Pori-Haapamäki rataosuus eli "Mierontie"

[Tero Korkeakoski]

Ei ollut edes 1990 -kartassa vielä 1940 perustettua Parkanon pioneerivarikkoa vaikka nykykartasta se löytyykin. Aika hyvin noitten muotojen perusteella silti pystyi näkemään missä mitäkin on. Ja nykyään noilla ei ole mitään merkitystä kun satelliitit on varmaan metrin tarkkuudella kuvanneet kaiken.

[Kari Haapakangas]

Ei ollut edes 1990 -kartassa vielä 1940 perustettua Parkanon pioneerivarikkoa vaikka nykykartasta se löytyykin. Aika hyvin noitten muotojen perusteella silti pystyi näkemään missä mitäkin on. Ja nykyään noilla ei ole mitään merkitystä kun satelliitit on varmaan metrin tarkkuudella kuvanneet kaiken.

Mahdettiinkohan Metsäsianvuoren sorakuopasta ottaa materiaalia radanrakennukseen? Rinnevarjosteen perusteella seisakkeelta tuleva tie voisi hyvinkin olla vanhaa ratapohjaa, mutta 1959 kartassa lyhyt pistoraide on siitä itään.

[Jukka Voudinmäki]

Ei ollut edes 1990 -kartassa vielä 1940 perustettua Parkanon pioneerivarikkoa vaikka nykykartasta se löytyykin. Aika hyvin noitten muotojen perusteella silti pystyi näkemään missä mitäkin on. Ja nykyään noilla ei ole mitään merkitystä kun satelliitit on varmaan metrin tarkkuudella kuvanneet kaiken.

Mahdettiinkohan Metsäsianvuoren sorakuopasta ottaa materiaalia radanrakennukseen? Rinnevarjosteen perusteella seisakkeelta tuleva tie voisi hyvinkin olla vanhaa ratapohjaa, mutta 1959 kartassa lyhyt pistoraide on siitä itään.

Olen ymmärtänyt, että kysytystä sorakuopasta on ajettu soraa Kairokoski-Virrat -rataosuuden rakentamiseen.

Raiteenpätkä vuonna 1959 on ollut Isokankaan raide (käyttäjä Puolustusvoimat). Sitä en osaa sanoa, onko raide jatkunut tuosta pidemmälle vai onko raiteen loppu piilotettu kartalta Puolustusvoimien takia. Esim. Lievestuoreen varikon raide esitetään tynkänä kartalla http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3212/321211/321211_1983.jpg  vaikka raide jatkui oikeasti varikolle saakka.

[Juha Metsäpelto]

Vanhalla linjauksella Parkanon aseman koillispuolella oli kauan aikaa varastoituna vaunuletka joka näkyy 1996 ja 2001 ilmakuvissa. Yhteensä 46 vaunua. Niistä oli joskus Vorgissakin kuvia mutta en löytänyt enää.

Mitä vaunuja nämä olivat ja kauanko ne tuolla seisoivat?

[Mika Hakala]

Vanhalla linjauksella Parkanon aseman koillispuolella oli kauan aikaa varastoituna vaunuletka joka näkyy 1996 ja 2001 ilmakuvissa. Yhteensä 46 vaunua. Niistä oli joskus Vorgissakin kuvia mutta en löytänyt enää.

Mitä vaunuja nämä olivat ja kauanko ne tuolla seisoivat?

Muistelisin lukeneeni, että sokerijuurikkaan kuljetusvaunuja joita Säkylän ajoon käytetty kausiluonteisesti.

[Jukka Voudinmäki]

Vanhalla linjauksella Parkanon aseman koillispuolella oli kauan aikaa varastoituna vaunuletka joka näkyy 1996 ja 2001 ilmakuvissa. Yhteensä 46 vaunua. Niistä oli joskus Vorgissakin kuvia mutta en löytänyt enää.

Mitä vaunuja nämä olivat ja kauanko ne tuolla seisoivat?

Muistelisin lukeneeni, että sokerijuurikkaan kuljetusvaunuja joita Säkylän ajoon käytetty kausiluonteisesti.

Resiinan 1997-1 mukaan vaunut odottivat siellä turpeenkuljetussesongin alkamista. Toki sama kalusto käy (tai kävi) myös sokerijuurikkaiden kyyditsemiseen.

[Lauri Kivijärvi]

Vanhalla linjauksella Parkanon aseman koillispuolella oli kauan aikaa varastoituna vaunuletka joka näkyy 1996 ja 2001 ilmakuvissa. Yhteensä 46 vaunua. Niistä oli joskus Vorgissakin kuvia mutta en löytänyt enää.

Mitä vaunuja nämä olivat ja kauanko ne tuolla seisoivat?

Ohessa löytämäni Vaunut.org-kuva ilmeisesti kyseisellä ratapätkällä säilytetyistä vaunuista vuodelta 2005 (Kuvaaja Jari Kuusinen): http://vaunut.org/kuva/11795. Kuvatekstin mukaan letkassa oli tuolloin Ohn- ja Fat-vaunuja.

[Mika Hakala]

Aitonevan liikennepaikan ilmoitetaan päättyneeksi tavaraliikenteeltä 1.1.2001 alkaen sivuston liikennepaikka haun mukaan. Eriävät vastaukset voivatkin olla tällä kertaa kummatkin oikeita.

[Petri Nummijoki]

Varmaankin molemmat selitykset ovat oikein tavallaan. Turveliikenne Parkanon radan kuormausasemilta oli 2005 jo päättynyt, joten silloin olivat varmastikin varalla sokerijuurikaskuljetuksiin mutta sitten taas 1996 odottivat turvekuljetussesongin alkua. Vanhan vuosituhannen puolella oli tavallista, että Fat-vaunuja seisoi kesäisin joutilaana Parkanon radan turvekuormausasemilla.

[Jari Välimaa]

Ylä-Satakunta: (onko jollakin tunnukset ?)

"Pori–Parkano–Haapamäki-radan (PPH) elvyttämisen puolesta pannaan pystyyn uusi lobbauskampanja."


https://www.ylasatakunta.fi/teksti/poriparkanorataa-lobataan-nyt-turvallisuusperusteilla--parkano-mukaan-11000-eurolla-6.53.116414.03cf765783

[John Lindroth]

Se että Natolla on sanottavansa näissä meidän logistisissa infrastruktuuriin liityvissä suunnitelmissa on päivän fakta!

[Esa J. Rintamäki]

Se että Natolla on sanottavansa näissä meidän logistisissa infrastruktuuriin liityvissä suunnitelmissa on päivän fakta!

Herra John, älä usko, sillä salaa solmitun isäntämaasopimuksen takia länsivaltioilla on ollut esteetön ja vapaa pääsy Suomen salaisuuksiin jo 10 vuoden ajan!

[Juha Metsäpelto]

Junalaudan foorumilta bongattua;

Ruosniemessä ex. Electroluxin puskaratapiha raivattu pöpeliköstä vapaaksi

Nyt Porin suunnalta joku kuvailemaan, vielä kun on kiskoja mitä kuvata. Eiköhän tuo kiskojen poistamisesta kerro.

[Arto Papunen]

"Eduskunnan joululahjarahat" :180 000 euroa Pori—Parkano—Haapamäki-junaratahankkeen tarveselvitys.

[Jari Välimaa]

"Eduskunnan joululahjarahat" :180 000 euroa Pori—Parkano—Haapamäki-junaratahankkeen tarveselvitys.

Taitaa kohta tulla DCA-sopimus julki...

[Simo Virtanen]

"Eduskunnan joululahjarahat" :180 000 euroa Pori—Parkano—Haapamäki-junaratahankkeen tarveselvitys.

Taitaa kohta tulla DCA-sopimus julki...

Kuten arvata saattoi, ei vaikuta mierontiehen yhtään mitenkään. Olkoonkin Niinisalo ja Pohjankangas USA:n tarvittaessa käytettäväksi luovutettavissa sotilasalueissa.

Lentorahdilla ja kumipyörillä satamasta sisämaahan nykyaikainen armeija kulkee, eikä vihollisen raideleveydellä kulkevilla teräspyörillä.

[Jari Välimaa]

Kuten arvata saattoi, ei vaikuta mierontiehen yhtään mitenkään. Olkoonkin Niinisalo ja Pohjankangas USA:n tarvittaessa käytettäväksi luovutettavissa sotilasalueissa.

Lentorahdilla ja kumipyörillä satamasta sisämaahan nykyaikainen armeija kulkee, eikä vihollisen raideleveydellä kulkevilla teräspyörillä.

Jos mierontie kunnostetaankin eurooppalaisella raideleveydellä niin ei tarvitse käyttää vihollisen leveyttä ?

[Ossi Rosten]

"Eduskunnan joululahjarahat" :180 000 euroa Pori—Parkano—Haapamäki-junaratahankkeen tarveselvitys.

Taitaa kohta tulla DCA-sopimus julki...

Kuten arvata saattoi, ei vaikuta mierontiehen yhtään mitenkään. Olkoonkin Niinisalo ja Pohjankangas USA:n tarvittaessa käytettäväksi luovutettavissa sotilasalueissa.

Lentorahdilla ja kumipyörillä satamasta sisämaahan nykyaikainen armeija kulkee, eikä vihollisen raideleveydellä kulkevilla teräspyörillä.

Miksikähän ne ei Baltiaan ole lähettäny nykyaikaista armeijaa vaan käyttävät sitä todellista vihollisen 1520mm raideleveyttä? 

https://www.army.mil/article/171278/us_soldiers_latvians_work_transportation_for_atlantic_resolve

[Simo Virtanen]

"Eduskunnan joululahjarahat" :180 000 euroa Pori—Parkano—Haapamäki-junaratahankkeen tarveselvitys.

Taitaa kohta tulla DCA-sopimus julki...

Kuten arvata saattoi, ei vaikuta mierontiehen yhtään mitenkään. Olkoonkin Niinisalo ja Pohjankangas USA:n tarvittaessa käytettäväksi luovutettavissa sotilasalueissa.

Lentorahdilla ja kumipyörillä satamasta sisämaahan nykyaikainen armeija kulkee, eikä vihollisen raideleveydellä kulkevilla teräspyörillä.

Miksikähän ne ei Baltiaan ole lähettäny nykyaikaista armeijaa vaan käyttävät sitä todellista vihollisen 1520mm raideleveyttä? 

https://www.army.mil/article/171278/us_soldiers_latvians_work_transportation_for_atlantic_resolve

Ei taida olla NATO:n tai jenkkien kalustoa vaan ostavat rahdin sikäläiseltä rautatieoperaattorilta. Niin se on varmasti Suomessakin, eikä mierontietä tarvitse rakentaa uudelleen.

[Jari Välimaa]

Itse dca-sopimus

"DCA-sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyisivät. DCA antaa Yhdysvalloille jatkossa mahdollisuuden hyödyntää kongressin rahoitusta mahdollisiin infrastruktuuri-investointeihin Suomessa."

https://um.fi/puolustusyhteistyosopimus-yhdysvaltain-kanssa-dca

[Jari Välimaa]

Historiaa rautateistä Pohjois-Satakunnassa , politiikka ja kähmyröintiä

"Suunnitelmilla rautatien rakentamiseksi Tampereelta Seinäjoelle oli pitkä historia aina itsenäisyyttä edeltävältä ajalta 1890-luvulta asti. Tuolloin tehtiin silmämääräinen maastotutkimus Porin radan varresta Kuloveden pysäkiltä lähtevällä linjalla. Tutkittu reitti kulki Seinäjoelle Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Parkanon, Karvian, Jalasjärven ja Kurikan kautta. Vuonna 1897 silloiset säätyvaltiopäivät päätti perusteellisen tutkimuksen tekemisestä, ja kahta vuotta myöhemmin senaatin asettama rautatiekomitea esitti mietinnössään radan rakentamista Tampereelta Ikaalisiin. Asia ei tuolloin kuitenkaan edennyt."


(maksullinen artikkeli)
https://oivaseutu.fi/artikkelit/rautatien-toivottiin-aikoinaan-kulkevan-ikaalisten-ja-hameenkyron-kautta/

[Tommi K Hakala]

Historiaa rautateistä Pohjois-Satakunnassa , politiikka ja kähmyröintiä

"Suunnitelmilla rautatien rakentamiseksi Tampereelta Seinäjoelle oli pitkä historia aina itsenäisyyttä edeltävältä ajalta 1890-luvulta asti. Tuolloin tehtiin silmämääräinen maastotutkimus Porin radan varresta Kuloveden pysäkiltä lähtevällä linjalla. Tutkittu reitti kulki Seinäjoelle Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Parkanon, Karvian, Jalasjärven ja Kurikan kautta. Vuonna 1897 silloiset säätyvaltiopäivät päätti perusteellisen tutkimuksen tekemisestä, ja kahta vuotta myöhemmin senaatin asettama rautatiekomitea esitti mietinnössään radan rakentamista Tampereelta Ikaalisiin. Asia ei tuolloin kuitenkaan edennyt."



(maksullinen artikkeli)
https://oivaseutu.fi/artikkelit/rautatien-toivottiin-aikoinaan-kulkevan-ikaalisten-ja-hameenkyron-kautta/

Eikös itte Serlachius ollut osasyyllinen, että rata kiersi "sopivasti" Vilppulan kautta...

[Panu Breilin]

Eikös itte Serlachius ollut osasyyllinen, että rata kiersi "sopivasti" Vilppulan kautta...

Kun Vaasan radasta päätettiin, niin siinä oltiin virallisesti tekemässä kahta eri rataa. Toisaalta päärataa (Pietari-)Taavetti-Mikkeli-Jyväskylä-Vaasa ja toisaalta yhdysrataa Tampereelta kyseiselle pääradalle. Erityisesti venäläiset kannattivat tuota Pietari-Vaasa-päärataa, mutta Suomessa siitä ei oltu yhtä innostuneita. Päätöksen mukaan Pietari-Vaasa-radasta tehtiin ensialkuun vain osuus Myllymäki-Vaasa ja muu osa oli tarkoitus rakentaa myöhemmin.

Tampereen yhdysradan pohjoiseksi päätepisteeksi oli monta eri vaihtoehtoa. Ainakin Kuivasmäen kylä Petäjävedellä (jolloin Pietarin-Vaasan-radasta olisi rakennettu osuus Jyväskylä-Vaasa), Myllymäki tai muu paikka Ähtärissä (jolloin rata olisi kiertänyt joko Näsijärven itä- tai länsipuolitse), Alavus sekä Ylistaron Välimaa (jolloin rata olisi kulkenut Tampereelta Kankaanpään ja Kauhajoen kautta Välimaalle).

Näsijärven itäpuolelta Myllymäelle kulkevan reitin valinnassa painoivat virallisesti ainakin yhteydet isoille järville Orivedellä, Vilppulassa ja Kolhossa, tuon alueen metsävarat ja yhteyksien parantaminen sisämaasta rannikolle.

Silläkin oli merkitystä, että mikä Oulun radan linjaukseksi ajateltiin tulevan (esim. Myllymäki-Oulu tai Välimaa-Oulu). Vielä tuohon aikaan Oulun radan linjaukseksi olivat vahvoilla kokonaan sisämaan kautta kulkevat reitit.

[Kari Haapakangas]

Jyväskylän ympäristö taitaa maastollisesti olla sitä hankalinta radanrakennusmaastoa Suomessa. Silti sieltä lähtee rata neljään suuntaan, ja onpa näemmä haaveiltu vielä viidenteenkin.

[Juha Metsäpelto]

https://www.youtube.com/watch?v=cVDfWyia1Dg

Tuossa jonkun lenkkeilijän video Ruosniemen nykytilasta. Electroluxille / Rosenlewille lähtevä raide on melkoisen pahasti puskien valtaama, toki vielä järkevästi raivattavissa. Rosenlewin ratapihaa oli elokuussa ilmeisesti raivattu mutta siitä ei ole sen tarkempaa tietoa että miksi.

--------------------------------------------------------

Selvityksiä ja tarvekartoituksia on tehty jo monta kallispalkkaisten konsulttien toimesta. Sillä rahalla olisi jo raivattu edes auttavasti koko väli pusikoista vapaasti ja päästy tekemään tarkempaa arvioita nykytilasta.

Moni muukin tässä ketjussa on ihmetellyt miksi puhutaan koko välin avaamisesta. Ensi alkuun riittäisi väli Aittaluoto-Niinisalo jolle luulisi olevan enempi käyttöä (sa-int, ssab, rosenlew?) Väli on lyhyempi ja maastoltaan helpompaa. Kokemäenjoen ylittävä silta voi olla kyllä kallis kunnostaa.