Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 359
|
« Vastaus #25 : Toukokuu 18, 2010, 12:14:13 » |
|
Onko suomalaiset bimboja tasoristeyksissä verrattuna ruotsalaisiin? Istun juuri noin 200km/h ajavassa X2000-junassa ja tässä on ohitettu useita tasoristeyksiä, joissa on hempulit puomit ja siveä-ääninen kello+valo. Autot odottaa aina kiltisti. Lundin ja Malmön välillä on kohta yksi tasoristeys, missä on aina jonoa, kun yksistään matkustajajunia menee 14 tunnissa. Ennen tasoristeystä on myös junilla merkkivalo, josta kuljettaja näkee varoituslaitteen toimivan ja osaa hiljentää ja tööttäillä, mikäli laitos ei toimi.
Vastaus kysymykseesi on valitettavasti myönteinen. Tukholman ja Göteborgin välillä ihmettelin muutama vuosi sitten samaa; vaikka tuolla välillä kulkee X2000-juna kerran tunnissa kahtasataa, rataosalla on tasoristeyksiä enemmän kuin ehtii laskea. Silti ei pelti rytise. Joko ruotsalaiset ovat meitä fiksumpia tai sitten heidän havaintokykynsä on parempi. Länsinaapurimme ovat tässä suhteessa fiksumpia, ja muutenkin heidän yleinen asenne tiellä liikkumiseen on toista luokkaa kuin suomalaisilla. Maantiellä hitaasti ajava väistää suosiolla ja oma-aloitteisesti tien oikeaan reunaan antaakseen ohitustilaa nopeammille, autoliikenne pysähtyy. kun jalankulkija lähestyy suojatietä jne.. En malta olla lisäämättä tähän samaa Karin vuoden 1954 kuvaa, jonka jo kerran lisäsin yhteen toiseen tasoristeysonnettomuusaiheiseen uutiseen.
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #26 : Toukokuu 18, 2010, 12:26:47 » |
|
Tänään Satakunnan Kansa kirjoittaa aiheellisesti myös veturinkuljettajan osasta otsikolla:
"Myös veturissa on aina uhri
Veturinkuljettaja Kari Kortesniemeä ei tarvitse innostaa puhumaan autoilijoiden käyttäytymisestä tasoristeyksissä. Itse mies on selvinnyt pitkän uran ilman kuolonkolareita, mutta työtovereiden kohtaamat onnettomuudet hän on ottanut sydämen asiakseen. Työsuojeluvaltuutettu tietää, mitä on sen vahvemman osapuolen hätä. Kahden nuoren menehtyminen tasoristeysonnettomuudessa Kokemäellä sunnuntaina nosti jälleen esiin keskustelun tasoristeyksien turvallisuudesta."
Loppuartikkeli on luettavissa vain Satakunnan Kansan painetusta tai näköisverkkolehdestä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kai Kilpi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 14
|
« Vastaus #27 : Toukokuu 18, 2010, 13:45:06 » |
|
No, yksityistiet ovat vähän kinkkinen juttu. Niilläkin olisi hyvä olla varoituslaitos - ja radanpitäjän laskuun. Halvaksi tulee kolareihin verrattuna. Mutta puomit yleisille teille ja vielä sellaista vanhaa mallia joka menee laidasta laitaan ja jossa on se ketjuverho alhaalla. Rakenne niin vahva että tarvitaan vähintään pillari edes vääntämään. Ja kunnon kovaääniset varoituslaitokset - vaikka sellaiset kuin oli Leppävaarassa ennen siltojen rakentamista! Tepsii varmasti. Se uudempi puolipuomi on aivan liian epävarma koska sen voi ohittaa tai ajaa läpi jolloin tilanne pahenee. Kunnon terästä eteen vain ja vakuutusehdot ajan tasalle!
Sen verran voisin kommentoida, että halvaksi tuo ideasi (varoituslaitos joka tasoristeyksessä) ei missään tapauksessa tule, koska ratamaailmassa mukana olleena tiedän, että puomilaitos paikalleen asennettuna maksaa reilu 100 k€ ja kun laskee Suomen vartioimattomien tasoristeyksien määrän, niin saadaan sellaisia summia mitä ei radanpitajältä löydy kun ei tahdo löytyä normaaliin radanpitoonkaan. Ja entäs ehdottamasi kovaääniset varoituskellot; ne varmaankin häiritsisivät radan varren asukkaita niin paljon että niistä alkaisi tulemaan valituksia radanpitäjälle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #28 : Toukokuu 18, 2010, 17:20:08 » |
|
Sen verran voisin kommentoida, että halvaksi tuo ideasi (varoituslaitos joka tasoristeyksessä) ei missään tapauksessa tule, koska ratamaailmassa mukana olleena tiedän, että puomilaitos paikalleen asennettuna maksaa reilu 100 k€ ja kun laskee Suomen vartioimattomien tasoristeyksien määrän, niin saadaan sellaisia summia mitä ei radanpitajältä löydy kun ei tahdo löytyä normaaliin radanpitoonkaan. Ja entäs ehdottamasi kovaääniset varoituskellot; ne varmaankin häiritsisivät radan varren asukkaita niin paljon että niistä alkaisi tulemaan valituksia radanpitäjälle. Halpaa se ainakin olisi verrattuna siihen että ihmishenkiä menee ja autoja ym romuttuu! Miten hinnoittelet ne? Ja kuinka aiemmin riitti mainiosti rahaa kaikkeen tuollaiseen? Eikä noille laitoksille tule tuollaista hintaa per kipale: metalliosat pari tuhatta yläkanttiin ja elektroniikka hiukan enemmän. Tietysti on kamalaa että pitää jättää pois kaikki kynnysrahat ja kestitykset.... Ja mitä niistä valituksista? Käräjille vain aiheettomasta ilmiannosta jos rupeavat jäkättämään liikaa ja alarajana kiloeuron sakot! Kyllä tepsii! Kuullostaa kovalta - mutta helpompaa kuin se kaikki kamaluus mitä yhdestäkin tasoristeysonnettomuudesta tulee. Ihan suoraan sanoen: vaikka jokaiseen tasoristeykseen laitettaisiin puomit kalleimman mukaan, ne olisivat maksaneet itsensä kerralla jo tämän nyt pääpuheenaiheena olevan onnettomuuden ehkäisyllä! //Korjattu lainaus
|
|
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 18, 2010, 18:52:27 kirjoittanut Teemu Peltonen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1794
|
« Vastaus #29 : Toukokuu 18, 2010, 20:03:37 » |
|
Onko suomalaiset bimboja tasoristeyksissä verrattuna ruotsalaisiin? Idän ja lännen raja kulkee Pohjanlahdessa. Suomessa on aivan selkeästi itäinen liikennekulttuuri. Puusta putoamisesta on vielä niin vähän aikaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1093
|
« Vastaus #30 : Toukokuu 18, 2010, 20:21:44 » |
|
Halpaa se ainakin olisi verrattuna siihen että ihmishenkiä menee ja autoja ym romuttuu! Miten hinnoittelet ne? Ja kuinka aiemmin riitti mainiosti rahaa kaikkeen tuollaiseen? Eikä noille laitoksille tule tuollaista hintaa per kipale: metalliosat pari tuhatta yläkanttiin ja elektroniikka hiukan enemmän. Tietysti on kamalaa että pitää jättää pois kaikki kynnysrahat ja kestitykset....
Tai sitten jätetään pois loppukin toimintavarmuus? Epäempaattisena ihmisenä sanon, että ihmisiä tuppaa kuolemaan, syystä ja toisesta tässä maailmassa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #31 : Toukokuu 18, 2010, 23:31:22 » |
|
Ja mitä niistä valituksista? Käräjille vain aiheettomasta ilmiannosta jos rupeavat jäkättämään liikaa ja alarajana kiloeuron sakot! Kyllä tepsii!
Minä kyllä mieluummin antaisin roimat sakot niille junan alle ajaville. Jos säilyvät hengissä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #32 : Toukokuu 19, 2010, 17:09:51 » |
|
Niinpä - ei kukaan jää tänne ikuisiksi ajoiksi. Mutta silti: mikä määrä inhimillistä tuskaa ja menetyksiä myös taloudellisesti jäisi tulematta jos puomit saataisiin. Kannattaa muistaa tämäkin: jos jonkun perheen jäsen tai parikin kuolee tuollaisessa täysin tarpeettomassa onnettomuudessa, myös perheen muut jäsenet kärsivät - ja sen kärsimyksen hintaa ei määrittele kukaan. Jo aivan varmasti tarvittava lääketieteellinen ja sosiaalinen apu maksaa kepeästi sen sata kiloeuroa hengeltä minkä joku väitti tällaisen laitoksen maksavan. Kaikki muu ansionmenetys ja sosiaaliapu - veronmenetyksistä mitään puhumattakaan! - tulee siihen vielä päälle.
Eli: eiköhän se puomi- ja varoituslaitoshomma tule sittenkin kaikkien yhteiseksi hyväksi: jäävät nekin ihmiset ja rahat muuhun käyttöön!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #33 : Toukokuu 19, 2010, 17:22:46 » |
|
Tänään Satakunnan Kansa kirjoittaa aiheellisesti myös veturinkuljettajan osasta otsikolla:
"Myös veturissa on aina uhri
Veturinkuljettaja Kari Kortesniemeä ei tarvitse innostaa puhumaan autoilijoiden käyttäytymisestä tasoristeyksissä. Itse mies on selvinnyt pitkän uran ilman kuolonkolareita, mutta työtovereiden kohtaamat onnettomuudet hän on ottanut sydämen asiakseen. Työsuojeluvaltuutettu tietää, mitä on sen vahvemman osapuolen hätä. Kahden nuoren menehtyminen tasoristeysonnettomuudessa Kokemäellä sunnuntaina nosti jälleen esiin keskustelun tasoristeyksien turvallisuudesta."
Loppuartikkeli on luettavissa vain Satakunnan Kansan painetusta tai näköisverkkolehdestä.
Tästä kertoi kertaalleen isäni nuorempi veli joka teki elämäntyönsä vetureissa; hän oli kaksi kertaa osallisena yliajossa: ensimmäisellä kerralla joskus 50-luvulla lämmittäjäkautenaan kun olivat Ristolla ja toistasadan akselin tavarajunalla tulossa pääradalla jossain Tikkurilan lähellä kun joku humalainen horjui radalle ja kaatui veturin eteen - löi kai päänsä kiskoon joten siihen jäi, eikä täydessä matkavauhdissa olevaa raskasta tavarajunaa saa edes hidastumaan sellaisella alta sadan metrin matkalla. Pillit huusivat ja jarrut lukossa mutta yli meni. No, siitä tuli heti pysäys ja virkavaltaa joka suunnalta. Esimies tuli ensimmäisten joukossa vaihtomiehet autossaan ja sen kummemmitta selittelyittä määräsi veturimiehet ja konduktöörin lähtemään lääkärin puheille - poliisi sai kiltisti odottaa kunnes se vaihe oli ohi. Kuukausi palkallista sairaslomaa siitä tuli. Seuraavan kerran sattui Dr12 kuljettajana ollessa 1960-luvulla: jossain ennen Hämeenlinnaa muuan nainen asettui tahallaan junan eteen niin lähellä että juuri ehti havaita jonkun olevan tiellä - ja perässä pikajuna + useampi kymmenen akselia, täysi matkavauhti luonnollisesti. Mitään ei siinäkään voinut tehdä kuin hätäjarrutuksen ja pillien huudatusta. Sairaslomaa siitäkin tuli. Pääsi hän siitäkin yli koska elämän oli jatkuttava. Ja siihen aikaan VR:n johto todella huolehti väestään! Eli: kun sattuu yliajo junalla, siitä tulee tuskaa niin monelle taholle etteivät monet arvaakaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 414
|
« Vastaus #34 : Toukokuu 19, 2010, 21:25:48 » |
|
Tästä kertoi kertaalleen isäni nuorempi veli joka teki elämäntyönsä vetureissa; hän oli kaksi kertaa osallisena yliajossa:
Näin se tulee aina esille se kysymys, miksi vetureihin ei asenneta iskun baareja vaimentavia kumipatjoja. Kun kerran vaaditaan kaiken maailman helvetin handsfreetä, suojakypäriä kävelijöille ja navigaattoreita dementikoille. Kyllä se on kunnia kuolla silloin, kun se aika tulee miten tulee. Joko hölmöyksistään tai luonnostaan. Harmi että noin nuorena mentiin, mutta olikohan näkyvyys sitä luokkaa että jollekin olisi voitu edes ahneuden ja omanhyvän keskellä maksaa palkkaa sen parantamiseksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #35 : Toukokuu 19, 2010, 22:45:56 » |
|
Tuosta Mikan kommentista muistui, että kokeiltiinkohan joskus 1980-luvulla (?) jossain Tve4-sarjan veturissa täyttyvää ilmapatjaa nokalla juuri näitä onnettomuuksia silmällä pitäen, vai suuniteltiinkohan vain asiaa - ainakin yksi Tve4 oli varattuna näitä testejä varten. Näistä asioistahan ei yleensä lapsille puhuttu, mutta eräs tapaus jäi mieleen 1950-luvun loppu-puolelta. Tr2 oli matkalla veturina, kun auto sattui saamaan aikaan tasoristeykseen ja raahautui jonkin matkaa mukana karja-auraan kiinnittyneenä - tietenkin kuljettajalta henki pois (ei muita matkustajia nimismiehen kyydissä). Pelastushenkilökunta soitettiin lähitalosta. Työnsä tehtyään, ehdottivat, että ruumishan siirtyisi vaivattomimmin tuossa Trumannin käyntisillalla läheiselle asemalle, josta saisi autokyydin eteenpäin - tästähän on muutama satametriä lähemmälle tielle vaikeakulkuista maastoa... jostain syystä veturimiehistö ei suostunut yhteistyöhön tällä kertaa. Itse taisin olla "väliinputoaja", -70 ja -80 luvuilla ei kyselty voinnin ja sairasloman tarpeen perään näissä tapauksissa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #36 : Toukokuu 20, 2010, 06:38:25 » |
|
Itse taisin olla "väliinputoaja", -70 ja -80 luvuilla ei kyselty voinnin ja sairasloman tarpeen perään näissä tapauksissa.
Niinpä - silloinhan se vouhotus "kannattavuudesta" alkoi ja oli hulluimmillaan. Aiemmin oli ehdoton laki että jos veturi, moottorivaunu tai ratatyökone ajoi ihmisen yli kuljettajalle ja muulle miehistölle tuli sairaslomaa - eihän tuollaisen kokenutta edes saanut päästää ohjaimiin ennen kunnon toipumista mutta jotenkin se vain unohtui siinä tulosvastuuvouhotuksessa...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2195
|
« Vastaus #37 : Toukokuu 20, 2010, 13:23:05 » |
|
Itse taisin olla "väliinputoaja", -70 ja -80 luvuilla ei kyselty voinnin ja sairasloman tarpeen perään näissä tapauksissa.
Niinpä - silloinhan se vouhotus "kannattavuudesta" alkoi ja oli hulluimmillaan. Aiemmin oli ehdoton laki että jos veturi, moottorivaunu tai ratatyökone ajoi ihmisen yli kuljettajalle ja muulle miehistölle tuli sairaslomaa - eihän tuollaisen kokenutta edes saanut päästää ohjaimiin ennen kunnon toipumista mutta jotenkin se vain unohtui siinä tulosvastuuvouhotuksessa... Eihän sinulla satu olemaan kysseisen lain säädösnumeroa, jotta voisin lukea alkuperäisen lakitekstin?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #38 : Toukokuu 20, 2010, 14:07:36 » |
|
Ei valitettavasti! Ja kertonut sukulainenkin lähti jo kymmenisen vuotta sitten viimeiseen junaansa...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Miika Rissanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 33
|
« Vastaus #39 : Toukokuu 20, 2010, 19:54:26 » |
|
Pakko todeta, että nykysuomessa vaarallisen tasoristeyksen ylittäminen on lähes aina oma vapaavalintainen päätös. Useimmiten löytyy turvallinen reitti, jos sitä haluaa käyttää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 583
|
« Vastaus #40 : Toukokuu 20, 2010, 22:14:57 » |
|
Tai sitten Suomalaiset ovat vaan niin hiton jäykkäniskaisia tasoristeyksissä, ei katota mihinkään suuntaan, tuijotetaan vaan eteenpäin, eikä sitä autokoulussakaan tarpeeksi jankata päähän, miksi tasoristeystä pitää kunnioittaa! Liikennevirasto rakentaa tällä hetkellä tasoristeyksien (pitkälti vartioituja) tilalle yli-ja alikulkuja, myös paikoilla jossa nopeuden nostaminen >140 km/h ei tule edes kyseeseen. Investointi moisiin on turhaa, mikäli ihmiset eivät osaa käyttäytyä vartioimattomissa tasoristeyksissä, koska aina niitä vaan on ja tulee olemaan. Ihmiset on vaan niin jääräpäitä, eikä opita ennen kuin kolahtaa, eikä silloinkaan muuten kuin vaan jos omakohtaisesti kolahtaa. Ruotsi on esimerkkimaa, josta pitäsi ottaa mallia tämän maan raideliikenteeseen monessa suhteessa. Ex-Banverketillä, nykyisella Trafikverketillä, on kantaaottava ja suora tapa vaikuttaa ihmisiin, toisin kuin Liik-enne-vira-sto:lla ja TraFi:lla. Katsokaapa nyt vaikka näitä: http://www.youtube.com/watch?v=hrZ40qXcjxshttp://www.youtube.com/watch?v=nx7XcHrK7FIhttp://www.youtube.com/watch?v=HFY3rKkjpy0Voi vaan miettiä että mikä on noiden tehokkuus verrattuna tehottomaan tasoristeyskampanjaan ja sen videoon: http://www.rhk.fi/rataverkko/tasoristeykset/varo_tasoristeysta-varsinkin_s/http://www.youtube.com/watch?v=k_S1WZZzsJkTämä Suomalainen video on liikaa informaatiota sisältävä pätkä jota ei tavan talliainen jaksa katsoa loppuun asti, sen sijaan Ruotsalaisten tekemät vastaavat videot ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa.
|
|
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 21, 2010, 13:11:04 kirjoittanut Oskari Kvist »
|
tallennettu
|
|
|
|
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 513
|
« Vastaus #41 : Toukokuu 21, 2010, 13:43:01 » |
|
Onko suomalaiset bimboja tasoristeyksissä verrattuna ruotsalaisiin? Istun juuri noin 200km/h ajavassa X2000-junassa ja tässä on ohitettu useita tasoristeyksiä, joissa on hempulit puomit ja siveä-ääninen kello+valo. Autot odottaa aina kiltisti. Lundin ja Malmön välillä on kohta yksi tasoristeys, missä on aina jonoa, kun yksistään matkustajajunia menee 14 tunnissa. Ennen tasoristeystä on myös junilla merkkivalo, josta kuljettaja näkee varoituslaitteen toimivan ja osaa hiljentää ja tööttäillä, mikäli laitos ei toimi.
Tuoreita tilastoja tuntuu olevan vaikea löytää, mutta näyttäisi siltä, että eniten 'bimboja' on kuitenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa: http://www.eea.europa.eu/publications/ENVISSUENo12/page012.html(kohta "Rail transport fatalities (non-passengers)")
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #42 : Toukokuu 21, 2010, 18:51:23 » |
|
Nuo ruotsalaiset videot ovat erinomaisia! Niistä tulee asia hyvin selväksi.
Tuo linkattu suomalainen video sitten... Mun mielestä se on vielä parempi. Suurin osa tasoristeysonnettomuuksista kuitenkin tapahtuu juuri niin kuin videossa näytetään, ei pariskunnan pussaillessa raiteilla. Lopputeksti "Tänään juna ei ollut ajoissa" ei kuitenkaan ehkä ole paras mahdollinen. Minulle ainakin tulee mieleen: "jahas, juna oli jopa pari tuntia myöhässä ja sattui siksi nyt kohdalle", vaikka useammin kyse taitaa olla epäsäännöllisesti tai poikkeuksellisesti kulussa olevasta junasta. Suomalaisen valistusmainoksen nähnyt saattaa ajatella, että kun kerran tapana on kulkea tasoristeyksen yli 3 tuntia ennen päivän ensimmäisen junan kulkuaikaa, ei juuri tässä tapauksessa niin vaaraa ole. Läpi vaan. Monet suomalaiset eivät tiedä, että tavarajunillakin on aikataulut. Mutta, ne jotka tietävät, eivät välttämättä tajua että niitä tavarajunia on myös "aikataulujen ulkopuolella", tarpeen mukaan. Ehkä lopputeksti olisi siis voinut olla: "Tänään oli kulussa ylimääräinen juna" tai jotain. Esimerkkivirkkeeni tosin kuulostaa niin byrokraattiselta, että.. Mutta tuolta pohjalta voisi joku asiantunteva markkinoija jotain nasevampaa virittää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #43 : Toukokuu 21, 2010, 21:11:37 » |
|
Toisinaan näkee kuljettajan tuijottavan liikenteessä liikaakin navigaattoriinsa, jolloin muun liikenteen tarkkailu herpaantuu. Kuinka monta tasoristeysonnettomuutta sen vuoksi on päässyt tapahtumaan, on vaikeampi kysymys.
Kun kuitenkin navigaattoreihin ohjelmoidaan kaikkea muutakin tilannetietoa, kuten kameravaroituksia jne, ei varmasti olisi mahdoton temppu tallentaa karttapohjiin tasoristeysvaroituksia. En ainakaan ole törmännyt navigaattoriin jossa tällaista ominaisuutta olisi.
Se kuitenkin pelastaisi vuorenvarmasti enemmän ihmishenkiä kuin paperinmakuinen turvallisuuskampanjointi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #44 : Toukokuu 21, 2010, 22:34:58 » |
|
Toisinaan näkee kuljettajan tuijottavan liikenteessä liikaakin navigaattoriinsa, jolloin muun liikenteen tarkkailu herpaantuu. Kuinka monta tasoristeysonnettomuutta sen vuoksi on päässyt tapahtumaan, on vaikeampi kysymys.
Kun kuitenkin navigaattoreihin ohjelmoidaan kaikkea muutakin tilannetietoa, kuten kameravaroituksia jne, ei varmasti olisi mahdoton temppu tallentaa karttapohjiin tasoristeysvaroituksia. En ainakaan ole törmännyt navigaattoriin jossa tällaista ominaisuutta olisi.
Minä harvoin kieltäni huulien ulkopuolella vilautan, toista miellytän tai mitään muutakaan ylistän, mutta tämä on kyllä pirun hyvä idea. Ei kun soitto 118:aan ja pyydä yhdistämään yhdelle "Tompalle" -anteeksi, kenelle? "No laita vaikka Tomtompalle". Totta puhuen, toi olisi kyllä pirusti fiksumpi idea kuin se, että navigaattori näyttää peltipoliisit, mahdolliset ruuhkat ja keppanakapakat. Mitä noihin mainitsemiisi nuorison säkkipäässäajoihin tulee, valitettavasti tämä navisukupolvi koskee mun nähdäkseni kaikkia muita kuin rautatieläisiä. Tätä keskustelua toki voi jatkaa vaikka pilvin pimein, joten ainakin osaltani tämä lienee himpan verran väärä ketju tähän hommeliin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #45 : Toukokuu 24, 2010, 00:17:22 » |
|
Kun kuitenkin navigaattoreihin ohjelmoidaan kaikkea muutakin tilannetietoa, kuten kameravaroituksia jne, ei varmasti olisi mahdoton temppu tallentaa karttapohjiin tasoristeysvaroituksia. En ainakaan ole törmännyt navigaattoriin jossa tällaista ominaisuutta olisi.
Kun niissä saamarin vehkeissä olisi edes rautatiet. Esimerkiksi TomTomin "ajantasaisissa" kartoissa ei edelleenkään ole merkkiäkään Kytömaa-Hakosilta-radasta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #46 : Toukokuu 24, 2010, 10:16:29 » |
|
Kun kuitenkin navigaattoreihin ohjelmoidaan kaikkea muutakin tilannetietoa, kuten kameravaroituksia jne, ei varmasti olisi mahdoton temppu tallentaa karttapohjiin tasoristeysvaroituksia. En ainakaan ole törmännyt navigaattoriin jossa tällaista ominaisuutta olisi.
Kun niissä saamarin vehkeissä olisi edes rautatiet. Esimerkiksi TomTomin "ajantasaisissa" kartoissa ei edelleenkään ole merkkiäkään Kytömaa-Hakosilta-radasta. Tasoristeysvaroitus pitäisi nimenomaan olla vakiona kaikissa navigaattoreissa, muuten se ei pelasta yhtään ihmishenkeä. Jos näkee niin paljon vaivaa että lataa tasoristeystiedot naviinsa, osaa todennäköisesti varoa junaa muutenkin. Kyllä kai tomppa-tompalle voi antaa aivan vapaasti palautetta ja ideoita. Pannaanpa asia hautumaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kjell Knapas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 84
|
« Vastaus #47 : Toukokuu 24, 2010, 14:34:23 » |
|
Komppaan edellistä kirjoittajaa täysin. Hieman vastaavasti onnettomuustutkintakeskus suositti erään tutkinnan yhteydessä postiautoille jaettavan postin väliin tasoristeysvaroituksia asianomaisiin kohtiin. Mielestäni erittäin asiallinen suositus, mutta en tiedä miten siinä kävi, eli onko noudatettu.
Onnettomuustutkintakeskus peräänkuulutti yhden tutkinnan yhteydessä myös tutkimusta viheltimien käytön hyödyistä tasoristeyksissä. Sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään. Maassamme oli pitkään veturinkuljettajat erillisin viheltämismerkein tietyissä tasoristeyksissä velvoitettu antamaan varoitusvihellys. Sitten järjestelmän toimivuus ja käyttö vähitellen mureni varsinkin Etelä-Suomessa syistä joita en oikein tiedä, ja lopulta viheltämismerkki poistettiin junaturvallisuussäännöstä vuonna 2005. Yhdysvalloissa monissa paikoissa kuljettajat on ankaran edesvastuun nojalla velvoitettu antamaan varoitusvihellyksiä, eikä mitä tahansa töräyksiä, vaan äänekkäillä viheltimillä kunnon varoituksia, joiden kaava on muistaakseni pitkä - pitkä - lyhyt - pitkä. Vaan täällä on toisin - halutaan elää hiljaisuudessa, joissain tapauksissa ihan selkeästi turvallisuuden kustannuksella.
Jopa tällä foorumilla tunnutaan nyt ajattelevan, että tasoristeyksen poistaminen sekä sellaiset puomit, joita ei voi kiertää tai jyrätä ilman vahinkoa autolle, ovat parhaat tai peräti ainoa keino parantaa tasoristeysturvallisuutta. Se on surullinen päivä, koska ilmentää varsinaista holhousasennetta, siis sellaista, että ihmisiä on varjeltava heiltä itseltään. Tällöin ollaan (ja maassamme ikävä kyllä rautatieturvallisuusasioissa hyvin pitkälle ollaan) menossa psykologisesti erittäin huonoon suuntaan. Mitä enemmän holhotaan, sitä enemmän sattuu vahinkoja sitten kun holhousta ei ole, vaan itse pitäisi olla tarkkana. Nämäkin turmat sattuivat kokonaan vartioimattomissa tasoristeyksissä. Esimerkiksi matkustajajunien oviin pätee ihan sama: VR:n edustajakin sanoi muutama kuukausi sitten Hesarissa, että vasta viime vuosina ihmisiä on alkanut putoilla junista, vaikka rautatieliikennettä on ollut maassamme toistasataa vuotta. Miksi näin? Koska alettiin holhota lukitsemalla ovet matkan ajaksi. Tällöin psykologisesti: jos oven saa auki, siitä voi mennä, joten turman vaara on suuri, jos ovilukitus on pois päältä.
Tasoristeyksissä riittäisi hyvin pitkälle pelkät normaalit liikennevalot tieliikenteelle, jos puomeja ei olisi juuri missään. Pelkkiin ilmaisinsilmukoihin perustuvat liikennevalot voisi rakentaa myös yksityisteille, koska yhden erkoilla ohjatun puomilaitoksen hinnalla tällaisia saataisiin satoja. Järjestelmässä pitäisi tosin olla radan suuntaan myös valot, joista vek näkisi tieliikenteen liikennevalojen asennon. Jos asento olisi väärä, pitäisi viheltää. Minun ratkaisu olisi, että puomit pois ja tämä tilalle kaikkiin tasoristeyksiin radoille, joilla junia kulkee enemmän kuin vaikka 2/vrk. Hiljaisemmille radoille riittäisi ne viheltämismerkit ja amerikkalaistyylinen kunnon varoitusvihellys. Jos sitten joku kävelee tai ajaa alle punaisia valoja päin tai varoitusvihellyksestä huolimatta, se on hänen murheensa. Varmaan tulee tapahtumaan monta kertaa, kunnes asenteet korjaantuvat. Mutta ne psykologisesti katsoen voivat korjaantua vain, ellei holhota. Ja sitten kun asenteet ovat oikeita ja järjestelmä toimii, turmia ei paljoa tapahdu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 914
|
« Vastaus #48 : Toukokuu 24, 2010, 16:31:04 » |
|
Hieman vastaavasti onnettomuustutkintakeskus suositti erään tutkinnan yhteydessä postiautoille jaettavan postin väliin tasoristeysvaroituksia asianomaisiin kohtiin. Mielestäni erittäin asiallinen suositus, mutta en tiedä miten siinä kävi, eli onko noudatettu.
Kuolemaan johtanut tasoristeysonnettomuus Närpiössä 17.1.2007Jaettavan postin väliin voitaisiin laittaa vaarallisesta paikasta varoittava merkki, mikä havahduttaisi postinjakajan hänen tullessaan vaaralliseksi havaittuun kohtaan reitillä. [B1/07R/S225]Itellan antamassa lausunnossa on todettu, että ko. suositus on jo toteutettu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|