Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Hr2-3  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2516


« : Tammikuu 28, 2009, 15:34:21 »

Jos jotakuta kiinnostaa mitä ruotsalaiset keskustelevat Hr2-3-sarjoista, niin ohessa linkki. Siellä on myös kuva sylinteriblokista ja hytin sisäkuvia (Tb-veturista, eli Hr3:sta ennen suomalaisia muutoksia).
http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=13532
tallennettu
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 566


« Vastaus #1 : Tammikuu 28, 2009, 19:50:55 »

Tuosta sylinteriblokkikuvasta näkyy hyvin sylinterien kokoero. Olen itse aika yllättynyt, että niissä on noinkin paljon kokoeroa, oliko noin kaikissa vetureissa? Kyllähän se tietysti pitäisi käsittää, kun puhe on compoundi-koneesta, mutta jotenkin ajattelin, että ne kaksi sylinteriä olivat päällekkäin, mutta sylinterin päällä taitaa olla luistikoneiston 'sylinteri'? Hurrikaanit taisivat mennä kaikki romuksi?
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2516


« Vastaus #2 : Tammikuu 28, 2009, 20:52:36 »

Tuosta sylinteriblokkikuvasta näkyy hyvin sylinterien kokoero. Olen itse aika yllättynyt, että niissä on noinkin paljon kokoeroa, oliko noin kaikissa vetureissa? Kyllähän se tietysti pitäisi käsittää, kun puhe on compoundi-koneesta, mutta jotenkin ajattelin, että ne kaksi sylinteriä olivat päällekkäin, mutta sylinterin päällä taitaa olla luistikoneiston 'sylinteri'? Hurrikaanit taisivat mennä kaikki romuksi?
Kompoundikoneessa (yhdyskoneessa) oli erikokoiset sylinterit kun höyry kulki reittiä korkeapainesylinteri--matalapainesylinteri--piipusta ulos. Kaksoiskoneistoisessa oli kaksi samankokoista korkeapainesylineriä. Sylinterin päällä on luistikoneiston 'sylinteri'. Vanhoissa vetureissa oli tasoluistit ja uudemmissa (ja vanhoihin usein muutettuna) mäntäluistit. Hurrikaanit menivät kaikki romuiksi. Jäljelle jäi yksi hytti Herusiin (lienee vielä siellä), kattiloita käytettiin varikoilla lämmityskattiloina (taitaavat kaikki jo olla historiaa) ja tendereitä jäi vesitendereiksi ja vastaaviksi (joku rataverkkoa nykyisin kiertelevä voisi tietää vieläkö niitä on jäljellä). Vielä 60-luvulla niitä (ja muiden sarjojen irtotendereitä) löytyi vähän sieltä sun täältä, olivat vuodesta 1946 alkaen numerosarjassa XG 04xxx. Esimerkiksi vetureiden 1901 ja 1907 tenderit määrättiin 30.12.1952 lähetettäviksi Hyvinkään konepajalta Helsingin konepajaan ja muutettavaksi kasteluvaunuiksi.
tallennettu
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 566


« Vastaus #3 : Tammikuu 29, 2009, 01:43:42 »

Siinähän sitä tulikin tietoa, joskin vielä Hurrikaanien aktiivivuodet voisi vielä tiedustella, itse käsitin, että ne tulivat helpottamaan sodan jälkeistä veturipulaa, mutta tuosta Eljaksen tekstistä voisi päätellä, että menivät aika aikaisin romuksi?

Miksiköhän ne merkittiin Hr-sarjaan vaikka pyörästöltään olivat 4-6-0 (tai 2C vai 2-C) eli olisivat 'sopineet' Hv-sarjaan. Mikä sitten määräsi sarjamerkinnän, veturin kokonaispaino vai vetovoima?
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2516


« Vastaus #4 : Tammikuu 29, 2009, 03:32:43 »

Siinähän sitä tulikin tietoa, joskin vielä Hurrikaanien aktiivivuodet voisi vielä tiedustella, itse käsitin, että ne tulivat helpottamaan sodan jälkeistä veturipulaa, mutta tuosta Eljaksen tekstistä voisi päätellä, että menivät aika aikaisin romuksi?

Miksiköhän ne merkittiin Hr-sarjaan vaikka pyörästöltään olivat 4-6-0 (tai 2C vai 2-C) eli olisivat 'sopineet' Hv-sarjaan. Mikä sitten määräsi sarjamerkinnän, veturin kokonaispaino vai vetovoima?

Hurrikaanien aktiivivuodet olivat 1942-1953. Ensimmäisenä hylättiin 1901 29.11.1950 ja viimeiset 14.10.1953 (1904, 1905, 1911, 1913, 1916 ja 1917). Vaikka veturit olivat VR:llä tuoreita, olivat ne jo tehneet pitkän päivätyön Ruotsissa. Veturit voitiin hylätä VR:n saatua riittävästi uusia vetureita. Veturit menivät romuksi pian hylkäyksen jälkeen lukuunottamatta kattiloita ja tendereitä. Ne hylättiin myöhemmin, eikä minulla ole käsillä lähdettä niiden hylkäyksistä. Veturisarjoissa esiintyvä "r" tarkoittaa raskasta, eli VR:n tapauksessa vetureita, joiden suurin akselipaino oli yli 14,1 tonnia. Akselipaino oli siis määräävässä asemassa. Aivan kirjaimellisesti tuota rajaa ei noudatettu, vaan myös terveelle järjelle jätettiin sijaa, sillä Hr2:n akselipaino oli 13,6 tonnia ja Hr3:n 14,4 tonnia. Koska veturit olivat varsin samanlaisia, olisi kuitenkin ollut hoopoa erottaa ne siten, että toinen olisi laitettu väliraskaisiin vetureihin kuuluvaksi. Sarjamerkkejä annattaessa ei sitäpaitsi vielä tiedetty mitkä niiden akselipainot tulevat olemaan kaikkien Suomessa haluttujen muutostöiden jälkeen.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2516


« Vastaus #5 : Tammikuu 29, 2009, 14:12:07 »

Jos jotakuta kiinnostaa mitä ruotsalaiset keskustelevat Hr2-3-sarjoista......


Huomasin juuri, että Suomen Rautatiemuseon kirjakaupasta saa laadukasta uutuutta "SJ:s ånglok", missä on neljä sivua Ta- ja Tb-sarjoista ja kaksi (tuttua) kuvaa Suomesta. Kirjassa on myös paljon yleisiä höyryveturiasioita ja suomalaisia voi vähän hymyilyttää minkä näköistä savupiippua ruotsalaiset kutsuvat nimellä "finsk modell".
tallennettu
Timo Oinonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 66


« Vastaus #6 : Maaliskuu 05, 2009, 02:30:44 »

tendereitä jäi vesitendereiksi ja vastaaviksi (joku rataverkkoa nykyisin kiertelevä voisi tietää vieläkö niitä on jäljellä).
Ainakin yksi Hr2- 3- veturin tenderi on olemassa vielä tänäkin päivänä. Pielisenmuseossa Lieksassa olevan palojunan vaunuista on toinen peräisin Hurrikaanista. Se näytti olevan alkuperäisessä muodossaan lukuunottamatta veturin puoleiseen päähän lisättyjä normaaleja veto- ja puskinlaitteita. Se puukorinen palokalustovaunu on mielestäni rakennettu entisen C2- veturin tenderin alustalle ainakin aluskehyksen muodon perusteella. Molemmista vaunuista olivat laatat kadonneet niin tarkempi alkuperä jäi molemmista tuntemattomaksi. http://vaunut.org/kuva/21486 http://vaunut.org/kuva/21485
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Hr2-3  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina