VR FleetCarelle merkittävä tilaus raskaskuljetusvaunuista Norjan ja Ruotsin Puol

[Rainer Silfverberg]

Malmin ja panssarivaunujen vertailu tässä kohtaa ontuu pahasti, panssarivaunu liikkuu omilla telaketjuillaan.
Sotilaallista syistä Suomeen ei kannata rakentaa uutta normaaliraidetta senttiäkään. Nato on jo kauan rakentanut maalogistiikkaansa merikonttimitoituksen varaan. Se tarkoittaa käytännössä helpointa mahdollista siirtokuormausta. Panssari- ja muissa sotilasajoneuvoissa on telaketjut tai kumipyörät, jolloin siirtokuormaus on lapsellisen helppoa ja nopeaa.

Suomeen tulee muutama kilometri 1435 mm rataa jota pitkin panssarinkuljetusjunat voivat ajaa. Itse panssarit  ovat niin hitaat että niiden ajaminen sieltä paikkaan missä niitä tarvitaan kestää ikuisuuden. Viisaammat saavat ratkaista millaisia laitureita ja ramppeja vaunujen siirtämiseksi junasta toiseen pitää rakentaa.

Muuten normaaliraiderata Torniosta Raahen terästehtaaseen joka käyttää Kiirunan malmia voisi olla perusteltu koska SSAB ei tunnu muuten olevan kiinnostunut investoimaan siihen mitään uutta.

Itämeren meriliikenne voi kohdata kaikenlaisia häiriöitä muutenkin joten kaikkea ei kannata laskea balkanilaisen   vaihtoehdon varaan.

[Jari Välimaa]

Malmin ja panssarivaunujen vertailu tässä kohtaa ontuu pahasti, panssarivaunu liikkuu omilla telaketjuillaan.
Sotilaallisista syistä Suomeen ei kannata rakentaa uutta normaaliraidetta senttiäkään. Nato on jo kauan rakentanut maalogistiikkaansa merikonttimitoituksen varaan. Se tarkoittaa käytännössä helpointa mahdollista siirtokuormausta. Panssari- ja muissa sotilasajoneuvoissa on telaketjut tai kumipyörät, jolloin siirtokuormaus on lapsellisen helppoa ja nopeaa.

Ja miten siirrät amerikkalaisen kahden mekanisoidun prikaatin sisältäen 2 viikon a-tarvikkeineen ja sotilaineen nopeasti Narvikistä Pohjois-Karjalaan ?

[Juha Toivonen]

Malmin ja panssarivaunujen vertailu tässä kohtaa ontuu pahasti, panssarivaunu liikkuu omilla telaketjuillaan.
Sotilaallisista syistä Suomeen ei kannata rakentaa uutta normaaliraidetta senttiäkään. Nato on jo kauan rakentanut maalogistiikkaansa merikonttimitoituksen varaan. Se tarkoittaa käytännössä helpointa mahdollista siirtokuormausta. Panssari- ja muissa sotilasajoneuvoissa on telaketjut tai kumipyörät, jolloin siirtokuormaus on lapsellisen helppoa ja nopeaa.

Ja miten siirrät amerikkalaisen kahden mekanisoidun prikaatin sisältäen 2 viikon a-tarvikkeineen ja sotilaineen nopeasti Narvikistä Pohjois-Karjalaan ?

Varustamalla joko Haaparannan, tai Tornion raideleveyden vaihtolaitteistolla, (tai telien/pyöräkertojen vaihtomahdollisuudella) ja ajamalla muuttuvaraideleveyksisillä teleillä/ vaihdetuilla pyöräkerroilla ko junan sen jälkeen P-Karjalaan. (mutta ei yhä edelleenkään Pieksämäen - Savonlinnan - Parikkalan kautta). Kyseessä on kuitenkin vain pienehkö numero tarvittavia erikoisvaunuja/pyöräkertoja, jos verrataan nykyiseen Suomalaiseen kokonaiskalustomäärään.

[Lasse Holopainen]

Mitäs jos me rekkamiähet otettais homma hoidettavaksi? Kuulostaa tuo meinaan aikamoiselta lääräämiseltä.

[Matti Melamies]

Malmin ja panssarivaunujen vertailu tässä kohtaa ontuu pahasti, panssarivaunu liikkuu omilla telaketjuillaan.
Sotilaallisista syistä Suomeen ei kannata rakentaa uutta normaaliraidetta senttiäkään. Nato on jo kauan rakentanut maalogistiikkaansa merikonttimitoituksen varaan. Se tarkoittaa käytännössä helpointa mahdollista siirtokuormausta. Panssari- ja muissa sotilasajoneuvoissa on telaketjut tai kumipyörät, jolloin siirtokuormaus on lapsellisen helppoa ja nopeaa.

Ja miten siirrät amerikkalaisen kahden mekanisoidun prikaatin sisältäen 2 viikon a-tarvikkeineen ja sotilaineen nopeasti Narvikistä Pohjois-Karjalaan ?

Junalla. Nopealla siirtokuormauksella Haaparannalla tai Torniossa junasta toiseen.

[Esa J. Rintamäki]

Raideleveyden vaihtolaitteisto ei nyt kovin rakettitieteellinen viritys ole.

Siinä juna ajetaan asiaan kuuluvalle raiteelle, se "ripustautuu" jotenkin (vaikkapa laakeripesiensä varaan tai alustaan nojautuvalle rullaradalle [?]). Sen jälkeen erityiset johdekiskot avaavat pyöräkerran lukitukset (sellainen on pakostakin oltava!).

Sitten erityismalliset johteet siirtävät pyöriä akseleillaan uuden raideleveyden vaatimalle etäisyydelle. Lukitukset päälle, ajo ulos vaihtolaitteesta ja niin juna voi jatkaa matkaansa. Joskus maailman aikaan tällaisen vaihtolaitteen kautta voi koko operaation ajan ajaa viiden km tuntinopeudella.

Kuvittelisin/muistelisin Puolan ja Neuvostoliiton välisellä raja-asemalla tällaisen laitteen olleen, matkustajajunia varten.

Kun tuntee suomalaiset erityisolosuhteet (ratiritiralla - talvi halla ja voimakas taipumus "kevennettyyn huoltoon") niin itse epäilen moisen vehkeen ilmestymistä Tornion - Haaparannan välille. Sen toimintavarmuutta on tietenkin pidettävä yllä huollolla ja toisekseen: - tarvittavien pyöräkertojen paino on sitä luokkaa, että se väkisinkin syö hyötykuormaa pienemmäksi (oletuksena jokin vanha Eit - teräsvaunutyyppimme, 80 paikasta vaikkapa esim. 65 istumapaikkaan, mene ja tiedä).

Pyöräkertojen akseleilla liukupintojen voitelu pitää ehdottomasti olla virheettömästi hoidettu. Muuten hyöty mennee silkkaan takkuamiseen ja huoltomiesten aika kirolitanioiden latelemiseen. 10-vaunuisessa junassa = 40 akselia!

Toinen tapa on telien vaihto perinteiseen tapaan: matkustajat ulos vaunuista, vaunut ylös nostoruuveilla ja telien vaihto miesvoimin tehtynä, vaunu alas ja seuraavalle samoin.

Olisikin todella hupaisaa katsella, kuinka telinvaihto tehdään vaunulle, jossa on satatonnia tai enemmänkin painava panssarivaunu päällä...

[Rainer Silfverberg]

Olisikin todella hupaisaa katsella, kuinka telinvaihto tehdään vaunulle, jossa on satatonnia tai enemmänkin painava panssarivaunu päällä...

Kumpikaan menetelmä ei toimi vaunuissa joissa on panssarivaunu kuormattuna koska painoa on liikaa. Ne toimivat kaupallisessa normiliikenteessä, akselinsäätö TALGO-tyyppisille matkustajajunille ja telinvaihto perinteisille tavara- tai matkustajajunille. Telinvaihtolinjasto pystyy ottamaan 3 vaunua kerralla ja operaatio kestää 10 minuuttia.

Siksi ainoa vaihtoehto panssareiden siirtämiseen Ruotsi-Suomi rajalla on että panssarivaunu ajetaan vaunusta toiseen tai rata pidennetään lähemmäs kohdetta jonne niitä tarvitaan. Jotkut Nato-kenraalit ovat halunneet 1435 mm radan Ruotsin rajalta Sodankylään mutta sellaisen toteuttaminen veisi vuosia, eikä siitä olisi mitään hyötyä kaupallisessa liikenteessä.

[Juha Toivonen]

Ihan niin, tai näin, mutta kohta mahdollisesti alkaa olla akuutit ajat hieman laajemmankin huolto- ja materiaalitäydennys operaation pikaiseen suunnitteluun, ja jopa toteuttamiseen Suomen Lapin kautta. Itämerellä tilanteet vaihtuvat ja tunnelma tiivistyy. Seuraavaksi sinne on saapumassa x-määrä Naton laivastoa, ja samassa yhteydessä ilmeisesti venäjä lähettää useita pinta-aluksiaan pelipaikalle. Jos Itämeri muuttuu epävakaaksi alueeksi, ensimmäisenä putoaa Tallinna - Helsinki RoRo/lauttayhteydet pois pelistä. 12-14 lähtöä/vrk. Maantierahti Euroopasta via Balticaa pitkin seisahtuu. Kapasiteettia putoaa siis huomattava määrä. Todennäköisesti vaikuttaa myös Suomesta Saksaan liikennöitävään RoRo-liikenteeseen.

Rekkamiehet tarjoutuivat ottamaan haastetta vastaan. Älkää huolestuko...Aivan varmasti pullaa riittää teillekin, jos Itämerellä liikenne häiriytyy, tai jopa seisahtuu. Talvinen käsivarrentie on mitä vihonviimeisin baana runsasnumeroisille rekkayhdistelmille. Ei se ole hyvä kesälläkään, mutta talvella ja rajusti kasvavin liikennemäärin se tulee olemaan "jännittävä".

[Jari Välimaa]

Ihan niin, tai näin, mutta kohta mahdollisesti alkaa olla akuutit ajat hieman laajemmankin huolto- ja materiaalitäydennys operaation pikaiseen suunnitteluun, ja jopa toteuttamiseen Suomen Lapin kautta. Itämerellä tilanteet vaihtuvat ja tunnelma tiivistyy. Seuraavaksi sinne on saapumassa x-määrä Naton laivastoa, ja samassa yhteydessä ilmeisesti venäjä lähettää useita pinta-aluksiaan pelipaikalle. Jos Itämeri muuttuu epävakaaksi alueeksi, ensimmäisenä putoaa Tallinna - Helsinki RoRo/lauttayhteydet pois pelistä. 12-14 lähtöä/vrk. Maantierahti Euroopasta via Balticaa pitkin seisahtuu. Kapasiteettia putoaa siis huomattava määrä. Todennäköisesti vaikuttaa myös Suomesta Saksaan liikennöitävään RoRo-liikenteeseen.

Rekkamiehet tarjoutuivat ottamaan haastetta vastaan. Älkää huolestuko...Aivan varmasti pullaa riittää teillekin, jos Itämerellä liikenne häiriytyy, tai jopa seisahtuu. Talvinen käsivarrentie on mitä vihonviimeisin baana runsasnumeroisille rekkayhdistelmille. Ei se ole hyvä kesälläkään, mutta talvella ja rajusti kasvavin liikennemäärin se tulee olemaan "jännittävä".

Näin alkoi sitten käydä :

"Kaapeleiden vauriot, joita Suomen viranomaiset tutkivat, on yksi useista viimeaikaisista Itämerellä sattuneista tapauksista, joita tarkastellaan mahdollisena sabotaasina. Liittoutuneet ilmaisivat täyden solidaarisuuden Virolle ja Suomelle äskettäisen välikohtauksen jälkeen. Valppauden ylläpitämiseksi, tilannetietoisuuden lisäämiseksi ja tulevien välikohtausten ehkäisemiseksi Nato vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä. Liittolaiset harkitsevat myös muita toimenpiteitä kriittisen merenalaisen infrastruktuurin mahdollisten uhkien torjumiseksi, mukaan lukien tämän vuoden toukokuussa perustetun Naton kriittisen merenalaisen infrastruktuurin turvallisuuden merikeskuksen tuella."

https://www.nato.int/cps/en/natohq/news_231800.htm