Höyryvetureiden sijoittelu 1950

[Eljas Pölhö]

HÖYRYVETUREIDEN SIJOITTELU VARIKOITTAIN 1950-03-03

Pasila
Hk1 238-241
Hv2 779, 780
Hv3 781-785, 995-999
Hr1 1000-1011
Pr1 761-776
Pr2 1800-1803
Sk1 165
Sk3 334, 339, 342, 345, 374, 427-436
Tk3 899
Tr2 1317, 1318
Vk3 481
Vr1 789-798
Vr3 756
Vr4 1402-1407, 1421 (huom. 1405 oli muutettu Vr5-tyyppiseksi)

Karjaa
Hk1 324, 325
Hv1 547, 548
Hv2 777, 778
Hr2 1900-1906
Sk3 340, 341, 346, 392, 397
Tk3 898
Tv1 694-696, 736, 740
Vr1 536, 657, 787, 788

Riihimäki
Hk2 450, 451
Hv2 580-587
Sk1 152
Sk2 317, 318
Sk3 375, 378, 380, 381, 383, 385, 388-390, 393
Tk3 1162-1166
Tv1 727, 732-735, 737-739, 927, 928, 941
Tv2 620, 624, 630, 633, 636
Tr1 1041, 1042
Tr2 1300-1316, 1319
Vr1 663-669
Vr4 1408-1410, 1419

Turku
Hk2 448, 449
Hv1 549-562
Hr3 1907, 1908
Sk1 140
Sk3 382, 384, 386
Tk3 897
Tv1 605-614, 616, 741, 931
Vk3 456
Vr2 959, 961-965
Vr4 1415

Tampere
Hk1 292, 293, 296, 326-328
Hk2 441-443, 445, 446
Hv1 563-572
Hv2 579, 588-593
Hv3 684
Hv4 742-744
Hr3 1909-1919
Sk1 167
Sk2 319-321, 366, 371
Sk3 335, 336, 398-400, 403-406
Sk4 310
Tk1 280, 285, 289
Tk3 817, 823, 829-835, 838, 864-868, 1160, 1161
Tv1 597, 929, 930, 937-940, 942-948, 1200-1211
Vr2 952-957
Vr3 752
Vr4 1400, 1411-1414, 1420, 1422

Seinäjoki
Hk1 299, 300, 329, 330
Hv1 545, 573-578, 648-655
Sk1 120, 122, 125, 126, 134, 135, 166, 187, 188
Sk2 198
Sk3 338, 373, 394, 396
Sk4 247-253
Tk3 856-863, 878-881, 884, 887, 892-896
Tv1 594-596, 598-604, 697-704
Vr1 534, 535
Vr2 950, 951

Oulu
Hk2 438
Hk3 447, 471-477
Hk5 499-507
Hv4 521, 525, 757-760
Sk2 202, 205, 207-211
Sk3 175, 176, 193, 214, 216-221, 337, 391
Sk4 242-246, 308, 309, 313
Tk3 800-813, 1147-1159
Vk2 454, 455
Vk3 490, 492
Vr1 799

Iisalmi
Hk2 437
Hk3 485, 486
Hk5 496, 497, 508-515
Hv4 526-529
Sk1 189
Sk3 192, 194, 195
Tk2 408, 410, 411
Tk3 836, 837, 839, 840, 842, 1132-1146
Vk1 304

Pieksämäki
Hk1 332
Hk5 493, 494, 498
Hv2 682, 683
Hv3 638-647
Hv4 519, 520
Sk1 146, 155, 186
Tk1 281, 283, 284, 286
Tk2 407, 409, 421-426
Tk3 814-816, 841, 843-855, 1100-1103
Tv1 705, 708, 710, 711, 722-726, 900-902, 904-921
Vk3 488
Vr1 537, 539-541, 670
Vr2 958, 960
Vr3 753

Kouvola
Hk1 322, 323, 333
Hk2 439, 440, 444
Hk5 495
Hv2 671-681
Hv3 991-994
Sk2 372
Sk1 144, 162, 170, 171
Sk3 343, 344, 347-349, 359
Sk4 311, 312
Tk2 412-415, 417-420, 457-469
Tk3 869, 872-874
Tv1 685-693, 729-731
Tv2 616, 619, 621-623, 625, 629, 631, 632, 634, 635, 637
Tr1 1030-1040
Vk3 487, 489
Vr1 532, 533, 544, 656, 658-662
Vr3 754, 755
Vr4 1401, 1416-1418

Joensuu
Hv4 522-524, 745-751
Tk1 275, 276, 278, 282, 290
Tk3 1104-1114, 1116, 1129-1131
Tv1 932-936
Vk1 302
Vr1 542

[Erkki Nuutio]

Kiitos! Erinomaisen mielenkiintoinen lista! Listan vetureita saatoin siis nähdä Tampereella polkupyörän taka-istumapaikalta käsin vielä muutama vuosi tätä myöhemmin. Tampereella huomiota herättää, että omia Ukko-Pekkoja eikä Ristoja ei ollut.
Eri sarjojen järjestelyvetureita oli sitä runsaammin (Vr!:t eivät tietenkään kelvanneet). Järjestelyveturit kertoivat paitsi paketti- ja jakelukuorma-autojen vähäisyydestä, myös näiinä vuosina ainutlaatuisen yritteliäästä väestä - mm. sodan jälkeen aloittaneet uudet teollisuusyritykset tarvitsivat aineita ja toimittivat tuotteitaan rautateitse.
Tavarapolkupyörät kulkivat tiuhaan pikatavara- ja tavara-asemalle ja takaisin.

[Esa J. Rintamäki]

Kiitos! Erinomaisen mielenkiintoinen lista! Listan vetureita saatoin siis nähdä Tampereella polkupyörän taka-istumapaikalta käsin vielä muutama vuosi tätä myöhemmin. Tampereella huomiota herättää, että omia Ukko-Pekkoja eikä Ristoja ei ollut.
Eri sarjojen järjestelyvetureita oli sitä runsaammin (Vr!:t eivät tietenkään kelvanneet). Järjestelyveturit kertoivat paitsi paketti- ja jakelukuorma-autojen vähäisyydestä, myös näiinä vuosina ainutlaatuisen yritteliäästä väestä - mm. sodan jälkeen aloittaneet uudet teollisuusyritykset tarvitsivat aineita ja toimittivat tuotteitaan rautateitse.
Tavarapolkupyörät kulkivat tiuhaan pikatavara- ja tavara-asemalle ja takaisin.

Herra Erkki,

Puuhakkuutta järjesti myös sotakorvaustuotanto. Kiihkeimpienkin tamperelaisten punikkien työinto oli huipussaan, kun pyörittivät sorvejaan, jyrsinkoneitaan, skaavareitaan, ritspiikkejään ja valuhiekkavehkeitään isä Aurinkoisen hyväksi.

Ilman mitään rutisemisia! Eivätkä puineet nyrkkiä taskussa lahtari-Mannerheimille...

Tampereelle oli merkitty sijoitetuksi Sk2 nro 371. Eljakselta saamani tiedon mukaan 371 oli parisen vuotta aiemmmin sijoitettuna Vilppulaan, "Mäntän mottia" varten. Siellä kun oli lisäksi varalla wanha E ja parit wanhat äffät.

Sairaan mielenkiintoinen luettelo!!!

[John Lindroth]

Kiitos! Hyvä ajanmukainen lista kaluston sijoituksista,

[Erkki Nuutio]

Olisi kiinnostavaa purkaa Tampereen varikon veturien sijoitusta ja tehtäviä tuolloin vuonna 1950.
Ainakin epävirallisesti alavarikoita olivat Pori ja Toijala. Rauma toimi viimeisiä aikoja itsenäisenä omilla vetureillaan.
Tampereella oli Viinikka-Järvensivu -ohitusraiteen rakennus aloitettu 1938 vaiheilla ja ja sillat tilattu. Sillat pilareineen valmistuivat kaiketi heti rauhan alettua tai jo ennen. Lokomon tunneli valmistui 1949 ja Viinikan ratapiha pääosin vuoteen 1950  mennessä ( Perkiön ratapiha 50-luvun alkuvuosina). Näissä töissä tarvittiin useita vetureita.

Asemaratapihan tukkoisuudelle saatiin siis helpotusta vasta noin  vuona 1950. Tällöin Haapamäen pohjois- ja itäsuuntaisten tavarajunien ei enää tarvinnut kääntyä asemaratapihalla. Eteläsuunnan tavaraliikenne voitiin jo 40-luvun loppuvuosina hoitaa Viinikassa.
Tavaran keruuliikenne oli vilkasta. Sitä kuvaa Juhani Valannon kirjoitus 122 Resiinassa 4/96. Sk-veturi 122 kiersi kolmasti arkipäivisin sivuraiteita: PMK, Naistenlahti, Tampella, Haarla, Santalahti,, Lokomo, Viinikka, Nekala, Järvensivu, Messukylä.
Toiset veturit hoitivat etäämmällä olleet raiteet jne.

[Petri Nummijoki]

Karjaalla oli yllättävän paljon vetureita ja puolet melko tasokastakin kalustoa. Karjaalle lienee siirretty talviliikennettä ajatellen ylimääräisiäkin vetureita.

Tampereella olisi voinut ajatella olevan vetureita enemmänkin. Ilmeisesti Helsingin, Riihimäen ja Turun veturit hoitivat liikenteen pitkälti Tampereelta etelään päin ja Tampereen omat veturit olivat lähinnä Haapamäelle ja Poriin suuntautuvia liikennetarpeita varten sekä päivystyksessä.

[Erkki Nuutio]

Pääosin varmaan näin, mutta kyllä Tampereen varikon veturit hoitivat osan myös Helsingin pikajunista. Oletettavasti miehistön lepohuonetarvetta (yöpymisiä) pyrittiin rajoittamaan. Esimerkiksi Tampereelta matkansa aamulla Helsinkiin aloittaneet ja iltasella Tampereelle palanneet pikajunat oli järkevää hoitaa Tampereen vetureilla ja miehistöillä.

[Eljas Pölhö]

Tampereen varikon vetureiden töistä on helppo purkaa Tk1 ja Sk1-4 sarjojen käyttö 1950:
Tampereen varikkojakson päällikkö 222/245, 24.5.1950 (vastaus koneosaston tiedusteluun Ko 507/946)

Tk1: 2-3 veturia oli Oriveden-Jämsänkosken rautatierakennuksella. Silloin kuin tarve oli vain kaksi veturia käytettiin kolmatta Haapamäellä vaihtotöissä.

Sk1-2: Veturit olivat päivystyspalveluksessa Siurossa ja Toijalassa. Järjestelyjunissa ne olivat Vilppula-Mänttä ja siellä sekä muualla piirin alueella ne korvasivat moottorivaunuja niiden ollessa huollossa tai korjauksessa. Oriveden-Jämsänkosken rautatierakennuksella niitä käytettiin henkilöjunissa ja rataosaston työjunissa.

Sk3: Linja-ajossa Toijala-Humppila järjestelyjunissa sekä Pori-Mäntyluoto järjestely- ja tavarajunissa. Porissa myös päivystyspalveluksessa.

Sk4: päivystysveturina Haapamäellä.

Oriveden-Jämsänkosken radan avaamisen jälkeen Tk1 oli suunnitteilla Mäntän järjestelijään, Sk1-2 Siuron päivystäjäksi ja muutoin vain mottien tuurajaksi. Sk3 toivottiin voitavan korvata Tk3-vetureilla (toive oli 4-5 Tk3-veturin saamisesta).

Tampereen varikkojaksoon kuuluivat alavarikot Toijala, Vilppula, Haapamäki ja Pori (Rauma 1.7.1950 jälkeen), Siurossa oli oma veturi sijoitettuna samoin ainakin aiemmin 40-luvulla Peipohjalle, Orivesi toimi yöpymispaikkana ja oli myös Rro:n käytössä, muut tallipaikat: Vammala, Mäntyluoto (Lko:n lokomoottori), Parkano ja Mänttä. (Humppilassa oli Turun varikolle sijoitettu moottoriveturi).

[Petri Nummijoki]

Pääosin varmaan näin, mutta kyllä Tampereen varikon veturit hoitivat osan myös Helsingin pikajunista. Oletettavasti miehistön lepohuonetarvetta (yöpymisiä) pyrittiin rajoittamaan. Esimerkiksi Tampereelta matkansa aamulla Helsinkiin aloittaneet ja iltasella Tampereelle palanneet pikajunat oli järkevää hoitaa Tampereen vetureilla ja miehistöillä.

Tuolla listalla on Helsinkiin sijoitettuna 12 Hr1-veturia, 4 Pr2-veturia, 10 Hv3-veturia ja 2 Hv2-veturia. Eiköhän näillä hoidettu aika suvereenisti silloinen pikajunaliikenne Helsinkiin. Kymmenkunta vuotta myöhemmin tilanne kääntyi päinvastaiseksi, kun lähes kaikki Helsinki-Tampere-pikajunat ajettiin Tampereen varikon Hr12-vetureilla ja kiitojunat Tampereen Dm4-vaunuilla.

Jos puhutaan 1950-luvun jälkipuoliskosta mutta ennen Hr12-vetureiden käyttöönottoa niin Tampereen varikon pikajuna-ajot Helsinkiin saattavat selittyä sillä, että keveitä pikajunia oli tarkoitus ajaa Tampereelle siihen aikaan sijoitetuilla Hr11-vetureilla mutta jos niitä ei ollut riittävästi käyttökunnossa, laitettiin Tampereelta tilalle Hv-höyryveturi.

[Jorma Rauhala]

Tampereen varikkojaksoon kuuluivat alavarikot Toijala, Vilppula, Haapamäki ja Pori (Rauma 1.7.1950 jälkeen), Siurossa oli oma veturi sijoitettuna samoin ainakin aiemmin 40-luvulla Peipohjalle, Orivesi toimi yöpymispaikkana ja oli myös Rro:n käytössä, muut tallipaikat: Vammala, Mäntyluoto (Lko:n lokomoottori), Parkano ja Mänttä. (Humppilassa oli Turun varikolle sijoitettu moottoriveturi).

Pitäisikö Mänttä olla Vilppula?

[Eljas Pölhö]

Tampereen varikkojaksoon kuuluivat alavarikot Toijala, Vilppula, Haapamäki ja Pori (Rauma 1.7.1950 jälkeen), Siurossa oli oma veturi sijoitettuna samoin ainakin aiemmin 40-luvulla Peipohjalle, Orivesi toimi yöpymispaikkana ja oli myös Rro:n käytössä, muut tallipaikat: Vammala, Mäntyluoto (Lko:n lokomoottori), Parkano ja Mänttä. (Humppilassa oli Turun varikolle sijoitettu moottoriveturi).

Pitäisikö Mänttä olla Vilppula?

Vilppula oli mainittu heti Toijalan jälkeen. Vilppula oli 40-luvulla ja 50-luvun alussa alavarikko, jonne oli sijoituslistaan merkitty veturi tai kaksi ja yksi moottorivaunu. Mäntässä oli kyllä talli, mutta sinne ei ollut sijoitettuna VR:n höyryveturia.

Syksyllä 1940 (siis 10 vuotta aiemmin) Tampereen piirin varikoille oli sijoitettuna: Tampere 48 veturia, Pori 14 veturia, Toijala 6 veturia+1 moottorivaunu, Haapamäki 6 veturia, Vilppula 1 veturi+1 moottorivaunu, Peipohja 1 veturi ja Siuro 1 veturi.

[Petri Nummijoki]

Peipohja 1 veturi ja Siuro 1 veturi.

Minkähänlainen veturi Peipohjassa oli? Siurossa oli moottoriveturi ilmeisesti jo ennen sotia https://vaunut.org/kuva/80106 ja sitten myöhempinä aikoina Kisko-Kalle. Olikohan Peipohjassa oma vaihtotyökone (esim. Kisko-Kalle tai Veto-Jussi) vielä 1950-60-luvuilla?

[Eljas Pölhö]

Peipohja 1 veturi ja Siuro 1 veturi.

Minkähänlainen veturi Peipohjassa oli? Siurossa oli moottoriveturi ilmeisesti jo ennen sotia https://vaunut.org/kuva/80106 ja sitten myöhempinä aikoina Kisko-Kalle. Olikohan Peipohjassa oma vaihtotyökone (esim. Kisko-Kalle tai Veto-Jussi) vielä 1950-60-luvuilla?

Esimerkkejä syksyltä 1940:
19.10.1940: Peipohja G8 259, Siuro Mt 106, Vilppula G9 371 ja Bm1 2

2.11.1940: Peipohja G8 259, Siuro Mt 105, Vilppula G9 371, Ds1 5 , Bm1 2 ei käyt.

21.12.1940: Peipohja G1 122, Siuro Mt 105, Vilppula G9 321, G9 372, Bm1 2 ei käyt. (Ds1 5 oli lähetetty Pasilan konepajalle 5.12.1940)

[Antti Laajalahti]

Tampereelle oli kaksi vetureiden valmistajaa. Olivatko uudet veturin Tampereen käytössä valmistuttuaan jonkin aikaa? Olivatko  vielä tehtaan kirjoilla mutta kuitenkin ajossa mahdollisten vikojen toteamiseksi?