Tai sitten jää ihan se suomalainen leveäraide. Koko vanhan verkon purku normaaliraiteen tieltä tarkoittaa koko Suomen rautatieinfran uudistamista kalustoa myöten, ja se pistäisi koko maan raideliikenteen tod. näk. pariksi vuosikymmeneksi sekaisin. Vahvasti veikkaan, että viimeistään seuraava hallitus kuoppaa tämän hankkeen.
Rata joka saa EU:N tukia jää jäljelle. Nykyinen rataverkko ei saa.
Mikäli nykyisen rataverkon rinnalle rakennetaan normaaliraiteinen rataverkko, niin luultavasti sen jälkeen leveäraiteinen purettaisiin, joskaan ei välttämättä aivan välittömästi.
Raideleveyden vaihtoa ei kuitenkaan kannata perustaa mihinkään EU-tuki -asioihin. Raideleveyden vaihto olisi aivan järjettömän hintainen kustannus ja muutenkin ratahankkeita tehdessä ajatellaan vuosikymmeniä eteenpäin ja rataverkosta tullaan kaikkien todennäköisyyksien mukaan hyötymään vielä vuosisatoja, eikä tällaisia päätöksiä missään nimessä kannata tehdä sen perusteella, että miten EU jakaa tukia juuri nyt.
Ainoa tapa, jolla raideleveyttä kannattaa "vaihtaa" on uskoakseni normaaliraiteisen rataverkon ulottaminen Suomeen yhtymäkohdista pitkin niitä reittejä, joilla normaaliraiteiselle liikenteelle olisi oikea liikennepotentiaali, eli käytännössä tällä hetkellä Tornio-Kemi-Oulu-Raahe, koska normaalilevyisen radan rakentaminen olemassaolevan rinnalle oletettavasti lisäisi tavaraliikennettä tuolla reitillä huomattavasti ja olisi hyvä myös henkilöliikenteelle.
Vastaavasti Tallinnan tunnelin toteutuessa normaalilevyistä rataa voisi pidentää esim. Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan ja Merenkurkun sillan toteutuessa Seinäjoelle leveäraiteisten ratojen rinnalla.
Jos normaaliraiteisia ratoja on syntynyt tällä tavalla "luontevasti" tarpeeksi, voisi rataverkon normaaliraiteistaminen tulla kyseeseen, mutta nyt puhutaan päätöksestä joka tehtäisiin aikaisimmillaankin 30+ vuoden päästä.
