IC12 hajosi, matkustajat Z-junaan

[Juha Vuorinen]

Kahden semi-hajoamisen jälkeen IC12:sta keulalla ollut Sr1 laukesi lopullisesti jonnekin ksutsiin Mäntsälän ja Hakosillan välille. Allekirjoittanut ja muut matkustajat pääsivät lopulta jatkamaan illan viimeisellä Lahdesta lähteneellä Zetorilla kohti määränpäitään; 273 odotti pohjoiseen menijät Keravalla, rantaradan matkustajat ottivat taksin VR:n piikkiin.

Kiitos IC12 kipparille jaksamisesta ja hyvästä tiedotuksesta. Niin ja kuskille siitä, että fiksasi kaalihäkin kahdesti.

[Miika Rissanen]

Kuljettajan mukaan veturissa oli viallinen pääkytkin. Sitä ei lopulta saatu sulkeutumaan ollenkaan.

[Harri Junttila]

Aina se ei vaadi isoa vikaa, mutta hajonnut pääkytkin kyllä estää matkanteon ja kaiken muunkin varsin tehokkaasti. 

[Topi Lajunen]

Kuljettajan mukaan veturissa oli viallinen pääkytkin. Sitä ei lopulta saatu sulkeutumaan ollenkaan.

Saman kuljettajan mukaan vikana itse asiassa oli se, että pääkatkaisijaa ei saatu sulkeutumaan. Tämä voi viitata joko Miikan mainitsemaan vialliseen pääkatkaisijaan, tai myös pääkatkaisijan sulkupiirin eheyden puutteeseen, joka taas voi johtua melko monesta eri asiasta. (Tiettyjen sähköturvallisuuskriittisten laitteiden pitää olla kunnossa, jotta pääkatkaisimen voi sulkea.)

Kyseinen laite on nimenomaan "pääkatkaisija", ei "-kytkin". Katkaisijalla on kyky katkaista oikosulkuvirta, jota kytkimellä ei välttämättä ole. Mikäli laitteella ei ole varmaa kykyä katkaista edes käyttövirtaa, kyseessä on "erotin". Suurjännitekytkimiä taasen kutsutaan kontaktoreiksi. Joku sähköasiantuntija korjatkoon, jos meni metsään

[Pasi Nousiainen]

Ja tänään hyytyi IC 5;n veturi Kouvolan jälkeen. 

[Iiro Laiho]

Suurjännitekytkimiä taasen kutsutaan kontaktoreiksi.

Kontaktori on periaatteessa suuri rele, jota käytetään suurten virtojen ja/tai jännitteiden ohjaukseen.

[Olli Aalto]

Niin, esim. 12V ohjausvirtapiirissä olevaa muutaman ampeerin virran kytkevää kutsutaan nimenomaan releeksi, mutta monen kotoa löytyvää 400V jännitteen sähkölämmitykselle kytkevää taas kontaktoriksi.

Ehkä hieman offtopic-kysymyksiä perään asiantuntijoille:

1. Miten katkaisija erottimesta sitten rakenteellisesti eroaa kun se kykenee katkaisemaan kiloampeerien oikosulkuvirran, kun taas erottimelle tekee tuskaa jo sormilla laskettavien ampeerien katkaisu? Ainakin erottimella on kuitenkin mahdollista saada luotettavan näkyvä avausväli aikaan..

2. Vaunuissa on kytkin jossa esim. kilpi "paristoerotin F1a2", ja niiden kotelossa lukee akustokytkin. Onko tämä akun vaunun sähköjärjestelmästä erottava kytkin siis rakenteellisesti erotin, jota ei tulisi avata/sulkea kun on kuormaa päällä? Tähän ainakin viittaa kielto "Paristoerottimen avaaminen on kielletty akustovaraajan ollessa kytkettynä ulkoverkkoon".

[Osmo Tietäväinen]

Tuossa 1. kohdassa Olli olet oikeassa tuon erottimen näkyvästä avausvälistä. Erottimen ja katkaisijan toinen olennainen ero on virrallisena katkaisu-/avausvaiheessa syntyvän valokaaren sammutus. Katkaisijoissa valokaari voidaan sammuttaa esim. magneettipuhalluksella. Varsin hyvä selvitys, vaikkakin välijännitepuolelle painottuvana, löytyy linkistä: http://www.tkk.fi/Yksikot/Laiva/Opinnot/Kurssit/Kul-24.4410/pdf/Luku_2.6.pdf

[Topi Lajunen]

Rautatiekaluston pääkatkaisijoita on ainakin Suomessa pääasiallisesti kahta eri tyyppiä. Vanhempaa mallia löytyy Sm1/2- ja Sr1-kalustosta, ja siinä avaushetkellä kiskaistaan kontaktipinnat nopeasti erilleen ja hönkäistään paineilmalla mahdollinen valokaari sammuksiin. Uudemmassa kalustossa sen sijaan käytetään VCB:itä (Vacuum Circuit Breaker), jossa nimensä mukaisesti aukeava rako on tyhjiössä, jolloin sähköllä ei ole välissä ilmaa jota ionisoida.