Veturien ja moottorivaunujen hankinnoista

[Rainer Silfverberg]

Onko maailmalla muuten muita Novotsherkassin valmistamia Sr1:n sisarmalleja kuin Puolan ET42 -sarjan veturit https://en.wikipedia.org/wiki/PKP_class_ET42 ?

Tuo ET42 ei minusta ole oikeastaan Sr1:lle sukua kuin ulkonäön ja valmistuspaikan osalta - se perustuu VL10- ja VL11-tavarajunavetureihin (3000 V DC, nopeus tavarajunille riittävä 100 km/h).

Tämä korimalli joka noudattaa niukempaa kuormaulottumaa kuin Neuvostoliitossa, ja alustaratkaisu on kuitenkin ollut jonkinlainen vientimalli koska Neuvostoliittoon niitä ei toimitettu.

[Juha Toivonen]

VR osti ehdoitta ja nöyränä 1970-luvun alussa "mitä kekkonen ja sen kaverit käskivät". Finnair EI OSTANUT sitä mitä kekkonen käski yya-hengessä ja ankaran poliittisen painostuksen myötä. Sähköveturit tulivat neukkulasta, vaikka todennäköisesti Lokomo-Valmet yhteenliittymä olisi tuonut laadukkaampaa sähkörautaa rautateillemme. Finnair neuvotteli pääjontajansa Gunnar Korhosen toimesta ja tiukoista vaatimuksistaan johtuen vain Yhdysvaltalaisen McDonnel-Douglasin kanssa. Poliitikot huusivat Tupolevia ja Iliyushinia, mutta Korhonen tokaisi ja toteutti McDonnel-Douglaseja. Ja nuo asemat myös pitivät aivan loppuun asti. DC-8, DC-9, ja DC-10... ja myöhemmin koko MD-perhe.

[Rainer Silfverberg]

VR osti ehdoitta ja nöyränä 1970-luvun alussa "mitä kekkonen ja sen kaverit käskivät". Finnair EI OSTANUT sitä mitä kekkonen käski yya-hengessä ja ankaran poliittisen painostuksen myötä. Sähköveturit tulivat neukkulasta, vaikka todennäköisesti Lokomo-Valmet yhteenliittymä olisi tuonut laadukkaampaa sähkörautaa rautateillemme. Finnair neuvotteli pääjontajansa Gunnar Korhosen toimesta ja tiukoista vaatimuksistaan johtuen vain Yhdysvaltalaisen McDonnel-Douglasin kanssa. Poliitikot huusivat Tupolevia ja Iliyushinia, mutta Korhonen tokaisi ja toteutti McDonnel-Douglaseja. Ja nuo asemat myös pitivät aivan loppuun asti. DC-8, DC-9, ja DC-10... ja myöhemmin koko MD-perhe.

Ainoa lentokonemalli jota Neuvostoliitto yritti tosissaan myydä Finnairille  ja jota jotenkin harkittiin oli Yakovlev YAK-42, pieni suihkukone lyhyitä reittejä varten, jotka pystyivät lentämään myös lyhyiltä kiitoteiltä.
Tämä siksi että Suomessa oli 1970-luvulla vielä muutama lentokenttä joiden kiitotiet olivat liian lyhyitä DC9 ja Super Caravelle suihkukoneille, mm Tampere-Härmälä ja Kuusamo, ja oli vähitellen pakko korvata vanhat Convair Metropolitan potkurikoneet.

Tampereen uusi lentokenttä valmistui Pirkkalaan 1979 ja Convairit korvattiin 1980 käytetyillä Fokker F27 potkuriturbiinikoneilla.

[Esa J. Rintamäki]

VR osti ehdoitta ja nöyränä 1970-luvun alussa "mitä kekkonen ja sen kaverit käskivät". Finnair EI OSTANUT sitä mitä kekkonen käski yya-hengessä ja ankaran poliittisen painostuksen myötä. Sähköveturit tulivat neukkulasta, vaikka todennäköisesti Lokomo-Valmet yhteenliittymä olisi tuonut laadukkaampaa sähkörautaa rautateillemme. Finnair neuvotteli pääjontajansa Gunnar Korhosen toimesta ja tiukoista vaatimuksistaan johtuen vain Yhdysvaltalaisen McDonnel-Douglasin kanssa. Poliitikot huusivat Tupolevia ja Iliyushinia, mutta Korhonen tokaisi ja toteutti McDonnel-Douglaseja. Ja nuo asemat myös pitivät aivan loppuun asti. DC-8, DC-9, ja DC-10... ja myöhemmin koko MD-perhe.

Ainoa lentokonemalli jota Neuvostoliitto yritti tosissaan myydä Finnairille  ja jota jotenkin harkittiin oli Yakovlev YAK-42, pieni suihkukone lyhyitä reittejä varten, jotka pystyivät lentämään myös lyhyiltä kiitoteiltä.
Tämä siksi että Suomessa oli 1970-luvulla vielä muutama lentokenttä joiden kiitotiet olivat liian lyhyitä DC9 ja Super Caravelle suihkukoneille, mm Tampere-Härmälä ja Kuusamo, ja oli vähitellen pakko korvata vanhat Convair Metropolitan potkurikoneet.

Tampereen uusi lentokenttä valmistui Pirkkalaan 1979 ja Convairit korvattiin 1980 käytetyillä Fokker F27 potkuriturbiinikoneilla.

Sterlingin Caravelle kerran onnistui laskeutumaan Härmälään. Se että se kykeni starttaamaan sieltä taas taivaalle, edellytti hiukan fundeeraamista, kun painoa piti saada kevennettyä.

 Ihme, ettei kippari ja perämieskin joutuneet jättämään vyönsolkensakin Tampereelle!!!???

[Rainer Silfverberg]

Sterlingin Caravelle kerran onnistui laskeutumaan Härmälään. Se että se kykeni starttaamaan sieltä taas taivaalle, edellytti hiukan fundeeraamista, kun painoa piti saada kevennettyä.

 Ihme, ettei kippari ja perämieskin joutuneet jättämään vyönsolkensakin Tampereelle!!!???

Näin on, olen nähnyt videon siitä!

[Markku Naskali]

Kyllähän se ilman matkustajia ja vajain tankein helposti nousi. Oletan että lasku oli kriittisempi.
Kysehän oli siitä että kyseinen halpalentoyhtiö ei ollut kunnolla varautunut siihen että varakentällekin pitäisi polttoaineen riittää eikä se edes riittänyt suunnitellusti vain Tampere oli  kaiketi ainoa mahdollisuus. Onneksi selvittiin.

[Markku Naskali]

Tampereen Härmälän kenttä oli ongelmallinen kiitoradan lyhyyden lisäksi myös siitä että toinen pää lähes päättyi rataan ja lisää vaikeusastetta tuli sähköistyksen myötä.
 Ja niille jotka taas urputtavat että ei liity rautateihin suosittelen etsimään netistä tuosta tapauksesta ketovan videon. Siinä näkyy sekä rata että juna!

[Esa J. Rintamäki]

Tampereen Härmälän kenttä oli ongelmallinen kiitoradan lyhyyden lisäksi myös siitä että toinen pää lähes päättyi rataan ja lisää vaikeusastetta tuli sähköistyksen myötä.
 Ja niille jotka taas urputtavat että ei liity rautateihin suosittelen etsimään netistä tuosta tapauksesta ketovan videon. Siinä näkyy sekä rata että juna!

Isot pojat kertoivat Härmälän kentän olleen "kattilan pohjalla".