Keskustelua sivuston moderoinnista ja muista käytännöistä

[Petri P. Pentikäinen]

Minulla ei ole erityistä sanottavaa ylläpidon linjasta. On ylipäätään harmi, että ajauduttiin puhumaan ylläpidosta, kun ketjun aihe on tonniysin vastoinkäymiset ja niille lällättäminen. Toin esiin, että siinä ei ole kyse pelkästä terveestä kritiikistä, vaan taustalla on muitakin motiiveja.

Itselläni on tunnetusti ollut sanottavaa eräästä alan toimijasta, ja olen sanonut sen, mitä vastuullisen kansalaisen pitääkin sanoa. Sanomiset toisaalla internetissä ovat tällä hetkelläkin esillä, koska en ole sanonut mitään laitonta. En ole myöskään perustanut tänne ketjua, jossa taivastellaan kyseisen toimijan aikataulussa pysymistä, veturivikoja tai matkustajamääriä, vaikka jokaisella operaattorilla on joskus vaikeuksia.

Kun positiivisuus tuli mainituksi, niin pitää muistaa, että alan maineesta ovat ensisijaisesti vastuussa alan toimijat itse. Ala on hauraassa tilassa, jos sitä uhkaa muutama viesti keskustelupalstalla.

[Petri Sallinen]

Kissat kiertelevät kuumaa puuropataa, kun eivät rohkene tai osaa käsitellä polttavaa huttua. On siis odotettava puuron jäähtymistä, jotta sitä voi itseään kärventämättä lusikoida.

Pitäisikö ottaa mallia neuvostoscifistä, jolloin kirjailijat loivat yhteiskunnallisen kritiikkinsä suojaksi mielikuvitusmaailmoja, joiden merkitys ei sensoreille auennut? Terry Pratchettin kiekkomaailmakin on oivallinen ratkaisu — siellähän voi tapahtua ihan mitä vaan.

https://www.risingshadow.fi/library/book/8018-taytta-hoyrya

[Marko Laine]

Kissat kiertelevät kuumaa puuropataa, kun eivät rohkene tai osaa käsitellä polttavaa huttua. On siis odotettava puuron jäähtymistä, jotta sitä voi itseään kärventämättä kosketella.

Pitäisikö ottaa mallia neuvostoscifistä, jolloin kirjailijat loivat yhteiskunnallisen kritiikkinsä suojaksi mielikuvitusmaailmoja, joiden merkitys ei sensoreille auennut? Terry Pratchettin kiekkomaailmakin on oivallinen ratkaisu — siellähän voi tapahtua ihan mitä vaan.

https://www.risingshadow.fi/library/book/8018-taytta-hoyrya

Kysyisin sellaisen kysymyksen, että onko teidän mielestänne arvokasta ja asiallista keskustelua sellainen, että samoja asioita jankataan ja nostetaan esille yhä uudelleen ja uudelleen? Mitään uutta ja ihmeellistä tässä kyseisessä asiassa ei ilmeisesti ole viime aikoina tapahtunut ja käsittääkseni yksi oikeuskäsittely on jo päättynyt ja päätös tullut ja toinen oikeuskäsittely on vielä kesken. Asia on tärkeä ja sitä tulee käsitellä, kun sen aika on, mutta jatkuvat nostot ja loan heitto vaikuttavat valitettavasti enemmän häiriköinniltä ja oman egon kiillottamiselta kuin koko harrastusyhteisöä kehittävältä keskustelulta.

Jos tähän aiheeseen ei ole mitään uutta annettavaa, niin olisiko mitenkään mahdollista, että annetaan Vaunut.org-yhteisön keskittyä itse asian harrastamiseen ja sitten kun joskus uusi oikeuden päätös on tullut ja sen myötä syntynyt uutta keskusteltavaa, jatkettaisiin keskustelua asiallisessa muodossa?

Aina harrastus ei ole kivaa eikä täydellistä, mutta kuten Eljas tuolla jo aikaisemmin totesi, ei maailmakaan ole täydellinen. Tämä olisi hyvä jokaisen ymmärtää. Epäkohtiin tulee puuttua, mutta vuosikausia jatkuva meuhkaaminen ei sitä ole. Jos olette sitä mielltä, että Vaunut.orgissa pitää saada keskustella ihan kaikesta ja kaikella mahdollisella tavalla, niin sittenhän se sallittaneen myös teidän omissa kanavissanne?

Joulurauhaa kaikille tasapuolisesti toivottaen!

[Jussi Laukkanen]

Edellä olevat viestit ovat lähtöisin Havainnot-osiosta viesteissä näkyvän otsikon alta. Siirsin ne tänne, jotta ne eivät siellä häiritse varsinaisen aiheen seuraamista.

[Teppo Niemi]

Edellä olevat viestit ovat lähtöisin Havainnot-osiosta viesteissä näkyvän otsikon alta. Siirsin ne tänne, jotta ne eivät siellä häiritse varsinaisen aiheen seuraamista.

Ylläpidolle suuret kiitokset ratkaisusta

[Pekka V. Puhakka]

Kysyisin sellaisen kysymyksen, että onko teidän mielestänne arvokasta ja asiallista keskustelua sellainen, että samoja asioita jankataan ja nostetaan esille yhä uudelleen ja uudelleen? Mitään uutta ja ihmeellistä tässä kyseisessä asiassa ei ilmeisesti ole viime aikoina tapahtunut ja käsittääkseni yksi oikeuskäsittely on jo päättynyt ja päätös tullut ja toinen oikeuskäsittely on vielä kesken. Asia on tärkeä ja sitä tulee käsitellä, kun sen aika on, mutta jatkuvat nostot ja loan heitto vaikuttavat valitettavasti enemmän häiriköinniltä ja oman egon kiillottamiselta kuin koko harrastusyhteisöä kehittävältä keskustelulta.

Jos tähän aiheeseen ei ole mitään uutta annettavaa, niin olisiko mitenkään mahdollista, että annetaan Vaunut.org-yhteisön keskittyä itse asian harrastamiseen ja sitten kun joskus uusi oikeuden päätös on tullut ja sen myötä syntynyt uutta keskusteltavaa, jatkettaisiin keskustelua asiallisessa muodossa?

Aina harrastus ei ole kivaa eikä täydellistä, mutta kuten Eljas tuolla jo aikaisemmin totesi, ei maailmakaan ole täydellinen. Tämä olisi hyvä jokaisen ymmärtää. Epäkohtiin tulee puuttua, mutta vuosikausia jatkuva meuhkaaminen ei sitä ole. Jos olette sitä mielltä, että Vaunut.orgissa pitää saada keskustella ihan kaikesta ja kaikella mahdollisella tavalla, niin sittenhän se sallittaneen myös teidän omissa kanavissanne?

Joulurauhaa kaikille tasapuolisesti toivottaen!

Jos jonkun epäkohdan korjaamiseksi ei tapahdu toivottavaa edistymistä niin kyllä keskustelu on silloin paikallaan. Vai pitäisikö jäädä mykkänä odottamaan jotain? Mitä?

Lisäksi, jos ongelmista puhuminen ei ole mahdollista yksittäisen yhdistyksen sisällä, niin väistämättä keskustelu lopulta purkautuu jonnekin muualle. Ikävää jos se vaikuttaa häiriköinniltä ja oman egon kiillottamiselta.

Omasta puolestani todettakoon ettei minulla ole tarvetta egoiluun tai häiriköintiin ja olisin kaikkein tyytyväisin jos minun ei tarvitsisi kirjoittaa tänne yhtään mitään. Mutta koska asia on tärkeä ja noihin Haapamäen sekoiluihin liittyen minulla on riittävästi omakohtaisia ikäviä kokemuksia noin nollan senttimetrin etäisyydeltä, tuntuisi väärältä olla puuttumatta asiaan tänä päivänä.

Paremmassa rinnakkaisversiossa harrastus-skeneä olisi tästäkin asiasta keskusteltu ja tehty järkeviä (ja tietysti lainmukaisia) toimenpiteitä jo kauan ennen kuin mitään rikostutkintoja olisi ollut tarve edes aloittaa.

Tästäkin syystä tuntuu kummalliselta että niin moni harrastaja vaikuttaa tunnustavan ainoastaan virallisen rikostutkinnan ja mahdollisen oikeuskäsittelyn, mutta ennen näitä tai niiden jälkeen ei ole tarvetta tehdä asialle mitään. Ehkä tämä kuvaa hyvin alan mentaliteettia. Samoin sitä kuvaa tietysti se ettei asiasta sovi keskustella missään päin koko harrastusyhteisöä. Paitsi ehkä venäläiseen tyyliin keittiön pöydän ääressä pienellä porukalla silloin kun kukaan ulkopuolinen ei (toivottavasti) kuule.

-Pekka

[Eljas Pölhö]

Minä kuulunen vanhinpiiin vielä porskuttaviin rautatieharrastajiiin. Veturien Ystävät ry/SRHS ry ei aikoinaan perustettu mihinkään harrastajien moraalin arvioimiseen. Minä perustin Resiina-lehden puhtaasti rautateihin liittyvän uutis- tai tietoaineiston levittämiseen. Miksi tätä hyvin yksinkertaista tarkoitusta ei voisi enää noudattaa, vaikka siirtosopimuksesta juuri tuli 50 vuotta täyteen?

Jos viranomaiset eivät toimi oikein tai riittävän ripeästi, niin se ei voi olla Resiinalehden julkaisijan tai sen nykyisestä linjasta päättävien tahojen vika. Jos oikeuslaitos ei toimi oikein, niin kuka sitten? Kylän kööri kuten joissain leffoissa? Kenelle kuuluu valta päättää siitä mikä on oikein tai väärin? Ei kai Resiinan/Vorgin moderaattorin kuulu kyseenalaistaa oikeuslaitosta?

Minusta on epäreilua käyttää nykyisten julkaisijayhdistysten tarjoamaa tiedonvälityskanavaa muuhun kuin mitä varten se on luotu. Maailma on pullollaan muitakin kanavia maailman pahuuden ja väärinkäytösten julkistamiseen ja aina voi perustaa uusia.

Silloin kun minä olin nuori (65-70v sitten) sanottiin ”omaa saa kehua, mutta toista ei saa haukkua”. Nyt pyrkimys tuntuu olevan yleisesti, että ”toista pitää haukkua, mollata tai saattaa se pahaan jamaan”.

[Antero Airola]

Yhdyn täysin Eliaksen ja Markon mielipiteisiin.

Minua on jo vuosia harmittanut se into, jolla tällä sivustolla on mustamaalattu vuoron perään eri rautatiealan toimijoita:
- VR:n tai ainakin sen johdon tekemiset tai tekemättä jättämiset ovat erittäin tuomittavia.
- Höyryveturimatkat 1009 tekee kaiken väärin
- Haapamäen museoveturiyhdistys on pahin käärmeen pesä, mitä maa päällään kantaa.

Vr varmaan kestää kritiikin, mutta museorautatieporukoita tuollainen kirjoittelu varmaan satuttaa.

[Petri Nummijoki]

Minua on jo vuosia harmittanut se into, jolla tällä sivustolla on mustamaalattu vuoron perään eri rautatiealan toimijoita:
- VR:n tai ainakin sen johdon tekemiset tai tekemättä jättämiset ovat erittäin tuomittavia.
- Höyryveturimatkat 1009 tekee kaiken väärin
- Haapamäen museoveturiyhdistys on pahin käärmeen pesä, mitä maa päällään kantaa.

Muistaakseni SRHS:n suunnallakin oli kymmenkunta vuotta sitten kuohuntaa mutta tilanne kai saatiin rauhoittumaan. Ehkä tämä vain kertoo, että meitä harrastajia riittää joka junaan.

[Nikolas Peippo]

- Höyryveturimatkat 1009 tekee kaiken väärin
- Haapamäen museoveturiyhdistys on pahin käärmeen pesä, mitä maa päällään kantaa.

Ehkä näin on tapahtunut ihan syystä?
Ajokilometreihin nähden ja verrattuna muihin operaattoreihin 1009:llä on aivan tolkuton määrä seis-ohituksia ja muita vaaratilanteita.

Haapamäkeen liittyvät tarinat on myös todella helppo uskoa, kun on itsekin samanlaisia asioita siellä kokenut. Sellaisia asioita ei saa lakaista maton alle.

[Petri P. Pentikäinen]

Nikolaksenkin kokemukset tulee hiljaisuudessa sivuuttaa, ettei ala saa huonoa mainetta. Ja jos kerran rautatieharrastajien keskustelupalsta ei ole oikea paikka keskustella alan toimijoista, niin näin ollen niistä ei voine keskustella missään. Harrastajat tyytykööt keräämään numeroita ja painamaan kameran nappia.

Tällaisen asenteen huokuminen levittää ja on levittänytkin punaista mattoa tapahtuneille ja tuleville väärinkäytöksille.

[Petri Sallinen]

Maailma muuttuu melkoisesti 50 vuodessa. Nykyään yrityksiä, yhteisöjä, hallintoa, mutta myös lehtiä ja niiden julkaisupolitiikkaa arvioidaan erilaisilla kriteereillä. Sama pätee vapaa-aikana tapahtuvaan urheilu- ja nuorisotyöhön.

Olettamuksena on, että kaikki yritykset ja yhteisöt toimivat sen mukaan, mitä laki määrää. Tämän lisäksi yrityksillä ja yhteisöillä on yhä useammin omia eettisiä periaatteita, jotka ohjaavat niiden toimintaa. Niille on tyypillistä se, että niitä ei kaikilta osin arvioida laillisuusperiaatteiden mukaisesti. Tämä voi tarkoittaa mm. yhteiskuntavastuuta, sosiaalista vastuuta, ympäristövastuuta, tasa-arvokysymyksiä tai työsuojelua. Työsuojelukin on muuttunut melkoisesti siitä, kun rajoituttiin pitämään huolta sirkkeliä käyttävien sormista.

Käytännössä em. tavoitteita toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla, jotta sidosryhmät ja ympäröivä yhteiskunta voivat arvioida niiden toteutumista. Yhtä useampi kansalainen tai yrityksen alihankinnasta päättävä ostaja on ”tiedostava ostaja” tai ”periaatteellinen ostaja”. Ostaja voi edellyttää yritykseltä erilaisia sertifikaatteja tai selvityksiä monenlaisista asioista. Pelkkä hinta ja toimitusaika eivät ole enää kaupankäyntiä ohjaavia tekijöitä.

Samalla tavalla on voitava arvioida harrastusyhteisöjä. Jos lähetän alaikäisen lapseni tai lapsenlapseni mihin tahansa harrastusyhteisöön, niin haluan arvioida yhteisön toimintatapoja ja etiikkaa. Haluan myös selvittää etukäteen, liittyykö yhteisön toimintaan epämääräisyyksiä — edes juorutasoisia. Tässä ovat välineinä alan muut harrastajat ja alan oma media.

Jos urheiluseuroissa nuorisoa kohdellaan epäasiallisesti, päätyvät asiat lehtien urheilusivuille — aika luonnollista. Nykyään myös sosiaaliseen mediaan, jossa käsittely on aivan jotain muuta. Lisäksi yhteisöt käsittelevät itse yhteisön sisällä tapahtuneita ongelmia — enemmän tai vähemmän taitavasti tai lopulta median nostamina pakon edessä. Hyvä esimerkki on Väestöliiton ”Et ole yksin” –sivusto https://www.etoleyksin.fi/materiaalipankki/ Se on rakennettu urheiluväen käyttöön.

Resiina-lehden — tai minkä tahansa lehden — toimituspolitiikka voidaan rajata tiukasti substanssiin. Vanhemmilta harrastajilta olen saanut kuulla, että takavuosina Resiina-lehden sisältö oli rajattu höyryvetureihin — dieseleitä ei hyväksytty. En tiedä, onko tämä vain urbaani legenda, mutta yhtä kaikki: aika yleisesti ääneen lausuttu periaate, jota ei ilmeisesti oltu kirjattu mihinkään. Helsingin Pienoisrautatiekerho ry:n Höyrypannu-lehden apinalaatikossa sen sijaan todettiin täysin avoimesti, että ”lehti julkaisee rautatieaiheisia kirjoituksia, mutta ei Valtionrautateitä arvostelevia”.

Suunsoitto, lässytys ja asenteelliset osatotuudet ovat tietty rasittavaa luettavaa. Niiden määrä on kasvanut myös tällä sivustolla, eli sosiaalisen median käytännöt ovat saavuttaneet myös vaunut.orgiin. Mitä ilmeisimmin ne ovat osa ajan henkeä. Ne voi kuitenkin jättää omaan arvoonsa, jos kerran julkaisijat ja ylläpito hyväksyvät tämäntapaisen käyttäytymisen ja pitävät sitä sopivana.

Kokonaan toinen juttu on rautatiejärjestelmää ja rautatieharrastukseen liittyvien ilmiöiden kriittinen analysointi. Esimerkiksi kaikki rautatiekilpailuun avaamiseen liittyvät kirjoitukset olivat takavuosina vaikeita paloja, mutta ajan myötä aiheeseen liittyvät kirjoitukset ovat kehittyneet erittäin analyyttisiksi — on kyetty irtautumaan fundamentalistisista mielipiteistä (lähes) neutraaliin ilmiöiden tarkasteluun. Toisaalta aihe on turvallinen, vaikka suhde asiaan olisi lähes uskonnollinen. ”En halua, että rautatieliikenne avataan kilpailulle” ei ehdottomuudessaan loukkaa ketään eikä aja lehden päätoimittajaa vastuuseen mistään.

Harrastukseen liittyvien sosiaalisten ilmiöiden käsittely on haastavampaa — ei kuitenkaan mahdotonta. Pitäisikö niiltä sulkea silmänsä vain sen vuoksi, että ne eivät liity varsinaiseen substanssiin tai että niiden käsittely on vaikeaa tai että ilmiöt saattavat olla vastenmielisiä? Viranomaiset hälytetään paikalle yleensä vasta sen jälkeen, kun asiat ovat tapahtuneet. Kun tupa on ilmiliekeissä, ei palokunta voi muuta kuin yrittää rajoittaa palon leviämistä — itse vahinko on kuitenkin jo tapahtunut.

Substanssi — museorautatiekaluston kunnostaminen tai rautatiehistoriaa käsittelevä tutkimus — syntyy ihmisten toimesta. Samalla tavalla syntyvät monet muutkin ilmiöt. Se miltä harrastus tai yhteisön toiminta näyttää, on aina ihmisten rakentama kokonaisuus — myös lieveilmiöiden osalta. Sen jälkeen kun tupa on siivottu, voidaan keskittyä sen pitämiseen puhtaana.

[Petri Nummijoki]

Ei kukaan voi olla niin pitkälle veljensä vartija, että on vastuussa jonkun yhdistyksen tekemisistä vain, koska sattuu harrastamaan saman aihepiirin asioita. Jos on itse ollut sisäpiirissä tai sen lähellä ja nähnyt kaiken niin se ei tarkoita, etteikö muiden joukkoon mahtuisi niitä, jotka ovat toisen, kolmannen tai neljännen käden tietojen varassa eivätkä siksi katso voivansa sanoa asiaan juuta eivätkä jaata.

[Juhani Pirttilahti]

Haluan pyytää julkisesti anteeksi sivuston ylläpidolta ja Resiinan toimituskunnalta. Osaltani olen asettanut teidät hankalaan välikäteen.

Käyttäytymiseni taustalla on saamani epäsuorat tappouhkaukset ja niihin liittynyt vaino, joka on sittemmin osoittautunut täysin perusteettomaksi näytelmäksi.

Aihetta jatkotoimille ei osaltani ole.

Tärkeää: anteeksipyyntöni EI koske muita instansseja kuin mainitsemani.

[Antti Ojala]

Käyttäytymiseni taustalla on saamani epäsuorat tappouhkaukset ja niihin liittynyt vaino, joka on sittemmin osoittautunut täysin perusteettomaksi näytelmäksi.

Laiton uhkaus mainittu.

Harkitsen tunnukseni peruuttamista palvelussa. Tämähän on vaarallinen harrastus.

[Petri Sallinen]

Käyttäytymiseni taustalla on saamani epäsuorat tappouhkaukset ja niihin liittynyt vaino...

Jäätävää! Kukaan tai mikään ei tietenkään ota tällaisiin asioihin mitään kantaa julkisesti, vaikka olisi vähän enemmänkin taustadataa käytettävissä

[Jimi Lappalainen]

Näistä asioista voisi tehdä artikkelin ihan Helsingin Sanomiin, julkisuus on parasta lääkettä tällaiselle.

[Leevi Halonen]

Näistä asioista voisi tehdä artikkelin ihan Helsingin Sanomiin, julkisuus on parasta lääkettä tällaiselle.

Olen täysin samaa mieltä sinun kanssa.

[Mikko Nyman]

Tämä käsiteltävänä oleva ongelma ei poistu sillä, että asioista vaietaan tai keskusteluita sensuroidaan.

Jokainen omilla hoksottimillaan varustettu ihminen ymmärtää varmasti, että kyseessä on erittäin suuri ongelma harrastusyhteisössä, kun sama aihe nousee keskusteluihin kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

On täysin turhaa, jopa naurettavaa vedota siihen, että asiasta olisi keskusteltu tarpeeksi tai että vorg ei ole oikea paikka ruotia tätä aihetta.

Kuten tuossa yllä Jimi Lappalainen ja Leevi Halonen kommentoivatkin, olen samaa mieltä siitä, että julkisuus on paras lääke näiden tunnistettujen ongelmien korjaamiselle, sillä kuten todettua, hyssyttely ei muuta mitään. Kun ongelmat on nostettu esiin juurisyineen ja kaiken kansan ihmeteltäväksi, jokainen voi omalla kohdallaan pohtia, kuka puhui totta ja kuka ei.

Valetta ei voi muistaa koskaan oikein, eikä totuutta koskaan väärin.

[Petri Nummijoki]

Moderointikeskustelussahan olennaista ei ole, kuka on oikeassa tai kenen puolella sympatiat ovat vaan minkä verran harrastajasivustolla voidaan edellyttää ylläpidon ottavan riskiä.

Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen sivusi tätäkin puolta viikon erästä rikoskohua kommentoidessaan: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5e6e5caa-d669-4326-a7c6-76a02ca4d9c8

Tolvanen muistuttaa, että myös syytetyillä on yksityisyyden- ja kunniansuoja.

– Kannattaa nyt pitää siellä somessa maltti. Jos siellä alkaa kovaa kieltä käyttämään, saattaa itse syyllistyä rikokseen.

Sitähän ei ole kukaan vastustanut, etteikö omilla sivustoillaan voisi julkaista niin paljon, kuin on itse valmis vastuuta ottamaan.

[Antti Ojala]

Moderointikeskustelussahan olennaista ei ole, kuka on oikeassa tai kenen puolella sympatiat ovat vaan minkä verran harrastajasivustolla voidaan edellyttää ylläpidon ottavan riskiä.

Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen sivusi tätäkin puolta viikon erästä rikoskohua kommentoidessaan: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5e6e5caa-d669-4326-a7c6-76a02ca4d9c8

Tolvanen muistuttaa, että myös syytetyillä on yksityisyyden- ja kunniansuoja.

– Kannattaa nyt pitää siellä somessa maltti. Jos siellä alkaa kovaa kieltä käyttämään, saattaa itse syyllistyä rikokseen.

Näin on, epäillyillä on yksityisyyden- ja kunniansuoja. Omasta ja Sj-blogin puolesta voin sanoa, että näitä on perusteellista harkintaa käyttäen varjeltu. En käy tätä oikeutta missään nimessä kiistämään.

Joskus voi käydä niin, että yksityisyyden- ja kunniansuojaansa puolustava henkilö turvautuu kyseenalaisiin ja moraalittomiin keinoihin. Lopputuloksena on tilanne, jota kukaan ei halunnut: Keskustelu, jonka toivottiin laantuvan, ei pääty koskaan, koska yleisö ei ole tyytyväinen saamiinsa vastauksiin.

Päin vastoin, keskustelu saa uusia haaroja, kuten tappouhkauksen puitavaksi.

Olen tyytyväinen moderointiin sinänsä. Onpa ylläpitäjä jättänyt esille sellaisenkin viestin, jonka olin tarkoittanut "lyhytaikaiseen käyttöön".

[Jussi Laukkanen]

Resiina-keskustelussa moderoinnin periaatteena on ollut, että puututaan mahdollisimman vähän keskusteluun. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että on poistettu yksittäisiä viestejä tai viesteistä yksittäisiä lauseita. Hyvin harvoin on nähty tarpeelliseksi poistaa kokonainen viestiketju.

Tämä eroaa monien kaupallisten moderointipalveluiden toimintatavoista. Niissä näkyy olevan käytäntönä, ettei yksittäisiä viestejä aleta poimia, vaan poistetaan koko ketju kerralla. Se on tietysti järkevää työajan kannalta.

Yksittäisten viestien poistossa on sitten se ongelma, että aina ketjuun voi jäädä jotain, mitä moderaattori ei sattunut silä kertaa huomaamaan.