Laycockin lämpösäiliöt makuuvaunuissa v. 1911

[Kurt Ristniemi]

Koneinsinööri Axel v. Weissenberg Helsingistä lähetti 29.12.1910 v.t. koneinsinööri V. Järnefeltille Kuopioon seuraavanlaisen kirjeen:

"Sattuneesta syystä saan täten kehoittaa Herra Insinööriä Herra Konetirehtöörille ilmoitamaan syyt siihen että makuuvaunua, joka kulkee Kouvolan ja Kotkan välillä, täytyy lämmittää matkalla. Niinkuin tunnettu tämmöinen lämmttäminen rasittaa vetureja suuressa määrässä ja koska veturit sillä rataosalla muutenkin ovat heikot niin nyt mainittua epäkohtaa tulisi mikäli mahdollista välttää. Kuten tunnettu pitäisi Läycockin lämpösäiliöt pitää vaunut lämpösinä vielä muutamia tunteja sen jälkeen kun lämmitys on lakkautettu. Nyt kyseessä olevien junien kulkuajat ovat ainoastaan 2,15 ja 2,30 tuntia ja niin ollen mitään lämmitystä matkolla ei pitäisi tulla kysymykseen."

Minkähänlaisia vehjettimiä nuo Laycockin lämpösäiliöt mahtoivat olla?

[Kurt Ristniemi]

Kirjeessä manittu Herra Konetirehtööri oli Axel Theodor Örnhjelm. Hänet oli nimitetty konetirehtööriksi 20.10.1909 alkaen.

[Petri Sallinen]

Laycock-makasiinipatteri — lämpösäiliö — kykenee sitomaan, varastoimaan tai säilömään lämpöä vielä useita tunteja sen jälkeen, kun lämpimän höyryn tuotanto on kesketynyt — tai kun makuuvaunu on irrotettu höyryä tuottavasta veturista. Vaunun patteri muodostuu 130 mm läpimittaisesta rautasylinteristä, jonka kummassakin päässä on ruuveilla kiinnitetty kansi. Sylinterin sisällä on useita pienempiä sylintereitä, joiden sisällä on suolaliuosta. Höyry liikkuu pienten sylintereiden ja suuren sylinterin vaipan välisessä tilassa. Suolaliuos vastaanottaa höyrystä lämmön ja kykenee sitomaan lämpöä. Jäähtynyt höyry lauhtuu ja tiivistyy vedeksi, joka valuu säilöstä ulos. Säiliö — makasiinipatteri — on asennettu kaltevaan asentoon, jolloin tiivistynyt vesi pääsee valumaan ulos.

EDIT. Säiliön halkaisija on 130 mm, ei 13 mm kuten aluksi virheellisesti kirjoitin.

[Kurt Ristniemi]

On merkillepantavaa, että koneinsinööri käytti vuonna 1911 nimitystä 'Laycockin lämpösäiliö', vaikka virallinen nimike lienee tuohon aikaan jo ollut maksiinipatteri. Ehkä vanhempi kirjeenvaihto ym. selittäisi termin.

Suomen Valtionrautatiet 1862-1912, osa II kertoo sivulla 455 makasiinipatterista hieman laajemmin:
"Kaikki patterit, paitsi käytävän ja osa toalettihuoneen pattereista ovat aina vuodesta 1897 saakka olleet Laycock-Pintschin makasiinipattereita. Ne muodostaa noin 130 mm läpimittainen ja sopivan pituinen rautasylinteri, jonka molempiin päihin on ruuvattu kansi. Näitten sylinterien sisällä on toisia pienempiä sylintereitä, jotka sisältävät suolaliuosta. Höyry tulee sisä- ja ulkopuolisen sylinterin väliseen tilaan,missä se vähitellen lauhtuu ja antaa lämpönsä. Suolaliuoksen tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tämä lämpö ja siten pitää patterit tehokkaina vielä kauan senkin jälkeen, kun höyryä on lakannut virtaamasta patteriin. Tämänlajiset patterit valittiin erikoisesti pitäen silmällä sitä seikkaa, että muutamat yöjunat haara-asemilla jaetaan eri osiin, jolloin osa makuuvaunuista jää muutamaksi tunniksi ilman veturia. Makasiinipatterit ovat asetetut kaltevaan asentoon, niin että lauhtunut vesi valuu ulos patterin toisessa päässä olevaan putkeen, samaan mistä höyry tuli sisälle. Patterin toisessa päässä on taasen itsetoimiva, väkiviinarasialla varustettu samanrakenteinen ilmaventtiili kuin edellä on kerrottu."  

Rautasyinterin läpimitta oli siis 13 senttiä, ei 13 milliä.

[Petri Sallinen]

Suomen Valtionrautatiet 1862-1912, osa II kertoo sivulla 455 makasiinipatterista hieman laajemmin.

Ensin helpoimmat lähteet on perusohje tutkijoille ja journalisteille. Kaikkien vaivannäköä olisi säästynyt, jos olisit alkumetreillä lukenut perusteoksen — vuoden 1912 historiikin, joka on ylivoimaisesti helpoin lähde ryhtyä selvittämään tietyn ajanjakson asioita — ennen impulsiivista kyselyä. Sieltähän minäkin em. referaatin kaivoin.

[Kurt Ristniemi]

W. S. Laycock oli kehittänyt vuonna 1893 brittiläiselle Great Northernille (GNR) veturihöyrylämmitysjärjestelmän, jossa vaunuissa oli varastosäiliöt (storage reservoirs).
Samanlaista järjestelmää oli kokeiltu USA:ssa muutaman vuoden ajan.

Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Laycock_Engineering
https://www.gracesguide.co.uk/W._S._Laycock

[Eljas Pölhö]

Olisiko tästä apua: 52 sivua+liitteet. Liitekuvassa on tekstiosan mukaan makasiinipattereita.

[Petri Sallinen]

Liitekuvassa on tekstiosan mukaan makasiinipattereita.

Esitys on havainnollinen. Ohessa määräys uuden ohjesäännön käyttöönotosta.

[Kurt Ristniemi]

Ensin helpoimmat lähteet on perusohje tutkijoille ja journalisteille. Kaikkien vaivannäköä olisi säästynyt, jos olisit alkumetreillä lukenut perusteoksen — vuoden 1912 historiikin, joka on ylivoimaisesti helpoin lähde ryhtyä selvittämään tietyn ajanjakson asioita — ennen impulsiivista kyselyä. Sieltähän minäkin em. referaatin kaivoin.

Kysyin, koska en tiennyt mitä lämpösäiliöt olivat. Historiikista niitä ei löydy. - Ja niinkuin usein käy, kysyminen kannatti. Kiitos Petrin vaivannäön.

On merkillepantavaa, että koneinsinööri käytti vuonna 1911 nimitystä 'Laycockin lämpösäiliö', vaikka virallinen nimike lienee tuohon aikaan jo ollut maksiinipatteri. Ehkä vanhempi kirjeenvaihto ym. selittäisi termin.

W. S. Laycock oli kehittänyt vuonna 1893 brittiläiselle Great Northernille (GNR) veturihöyrylämmitysjärjestelmän, jossa vaunuissa oli varastosäiliöt (storage reservoirs).

Tuo Laycockin 'storage reservoir' selittänee koneinsinööri Axel v. Weissenbergin käyttämän lämpösäiliö-termin alkuperää.