Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« : Heinäkuu 16, 2024, 17:27:46 » |
|
16.7.2024 aamulehdessä oli aiheesta uutinen. (Maksumuurin takana) Töiden aloitusajankohta todennäköisesti vasta vuosien kuluttua. Toistaiseksi kustannusarvio hankkeelle on 110 miljoonaa euroa, mutta hinta todennäköisesti nousee vielä tästä arviosta. Suunnitelmassa on kaksi erillistä vaihtoehtoa, jotka kummatkin ovat toteuttamiskelpoisia ELY:n mielestä. Nopeusluokat ovat 200 km/h, tai 250 km/h. Tämän uutisen yhteydessä ei ollut mitään mainintaa Lempäälä - Rajasalmi - Ylöjärvi radasta, tai Viinikan järjestelyratapihan siirrosta Lempäälään. https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010560015.html
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #1 : Heinäkuu 16, 2024, 17:42:03 » |
|
16.7.2024 aamulehdessä oli aiheesta uutinen. (Maksumuurin takana) Töiden aloitusajankohta todennäköisesti vasta vuosien kuluttua. Toistaiseksi kustannusarvio hankkeelle on 110 miljoonaa euroa, mutta hinta todennäköisesti nousee vielä tästä arviosta. Suunnitelmassa on kaksi erillistä vaihtoehtoa, jotka kummatkin ovat toteuttamiskelpoisia ELY:n mielestä. Nopeusluokat ovat 200 km/h, tai 250 km/h. Tämän uutisen yhteydessä ei ollut mitään mainintaa Lempäälä - Rajasalmi - Ylöjärvi radasta, tai Viinikan järjestelyratapihan siirrosta Lempäälään. https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010560015.htmlVäli on TEN-T rataa, joten voi jäädä nykyisellä raideleveydellä rakentamatta .
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #2 : Heinäkuu 16, 2024, 17:57:37 » |
|
Tämähän menisi silloin mielenkiintoiseksi. Miten olisi toteutettavissa 1435 raideleveydellä, vai jätetäänkö kokonaan rakentamatta? Vieläkö tuo 1524 > 1435 muutos Suomen rataverkolle on suunnitelmissa? Vaiko vain osa rataverkosta? Jos on, niin kuka, tai mikä maksaa ja kuinka paljon muutos kokonaisuudessaan maksaisi?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #3 : Heinäkuu 16, 2024, 18:02:01 » |
|
Tämähän menisi silloin mielenkiintoiseksi. Miten olisi toteutettavissa 1435 raideleveydellä, vai jätetäänkö kokonaan rakentamatta? Vieläkö tuo 1524 > 1435 muutos Suomen rataverkolle on suunnitelmissa? Vaiko vain osa rataverkosta? Jos on, niin kuka, tai mikä maksaa ja kuinka paljon muutos kokonaisuudessaan maksaisi?
Jos rakennetaan niin eurooppalaisella leveydellä. Raideleveys muutokseta tuli juuri tänään uusi LVM: tiedote http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10811.msg113976.html#msg113976
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #4 : Heinäkuu 16, 2024, 18:12:43 » |
|
Tuo raideleveyden muutos olisi hyvä aloittaa mitä pikimmin...Vainikkalasta, Värtsilästä, Imatrankoskelta, ja tietysti Vartiuksesta. Kelloselästä ei niin väliä, eli kelpaa nykyisessä kunnossaan mainiosti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #5 : Heinäkuu 16, 2024, 18:15:54 » |
|
Tuo raideleveyden muutos olisi hyvä aloittaa mitä pikimmin...Vainikkalasta, Värtsilästä, Imatrankoskelta, ja tietysti Vartiuksesta. Kelloselästä ei niin väliä, eli kelpaa nykyisessä kunnossaan mainiosti.
hanke on haudattu komiteaan ainakin vuodeksi. Ja muutos koskee TEN-T verkkoa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1766
|
« Vastaus #6 : Heinäkuu 16, 2024, 19:18:40 » |
|
Ihan oikeasti meinaatte, että kaikkinainen nykyisten TEN-T -ratojen parantaminen on jäissä? Vaikka ikuisesti, jos raideleveyttä ei lähdetä muuttamaan?
Ei se sitä voi tarkoittaa, että Ylöjärvelle rakennettaisiin kaksoisraiteeksi kapeampi raiteinen. Siis yksinäiseksi saarekkeeksi.
Mites käy Kuurilan neliraiteistamiselle?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 340
|
« Vastaus #7 : Heinäkuu 16, 2024, 20:36:54 » |
|
Tietyllä tavalla ymmärrän Lielahti-Lakialan kaksoisraiteen Lielahteen kun kaksi raidetta, mutta jos miettii että vähennetään junakohtauksia niin joku tuollainen pätkä olisi parempi jossain Vahojärvi-Sisättö-Karhejärvi kohdilla, toissijaiseksi Ylivalli-Jalasjärvi-Peräseinäjoki.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #8 : Heinäkuu 16, 2024, 21:36:15 » |
|
En jaksa uskoa, että mistään löytyisi todellista rahoitusta päärataverkkomme raideleveysmuutoksen kustantamiseksi. Jos kerran tuo aloituksessa mainittu n. 18 kilometrin kaksoisraide tulee alustavan arvion mukaan maksamaan 110 miljoonaa euroa, niin kuinka hunajainen summa tulisi mikäli raideleveyden muutostyöt todella toteutettaisiin? Ja ennen kaikkea: - Kuka sen maksaisi? Se että hankesuunnitteluun annetaan esim. EU-rahoitusta, ei tarkoita, että lopullinen suunnitelma kyetään toteuttamaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #9 : Heinäkuu 16, 2024, 21:43:58 » |
|
Yhä edelleen perään mahdollisuutta muuttaa kaluston raideleveyttä raja-asemilla, kuten Haaparannassa/Torniossa. Huomattavasti edullisempaa, - joskaan ei halpaa sekään, - olisi muuttaa kaluston raideleveyttä ja jopa ajettaessa, ilman että kaluston akseleita tarvitsisi vaihtaa. Näistä on ollut kehitelmiä aina 1950-luvulta alkaen. Kuinka laajasti niitä on Itä-Euroopassa käytetty, - en tiedä. Ohessa kuitenkin Stadlerin muuttuvaraideleveyksistä pikajunavaunukalustoa 2010-luvulta. https://stadlerrail.com/media/pdf/wady0814en.pdf
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #10 : Heinäkuu 17, 2024, 06:43:00 » |
|
En jaksa uskoa, että mistään löytyisi todellista rahoitusta päärataverkkomme raideleveysmuutoksen kustantamiseksi. Jos kerran tuo aloituksessa mainittu n. 18 kilometrin kaksoisraide tulee alustavan arvion mukaan maksamaan 110 miljoonaa euroa, niin kuinka hunajainen summa tulisi mikäli raideleveyden muutostyöt todella toteutettaisiin? Ja ennen kaikkea: - Kuka sen maksaisi? Se että hankesuunnitteluun annetaan esim. EU-rahoitusta, ei tarkoita, että lopullinen suunnitelma kyetään toteuttamaan.
Näin sanoi ministeri : "Itä-länsi- sekä pohjois-etelä-suuntaisten yhteyksien rakentaminen sekä hallittu siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen ovat turvallisuutta ja talouttamme vahvistavia strategisia valintoja, joita meidän on ajettava vahvemmin myös EU-rahoitusta haettaessa, ministeri Ranne jatkaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 276
|
« Vastaus #11 : Heinäkuu 17, 2024, 14:22:01 » |
|
16.7.2024 aamulehdessä oli aiheesta uutinen. (Maksumuurin takana) Töiden aloitusajankohta todennäköisesti vasta vuosien kuluttua. Toistaiseksi kustannusarvio hankkeelle on 110 miljoonaa euroa, mutta hinta todennäköisesti nousee vielä tästä arviosta. Suunnitelmassa on kaksi erillistä vaihtoehtoa, jotka kummatkin ovat toteuttamiskelpoisia ELY:n mielestä. Nopeusluokat ovat 200 km/h, tai 250 km/h. Tämän uutisen yhteydessä ei ollut mitään mainintaa Lempäälä - Rajasalmi - Ylöjärvi radasta, tai Viinikan järjestelyratapihan siirrosta Lempäälään. https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010560015.htmlVäli on TEN-T rataa, joten voi jäädä nykyisellä raideleveydellä rakentamatta . Joo, rakennetaan yksi väli eri raideleveydellä keskelle Suomen rataverkkoa. Olisi kyllä varsin suomalaista toimintaa (vrt esim käyttämätön Savonlinnan radan parannus)
|
|
|
tallennettu
|
Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #12 : Heinäkuu 17, 2024, 14:52:41 » |
|
16.7.2024 aamulehdessä oli aiheesta uutinen. (Maksumuurin takana) Töiden aloitusajankohta todennäköisesti vasta vuosien kuluttua. Toistaiseksi kustannusarvio hankkeelle on 110 miljoonaa euroa, mutta hinta todennäköisesti nousee vielä tästä arviosta. Suunnitelmassa on kaksi erillistä vaihtoehtoa, jotka kummatkin ovat toteuttamiskelpoisia ELY:n mielestä. Nopeusluokat ovat 200 km/h, tai 250 km/h. Tämän uutisen yhteydessä ei ollut mitään mainintaa Lempäälä - Rajasalmi - Ylöjärvi radasta, tai Viinikan järjestelyratapihan siirrosta Lempäälään. https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010560015.htmlVäli on TEN-T rataa, joten voi jäädä nykyisellä raideleveydellä rakentamatta . Joo, rakennetaan yksi väli eri raideleveydellä keskelle Suomen rataverkkoa. Olisi kyllä varsin suomalaista toimintaa (vrt esim käyttämätön Savonlinnan radan parannus) Mitä muuten kuuluu Laitaatsalmen siltaprojektille? Tuntuu aivan uskomattomalta, kuinka pitkä rataosuus ensin perusparannetaan, ja jo heti seuraavaksi jätetään kilometrin-parin rataosuus ja yksi silta rakentamatta, ja samalla katkaistaan varsin tärkeä poikittainen länsi - itä rataosuus. Eikö edes Nato-logistiikalta ole tullut asiasta palautetta?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #13 : Heinäkuu 17, 2024, 14:57:21 » |
|
Suomessa taitaa muutenkin rautateiden korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta? Samoin myös tarve lisätä välityskapasiteettia monilla rataosuuksilla. Kaikki tunnin junat sinne tai tänne olisi syytä unohtaa, ja noidenkin 2. luokan huuhaa-projektien rahoituksella tulisi keskittyä rautateiden todellisiin haasteisiin... etenkin poikkeusoloissa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #14 : Heinäkuu 17, 2024, 16:26:57 » |
|
16.7.2024 aamulehdessä oli aiheesta uutinen. (Maksumuurin takana) Töiden aloitusajankohta todennäköisesti vasta vuosien kuluttua. Toistaiseksi kustannusarvio hankkeelle on 110 miljoonaa euroa, mutta hinta todennäköisesti nousee vielä tästä arviosta. Suunnitelmassa on kaksi erillistä vaihtoehtoa, jotka kummatkin ovat toteuttamiskelpoisia ELY:n mielestä. Nopeusluokat ovat 200 km/h, tai 250 km/h. Tämän uutisen yhteydessä ei ollut mitään mainintaa Lempäälä - Rajasalmi - Ylöjärvi radasta, tai Viinikan järjestelyratapihan siirrosta Lempäälään. https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010560015.htmlVäli on TEN-T rataa, joten voi jäädä nykyisellä raideleveydellä rakentamatta . Joo, rakennetaan yksi väli eri raideleveydellä keskelle Suomen rataverkkoa. Olisi kyllä varsin suomalaista toimintaa (vrt esim käyttämätön Savonlinnan radan parannus) 10 vuoden kulututtua koko TEN-T väli Luulaja - Helsinki voi olla normaaliraideleveyttä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #15 : Heinäkuu 17, 2024, 16:43:52 » |
|
En usko ennen kuin näen. Kymmenessä vuodessa nykyisessä maailmatilanteessa ehtii tapahtumaan todella paljon. Eikä nuo tapahtumat ole ehkä sitä kaikkein suotuisinta juuri Suomelle. Elämme juuri nyt niin monimutkaisia aikoja, jotta priorisointi tulisi laittaa todellakin aivan tappiin rautatiehankkeiden kesken. Seuraavan 10-20 vuoden aikajakson rataverkon välityskyky tulee olemaan sellainen. Ykkösprioriteetti. Raideleveyden kaventaminen, ei ole oikotie saavuttaa edellä mainittua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #16 : Heinäkuu 17, 2024, 16:54:00 » |
|
En usko ennen kuin näen. Kymmenessä vuodessa nykyisessä maailmatilanteessa ehtii tapahtumaan todella paljon. Eikä nuo tapahtumat ole ehkä sitä kaikkein suotuisinta juuri Suomelle. Elämme juuri nyt niin monimutkaisia aikoja, jotta priorisointi tulisi laittaa todellakin aivan tappiin rautatiehankkeiden kesken. Seuraavan 10-20 vuoden aikajakson rataverkon välityskyky tulee olemaan sellainen. Ykkösprioriteetti. Raideleveyden kaventaminen, ei ole oikotie saavuttaa edellä mainittua.
Nato on se joka muutoksen haluaa. Yhteys Narvikin ja Göteborgin kaupungeihin, jotka ovat Naton sotasatamia
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #17 : Heinäkuu 17, 2024, 17:18:13 » |
|
Nonnii! Suomi on täysjäsenyytensä puitteissa sitoutunut Natoon, joten täällä tulisi tehdä nyt asiat, kuten ne vaativat. Eli, jos ja etenkin kun. tilanteet sitä edellyttävät, on Suomen laitettava rataverkkonsa (isolla rahalla) siihen kuntoon, että ne kykenevät vastaamaan kaikkia Naton vaatimuksia. Nythän näin ei tilanne ole. Ei kai tämä tullut kenellekään yllätyksenä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #18 : Heinäkuu 17, 2024, 17:29:47 » |
|
Nonnii! Suomi on täysjäsenyytensä puitteissa sitoutunut Natoon, joten täällä tulisi tehdä nyt asiat, kuten ne vaativat. Eli, jos ja etenkin kun. tilanteet sitä edellyttävät, on Suomen laitettava rataverkkonsa (isolla rahalla) siihen kuntoon, että ne kykenevät vastaamaan kaikkia Naton vaatimuksia. Nythän näin ei tilanne ole. Ei kai tämä tullut kenellekään yllätyksenä?
Nato vaikuttaa kaikkeen sotilaalliseen toimintaan Suomessa : Häätivät venäläiset hävittäjät Itämereltä https://yle.fi/a/74-20100168Mutta kuin Baltian maat, Ukraina ja Suomi ovat muutoksen kourissa rautatieasioiden kanssa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1766
|
« Vastaus #19 : Heinäkuu 17, 2024, 19:25:29 » |
|
En usko ennen kuin näen. Kymmenessä vuodessa nykyisessä maailmatilanteessa ehtii tapahtumaan todella paljon. Eikä nuo tapahtumat ole ehkä sitä kaikkein suotuisinta juuri Suomelle. Elämme juuri nyt niin monimutkaisia aikoja, jotta priorisointi tulisi laittaa todellakin aivan tappiin rautatiehankkeiden kesken. Seuraavan 10-20 vuoden aikajakson rataverkon välityskyky tulee olemaan sellainen. Ykkösprioriteetti. Raideleveyden kaventaminen, ei ole oikotie saavuttaa edellä mainittua.
Nato on se joka muutoksen haluaa. Yhteys Narvikin ja Göteborgin kaupungeihin, jotka ovat Naton sotasatamia Mainitsemasi yhteys on olemassa ja varsinaisena maantie-, rautatie- ja meritieverkkojen seittinä onkin. NATO:n logistiikka perustuu merikontteihin, eikä se ole mitenkään rautateihin sitoutunut vaan käytössä on koko liikenneverkon kokonaisuus. NATO:n osalta täytyy vielä muistaa myös ilmakuljetusten suuret volyymit.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1435
|
« Vastaus #20 : Heinäkuu 18, 2024, 08:16:27 » |
|
En usko ennen kuin näen. Kymmenessä vuodessa nykyisessä maailmatilanteessa ehtii tapahtumaan todella paljon. Eikä nuo tapahtumat ole ehkä sitä kaikkein suotuisinta juuri Suomelle. Elämme juuri nyt niin monimutkaisia aikoja, jotta priorisointi tulisi laittaa todellakin aivan tappiin rautatiehankkeiden kesken. Seuraavan 10-20 vuoden aikajakson rataverkon välityskyky tulee olemaan sellainen. Ykkösprioriteetti. Raideleveyden kaventaminen, ei ole oikotie saavuttaa edellä mainittua.
Nato on se joka muutoksen haluaa. Yhteys Narvikin ja Göteborgin kaupungeihin, jotka ovat Naton sotasatamia Mainitsemasi yhteys on olemassa ja varsinaisena maantie-, rautatie- ja meritieverkkojen seittinä onkin. NATO:n logistiikka perustuu merikontteihin, eikä se ole mitenkään rautateihin sitoutunut vaan käytössä on koko liikenneverkon kokonaisuus. NATO:n osalta täytyy vielä muistaa myös ilmakuljetusten suuret volyymit. Varmaankin mekanisoitu prikaati miehistöineen ja panssareineen siirrettään konteissa ?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 276
|
« Vastaus #21 : Heinäkuu 18, 2024, 15:32:07 » |
|
10 vuoden kulututtua koko TEN-T väli Luulaja - Helsinki voi olla normaaliraideleveyttä.
Toivottavasti ei, koska sen verralla Turun tunnin juna tehdään pikkurahalla. Tämän hintalapuksi tulee kymmeniä miljardeja eikä siihen ole rahaa.
|
|
|
tallennettu
|
Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1766
|
« Vastaus #22 : Heinäkuu 18, 2024, 20:07:42 » |
|
En usko ennen kuin näen. Kymmenessä vuodessa nykyisessä maailmatilanteessa ehtii tapahtumaan todella paljon. Eikä nuo tapahtumat ole ehkä sitä kaikkein suotuisinta juuri Suomelle. Elämme juuri nyt niin monimutkaisia aikoja, jotta priorisointi tulisi laittaa todellakin aivan tappiin rautatiehankkeiden kesken. Seuraavan 10-20 vuoden aikajakson rataverkon välityskyky tulee olemaan sellainen. Ykkösprioriteetti. Raideleveyden kaventaminen, ei ole oikotie saavuttaa edellä mainittua.
Nato on se joka muutoksen haluaa. Yhteys Narvikin ja Göteborgin kaupungeihin, jotka ovat Naton sotasatamia Mainitsemasi yhteys on olemassa ja varsinaisena maantie-, rautatie- ja meritieverkkojen seittinä onkin. NATO:n logistiikka perustuu merikontteihin, eikä se ole mitenkään rautateihin sitoutunut vaan käytössä on koko liikenneverkon kokonaisuus. NATO:n osalta täytyy vielä muistaa myös ilmakuljetusten suuret volyymit. Varmaankin mekanisoitu prikaati miehistöineen ja panssareineen siirrettään konteissa ? Ei varmaankaan, mutta harmaassa vaiheessa niitä kai on tänne kuljettaakin. Niitä tullee myös komiasti Ruotsista roro-aluksilla länsirannikon satamiin, aivan kuten on harjoteltukin. Käsittääkseni Suomessakin on tuohon kuljetukseen soveltuvaa vaunustoa, eikä meidän omia panssareita viikkotolkulla tarvitse kuljetella vaan vaunut seisovat odottamassa seuraavaa tehtävää. Ei yhteisen raideleveyden merkitystä kukaan kiellä, mutta onko tästä maailmasta odottaa, että ne muutetaan?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 244
|
« Vastaus #23 : Heinäkuu 24, 2024, 17:27:18 » |
|
Niitä ja näitä tulee ro-ro-aluksilla suomen satamiin tasan niin kauan, kun Itämeri on auki ja ns. rauhantilassa. Sen jälkeen siirrytään maayhteyksien tarjoamaan logistiikkaan. Suomen kriisiaikojen logistiikassa juuri Itämeri on se kaikkein heikoin lenkki sitten kun alkaa tapahtumaan. Vaan mikä on "plan-B"?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 750
|
« Vastaus #24 : Heinäkuu 24, 2024, 20:48:07 » |
|
Itämeri+poikkeusolot -ongelmaan varauduimme ainakin vuodesta 2014 lähtien olemalla tekemättä mitään. Vieläpä KIELSIMME ja ESTIMME selvitystoimet (Harakka ja pikkuharakat LiVi-ministeriössä).
Olisimme saaneet Tallinnan tunnelia varten noin VIISI MILJARDIA EUROA. Mutta kieltäydyimme käyttämästä tätä EU:n elvytyspaketin maksuosuuttamme! Halusimme (Harakka) elvyttää muita EU-maita! Rahamme ohjautui siksi Baltiaan RailBalticalle!
Jollemme olisi halunneet tehdä näillä miljardeilla euroilla Tallinnan tunnelia, olisimme voineet kertalaakilla muuttaa KAIKKI ratamme 1435 mm leveydelle. Rahaa olisi vielä riittänyt itä- ja länsiradan rakentamiseen.
Yhä on näillä palstoilla ihmisiä (jopa "asiantuntijoita"), jotka eivät ymmärrä että ilman tunnelia voi kyllä rakentaa 1435 mm:n raiteita joitakin välejä Torniosta lähtien. Mutta etelämmät kavennukset ovat järjellisiä vain Tallinnan tunnelin myötä. Junalautta ei riitä. Sillä emme saavuta välttämättä tarvitsemaanne suhteellista kilpailukykyä.
Etelämpi Suomi on saari Venäjän saarron seurauksena. Menetimme suhteellisen kilpailukykymme jopa Ruotsiin verrattuna - puhumattakaan Tanskasta ja Keski-Euroopan maista.
Jos korjaavia päätöksiä ei synny, vajoaa elintasomme parissa vuosikymmenessä EU:n pohjalle. Jäämme mm. Baltian maiden alapuolelle. Baltian vientituotteille on jo moottoriteitä ja tulee suurnopeusrata EU:n markkinakeskuksiin. Toimitukset asiakkaille samana päivänä. Eikä ole AKT tai vastaavat tuhotöissä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|