa omalla autolla. Kaikki palvelut perillä ovat 200-300 m:n säteellä asunnosta.

Mikkelin suhtautumissa joukkoliikenteeseen on valitettavasti oltava täysin samaa mieltä. Kesti 1,5 vuotta saada edes yksi bussivuoro myöhäistettyä 10 minuuttia, jotta saatiin suora jatko Helsingistä/Lahdesta saapuvalle bussille ilman lähes 2 tunnin odotusta. Jo nyt talvella tämä matkaketju on ollut suht'hyvin käytössä.

Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, joten liikennetarve on muuttumassa. Julkisen liikenteen tarjonta olisi kohdistettava mahdollisimman suurelle yleisölle, jos maaseutu halutaan pitää elinvoimaisena. Muutaman minuutin matka-ajan ero ei ratkaise mitään, koska Teams-yhteys on aina nopeampi. Ruotsissa on hyväksytty periaate, että valtakunnan kokonaisetu vaatii julkisen liikenteen pitämisen houkuttelevana ja saatavuuden helppona ja edullisena. Täten riippuvuus esim. tuontipolttoaineista pysyy hallinnassa.

Keskustelusta kyllä hyvällä tavalla huomaa kokemuksen Ruotsissa asumisesta. Olet ymmärtänyt matkaketjuajattelun ja joukkoliikenteen käytön periaatteet paremmin kuin moni niin sanottu ammattilainen Suomessa. Toki Ruotsissa etelän suurempi väestötiheys ja ilmeisesti maakuntavero helpottavat houkuttelevan joukkoliikenteen järjestämistä, mutta Suomessakin voitaisiin käyttää nykyisiä resursseja paremmin, jos kunnat ja LVM pystyisivät työskentelemään yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Nyt kunnat voivat laittaa kädet ristiin ja toivoa, että valtio tarjoaa heille ilmaisen junaliikenteen. Valtio taas ei voi tilata busseja edes siinä tilanteessa, jossa junaliikenne on kohtuuttoman kallista ja hankalaa. Juna ja bussit sovitetaan yhteen vain vahingossa, vaikka juuri siten voitaisiin tuottaa toimivia yhteyksiä.

EU:n palvelusopimusasetuksen soveltamisesta seurannut pitkien linja-autojen vakio- ja pikavuorojen lakkautus on syönyt vakavasti juuri sitä minimitason palvelua, jota tässä keskustelussa ehkäpä on eniten kaivattu. Minimitason palvelukin voisi tosiaan kelvata viikkopendelöijille ja viikonloppukulkijoille, oli se toteutettu junalla tai bussilla. Päivittäin töissä kulkevia taas on mahdotonta houkutella pelkällä kaukojunapysähdyksellä pois autoilusta. Ainakaan se ei ole onnistunut millään muualla yhtä harvaan asutulla alueella.

Ainakin "kotoilun" vaikutuksia on kahtena viime vuonna liioiteltu ja grilli- ja sisustuskauppiaat ovat nyt pulassa, kun heidän varastossaan on enemmän tavaraa kuin ulkona viihtymään palanneet haluavat ostaa. Pandemian jälkivaikutuksissa on meneillään jokin hystereesi, jossa vaikutuksia voidaan myös liioitella, ja menee vielä pari vuotta ennen kuin tiedämme, mikä on lopputulos kotona lojumisen ja etätöiden suosion osalta. Joka tapauksessa kannatan perustason liikenteen järjestämistä edullisella tavalla kaikkialle. Kaukojunapysähdys saattaisi olla edullinen, tai sitten ei. Sitä en ihan usko, että kaukojunapysähdyksellä saataisiin autoilu laskuun ja siten ilmastovoittoja. Tarpeeksi pienellä väestötiheydellä joukkoliikenne ei ole houkuttelevaa eikä tehokasta, ja siksi kaikissa Haukivuoren tapaisissa paikoissa tehdään 99% matkoista autoilla, oli juna tai ei.

[Sami Koskinen]

13.6.2018 Tasavallan Presidentti Ilmastohuippukokouksessa Finlandia-talolla:
"Ei ole aikaa odottaa. On toimittava juuri nyt. Sen lisäksi, että pidämme jo  antamamme lupaukset, meidän kaikkien on tehtävä vielä enemmän. Jokainen askel oikeaan suuntaan auttaa. Ja uskon, että konkreettiset askeleet, pienetkin, ovat paljon arvokkaampia kuin suuret eleet."

29.5.2019 LVM:
"Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä pienilläkin päätöksillä on merkitystä."
https://yle.fi/uutiset/3-10806931

11.8.2014 LVM erityisasiantuntija, yksikön päällikkö henkilöjunien pysähdysten lopettamisesta Haukivuorella:
"Laskelmia hiilidioksidipäästöjen muuttumisesta ei ole tehty.”

16.5.2019 HS, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitra:
"Autoilua pitää vähentää tuntuvasti, mikäli Suomi haluaa päästä ilmastotavoitteisiin."

28.7.2014 VR-Yhtymän kaukoliikennejohtaja Liikenne- ja viestintäministerille:
"Aikataulunvaihteeseen 11.8.2014 on aikaa enää alle kaksi viikkoa, eikä aikaa uusien aikataulujen suunnittelulle enää ole."

20.6.2018 VR:n strategisen suunnittelun päällikkö:
”Kyse ei ole säästöistä ja rahasta vaan junien nopeutuksesta."

12.5.2022 IC 70:
- lähti Pieksämäeltä 2 min myöhässä
- saapui Haukivuorelle 3 min etuajassa
- ohitus 41 km/h,
- saapui Mikkelin 5 min etuajassa
Eli Pieksämäki - Mikkeli väli ajettiin 7 min aikataulua nopeammin, vaikka Haukivuori ohitettiin pikajuoksijaa hitaammin.

Haukivuori: 2300 asukasta (2006) + 5500 vapaa-ajan asuntoa.

Trafin selvityksen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa vuonna 2014 loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaiskustannukset yhteensä olivat 1,26  miljardia euroa (Trafin tutkimuksia 5 / 2016).

Vielä on perustelematta, miksi Haukivuorella satunnaiset junapysähdykset vähentäisivät autoilua, kun missään muualla yhtä harvaan asutulla seudulla ne eivät sitä tee? Olisi tosiaan ollut mielenkiintoista, jos asiaa olisi tutkittu. Tosin jos tutkimus olisi päätynyt siihen, että hiilidioksidipäästöihin ei ole vaikutusta, leimaisit tutkimuksen väärin tutkituksi.

Autoilua vähennetään suosimalla tiheämpää yhdyskuntarakennetta (sekä etätöitä). Oli juna tai ei, pikkutaajamassa ja haja-asutusalueella 99% päivittäisistä matkoista tehdään autoilla. Vapaa-ajan matkojen kulkutapavalinnat taas aika lailla on seurausta siitä, onko perhe päätynyt ostamaan päivittäisiin matkoihinsa auton. Jos auto on, sitä on edullista käyttää.

Muuten, kuinka moni mökeistä on kävelymatkan päässä rautatieasemasta?