Keskustelua HMVY:stä

[Seppo Kiuru]

Kävinpä katsomassa HMVY:n sivuja tänään 21.3.2024.

Tapahtumissa lukee:

KEVÄTKOKOUS

23 maaliskuun 2024

Kevätkokouksesta tulee tähän tarkemmin tietoa

Onhan tässä vielä kaksi vuorokautta aikaa, tarkempaa tietoa tullee ajoissa?

[Mikko Nyman]

Lausuntona tähän voi todeta, että kokouskutsujen lähettäminen viime tipassa on viime vuosina nostettu esiin useissa Yhdistyksen yleiskokouksissa. On mm. huomautettu, että kokoukset pidetään syrjäisellä paikkakunnalla ja Yhdistyksen jäsenistöä on ympäri laajan Suomen maan, ja että esimerkiksi viikonlopputöitä tekevät joutuvat esittämään vapaapäivätoiveensa tyypillisesti jo kolme viikkoa etukäteen. Ihmiset ylipäätään eivät voi helposti lähteä satojen kilometrien päähän muutaman päivän varoitusajalla. Näin muodoin rivijäsenet eivät pysty järjestämään kokoukseen saapumistaan, toisin kuin Yhdistyksen lähipiiri, joka tietää kokouksesta aikaisessa vaiheessa.

Tämä kuulostaa kieltämättä naurettavalta pieneen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omien egojen kohottamiseen tähtäävältä leikkimiseltä. Kummallista näpertelyä yhdistykseltä, jonka toiminta perustuu harrastukseen ja ennen kaikkea vapaaehtoisuuteen.

Mihin tällaisella toiminnalla pyritään ja mikä tällaisen päämäärä on? Syrjäisellä kylällä keskellä ei yhtään mitään on muutaman hengen porukka, joka yrittää rakentaa yhdistykselle jotain käsittämätöntä hallintohimmeliä alamaisineen. Ne, joille tällainen järjestely ei käy ja jotka pyrkivät puuttumaan yhdistyksen kummallisuuksiin, ovatkin sitten B-luokan ihmisiä, joita syytetään milloin mistäkin vallankaappausyrityksestä tai muusta yhtä kaukaa tähdistöstä haetusta merkillisestä toiminnasta.

Jokainen, joka on vähänkään seurannut tämän kyseisen yhdistyksen toimintaa vuosien varrella, ymmärtää varmasti, että tässä yhdistyksessä on poikkeuksellisen paljon poikkeuksellisia tapahtumia. Petrin yllä mainitsema kokouskutsu on niistä vain pisara meressä.

En ihmettele lainkaan, miksei kyseinen yhdistys ole järin suuri jäsenmagneetti – eihän kukaan normaalijärjellä varustettu ihminen halua puuttua sotkuun, jossa on ennalta laadittu nokkimisjärjestys.

Nähtäväksi jää, saako HMVY:n uusi puheenjohtaja itänaapuristamme tutun 87 prosentin kannatuksen seuraavalle satavuotiskaudelleen.

[Ville Mäki-Tuuri]

Lausuntona tähän voi todeta, että kokouskutsujen lähettäminen viime tipassa on viime vuosina nostettu esiin useissa Yhdistyksen yleiskokouksissa. On mm. huomautettu, että kokoukset pidetään syrjäisellä paikkakunnalla ja Yhdistyksen jäsenistöä on ympäri laajan Suomen maan, ja että esimerkiksi viikonlopputöitä tekevät joutuvat esittämään vapaapäivätoiveensa tyypillisesti jo kolme viikkoa etukäteen. Ihmiset ylipäätään eivät voi helposti lähteä satojen kilometrien päähän muutaman päivän varoitusajalla. Näin muodoin rivijäsenet eivät pysty järjestämään kokoukseen saapumistaan, toisin kuin Yhdistyksen lähipiiri, joka tietää kokouksesta aikaisessa vaiheessa.

Useammassa liemessä marinoituneena entisenä yhdistysaktiivina ja emeritussihteerinä en malta olla huutelematta täältä sivusta sen verran, että ihmisten fyysisen sijainninhan ei pitäisi enää nykyään olla mikään este kokoukseen osallistumiselle. Varsinkin tässä koronasulkujen jälkeisessä maailmassa mahdollisuus osallistua etänä Zoomin tai Teamsin välityksellä on oletusarvo ja jos sitä vaihtoehtoa ei tosiaankaan ole tarjolla, on aika vaikea keksiä mitään perusteltua syytä sille, miksi sitä ei ole tarjolla.

Sääntöjen mukaan kutsut on lähetettävä viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Lähettämällä kutsu viimeisellä sallitulla hetkellä ja käyttämällä ulkopuolista, esimerkiksi Postin tulostus- ja postituspalvelua kiireettömimmällä hinnoittelulla on teoriassa mahdollista, että kirje tekee matkaa yli viikon ja paljastuu vastaanottajalle vasta kokousviikolla.

Tällaisia viime tipan kokouskutsuja on Yhdistyksessä tällä vuosikymmenellä lähetetty useita kertoja. Selityksenä on aina uudelleen ollut mm. kokousmateriaalien valmistelu tai päivämäärän varmistuminen myöhään. Hyvässä yhdistyskulttuurissa valmistelut ajoitetaan niin, etteivät kokoukset - varsinkaan henkilövalintoja sisältävät - tule jäsenille yllätyksinä. Vaikka niistä olisi vihjattu sähköisesti jossain, virallinen kokouskutsu on se asiakirja, jonka pitää tulla ajoissa.

Vielä vaikeampaa on keksiä mitään perusteltua syytä sille, miksi herran vuonna 2024 lähetetään kokouskutsuja kirjeitse. Toki yhdistyksen säännöt sanelevat sen, miten kokouskutsujen osalta toimitaan, mutta niitähän kyllä voi tarvittaessa muuttaa myös sellaisiksi, että ne soveltuvat hieman paremmin elämänmenoon uudella vuosituhannella.

[Jorma Rauhala]

Kokouskutsun voi julkaista myös Resiina-lehdessä. Kaikki yhdistyksen jäsenet saavat lehden eikä siksi tarvitsisi lähetellä enää mitään erillisiä kutsukirjeitä. Kokousajat voi päättää vaikka vuosiksi eteenpäin ja kun siellä on käytössä jopa oma kokouskiinteistökin jossa kokoonnutaan, niin tuo olisi helppo järjestää.

[Antti Ojala]

Onnea yhdistykselle uuden puheenjohtajan johdosta!

Patentti- ja rekisterihallituksesta saamani tiedon mukaan uusi puheenjohtaja on merkitty rekisteriin jo 22.1. -24. Jännittävää nähdä, osaako jäsenistö valita oikean henkilön puheenjohtajaksi ja kuka putoaa -- ikkunasta?

Nikita Hruštševia lainatakseni, vaalien järjestäminen tietämättä etukäteen lopputulosta on silkkaa hulluutta!

[Teppo Niemi]

Kokouskutsun voi julkaista myös Resiina-lehdessä. Kaikki yhdistyksen jäsenet saavat lehden eikä siksi tarvitsisi lähetellä enää mitään erillisiä kutsukirjeitä. Kokousajat voi päättää vaikka vuosiksi eteenpäin ja kun siellä on käytössä jopa oma kokouskiinteistökin jossa kokoonnutaan, niin tuo olisi helppo järjestää.

Tähän tuo pari asiaa pieniä muttia:
- Kokouskutsussa edellytetään kokouksessa käsiteltävien asioiden ilmoittaminen. Elikäs vain niistä asioista voidaan kokouksessa tehdä päätöksiä.

- Resiinan ilmestymisaikataulussa on liikaa joustoa, elikäs jos Resiina ei ilmesty ajoissa, kokousta ei ole kutsuttu koolle laillisesti.

- Varmuuden vuoksi edellisessä numerossa julkaistu kutsu tulee liian aikaisin siihen nähden, että kaikki muut kuin säännöissä määritellyt asiat saataisiin mukaan kokouskutsuun.

[Seppo Kiuru]

Jaaha, se on sitten 23 maaliskuuta. Edelleen yhdistyksen sivuilla kerrotaan:

Kevätkokous
23 maaliskuun 2024
Kevätkokouksesta tulee tähän tarkemmin tietoa

Missähän kokous mahtaa olla, monelta? Mitähän asialistalla on? Hassu yhdistys.

[Tauno Hermola]

Missähän kokous mahtaa olla, monelta? Mitähän asialistalla on? Hassu yhdistys.

Katso siitä kokouskutsusta, joka varmaan sinullekin on kirjeenä tullut pari viikkoa sitten.

[Seppo Kiuru]

Tämä tapahtuma on mennyt.
Kevätkokous
23 maaliskuun 2024

se siitä

[Antti Ojala]

Kehoitan jäseniä katsomaan huolellisesti, että pidetty kokous on kutsuttu koolle laillisessa järjestyksessä ilman selityksiä. Jos ei, tiukan paikan tullen joku voi vaatia tehtyjä päätöksiä m i t ä t ö i t ä v ä k s i.

[Petri P. Pentikäinen]

Jaaha, se on sitten 23 maaliskuuta. Edelleen yhdistyksen sivuilla kerrotaan:

Kevätkokous
23 maaliskuun 2024
Kevätkokouksesta tulee tähän tarkemmin tietoa

Missähän kokous mahtaa olla, monelta? Mitähän asialistalla on? Hassu yhdistys.

Tiedottamisen voi varmasti tehdä paremmin, kun kutsutaan koolle uudelleen pidettävä kevätkokous. Nyt pidetty kokous ja sen päätökset ovat myöhästyneen kutsun takia mitättömiä.

[Arttu Kaipiainen]

Tiedottamisen voi varmasti tehdä paremmin, kun kutsutaan koolle uudelleen pidettävä kevätkokous. Nyt pidetty kokous ja sen päätökset ovat myöhästyneen kutsun takia mitättömiä.

Eivät ole automaattisesti, vaan vasta silloin jos yhdistyksen jäsen nostaa yhdistystä vastaan moitekanteen ja oikeus tuomitsee päätökset mitättömiksi. Sekään ei ole automaatio, vaan oikeudessa tutkitaan onko menettelyn virhe ollut sellainen joka on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön.

[Tauno Hermola]

Sääntöjen mukaan kutsu kokoukseen on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta, postitse tai sähköpostitse. Onko jotain aihetta epäillä, että näin ei ole tapahtunut?

[Petri Sallinen]

Sääntöjen mukaan kutsu kokoukseen on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta, postitse tai sähköpostitse. Onko jotain aihetta epäillä, että näin ei ole tapahtunut?

Jos kerran hallitus toteaa lähettämässään sähköpostissa seuraavalla tavalla, niin eikö tämä ole aika selvästi sanottu:
"Olemme erittäin syvästi pahoillamme, että hallituksen resurssipulasta ja inhimillisestä erehdyksestä johtuen jäsenkirje ja mukana ollut kokouskutsu on lähtenyt kirjeen painajalta postin kuljettavaksi myöhässä."

[Tauno Hermola]

Sääntöjen mukaan kutsu kokoukseen on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta, postitse tai sähköpostitse. Onko jotain aihetta epäillä, että näin ei ole tapahtunut?

Jos kerran hallitus toteaa lähettämässään sähköpostissa seuraavalla tavalla, niin eikö tämä ole aika selvästi sanottu:
"Olemme erittäin syvästi pahoillamme, että hallituksen resurssipulasta ja inhimillisestä erehdyksestä johtuen jäsenkirje ja mukana ollut kokouskutsu on lähtenyt kirjeen painajalta postin kuljettavaksi myöhässä."

OK, onhan se selvästi sanottu. En ole saanut tuota sähköpostia (koska en ole ilmoittanut sähköpostiosoitettani HMVY:lle ), eikä edeltävässä keskustelussakaan sitä ole mainittu; on puhuttu vain kokouskutsujen myöhäisestä perille tulosta, mikä taas on toinen juttu, eikä liity kokouskutsun laillisuuteen.

[Petri Sallinen]

... on puhuttu vain kokouskutsujen myöhäisestä perille tulosta, mikä taas on toinen juttu, eikä liity kokouskutsun laillisuuteen.

Kokouskutsut yhdistysten sääntömääräisiin kokouksiin on lähetettävä yhdistyksen sääntöjen määräämällä tavalla ja sääntöjen määräämänä ajankohtana. Jos näin ei tapahdu, on kokous laiton ja kokouksen tekemät päätökset ovat mitättömiä. Jos kokous kaikesta huolimatta pidetään, voi jäsen/jäsenet tehdä laittomasta kokouksesta viranomaiselle kantelun. Tavallisin ratkaisu asiaan on, että järjestetään uusi kokous, joka järjestetään yhdistyksen sääntöjen määräämällä tavalla.

[Matti Grönroos]

... on puhuttu vain kokouskutsujen myöhäisestä perille tulosta, mikä taas on toinen juttu, eikä liity kokouskutsun laillisuuteen.

Kokouskutsut yhdistysten sääntömääräisiin kokouksiin on lähetettävä yhdistyksen sääntöjen määräämällä tavalla ja sääntöjen määräämänä ajankohtana. Jos näin ei tapahdu, on kokous laiton ja kokouksen tekemät päätökset ovat mitättömiä. Jos kokous kaikesta huolimatta pidetään, voi jäsen/jäsenet tehdä laittomasta kokouksesta viranomaiselle kantelun. Tavallisin ratkaisu asiaan on, että järjestetään uusi kokous, joka järjestetään yhdistyksen sääntöjen määräämällä tavalla.

Ei tehdä kantelua, vaan nostetaan kanne kokouksen päätösten vahvistamisesta mitättömiksi. Näissä sitten on hyvä punnita, mikä on riski ja mikä on hyöty. Häviäjä nimittäin maksaa oikeudenkäyntikulut. Toki oikeuskäytäntö ja yhdistyslain esityöt ovat vahvasti sillä kannalla, että merkittävästi sääntöjen vastainen kokouskutsu tekee kokouksen päätökset mitättömiksi. Mitättömäksi julistamisessa on se vekkuli juttu, että kanteen nostamiseen ei ole määräaikaa. Mutta ei kannata loputtomiin puida sometaskussa nyrkkiä, koska mitä pitempi aika kuluu päätöksestä, sen helpommin sen tekemät päätökset voidaan katsoa hiljaisesti hyväksytyiksi.

Se on sitten oma juttunsa, onko mitään tolkkua vuosikaupalla kiukutella jonkin yhdistyksen toimintatavoista, etenkään jos yhdistyksen toiminta on etääntynyt alkuperäisestä tarkoituksestaan. Jokainen voi perustaa aivan oman yhdistyksen, jos löytää kaksi kaveria mukaan.

[Arttu Kaipiainen]

Mitättömäksi julistamisessa on se vekkuli juttu, että kanteen nostamiseen ei ole määräaikaa.

Eikö yhdistyslain 32 § aseta moitekanteen nostamiselle 3 kuukauden määräajan? Yhdistyslaissa ei ole erillistä mitättömyyspykälää tapaukselle, jossa kokouskutsu on ollut virheellinen, vaan kaikki menettelyvirheet menevät saman moitteenvaraisuuspykälän alle. Toisin on esim. osakeyhtiölaissa.

[Antti Ojala]

Se on sitten oma juttunsa, onko mitään tolkkua vuosikaupalla kiukutella jonkin yhdistyksen toimintatavoista, etenkään jos yhdistyksen toiminta on etääntynyt alkuperäisestä tarkoituksestaan.

Herra Matti, kukapa voisikaan asiaa tätä paremmin sanoa!

[Matti Grönroos]

Mitättömäksi julistamisessa on se vekkuli juttu, että kanteen nostamiseen ei ole määräaikaa.

Eikö yhdistyslain 32 § aseta moitekanteen nostamiselle 3 kuukauden määräajan? Yhdistyslaissa ei ole erillistä mitättömyyspykälää tapaukselle, jossa kokouskutsu on ollut virheellinen, vaan kaikki menettelyvirheet menevät saman moitteenvaraisuuspykälän alle. Toisin on esim. osakeyhtiölaissa.

Kyllä siellä on oma pykälänsä 33, joka käsittelee mitättömyyttä pätemättämyyttä koskevan pykälän 32. Toisin kuin pykälässä 32, pykälässä 33 ei ole aikarajaa.

HE 64/1988 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_64+1988.pdf esittää mitättömyysperusteena esimerkiksi sen, että kaikille ei ole toimitettu kokouskutsua. Myöhempi oikeuskäytäntö on ollut tämän kanssa linjassa.

[Petri P. Pentikäinen]

Mitättömäksi julistamisessa on se vekkuli juttu, että kanteen nostamiseen ei ole määräaikaa.

Eikö yhdistyslain 32 § aseta moitekanteen nostamiselle 3 kuukauden määräajan? Yhdistyslaissa ei ole erillistä mitättömyyspykälää tapaukselle, jossa kokouskutsu on ollut virheellinen, vaan kaikki menettelyvirheet menevät saman moitteenvaraisuuspykälän alle. Toisin on esim. osakeyhtiölaissa.

Kyllä siellä on oma pykälänsä 33, joka käsittelee mitättömyyttä pätemättämyyttä koskevan pykälän 32. Toisin kuin pykälässä 32, pykälässä 33 ei ole aikarajaa.

HE 64/1988 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_64+1988.pdf esittää mitättömyysperusteena esimerkiksi sen, että kaikille ei ole toimitettu kokouskutsua. Myöhempi oikeuskäytäntö on ollut tämän kanssa linjassa.

Näin siinä nyt sitten kävi.

Tässä tapauksessa on kaksi hetkeä, joista on menty eteenpäin, vaikkei pitäisi.

1. Todettu, että kokouskutsut eivät ehdi enää ajoissa = kokousta ei voi enää saada sääntöjenmukaisesti kutsutuksi. Tällöin olisi pitänyt tehdä ainoa oikea ratkaisu kokouspäivämäärän siirtämisestä.

2. Jokaisessa kokouksessa on asiakohta "Laillisuus ja päätösvaltaisuus", jossa yleensä rutiininomaisesti todetaan, että "kokouskutsut on lähetetty sääntöjen mukaisesti silloin ja silloin". Kun ei ole, kokoukselta loppuvat edellytykset jatkua tämän kohdan jälkeen "laillisena ja päätösvaltaisena", eli kokouksen voisi saman tien päättää siihen.

Lakeja ja sääntöjä voimme tietysti nyt lukea ahkerasti ja näppäröidä jatkoproseduureilla, mutta joka tapauksessa tuollainen on aivan järjetöntä yhdistyksen hoitoa, kohdista 1. ja 2. etenemällä hankitaan tietoisesti mainehaittaa ja muodollisia vaikeuksia.

[Pekka V. Puhakka]

Itä-Suomen aluesyyttäjä on huhtikuun lopulla tehnyt odotetusti joukon syyttämättäjättämispäätöksiä koskien Haapamäen Museoveturiyhdistyksen johdon arvostelua.

https://salattujasenilta.blogspot.com/2024/05/syyttaja-on-tehnyt-syyttamattajattamisp.html

[Petri Sallinen]

"On kohtuutonta hakea tuomioita henkilöille, jotka ovat vastuullisina aikuisina pyrkineet puuttumaan yhdistyksessä ilmenneisiin vakaviin epäkohtiin, jotka koskevat myös alaikäisten turvallisuutta."

Tämä blogin lause kiteyttää kaiken olennaisen. Se kertoo olennaisen kyseisestä tapauksesta, mutta osoittaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksen yhteisöjen toiminnassa. Se osoittaa myös sen, kuinka tärkeää on sananvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus. On voitava nostaa epäkohtia julkiseen käsittelyyn ilman pelkoa siitä, että joutuu vastaamaan jokaisesta sanastaan käräjillä tai että joutuu maalituksen tai muun epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi.

Kokonaan toinen juttu on se, miten suomalainen rautatieharrastajien yhteisö tästä eteenpäin kykenee käsittelemään asiaa tai tulevaisuudessa vastaavanlaisia asioita. Pään voi tietenkin painaa pensaaseen ja todeta, että keskitytään vain rautatiehistoriaan ja Dv12-sarjan variaatioihin. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että ulkopuolinen maailma arvioi harrastusyhteisöä kokonaisvaltaisesti.

[Mikko Nyman]

Petri kiteyttää asian erinomaisesti.

Mielestäni olisi ryhdikäs liike kaikilta alan vastuullisilta toimijoilta ja harrastajilta katkaista kaikki yhteistyö HMVY:n kanssa niin pitkäksi aikaa, kunnes yhdistys on selkeästi sitoutunut noudattamaan yleisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä ja normeja.

Jokainen voi lukea Pekan ylle linkkaamaa Salattu jäseniltä -blogia, jossa asiat on kerrottu juuri niin kuin ne ovat tapahtuneet.

Nyt tehty syyttämättäjättämispäätös tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että havaitut epäkohdat voi laajemminkin tuoda avoimeen keskusteluun vailla pelkoa siitä, että niistä kertominen johtaisi oikeudellisiin seuraamuksiin. Näin sen tietysti pitääkin avoimessa yhteiskunnassa olla, vaikka jotkut joskus yrittävät laittaa kapuloita rattaisiin pyrkimyksinään saada ohjattua keskustelu pois varsinaisista ongelmista.

[Antti Ojala]

Syyttäjän odotetun päätöksen jälkeen harrastajayhteisön olisi elintärkeää pysähtyä pohtimaan, miten on jouduttu tilanteeseen, jossa yhden henkilön ympärille on kerääntynyt joukko kiivailijoita peittelemään hyvin äänekkäästi omia virheitään ja muu yhteisö seisoo hiljaa tumput suorana.

Jutturyppäässä on nähty jopa erillinen rikosilmoitus kunnianloukkauksesta sellaisten toisilleen tuntemattomien henkilöiden välillä, jotka eivät ole olleet missään tekemisissä keskenään. Tämän pitäisi riittää yksinään todistamaan, millaisesta päättömyydestä on kysymys.

Henkilönpalvonta ei ole alalla mitenkään poikkeuksellista eikä rajoitu Hmvy:een. Henkilönpalvonta vaatii paitsi karismaattisen hahmon, niin myös palvonnalle alttiit seuraajat ja lisäksi sen hiljaisen enemmistön, joka hyväksyy väärinkäytökset sulkemalla silmänsä.

Juuri hiljainen enemmistö tekee kaiken mahdolliseksi työntämällä pään aktiivisesti pensaaseen. Emme ole nähneet alalla yhdenkään toimijan julistaneen kiusaamisen vastaista tai lasten turvallisuutta parantavaa ohjelmaa. Tämä on juuri sitä aktiivista pään pensaaseentyöntämistä, mikä mahdollistaa väärinkäytökset.

Valitettavasti en tällä hetkellä usko rautatieharrastuksella olevan tässä maassa tulevaisuutta. Uusia harrastajia on erittäin vaikeaa saada ukkoutuvaa väkeä korvaamaan, kun alalla on näin vakavia mainehaittoja, joita alan toimijat pyrkivät ratkomaan työntämällä päätä pensaaseen.

Näivettyminen ei rajoitu yhteen toimijaan, vaan se koskee koko harrastusalaa.