Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Väylävirasto haluaa tehdä rautatiehistorian tutkimisen luvanvaraiseksi  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2889


« : Kesäkuu 12, 2026, 23:25:49 »

Väylävirasto haluaa rajoittaa rautatiehistorian tutkimista ja tehdä siitä luvanvaraisen.

Väyläviraston mielestä Rautatiehallituksen III arkiston koko Fb-kirjelmäsarja ajalta 1916-1985 ei pidä olla julkinen ja jos sitä haluaa tutkia, niin heiltä pitää pyytää lupa, jossa kertoo mitä varten sitä haluaa katsoa. 

Ohessa esimerkkinä uusi teksti, mikä on liikennehäiriöt kansiossa Fb:72 vuosilta 1954-55. Se sisältää siis tietoa onnettomuuksista ja niiden syistä. Esimerkiksi Rh III Fb:949 ja 950 sisätävät tietoja kapearaiteisista radoista VR:n alueella 1920-30-luvuilla. Ojoijoi se on vaarallista levittää sitä tietoa, joku tihutyöntekijä voi nähdä.

Nyt on sitten kiire hankkia tuore Rautatieonnettomuudet-kirja ja varmuuden vuoksi säilyttää sitä jossain pimeässä komeronnurkassa, kun tällä menossa se kohta joutuu kiellettyjen kirjojen listalle.

Kansallisarkistossa arvelivat rajoitusten liittyvän turvallisuuteen. Joku Väyläviraston henkilökuntaa tunteva voisi kysyä millä perusteella virasto luulee olevansa oikeutettu tekemään Rh:n jopa yli 100 vuoden takaiset hallinnolliset päätökset ei-julkisiksi.

Harmillisesti en tarkastanut Rautatiehallituksen I ja II arkiston aineiston luvanvaraisuutta, eli sitä ovatko vielä vuotta 1916 vanhemmatkin asiakirjat turvallisuusriski nykyiselle rautatielle. En myöskään tarkistanut koskeeko luvanvaraisuus esim. Liikenneosaston arkistoa. Rautatierakennusosaston arkistosta Mikkelin toimipiste teki kyselyn, mutta ei vielä tänään saanut vastausta ennen lähtöäni. Sielläkään ei ole mitään 60 vuotta tuoreempaa.

Nyt sitten odotetaan milloin Resiina ja Vaunut-org kielletään, koska kumpikin sisältää kiistatta uudempaa tietoa kuin mitä Kansallisarkistoon on tallennettu. Jos niitä ei kielletä, niin siinä olisi hyvä aihe selventävälle artikkelille: Sallittua ja kiellettyä rautatietutkimusta.


* Rh III Fb72 XXI-8 1954-1955.JPG (3087.14 kilotavua, 3648x2736 - tarkasteltu 240 kertaa.)
tallennettu
John Lindroth
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 12113


« Vastaus #1 : Kesäkuu 13, 2026, 00:34:58 »

No Huh! On Tainnut Mopo karata käsistä!" Uskon että maamme hyvinkin kohta jo ylittää DDRn totaalivalvonnan?"
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 13, 2026, 00:51:43 kirjoittanut John Lindroth » tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1320


« Vastaus #2 : Kesäkuu 13, 2026, 09:11:55 »

Vuonna 2021 olin hakemassa Elinkeinoelämän keskusarkistosta (ELKA) Hr11:n prototyyppipiirustusta (muistuttaa kovasti Dm4:ää). Elkasta todettiin, että kaikki Valmetin piirustusten luovuttaminen edellyttää käyttöluvan hankkimista. Käyttölupaa on haettava Valmetin lakiasiainjohtajalta ja kerrottava, mihin käyttöön piirustus tulee. Jos luvan saa, niin se ilmoitetaan Elkaan, jonka jälkeen Elka voi sen luovuttaa.

Sain luvan ja piirustuksen, mutta aikaa kului. Ajat ovat muuttumassa avoimuuden suhteen.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 958


« Vastaus #3 : Kesäkuu 13, 2026, 09:29:23 »

Järkyttävä tieto!
On selvää että yhdistyksemme SRHS:n tulee asettua voimavaroillaan vastustamaan epäasiallsia ja erityisalamme historiantutkimusta vaarantavia pyrkimyksiä.

Kiitän suuresti arvostamaani ja uskoakseni kaikkien rautatiehistorian ammattilais- ja harrastajatutkijoiden suuresti  arvostamaa Eljas Pölhöä tästä ilmoituksesta.

Odotan SRHS:n hallituksen kokoontuvan ja tarvittaessa päättävän toimista rautatiehistorian tutkimuksen turvaamiseksi.
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 361


« Vastaus #4 : Kesäkuu 13, 2026, 11:02:27 »

Tämän asian voisi kyllä selvittää ihan virallista tahoa myöten. Ei tämä nyt ole enää missään mielessä järkevää.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1320


« Vastaus #5 : Kesäkuu 13, 2026, 12:16:14 »

Tämän asian voisi kyllä selvittää ihan virallista tahoa myöten. Ei tämä nyt ole enää missään mielessä järkevää.

Pitää kaivaa esille Väyläviraston päätös asiassa ja tehdä viranomaisen päätöksestä valitus hallinto-oikeuteen. Pahimmillaan prosessi maksaa muutaman satasen — tässä SRHS:llä voisi olla rooli (maksajana) ellei SRHS:n hallitus kykene tekemään itse valitusta asiassa.
tallennettu
Miitre Timonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 150


« Vastaus #6 : Kesäkuu 13, 2026, 15:29:10 »

Tämän asian voisi kyllä selvittää ihan virallista tahoa myöten. Ei tämä nyt ole enää missään mielessä järkevää.

Pitää kaivaa esille Väyläviraston päätös asiassa ja tehdä viranomaisen päätöksestä valitus hallinto-oikeuteen. Pahimmillaan prosessi maksaa muutaman satasen — tässä SRHS:llä voisi olla rooli (maksajana) ellei SRHS:n hallitus kykene tekemään itse valitusta asiassa.

Juuri näin. Todennäköisesti kuitenkin Väylän vastaus on ensinnä se, että emme anna tästä valituskelpoista päätöstä, kuten oli rataosavideoiden kiellon kanssa. Sekin menettely täytyisi sitten haastaa tavalla tai toisella.
tallennettu

Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1228


« Vastaus #7 : Kesäkuu 13, 2026, 17:11:31 »

Kyllä viranomaisen tai muun julkisen tahon on annettava valituskelpoinen päätös, jos se ei luovuta tietopyynnössä yksilöityjä asiakirjoja. Tosin tietopyynnössä on hoksattava myös pyytää valituskelpoinen päätös.
tallennettu
John Lindroth
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 12113


« Vastaus #8 : Kesäkuu 13, 2026, 18:08:06 »

Samaan aikaan EU-komissio pyrkii massiiviseen byrokratian vähentämiseen (Euractiv.Tagesschau /D)
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1320


« Vastaus #9 : Kesäkuu 13, 2026, 19:22:52 »

Samaan aikaan EU-komissio pyrkii massiiviseen byrokratian vähentämiseen (Euractiv.Tagesschau /D)

Ei tässä ole kyse byrokratiasta, vaan kansalaisoikeuksien käytöstä. Suomessa kansalaisilla on poikkeuksellisen laajat valitusoikeudet virranomaisten tekemistä päätöksistä. Oleellista on se, käytetäänkö oikeuksia ja osataanko niitä käyttää. Esimerkiksi tuulivoimahankkeista noin 98 prosentista valitetaan.
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1228


« Vastaus #10 : Kesäkuu 13, 2026, 23:49:53 »

Ei tässä ole kyse byrokratiasta, vaan kansalaisoikeuksien käytöstä. Suomessa kansalaisilla on poikkeuksellisen laajat valitusoikeudet virranomaisten tekemistä päätöksistä. Oleellista on se, käytetäänkö oikeuksia ja osataanko niitä käyttää. Esimerkiksi tuulivoimahankkeista noin 98 prosentista valitetaan.

Juuri tästä on kyse, joskin tässä puhutaan paljon suuremmasta kokonaisuudesta kuin yksittäisistä kansalaisoikeuksista.

Rautatieharrastusympyröiden ulkopuolisista voi vaikuttaa äkkiseltään siltä, että teknisistä nippeleistä ja nappeleista kiinnostuneet raideliikenneintoilijat ovat happamina, kun eivät saa sata vuotta vanhoja papereita Väyläviraston jarruttelun vuoksi.

Demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteisiin kuuluvat Petrin mainitsemat kansalaisoikeudet, jotka tässä nimenomaisessa kontekstissa liittyvät viranomaisasiakirjoihin.

Viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevan lain (621/1999) 1 §:ssä lukee ”Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.” Jo pelkästään tämä pykälä kertoo täysin yksiselitteisesti, että viranomaistoiminnan täytyy olla lähtökohtaisesti julkista.

Lain 3 luku käsittelee oikeutta saada tietoa julkisesta asiakirjasta. Jokainen voi käydä lukemassa Finlexiä tältä osin, joten en ala referoida tätä lukua sen enempää.

Sen sijaan 7 luvun 31 § on kiinnostava tässä yhteydessä. Se käsittelee viranomaisen asiakirjan salassapidon lakkaamista. 31 §:stä on vaikea löytää mitään sellaista, miksi Eljaksen pyytämien asiakirjojen salassapito ei olisi vielä lakannut – tai miksi ne olisi salattu uudelleen.

Lain 6 luvun 24 §:ssä luetellaan koko joukko viranomaisten salassa pidettävien asiakirjojen tyyppejä, ja juuri tämä on se pykälä, johon Väylävirasto todennäköisesti päätöksessään salata Eljaksen pyytämät asiakirjat nojaa. 24 § on nimittäin muotoiltu niin laveasti, että se jättää melkoisesti tulkinnanvaraa sille, voiko jokin asiakirja olla viranomaisen salassa pidettävä vai ei.

Jos Väylävirasto on päättänyt oma-aloitteisesti, että Eljaksen pyytämät asiakirjat kuuluvat 24 §:n piiriin, pidän tällaista kehitystä erittäin huolestuttavana. Ei nimittäin voi olla mitenkään niin, että yksittäinen virasto tai viranomainen testaa julkisuusperiaatteen rajoja tapauskohtaisesti. Jos tällaisen kehityksen annetaan jatkua pidemmälle, riski viranomaistoiminnan läpinäkyvyyden heikkenemisestä on ilmeinen.

Minusta Väylävirastolle ei kannata antaa siimaa sillä, että pyytää heitä harkitsemaan Eljaksen pyytämien asiakirjojen salassapitoa vielä kertaalleen. Perustelen tätä sillä, että Väylävirasto voi testata jatkossa tapaus kerrallaan, tyytyykö tietopyynnön tehnyt henkilö Väyläviraston päätökseen salata asiakirjat vai ei.

Ymmärrän Väyläviraston pointit asiakirjojen salaamisesta muuttuneessa maailmassa, jos se perustelee asian kansalliseen turvallisuuteen vedoten – ymmärtäminen on kuitenkin eri asia kuin hyväksyminen. Homma menee nimittäin siinä kohtaa erittäin pahasti pieleen, jos Väylävirasto alkaa itse määritellä ilman selvää linjanvetoa, mitkä asiakirjat ovat missäkin tapauksessa julkisia ja mitkä eivät.

Edellä lueteltujen syiden vuoksi pidän erittäin tärkeänä edetä asiassa hallinto-oikeuteen ja hakea sieltä ratkaisu. Jos hallinto-oikeuden ratkaisuun on tyytymätön, sille voi tietysti aina hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Yhteenvetona: lain täytyy koskea kaikkia tasapuolisesti, ja juuri viranomaisten pitää noudattaa lakeja erityisen tarkasti. Muussa tapauksessa yhteiskunta voi muuttua täysin villiksi länneksi, jos viranomaiset voivat päättää Stetson-tyyppisellä menetelmällä omatoimisesti milloin mistäkin itseään koskevasta asiasta.

Kuten todettua, Eljaksen asia on yksittäisenä casena pikkuruinen, mutta sillä on yllättävän suuri merkitys demokratian perusperiaatteisiin nojaavan yhteiskunnan osalta.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2889


« Vastaus #11 : Eilen kello 16:50:22 »

Kansalliseen turvallisuuteen vedoten sähköratojen erityisinfran tekniset asiakirjat salataan, jos ymmärsin suullisen selostuksen pääkohdista jotain. Seuraavat UUDET esimerkit kertovat, että kielto ja salaaminen ei perustu ainakaan mihinkään erityiseen tietoon tai osaamiseen. Pikemmin härkisti käytettyyn mielivaltaan. En ole testannut voinko anomalla ja hyvin perustelemalla saada nämä kansiot nähtäväkseni ja sen jälkeen saada luvan tehdä anomus saada kuvata joku tai jotkut dokumentit. Täyttä pelleilyä ja osaamattomuuden peittelyä. Ollaan tekevinään tärkeää työtä, josta ei ymmärretä höykäsen pölläystä ja mahdolliset aiheelliset dokumentit hukutetaan kaikkeen massaan. Kaikki kielletyt kansiot ovat olleet vapaasti katsottavissa ja kuvattavissa 1980-luvulta lähtien ja sitä ennen ainakin 1960-luvulta lähtien pyynnöstä katsottavissa ja kopioitavissa Rautatiehallituksen arkistossa.

ESIMERKIT NYT KIELLETYISTÄ TUOREIMMASTA VANHIMPAAN

Rautatierakennusosaston arkisto Fb:74 1958 Pesiökylä-Taivalkoski rautatierakennus. Luulin, että liikenne on lakkautettu, mutta siellä taitaa olla joku salainen sähköratasuunnitelma. Aloitettu jo 1958??? Ei koskaan ollut kuvia ja tietoja Resiinassa Vääkiön-Taivalkosken salaisesta sähköradasta (varmaan sellainen häiverata, näkymättömyys tekniikkaa).

Rautatiehallituksen II arkisto Fb:578. Linja-auto ja muu yhdysliikenne 1933 (väärin nimetty (?) ainakin edellinen v. 1932 käsitteli vain linja-autoreittien liikennelupia ja VR:n lausuntoja liikennelupa-anomuksista). En ymmärrä miten vuoden 1933 liikennelupa-anomukset ovat kriittistä sähköratojen infraa. Kaikki on kumipyöräliikennettä ja vain lupa-asioita.

Rautatierakennusosaston I-sarja (piirroksia). Halusin Saimaan kanavan sähköistyssuunnitelman risteilyn SVR:n kanssa vuodelta 1913. SIIS YLI SADAN VUODEN TAKAA. On silloin tehty etevää sähköjohdonvetoa, kun se on uudelleen asetettu salassapidettäväksi.

TÄHÄN PITÄÄ OIKEASTI PUUTTUA. Asia on liian lähellä minua, jotta osaisin suhtautua tyynen rauhallisesti. Ja Resiinaan ja Vorgiin selitys mitä saa tutkia ja mitä ei.

tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 699


« Vastaus #12 : Eilen kello 22:11:22 »

Ymmärtääkseni Suomessa käytettyä rautateiden sähköistysjärjestelmää ei ollut olemassa 1930-luvulla eikä tietysti myöskään 1910-luvulla, joten ei kai näin vanhassa arkistomateriaalissa voida paljastaa teknisiä yksityiskohtia jostain sellaisesta, jota ei oltu vielä keksitty?
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Väylävirasto haluaa tehdä rautatiehistorian tutkimisen luvanvaraiseksi  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina