Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #50 : Toukokuu 31, 2024, 07:55:55 » |
|
Suomi painoi päästöt historiallisen alas – ”On syytä juhlaan”, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja"Hänen mielestään myönteisin uutinen tuoreissa luvuissa on taakanjakosektorin päästöjen väheneminen niin, että Suomi jopa alitti EU:lta vuosittain saamansa kiintiön. Sama on tapahtunut jo kahtena edellisvuonna. Taakanjakosektori sisältää muun muassa liikenteen maatalouden päästöt" https://yle.fi/a/74-20091341Rautatiet kuuluu tuohon taakanjakosektoriin.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
|
« Vastaus #51 : Toukokuu 31, 2024, 08:37:42 » |
|
Sanonnan mukaan ns. mustalaisen hevonenkin oppi olemaan syömättä, mutta sitten otti ja kuoli.
Vastaavaa maamme kurjistumista hurraa palkkapappina ns. Ilmastopaneelin puheenjohtaja.
Mies jonka jauhot eivät ole omasta pussista.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #52 : Kesäkuu 02, 2024, 07:23:39 » |
|
Sanonnan mukaan ns. mustalaisen hevonenkin oppi olemaan syömättä, mutta sitten otti ja kuoli.
Vastaavaa maamme kurjistumista hurraa palkkapappina ns. Ilmastopaneelin puheenjohtaja.
Mies jonka jauhot eivät ole omasta pussista.
Eniten päästöt ovat vähentyneet energiateollisuudessa kun heidän toiminta on päästökaupan alaista. Seuraus :-> hiili on poistunut melkein kokonaan. 2027 sitten muuttuu "Polttoaineen jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on nykyisestä laitoksiin sekä lento- ja meriliikenteeseen kohdistuvasta päästökaupasta erillinen järjestelmä. Se on EU:n uusi yhteinen toimi, jolla pyritään vähentämään päästöjä kustannustehokkaasti esimerkiksi liikennesektorilla ja rakennusten lämmityksessä. Jakelijoiden päästökauppa käynnistyy asteittain. Jakelijoiden tulee vuoden 2025 alusta tarkkailla päästöjään sekä raportoida ne vuosittain. Kaupankäynti päästöoikeuksilla käynnistyy aikaisintaan vuonna 2027, ja jakelijoiden tulee palauttaa päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia ensimmäisen kerran keväällä 2028. Uuden päästökaupan velvoitteet kohdistuvat fossiilisia polttoaineita jakeleviin tahoihin, niin sanottuihin säänneltyihin yhteisöihin. " https://energiavirasto.fi/jakelijoiden-paastokauppa |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
|
« Vastaus #53 : Kesäkuu 03, 2024, 11:17:11 » |
|
Museorekisteriinhän ajoneuvon voi saada vasta, kun valmistusvuoden päättymisestä on kulunut 30 vuotta. Jos lakia ei muuteta niin 2035 rekisteröity on museoikäinen 2066. Kaippa niitä pitäisi silloin polttoaineiden osalta vähintään ko. vuoteen tukea.
Asiassa mennään varmaankin markkinatalouden ehdoilla, ja siinä saattaa piillä yllätys ihan tavallisillekin autonkäyttäjille: Noin 2040-2050 diesel- ja bensa-autot ovat supistuvassa vähemmistössä, ja veikkaan, että kun polttoaineen kysyntä vähenee tuohon maailmanaikaan kovaa vauhtia, myös sen tarjonta heikkenee tuntuvasti. Tulee ehkä tilanne, että harvaan asutuissa maakunnissa tms. ei huoltoasemia enää ole, kun ei kannata niitä muutamaa asiakasta varten pitää koko kioskia pystyssä. Viranomaisvehkeet, kuten mm. puolustusvoimien kalusto polttoainehuoltoineen, on sitten oma lukunsa ja sellaisena varmasti pysyy. Koko pallon tasolla ajatellen on vielä täysin aloittamatta esim. Yhdysvaltain rahtiliikenteen muutos pois fossiilisista polttoaineista: sähköistettyä tavaraliikennerataa ei ole lainkaan, ja alle 5000 tonnin lähetyserät kulkevat dieselrekoilla. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #57 : Kesäkuu 04, 2024, 05:52:49 » |
|
Uusiutuvat lisääntyvät kyllä esim. Kiina johtaa aurinko ja tuulivoiman rakentamista, mutta kestää vielä "Maailmanlaajuinen vuosittainen uusiutuvan energian kapasiteetin lisäys kasvoi lähes 50 % lähes 510 gigawattiin (GW) vuonna 2023, mikä on nopein kasvu kahden viime vuosikymmenen aikana. Tämä on 22. vuosi peräkkäin, jolloin uusiutuvan kapasiteetin lisäykset tekivät uuden ennätyksen. Vaikka uusiutuvan energian kapasiteetin lisäys Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa saavutti kaikkien aikojen ennätyksen, Kiinan kiihtyvyys oli poikkeuksellista. Vuonna 2023 Kiina otti käyttöön yhtä paljon aurinkosähköä kuin koko maailma vuonna 2022, ja myös sen tuulivoiman lisäys kasvoi 66 prosenttia vuodentakaisesta. Maailmanlaajuisesti aurinkosähkö yksin vastasi kolme neljäsosaa uusiutuvan energian kapasiteetin lisäyksistä maailmanlaajuisesti" |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #58 : Kesäkuu 10, 2024, 15:38:41 » |
|
Ison-Britannian ensimmäinen akkukäyttöinen Intercity-juna testiradalla"Isossa-Britanniassa on aloitettu testit ensimmäisellä akkukäyttöisellä Intercity-junalla. TransPennine Express -mallin Nova 1 -juna on varustettu tehokkaalla yli 700 kW:n akkuyksiköllä. Tämä akkuasennus on ensimmäinen, jossa Intercity-junan dieselmoottori korvataan akuilla. Testit suoritetaan Transpenniinien reiteillä kesän aikana" https://www.jarnvagsnyheter.se/20240610/16303/storbritanniens-forsta-batteridrivna-intercity-tag-pa-testspar
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
|
« Vastaus #59 : Kesäkuu 10, 2024, 17:48:50 » |
|
Akkusähkökulkimiin, jopa halvahkoihin henkilöautoihin saa ylimäärin kilowatteja, kunhan sähkömoottorin kierrosnopeus on riittävän suuri. Akkujen ulostulovirta saadaanyleensä ainakin lyhytaikaisesti riittävän suureksi. Eli sähkömoottorit saavat tarvitsemansa syöttötehon.
Vaikeus (eli kustannus ja paino) on kilowattituntien riittävyys.
Se tieto artikkelista on tipahtanut radan varteen. Samoin latausmenettely (kuten mahdolliset välilataukset.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
|
« Vastaus #60 : Kesäkuu 10, 2024, 20:22:44 » |
|
Alstom Coradia
eli Sm-4:sen saa nyt patterijunana
Vanhahkoon viestiin myöhäinen kommentti. Alstom Coradia ei ole "Sm4". Sm4 on Fiat Fearroviarian suunnittelema, vain Suomeen räätälöity junamalli. Sitä ei löydy mistään muualta niin samankaltaisena, että mitään muuta voisi pitää samana mallina tai edes tuoteperheenä. Itse asiassa teknisesti lähimpänä taitaa olla Pendolino... Nykyinen Alstom Coradia on ihan eri vekotin. Alstom vain sai Sm4-mallin immateriaalioikeudet Fiat Ferroviaria -yrityskaupan yhteydessä. Jälkikäteen sitten päättivät, että niputetaanpa se Coradia-perheen alle, kun eivät muutakaan keksineet. Vissiin luonteeltaan sitten riittävän samankaltainen. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #61 : Kesäkuu 11, 2024, 06:17:10 » |
|
Vanhahkoon viestiin myöhäinen kommentti.
Alstom Coradia ei ole "Sm4".
Sm4 on Fiat Fearroviarian suunnittelema, vain Suomeen räätälöity junamalli. Sitä ei löydy mistään muualta niin samankaltaisena, että mitään muuta voisi pitää samana mallina tai edes tuoteperheenä. Itse asiassa teknisesti lähimpänä taitaa olla Pendolino... Nykyinen Alstom Coradia on ihan eri vekotin.
Alstom vain sai Sm4-mallin immateriaalioikeudet Fiat Ferroviaria -yrityskaupan yhteydessä. Jälkikäteen sitten päättivät, että niputetaanpa se Coradia-perheen alle, kun eivät muutakaan keksineet. Vissiin luonteeltaan sitten riittävän samankaltainen.
Englanninkielinen wikipediat ovat erimieltä https://en.wikipedia.org/wiki/VR_Class_Sm4sekä https://en.wikipedia.org/wiki/Alstom_Coradia |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #62 : Kesäkuu 11, 2024, 06:28:55 » |
|
Stadlerin uusi huoltokeskus Saksassa Rendsburg:ssa "Varikko on suunniteltu erityisesti FLIRT AKKU -junien akkujen käsittelyyn, lataamiseen ja varastointiin. Tästä syystä on olemassa kahdeksan ajojohdinjärjestelmällä varustettua ulkopaikkaa, joissa akkujunia voidaan ladata. Myös irrotetut akut säilytetään huolellisesti: junan akkujen valvontaan on saatavilla erityisesti kehitettyjä diagnostiikkasäiliöitä. Niissä kerätään laajaa tietoa energian varastointijärjestelmistä, jotta voidaan hyvissä ajoin päättää, tarvitaanko lisähuoltotoimenpiteitä. Myös tehdastiloissa käytetty merkinantotekniikka tulee Stadlerilta. Työntekijöitä on 30, mutta muutama paikka on vielä täyttämättä, jotta Rendsburgin paikallista tiimiä voitaisiin vahvistaa entisestään." https://www.railvolution.net/news/stadler-s-newest-service-centre-in-germany |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2547
|
|
« Vastaus #63 : Kesäkuu 11, 2024, 08:22:26 » |
|
....
Alstom Coradia ei ole "Sm4".
Sm4 on Fiat Fearroviarian suunnittelema, vain Suomeen räätälöity junamalli. Sitä ei löydy mistään muualta niin samankaltaisena, että mitään muuta voisi pitää samana mallina tai edes tuoteperheenä. Itse asiassa teknisesti lähimpänä taitaa olla Pendolino... Nykyinen Alstom Coradia on ihan eri vekotin.
Alstom vain sai Sm4-mallin immateriaalioikeudet Fiat Ferroviaria -yrityskaupan yhteydessä. Jälkikäteen sitten päättivät, että niputetaanpa se Coradia-perheen alle, kun eivät muutakaan keksineet. Vissiin luonteeltaan sitten riittävän samankaltainen.
Englanninkielinen wikipediat ovat erimieltä https://en.wikipedia.org/wiki/VR_Class_Sm4sekä https://en.wikipedia.org/wiki/Alstom_CoradiaJos Wikiä käyttää lähteenä, niin kannattaa vilkaista useammalla kielellä. Esim. Coradiassa saksan-, italian- ja ranskankieliset sivut eivät laske Sm4-junia Coradia-perheeseen. Vastaavasti esim. näyttelijöiden ja urheilijoiden syntymäajat usein vaihtelevat sen mukaan mllä kielellä henkilöstä lukee. Wikin yksi ongelma on, ettei eri kieiisten artikkelien välillä tunnu olevan mitään vertailua/kontrollia. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
|
« Vastaus #64 : Kesäkuu 11, 2024, 09:52:59 » |
|
Wikipedia on yhtä luotettava kuin käyttämänsä lähteet, olettaen, että on lähteistetty oikein. Tässä vuosilukuja: 1998: Alstom toimittaa ensimmäiset Coradia-tuoteperheen junat. 1999: Fiat Ferroviaria (kokoonpanijana CAF) toimittaa ensimmäiset Sm4:t. 2000: Alstom ostaa Fiat Ferroviarian (ja Parizzin) osake-enemmistön. 2???: (Joskus paljon myöhemmin) Alstom keksii mainita verkkosivullaan, että Sm4 on Coradia. Koska ne nyt vain päättivät niin. 2???: Wikipediassa lähteistetään Alstomin sivulle. Jos Pertillä on 1990 Ruotsissa valmistettu Volvo, ei siitä myöhempien yrityskauppojen myötä yht'äkkiä tule kiinalaista Geelyä. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #65 : Kesäkuu 12, 2024, 06:22:29 » |
|
Wikipedia on yhtä luotettava kuin käyttämänsä lähteet, olettaen, että on lähteistetty oikein. Tässä vuosilukuja: 1998: Alstom toimittaa ensimmäiset Coradia-tuoteperheen junat. 1999: Fiat Ferroviaria (kokoonpanijana CAF) toimittaa ensimmäiset Sm4:t. 2000: Alstom ostaa Fiat Ferroviarian (ja Parizzin) osake-enemmistön. 2???: (Joskus paljon myöhemmin) Alstom keksii mainita verkkosivullaan, että Sm4 on Coradia. Koska ne nyt vain päättivät niin. 2???: Wikipediassa lähteistetään Alstomin sivulle. Jos Pertillä on 1990 Ruotsissa valmistettu Volvo, ei siitä myöhempien yrityskauppojen myötä yht'äkkiä tule kiinalaista Geelyä. yleensä vain kansalliskieliset wikit ovat olleet heikompilaatusia kuin englanninkieliset. ja löytyhään edelleen webarchivesta alstom sivu https://web.archive.org/web/20110927102908/http://www.alstom.com/finland/fi/projektimme/transport/mutta tähän ei ollut uutisen tärkein asia vaan dieselin poistuminen rautatieliikenteestä. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #66 : Kesäkuu 12, 2024, 06:27:08 » |
|
Akkusähkökulkimiin, jopa halvahkoihin henkilöautoihin saa ylimäärin kilowatteja, kunhan sähkömoottorin kierrosnopeus on riittävän suuri. Akkujen ulostulovirta saadaanyleensä ainakin lyhytaikaisesti riittävän suureksi. Eli sähkömoottorit saavat tarvitsemansa syöttötehon.
Vaikeus (eli kustannus ja paino) on kilowattituntien riittävyys.
Se tieto artikkelista on tipahtanut radan varteen. Samoin latausmenettely (kuten mahdolliset välilataukset.
Sähköä on ollut Suomessa ja euroopassa yli sata vuotta mutta edelleen toimittajien uutisoinnissa menee sekaisin kW ja kWh. Eli moottorin teho ja akuston kapasiteetti. Moottorin tehoa riittää aina megawateihin saakka kuten kapasiteettiä MWh saakka. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #67 : Kesäkuu 13, 2024, 08:08:12 » |
|
Teslan tehtaalle Berliiniin ei pääse enää diesel junalla "Akkukäyttöiset Mireo Plus B -junat toimittaa Smart Train Lease, jonka Siemens Mobility lanseerasi helmikuussa tarjotakseen yksittäisiä yksiköitä tai pieniä kalustoja lyhyellä aikavälillä. Kuljetuspalvelua jatkaa Niederbarnimer Railway (NEB)." https://www.railjournal.com/fleet/teslas-berlin-shuttle-goes-battery/ |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1389
|
|
« Vastaus #68 : Kesäkuu 17, 2024, 10:00:03 » |
|
Rail Business Days -näyttelyssä ja -konferenssissa Ostravassa, Tšekin tasavallassa 11.-13.6.2024, Škoda Group esitteli uuden innovatiivisen tuotteensa – RegioPanter-perheen ensimmäisen akkusähköisen yksikerroksisen junan. Junalla on seuraavat mitat: pituus — 52,9 metriä, leveys — 2820 mm, korkeus — 4260 mm. Se on varustettu neljällä ajomoottorilla, joista jokaisen teho on 340 kW, mikä mahdollistaa jopa 160 km/h nopeuden ajojohdon alla ja jopa 120 km/h akkuvirralla. https://www.railway.supply/en/skoda-unveils-the-first-battery-electric-train-of-the-regiopanter-family/ |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 237
|
|
« Vastaus #71 : Kesäkuu 20, 2024, 16:43:03 » |
|
Mitenkään ilmastotoimia väheksymättä, katsoisin globaalien liikennesaaste- ja teollisuussaastepäästöongelman kuitenkin olevan aivan jossakin muualla kuin Euroopassa (EU-alue). Pari-kolme vuotta taaksepäin mm. Kiina ilmoitti, - siis todellakin vain ilmoitti, kuinka heidän hiilidioksidipäästöt raskaan teollisuuden osalta tulevat kasvamaan seuraavan 10 vuoden aikana. Syy: Energian tuotanto ja raskas teollisuus. Tuo ilmoitettu kasvuosuus kuukautta kohden oli sama kuin Suomen tuolloiset vuosipäästöt. Ennestäänhän Kiina tuotti jo 25% maailman hiilidioksidipäästöistä. Tähän joukkoon kun lisätään Intia, venäjä, Aasian muut erittäin väkirikkaat maat, sekä oikeastaan koko Amerikan manner kasvavine teollisuuksineen ja kulutuksineen, voidaan hyvinkin todeta että Suomi ja Suomalaiset eivät näyttele mitään osuutta ongelman ratkaisussa, - tehtiinpä täällä ihan mitä tahansa.
Euroopassa puolestaan rautatieliikenne tuskin on se, joka nykymuodossaan tuottaa eniten päästöjä liikenteestä. Euroopan sisäinen tavaraliikenne maanteillä vaatii jokaisena päivänä satoja tuhansia, jopa yli miljoona rekka-autoa. Näihin verrattuna muutama tuhannen dieselveturia tuskin tuottaa vastaavaa määrää saasteita, kuin em maantieliikenne. Myös kasvava lentoliikenne voi globaalilla tasolla hyvin. Suurin kasvupiikki tosin lienee Aasian alueella. Eräänä yksityiskohtana huomioisin sen, ettei "pyhä sähköveturi, tms" ole välttämättä niin saasteeton, kuin äkkiseltään kuvitella saattaa. Kaikki riippuu oikeastaan sähköenergian tuotantomenetelmistä. Eurooppakin on jo joutunut lisäämään kivihiilivoimaa, sekä hiilen tuotantoaan, ja jopa yksityiset kotitaloudet käyttävät jälleen vanhoja hiilikattiloitaan lämmitykseen ja energiantuotantoon.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1180
|
|
« Vastaus #72 : Kesäkuu 20, 2024, 19:05:05 » |
|
Rautatieliikenteen päästöt kaikista liikenteen päästöistä on helpoiten ratkaistavissa. Pelkästään sen vuoksi, että rataosia voidaan suhteellisen helposti sähköistää ja että junissa voidaan kuljettaa melko vaivattomasti erilaisia energiasäiliöitä. Tällä hetkellä rautatieliikenteen päästöt kaikista liikenteen päästöistä ovat suhteellisen pienet. Katse olisi parasta kääntää kohti maantieliikenteen päästöjä, vaikka poliittisesti tämä on vaikeampaa. Suomalaiset liikenteen päästöt näkyvät hyvin oheisessa Trafin laatimassa graafissa.  Esko Valtaoja on kuvannut hyvin kansallisen ilmastopolitiikan etiikkaa — siis siitä, miksi Suomen kaltaisen maan pitäisi olla osaltaan vähentämässä hiilidioksidipäästöjä asetelmassa, jossa kaikki suuretkaan maat eivät niitä vähennä. Valtaosa vertaa asetelmaa siihen, kun uimahallissa kävijät kuseskelevat salaa altaaseen. Jos muutama uimari kusaisee altaaseen, ei kukaan huomaa mitään. Jos kaikki kuseskelevat estoitta altaaseen, ei kukaan voi enää käydä uimassa. Toinen EU-tason graafi kuvaa hyvin sitä, miten päästöt ovat vähentyneet vuosien varrella. Päästöjen vähentäminen aloitettiin helpoimmista kohteista ja sellaisilta toimialoilta, jotka tuottivat eniten päästöjä. Näitä ovat energiateollisuus ja kiinteistöjen energiankäyttö. Siellä päästöt ovat vähentyneet reippaasti, kun aloille on kohdistettu toimenpiteitä. Suomessa sähköntuotanto on jo yli 90-prosenttisesti puhdasta ja mikä parasta: investoinnit puhtaaseen tuotantoon syntyvät markkinaehtoisesti — ilman julkista rahaa. Epävarmassa maailmassa on hyvästä: enää ei olla riippuvaisia Venäjän kaltaisen maan fossiilienergiasta. Kiinalaiset ovat oivaltaneet kehityksen. Muutokset toimivatkin komentotaloudessa nopeasti, jos niin halutaan. Kiinalaiset ovat valloittaneet maailman aurinkopaneelimarkkinat — yli 90 prosenttia maailman aurinkopaneeleista valmistetaan Kiinassa. Työkaverini olivat pari viikkoa Kiinassa kylässä energiateknologiaa valmistavissa yrityksissä. Kun Suomessa hehkutetaan aurinvoimalaitosbuumia ja suurinta aurinkovoimalaitoksen rakentamista, niin yksi kiinalaistehdas — siis yksi — tuottaa saman määrään paneeleita päivässä. Tämän työkaverini oppivat. Kiinalaiset sähköautot taas ovat rynnimässä eurooppalaisille markkinoille Kiinan valtion subventioiden tuella jne. Kiina rahoittaa vihreää siirtymäänsä puhtaan energian teknologiakaupalla. Kiinassa paikalliset ilmasto-ongelmat ovat jo niin suuria, että hiiltä polttamalla ei pärjää loputtomasti. Tämän ovat kiinalaiset sanoneet itsekin.  |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 20, 2024, 19:25:43 kirjoittanut Petri Sallinen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 237
|
|
« Vastaus #73 : Kesäkuu 20, 2024, 19:27:14 » |
|
Keski-Euroopan jättimäisessä tavara-maantieliikenteessä varsin suuri osa on Itä-Länsi ja Etelä-Pohjoinen suuntaista läpikulkuliikennettä. Toisin sanoen: max. 44 tonnin puoliperävaunuyhdistelmillä ajetaan pitkiäkin läpikuljetusmatkoja. Jopa tuhansia kilometrejä. Näiden yhdistelmien max hyötykuljetuspaino on n. 27-30 tonnia. Nykyään tällaisia yhdistelmiä vedetään yleensä 400-540 hevosvoiman vetoautoilla. Käytettävä rekkakalusto noudattelee nykyään jo Euro 6 päästönormeja. Maantieympäristön ja infran olosuhteista johtuen, hyvin usein noita yhdistelmiä joudutaan polkemaan ns. "kenkä konehuoneen puolella" - mentaliteetilla. Tämähän tunnetusti kasvattaa päästöjä lähes sfääreihin. Polkaistessa 6-tuuman ränni on piukalla päästöjä, mutta jarrutettaessa mitään ei tule sisään myöhempää käyttöä varten.
Jos lasketaan 2000 tonnin tavarajunan vaatima kapasiteetti, teho & päästöt vaikka vain jatkuvalla dieselvedolla ja vastaava tonnimäärä maantiekuljetuksissa samalla hyötykuljetuskapasiteetilla, niin kumpi kuormittaa ilmastoa vähemmän? Veikkaan vaa'an kallistuvan selvästi jopa dieselvetoisen rautatien puolelle, ja mikäli dieselveturit vaihdetaan edes osalle matkasta sähkövetoon, hyöty rautateiden saasteettomuudelle on vieläkin suurempi.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 20, 2024, 20:02:51 kirjoittanut Juha Toivonen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 237
|
|
« Vastaus #74 : Kesäkuu 20, 2024, 19:41:18 » |
|
Rautatieliikenteen päästöt kaikista liikenteen päästöistä on helpoiten ratkaistavissa. Pelkästään sen vuoksi, että rataosia voidaan suhteellisen helposti sähköistää ja että junissa voidaan kuljettaa melko vaivattomasti erilaisia energiasäiliöitä. Tällä hetkellä rautatieliikenteen päästöt kaikista liikenteen päästöistä ovat suhteellisen pienet. Katse olisi parasta kääntää kohti maantieliikenteen päästöjä, vaikka poliittisesti tämä on vaikeampaa. Suomalaiset liikenteen päästöt näkyvät hyvin oheisessa Trafin laatimassa graafissa. Esko Valtaoja on kuvannut hyvin kansallisen ilmastopolitiikan etiikkaa — siis siitä, miksi Suomen kaltaisen maan pitäisi olla osaltaan vähentämässä hiilidioksidipäästöjä asetelmassa, jossa kaikki suuretkaan maat eivät niitä vähennä. Valtaosa vertaa asetelmaa siihen, kun uimahallissa kävijät kuseskelevat salaa altaaseen. Jos muutama uimari kusaisee altaaseen, ei kukaan huomaa mitään. Jos kaikki kuseskelevat estoitta altaaseen, ei kukaan voi enää käydä uimassa. Toinen EU-tason graafi kuvaa hyvin sitä, miten päästöt ovat vähentyneet vuosien varrella. Päästöjen vähentäminen aloitettiin helpoimmista kohteista ja sellaisilta toimialoilta, jotka tuottivat eniten päästöjä. Näitä ovat energiateollisuus ja kiinteistöjen energiankäyttö. Siellä päästöt ovat vähentyneet reippaasti, kun aloille on kohdistettu toimenpiteitä. Suomessa sähköntuotanto on jo yli 90-prosenttisesti puhdasta ja mikä parasta: investoinnit puhtaaseen tuotantoon syntyvät markkinaehtoisesti — ilman julkista rahaa. Epävarmassa maailmassa on hyvästä: enää ei olla riippuvaisia Venäjän kaltaisen maan fossiilienergiasta. Kiinalaiset ovat oivaltaneet kehityksen. Muutokset toimivatkin komentotaloudessa nopeasti, jos niin halutaan. Kiinalaiset ovat valloittaneet maailman aurinkopaneelimarkkinat — yli 90 prosenttia maailman aurinkopaneeleista valmistetaan Kiinassa. Työkaverini olivat pari viikkoa Kiinassa kylässä energiateknologiaa valmistavissa yrityksissä. Kun Suomessa hehkutetaan aurinvoimalaitosbuumia ja suurinta aurinkovoimalaitoksen rakentamista, niin yksi kiinalaistehdas — siis yksi — tuottaa saman määrään paneeleita päivässä. Tämän työkaverini oppivat. Kiinalaiset sähköautot taas ovat rynnimässä eurooppalaisille markkinoille Kiinan valtion subventioiden tuella jne. Kiina rahoittaa vihreää siirtymäänsä puhtaan energian teknologiakaupalla. Kiinassa paikalliset ilmasto-ongelmat ovat jo niin suuria, että hiiltä polttamalla ei pärjää loputtomasti. Tämän ovat kiinalaiset sanoneet itsekin. Mutta silti Kiina kasvattaa juuri hiilivoimaansa, sekä raskaan metalliteollisuuden muita oheispäästöjään??? Tässä on varsin suuri ristiriita kauniiden lausuntojen ja todellisen toiminnan välillä. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
