Pori-Haapamäki rataosuus eli "Mierontie"

[Lauri Rantala]

Ihan oikea ohjaamovideo Parkano Niinisalo väliltä

https://youtu.be/8r9Gf3UNciA

[Juha Metsäpelto]

Ihan oikea ohjaamovideo Parkano Niinisalo väliltä

https://youtu.be/8r9Gf3UNciA

Ja mennään ihan seislevylle asti, tuolla ei taideta kovin usein käydä, milloin lie viimeksi? Aikamoista pusikkoa on levyn takana; toisaalta ilmakuvan mukaan pahinta ryteikköä on n.100 metriä ennen huoltotietä ja sen jälkeen vaikuttaisi paremmalta.

katkos päättyy 22.9

Mitä tarkoitat tällä..? Sääli että piti hävittää kiviperustuksia myöden. Ihmetyttää miksei vanhaa siltaa voinut muokata moottorikelkkojen käyttöön? Olisi luullut että kestää...

Paikkatietoikkunan historiallisissa ilmakuvissa on muuten hienoa materiaalia Niinisalosta ja mierontieltä yleensäkin. Harmi vaan että 50-luvun kuvat ovat parempilaatuisia kuin esim. 90 luvun kuvat, luulisi olevan toisin päin.

[Lauri Rantala]

katkos päättyy 22.9

Mitä tarkoitat tällä..?

Meerin visiitin 13.9 jälkeen rataosa Niinisalo-Parkano suljettiin liikenteeltä ja Destian korjauksien jälkeen avattiin taas 22.9

[Jimi Lappalainen]

Harmi vaan että 50-luvun kuvat ovat parempilaatuisia kuin esim. 90 luvun kuvat, luulisi olevan toisin päin.

Tämän olen huomannut itsekin. Jopa aivan tuoreet ilmakuvat ovat paskamössöä verrattuna teräviin 1950-luvun tai jopa vanhempiin kuviin.

[Simo Virtanen]

Harmi vaan että 50-luvun kuvat ovat parempilaatuisia kuin esim. 90 luvun kuvat, luulisi olevan toisin päin.

Tämän olen huomannut itsekin. Jopa aivan tuoreet ilmakuvat ovat paskamössöä verrattuna teräviin 1950-luvun tai jopa vanhempiin kuviin.

Onko nykyiset sateliitista kuvattuja?

[Juha Metsäpelto]

https://www.youtube.com/watch?v=8mcPVqXccFM

Ohjaamovideo Pori - Aittaluoto ja käydään Ruosniemen raiteen seislevyllä asti. Paha pusikko on sielläkin vastassa eikä siitä Ruosniemen liikenteen loppumisesta nyt niin kauan ole

Paljonko tuokaan budjetista euroja söisi jos kävisi edes vesakot kaatamassa muutaman vuoden välein. Kokonaiskustannuksissa ei mitään merkitystä.

[Tero Korkeakoski]

Mutta yllättävän kiiltävät kiskot oli pääraiteessa vielä Aittaluodon kohdalla vaikka liikenne siitä on mennyt 100% Seikun suunnalle. Vai onko vaunuja ollut sitten välillä säilössä tuossa raiteella, kun kolmas raide näytti aika ruosteiselta.

[Kari Huuva]

https://www.youtube.com/watch?v=8mcPVqXccFM

Ohjaamovideo Pori - Aittaluoto ja käydään Ruosniemen raiteen seislevyllä asti. Paha pusikko on sielläkin vastassa eikä siitä Ruosniemen liikenteen loppumisesta nyt niin kauan ole

Paljonko tuokaan budjetista euroja söisi jos kävisi edes vesakot kaatamassa muutaman vuoden välein. Kokonaiskustannuksissa ei mitään merkitystä.

Muutama vuosi sitten joku puimuritehtaan päälikkökin lehdessä puhui miten junanvaunujakin lastatataan taas pohjoispuolella jokea. Taisi todellisuus iskeä vasten kasvoja tämän jälkeen.

[Juha Metsäpelto]

Muutama vuosi sitten joku puimuritehtaan päälikkökin lehdessä puhui miten junanvaunujakin lastatataan taas pohjoispuolella jokea. Taisi todellisuus iskeä vasten kasvoja tämän jälkeen.

Tästä taisi olla kyse?

https://yle.fi/uutiset/3-8935330

Tässä puolestaan keskustelua vuodelta 2005 (mukana myös muita rataosia), aikamoisia määriä electroluxille tuolloin mennyt:

https://julkaisut.vayla.fi/pdf4/rhk_2-2005_vahaliikenteisten_ratojen_liite.pdf

[Kari Huuva]

Muutama vuosi sitten joku puimuritehtaan päälikkökin lehdessä puhui miten junanvaunujakin lastatataan taas pohjoispuolella jokea. Taisi todellisuus iskeä vasten kasvoja tämän jälkeen.

Tästä taisi olla kyse?

https://yle.fi/uutiset/3-8935330

Tässä puolestaan keskustelua vuodelta 2005 (mukana myös muita rataosia), aikamoisia määriä electroluxille tuolloin mennyt:

https://julkaisut.vayla.fi/pdf4/rhk_2-2005_vahaliikenteisten_ratojen_liite.pdf

Nykyään ongelma taitaa olla, että muutamien vaunujen kuskaaminen niin kallista, että ei kannata. Vr haluaa ajaa kokonaisia junia säännöllisesti.
Varmaan siltakin alkaa olla pian jo liian huonossa kunnossa.

[Lauri Rantala]

VR ei osaa yhdistää enää vaunuja, mutta kun DAC tulee niin ongelma poistuu.

Vähäliikenteisistä radoista on myös vähän tuoreempi dokkari

https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-31_vahaliikenteiset_radat_web.pdf

[Viivi Lammasniemi]

Vähäliikenteisten ratojen tuorein selvitys on vuodelta 2020: https://www.doria.fi/handle/10024/178062

[Tero Korkeakoski]

Ukrainan ja Saimaan kanavan tilanteen vuoksi on taas herätty, jopa kansanedustajatasolla tähän. Ja vertailuna on käytetty jotain tutkimusta joka ehdottaa että viiden etelä-pohjoissuuntaisen radan yhdistäminen poikittaisradalla on pakollista.

Sitä mä vaan lähdin soittelemaan että mitkä nuo viisi rataa mahtavat olla, vai lasketaanko tähän nyt sitten Orivesi-Seinäjoki ja Jyväskylä-Haapajärvi -yhteydet. Tavallaanhan nuo ovat myös osia jotka voisivat kuulua poikittaisrataan.

Mutta niin se kai menee että tutkimuksissa usein saadaan sellainen tulos kuin rahoittaja haluaa. Voinee verrata vaikka Silvennoisen äärioikeistotutkimuksiin.

Oikeasti en vieläkään näe tarvetta kotikaupunkini pakkoyhdistämisellä Parkanoon ja Keski-Suomeen ennenkuin joku kehittää uutta liikennettä. Nykyinen tilanne, jopa Saimaan kanavan liikenteen korvaus (suurin osa ellei kaikki suuntautuu kuitenkin Kotkaan ja Haminaan) mahtuu nykyisille radoille. Jospa joku löytäisi vaikka rikkaan rautamalmiesiintymän Pieksämäeltä ja päättäisi rakentaa terästehtaan Poriin. Se muuttaisi asian ihan täysin. Vaikka melkeimpä tuokin liikenne mahtuisi olemassa olevalle radalle ja taitaisi olla halvempaa kaksiraiteistaa Tampereen ja Kokemäen väli kuin rakentaa Mierontie uusiksi.

[Juha Metsäpelto]

https://youtu.be/EItc2iYM8h0

Pyöräilyä mierontiellä.

Missä kunnossa mahtaa olla Parkano-Kihniö nykyään? Pari vuotta sitten näytti tältä;

http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=2596

[Arto Papunen]

Parkano-Niinisalo rataa taas kunnostetaan. Kiskot käännetään toisinpäin ja kiskonjatkokset uusitaan, lisää sepeliä ja tuenta.

[Kari Haapakangas]

Pitipä vähän aikaa pyöritellä (sic!) mielessä mitä tapahtuu kun kiskot käännetään toisinpäin...

Eikö sama vaikutus tulisi, jos kiskot vain vaihtaisivat paikkaa, oikealta laidalta vasemmalle ja päinvastoin?

[Teppo Niemi]

Pitipä vähän aikaa pyöritellä (sic!) mielessä mitä tapahtuu kun kiskot käännetään toisinpäin...

Eikö sama vaikutus tulisi, jos kiskot vain vaihtaisivat paikkaa, oikealta laidalta vasemmalle ja päinvastoin?

Lyhytkiskoraiteessa on kaarteissa käytetty sisäkaarteen puolella lyhyempiä kaarrekiskoja. Esim. K22 kiskoilla jos kiskon normipituus oli 8 m, niin kaarrekiskojen pituus oli 7,94 m.

[Teemu Salonen]

Mistä kohtaa mierontie eroaa nykyisestä pääradasta? Jäin pohtimaan asiaa pääsiäislomalta palatessani kun ennen nykyistä parkanon asemaa (pohjoisesta tullessa) radasta eroaa raide joka vaikuttaa kyllä aika vähällä käytöllä olleelle. Aseman jälkeen samasta suunnasta tullessa eroaa myös raide. Kumpi näistä vai ei kumpikaan on legendaarinen mierontie?

[Aapo Halminen]

Mistä kohtaa mierontie eroaa nykyisestä pääradasta? Jäin pohtimaan asiaa pääsiäislomalta palatessani kun ennen nykyistä parkanon asemaa (pohjoisesta tullessa) radasta eroaa raide joka vaikuttaa kyllä aika vähällä käytöllä olleelle. Aseman jälkeen samasta suunnasta tullessa eroaa myös raide. Kumpi näistä vai ei kumpikaan on legendaarinen mierontie?

Pohjoisesta tullessa se eroaa pääradasta aseman jälkeen, eli sen eteläpuolella. Rata on auki ja liikennöitävässä kunnossa Niinisaloon asti. Ennen asemaa (aseman pohjoispuolella) on vain lyhyt pätkä jotakin sivuraidetta, joka on käytössä korkeintaan (ratatöiden) seisontaraiteena, jos sinäkään.

[Eljas Pölhö]

Vanha Mierontie kulki poikki nykyisen pääradan noin 1 km aseman pohjoispuolella. Nykyisen Tampere-Seinäjoki-radan rakentamisen jälkeen yhteys Haapamäen suuntaan siirrettiin n. 2km  pohjoisemmaksi ja yhteys Porin suuntaan siirrettiin uuden Parkanon eteläpuolelle.

[Juhani Pirttilahti]

Vanhatkartat-palvelu näyttää kartan Parkanosta eri vuosina. Linkki: https://vanhatkartat.fi/#12.41/62.0609/23.07944

Saatavilla on tällä hetkellä kartat vuosilta 1959, 1984 ja 1990.

[Jouni Hytönen]

Tuo Parkanon uusi lähtö Haapamäen suuntaan on yksi rataverkon harvoista "mutkaisuista", joissa ratalinja on pidentynyt verrattuna alkuperäiseen ja on jouduttu käyttämään erikoiskilometrimerkintöjä. En nyt enää ulkoa muista, oliko siellä maastossa A- ja B-kilometrejä. Ratalinja pidentyi myös Niinisalon suuntaan lähdettäessä, mutta pidennyksen vaikutukset mittaukseen keskitettiin Parkanon pohjoispuolelle.

[Aapo Halminen]

Tuo Parkanon uusi lähtö Haapamäen suuntaan on yksi rataverkon harvoista "mutkaisuista", joissa ratalinja on pidentynyt verrattuna alkuperäiseen ja on jouduttu käyttämään erikoiskilometrimerkintöjä. En nyt enää ulkoa muista, oliko siellä maastossa A- ja B-kilometrejä. Ratalinja pidentyi myös Niinisalon suuntaan lähdettäessä, mutta pidennyksen vaikutukset mittaukseen keskitettiin Parkanon pohjoispuolelle.

Näyttäisi ainakin reilu 15 vuotta sitten olleen siten, että pääradalla on kilometri 430 ja Parkano–Kihniö–(Haapamäki) rataosuudella on sitten kilometri 430A, jota seuraa sitten 431.

[Teppo Niemi]

Tuo Parkanon uusi lähtö Haapamäen suuntaan on yksi rataverkon harvoista "mutkaisuista", joissa ratalinja on pidentynyt verrattuna alkuperäiseen ja on jouduttu käyttämään erikoiskilometrimerkintöjä. En nyt enää ulkoa muista, oliko siellä maastossa A- ja B-kilometrejä. Ratalinja pidentyi myös Niinisalon suuntaan lähdettäessä, mutta pidennyksen vaikutukset mittaukseen keskitettiin Parkanon pohjoispuolelle.

Näyttäisi ainakin reilu 15 vuotta sitten olleen siten, että pääradalla on kilometri 430 ja Parkano–Kihniö–(Haapamäki) rataosuudella on sitten kilometri 430A, jota seuraa sitten 431.

Näin ainakin Vanhat painetut kartat, Peruskartta vuodelta 1984 http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2211/221112/221112_1984.jpg perusteella. Alkuperäinen ratalinja löytyy http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2211/221112/221112_1959.jpg ja se auttaa länsi- / eteläpuolen linjauksen vertailua lähellä yhtymäkohtaa.

[Kari Haapakangas]

Hauskana yksityiskohtana vanha raide, joka palveli varikkoa/sorakuoppaa näyttää 1984 kartassa saaneen oikoradan kilometrit, kun taas uusi Kihniön raide on perinyt vanhat mierontien kilometrit.

Lisäksi, vaikka vanha ja uusi raide kulkevatkin rintarinnan parisataa metriä, niin tuolloin siinä ei näytä olleen vaihdetta.