Talvi alkaa hyvin

[Lari Nylund]

Junaturvallisuus on jäänyt koko suomalaisessa julkisessa keskustelussa, täällä Vorgissakin, aivan pimentoon. Asiahan on juuri niinkuin Lari kirjoittaa, Suomen rautateillä tingitään mieluummin täsmällisyydestä kuin turvallisuudesta. Mietitäänpä, milloin viimeksi Suomessa on tapahtunut vakava kahden junan yhteenajo?

Täsmällisyys- ja turvallisuustilastot pitäisi tosiaan muistaa pistää joskus rinnakkain, kun otetaan puheeksi kuinka hirveää tämä Suomen junaliikenne on... Täsmällisyydestä on puhuttu jo aivan tarpeeksi, joten tässä turvallisuuden faktatietoa http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenteentilastot, http://www.onnettomuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;%20filename=2002-2010%20fi.pdf&SSURIsscontext=Satellite%20Server&blobwhere=1284991380633&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf.

Tutkintaselostukset tapahtumista ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa ja itsellä on ainakin tapana tutustua niihin ammattitaidon kehittämismielessä. Lukemalla mitä on tapahtunut, miten on toimittu ja miten suositellaan toimimaan, ovat asioita joista jokainen voi ottaa opiksi toimintamallia miettiessään onnettomuustilanteessa.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne

Viimeisin A-tutkimus eli suuronnettomuus tapahtui Jyväskylässä 6.3.1998
http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne1998

[Teemu Mykkänen]

Muistatko mitä VR lupasi?
Viime talven junakaaos muistui tänään mieleen, kun junat myöhästelivät Etelä-Suomessa. Muistatko vielä, mitä VR lupasi?

Näin VR lupasi lokakuussa:

1. Kaluston kunnossapito tehostuu

2. Ratapihojen puhdistus nopeutuu

Viime talven kokemusten pohjalta VR-konserni ja Liikennevirasto ovat yhteistyössä päivittäneet muun muassa ratapihojen lumisuunnitelmat. Esimerkiksi lumen nopeaa poistamista ratapihoilta parannetaan. Kriittisimmät yksittäiset kohdat ovat Helsingin ja Ilmalan ratapihat, joiden häiriöt heijastuvat koko Suomeen.

Ja joku virasto taisi luvata aloittaa esiselvityksen suunnitelmasta, jotta myös ratojen lumenpoistoon
ryhdyttäisiin hieman aikaisemmin.

Tähän mennessä ainakaan Rantaradalla ei ole aurauskalustoja näkynyt, ja junien pohjat,
letkut yms. yltävät jo lumeen saakka. Eikös edellistalven jälkeen laadittu virallinen
meriselitysdokumentti todennut, että myös ratojen aurauksella vähennettäisiin kaluston
rikkimenemisriskiä ja kaluston sulatustarvetta?


Teemu (tm)

[[Tunnus poistettu]]

Ottamatta kantaa yhteenkään tämän aiheen kommenttiin, kummastelen sitä, että suomalaiset eivä tiedä, että talvella sataa usein lunta joka vaikeuttaa jokseenkin kaikkea liikennettä.

[Eero Heinonen]

Yleisraadio lähestyi aihetta luullakseni vorg-raatia miellyttävällä tavalla tiistain Puoli seitsemän -ohjelmassa, kohdasta 12.50 eteenpäin: http://areena.yle.fi/video/1471065 Suosittelen! 

[Ari Palin]

Junaturvallisuus on jäänyt koko suomalaisessa julkisessa keskustelussa, täällä Vorgissakin, aivan pimentoon. Asiahan on juuri niinkuin Lari kirjoittaa, Suomen rautateillä tingitään mieluummin täsmällisyydestä kuin turvallisuudesta. Mietitäänpä, milloin viimeksi Suomessa on tapahtunut vakava kahden junan yhteenajo?

Viimeisin A-tutkimus eli suuronnettomuus tapahtui Jyväskylässä 6.3.1998
http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne1998

Jyväskylässä oli toki kyseessä vakava 10 henkeä vaatinut onnettomuus, muttei kahden junan välinen. Edellinen kahden junan välinen kuolonuhrin vaatinut onnettomuus Suomessa on tainnut tapahtua vuonna 1974, jolloin Keravalla N-juna ja Dr13-vetoinen tavarajuna ajoivat yhteen. Korjaus: Vuonna 1977 tapahtui Mommilassa kahden junan törmäys, jossa muistaakseni veturinkuljettaja kuoli.

[Lari Nylund]

HS: Lumi lyhentää ja hidastaa junia

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/lumi_lyhentaa_ja_hidastaa_junia/


Muuten tällä hetkellä perjantain aamuliikenne näyttää sujuvan hyvin. Kaukoliikenteessä Helsingissä pieniä viivästyksiä, mutta puhutaan parista minuutista ja lähiliikenteessä ainoastaan kello 6.00 Karjaalta lähtenyt Y-juna Helsinkiin yli 10 min myöhässä Karjaa-Kirkkonummi välin sääolosuhteista johtuen.

[Kimmo Säteri]

Niin paljon kuin matkustajat purnaavat täällä Helsingin seudulla junien myöhästelystä, niin on hyvä miettiä että onkos vastaavasti matkustajien toiminta aina niin täydellistä? Lähes joka aamu tulee todistettua tilannetta, jossa matkustajat juoksevat jo lähdössä olevaan junaan, joka tietenkin odottaa näitä mattimyöhäisiä. Ja niinpä joskus myöhästytään aikataulun mukaisesta lähtöajasta kyseiseltä asemalta. Seuraavalla asemalla mahdollisesti sama juttu edessä...
Ja selvyyden vuoksi: tätä tapahtuu sellaisillakin asemilla, joilta kulkee junia ruuhka-aikaan 12  / suunta tunnissa. Seuraavaa junaa ei siis välttämättä joutuisi odottamaan kovinkaan kauan.

Myös ainakin Tikkurilan asemalla tulee varsin usein todistettua tilannetta, jossa lähtöään odottavalla I-junalla on ovet sepposen selällään näin pakkaskeleilläkin. Onko se niin vaikeaa painaa sitä "sulje" nappia sen jälkeen, kun on kiivennyt junan kyytiin? Kotioloissa ehkä jopa mietitään, syntyykö lämpöhukkaa kun pidetään ovia auki talvipakkasillakin...

[Olli Keski-Rahkonen]

Muistatko mitä VR lupasi?
Viime talven junakaaos muistui tänään mieleen, kun junat myöhästelivät Etelä-Suomessa. Muistatko vielä, mitä VR lupasi?

...

Kun lainataan tekstiä jostakin, on vähintäänkin kohtuullista kertoa tiedolle lähde. Tässä tapauksessa koko Juhan viesti on suora sitaatti Iltalehden artikkelista: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112412758359_uu.shtml

[Toni Hartonen]

Tämä "Ruotsissa kaikki on niin paljon paremmin" nyt tuntuu olevan vain sellainen vorgin ainainen löpinä... Onhan se ruoho aina aidan takana vihreämpää ja leipäkin maistuu leivälle jne jne jne... Eiköhän meillä ole kuitenkin loppupeleissä molemmissa maissa melkoisen hyvät oltavat..? Liikenne perustuu turvallisuuteen ja mikäli turvallisuutta ei ole mahdollista saavuttaa ilman tinkimistä, niin tinkiminen tapahtuu täsmällisyydestä - ei turvallisuudesta.

Mutta poikkeustilanteiden hallinta on se mikä "meillä" tökkii..Informaatiota ei saada asiakkaalle. Turvallisuuteen tällä ei ole merkitystä. Kyse on asenteesta.

[Lari Nylund]

Omakohtainen matkustuskokemus perjantaina kello 16 jälkeen Oulunkylästä Helsinkiin (kiskon katkeaminen Hki-Psl välillä):

Saavuin Oulunkylän asemalle kävellen pohjoisen suunnasta. Ehdin nähdä kaksi lähijunaa matkalla asemalle, mutta junan perään ei lähdetä juoksemaan. Molemmat menivät noin 5 min välein (I- ja K-junat). K-juna jäi kuitenkin seisomaan muutamaksi minuutiksi asemalle, jota lähestyin rauhallisesti kävellen - arvasin, että jotain on pielessä.

K-juna lähti noin kello 16:15 ja olin asemalla pari minuuttia myöhemmin. Informaationäytöt osoittivat seuraavien junien olevan aikataulustaan 3-5 min myöhässä molempiin suuntiin. Pienen hetken odoteltuani kuulin ensin automaattikuulutukset myöhässä kulkevasta I-junasta Tikkurilaan (lähtö 16:20, arvioitu lähtöaika 16:24) ja K-junasta Helsinkiin (arvioitu lähtöaika 16:38). Ihmetytti tuo K-junan myöhästymisen suuruus, koska Pukinmäen kohdalla pystyi näkemään jo etelään saapumassa olevan lähijunan. Laiturinäytössä luki I Helsinki 16:20 -> 16:24.

Ennen I-junan saapumista tuli vielä Helsingin liikenteenohjauskeskuksen informaatiovastaavan tiedotus "Junaliikenne myöhästelee ohjausjärjestelmän vian vuoksi, pahoittelemme häiriötä" kahdesti.

Tuon seitsemän minuutin aikana, jonka vietin Oulunkylän asemalla kolmen minuutin sijasta sain siis tietoa asiasta:

- infomonitoreista (tieto piti paikkaansa eli 16:20 I-juna Helsinkiin saapui ja lähti 16:24)
- laiturinäytöistä
- automaattikuulutus (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) tosin K-junan tilanteesta, ei I-junasta.
- henkilökohtainen yleistiedotus tilanteen syystä (suomeksi)

Matkan aikana juna pysähtyi muutamiksi sekunneiksi Pasila V-asetinlaitteen kohdalla odottamaan kulkutien vapautumista ja Helsinginkadun sillan kohdalle kolmeksi minuutiksi. Näissä tapauksissa jälkimmäisen aikana kuljettaja tiedotti asiasta "Hyvät matkustajat, odotamme hetken tuloraiteen vapautumista" kuulutuksella.

Toisin sanoen, tässä tapauksessa voisin sanoa poikkeustilanteessa tiedottamisen olleen erinomaisella tasolla.

Kun tilannetta seuraa oman työskentelyn, matkustajan ominaisuudessa matkustaessaan ja rautatieharrastajana niin kyllä minä ainakin näen tilanteessa huomattavaa parantumista viimeisten vuosien kuluessa. Kriittisyyttä pitää tietenkin olla, mutta esimerkkitapauksessani parantamisen varaa olisi ollut ainoastaan, jos asemalla olisi joku ollut antamassa henkilökohtaisen kirjallisen tiedotteen asiasta käteen ja samalla kupin lämmintä juotavaa...

Haluan uskoa myös siihen, että kyllä sitä tietoa on tarjolla mikäli sitä haluaa nähdä tai kuulla. Valitettavan useissa tapauksissa "mitään tietoa ei ole annettu" kommenttien takaa löytyy mp3-soittimen kuulokkeet korvilla nenä kiinni lehdessä olevia... No, löytyyhän se tieto siitä lehdestä - ainakin seuraavana päivänä tekstiviestipalstalta 

Poikkeustilannekuulutuksen perusrakenne:
- kohtelias aloitus ja esittäytyminen
- mitä on tapahtunut
- mistä syystä
- arvio tilanteen kestosta

Esimerkiksi:
"Hyvät matkustajat, tässä puhuu junan johtava konduktööri/kuljettaja (halutessaan nimi). Olemme pysähtyneet _____n ja _____n välille. Liikenteeohjauskeskuksesta tms. saadun tiedon mukaan junaliikenteeseen aiheutuu toistaiseksi häiriötä _____n vuoksi. Tilanteen arvioidaan vaikuttavan liikenteeseen seuraavan __ - __ min ajan. Pahoittelemme häiriötä ja kerromme Teille lisätietoja __ min kuluttua, mikäli tilanne jatkuu".

Esimerkkikestoja:
<  5 min: Ruuhkaa radalla: Tuloraiteen vapautuminen, muu liikenne, junakohtaus.
< 15 min: Yhteysjunan odotus, liikenteenohjausjärjestelmän resetointi.
< 45 min: Henkilövahinko ja siitä aiheutuva liikennekatkos viranomaisten toimesta.

Poikkeustilanteet ovat aina yksilöllisiä, eikä niissä toimista varten ole mitään valmista kaavaa. Henkilökunta kerää tietoja tilanteesta mahdollisuuksien mukaan pienistä palasista (yleistiedote Raili-puhelimen välityksellä, tekstiviesti häiriöstä, infojärjestelmät laiturialueilla) ja tämän vuoksi voimme hyvinkin olla alkuvaiheessa samassa tilanteessa kuin asiakkaat ("missä lienee pysähdyksen syy..."). Siitä alkaa haaste, johon pitää olla aina valmiina. Tämä ei ole mikään "puolustuksen puheenvuoro", vaan näkemys toisesta suunnasta tilanteista.

Linjaradiojärjestelmän lähiaikoina poistuessa käytöstä kokonaan, on erittäin tärkeään rooliin nousemassa liikenteenohjaajien mahdollisuus antaa välittömästi häiriöalueella oleville junille yleistietoa ryhmäpuheluna. Tämän kuulee jokainen Raili-puhelinta käyttävä rautatieläinen (liikenteenohjaajat, kuljettajat ja konduktöörit) saman aikaisesti, jonka jälkeen asiakkaille on mahdollista välittää tietoa tapahtuneesta. Muussa tapauksessa ihmettelevät asiakkaat ja asiakaspalvelijat, että missä mennään, koska linjaradiojärjestelmän aikana ongelmista pystyi saamaan tietoa linjakanavaa kuuntelemalla. Nyt ainoa mahdollisuus on tuo em. ryhmäpuhelu.

[Lari Nylund]

Mites tämä nyt on mahdollista, että Ruotsissa on ongelmia? Jutussa mainitaan läheltä piti-tilanne tasoristeyksessä Ystadissa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Sankka+lumisade+ajoi+Ruotsin+tieliikenteen+sekasortoon/1135261962810

[[Tunnus poistettu]]

Toisin sanoen, tässä tapauksessa voisin sanoa poikkeustilanteessa tiedottamisen olleen erinomaisella tasolla.

Kun tilannetta seuraa oman työskentelyn, matkustajan ominaisuudessa matkustaessaan ja rautatieharrastajana niin kyllä minä ainakin näen tilanteessa huomattavaa parantumista viimeisten vuosien kuluessa. Kriittisyyttä pitää tietenkin olla, mutta esimerkkitapauksessani parantamisen varaa olisi ollut ainoastaan, jos asemalla olisi joku ollut antamassa henkilökohtaisen kirjallisen tiedotteen asiasta käteen ja samalla kupin lämmintä juotavaa...

Täytyy sanoa, että tämä oli äärimmäisen nokkelasti kirjoitettu viesti kaikkine nyansseineen. Harva varmaankaan kiinnitti huomiota siihen, että Lari ei edes pilkulla kritisoinut VR:n tai Liikenneviraston tiedottamista. Ei sillä, että tikusta pitäisi tehdä asiaa, mutta jotenkin tulee kehuähky, kun kaikki hommat on hoidettu niin vimpan päälle hienosti, että edes paratiisissa (lue: Pohjois-Koreassa) ei ole näin hyvällä mallilla asiat.

Tekstissä ei sinänsä ole mitään vikaa, ulosanti on jees, mutta jotenkin tuo setti näyttää liikaa tältä sympoolilta: http://www.vr.fi/images/vrlogo.png

[Lari Nylund]

Tekstissä ei sinänsä ole mitään vikaa, ulosanti on jees, mutta jotenkin tuo setti näyttää liikaa tältä sympoolilta: http://www.vr.fi/images/vrlogo.png

"Tekstissä ei sinänsä ollut vikaa", mutta se oli minun kirjoittama.  Jos tuon esimerkkimatkan perusteella matka näyttää linkittämältäsi logolta, niin tilanne on hallinnassa. Hyvää ja aurinkoista talvipäivää!

[[Tunnus poistettu]]

Tekstissä ei sinänsä ole mitään vikaa, ulosanti on jees, mutta jotenkin tuo setti näyttää liikaa tältä sympoolilta: http://www.vr.fi/images/vrlogo.png

"Tekstissä ei sinänsä ollut vikaa", mutta se oli minun kirjoittama. 

Kirjoittajasta ei ollut kyse tässäkään tapauksessa, vaan tekstin sisällöstä, elikkäs kontekstista.

[Eljas Pölhö]

Mites tämä nyt on mahdollista, että Ruotsissa on ongelmia? Jutussa mainitaan läheltä piti-tilanne tasoristeyksessä Ystadissa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Sankka+lumisade+ajoi+Ruotsin+tieliikenteen+sekasortoon/1135261962810

Se on vaan jatkoa sille, että edellinen hallitus (käytännössä sama asia kuin nykyinen) päätti, ettei Ruotsissa enää sada lunta ja sen vuoksi tyhjän panttina seisova aurauskalusto on myytävä ja rahat saatava optiokäyttöön (vai oliko se nyt optimikäyttöön, sama lopputulos kuitenkin). Viime talven katastrofin jälkeen perustettiin lumikeisarin virka, ja tämän ensimmäinen idea oli, että hankitaan lumiauroja. Ehkä se siitä paranee Ruotsissakin, että voidaan ensi vuonna kehua talven alkavan yhtä hyvin kuin Suomessa.

[Topi Lajunen]

Kirjoittajasta ei ollut kyse tässäkään tapauksessa, vaan tekstin sisällöstä, elikkäs kontekstista.

Mun mielestä ainakin on piristävää välillä kuunnella tarinoita, joissa asiat ovat menneet hyvin. Kirjoittajan motiiveihin en ota kantaa, pidän tarinaa uskottavana joka tapauksessa.

Median lukijakeskusteluissa tietenkin valitetaan kaikesta, ja pyritään tekemään chihuahuasta bernhardilainen, mutta valitettavasti samaa valituspainotteista ilmiötä esiintyy tälläkin sivulla. Siispä sekaan mahtuu mainiosti välillä tuollaisia aurinkoisia ja yltiökehuvia tarinoita, semminkin kun todellisuus ei ole niin paha, kuin muutamat vakiovalittajat antavat jatkuvasti ymmärtää.

VR on vähän kuin Turku. Sellainen kiva kohde, jolle on mukava yhdessä vähän naljailla, niin tulee kiva yhteishenki. Kunnes joku erehtyy puolustelemaan, ja pilaa tämän kivan harmonian objektiivisuudellaan (tai ylipositiivisuudellaan).

[Eljas Pölhö]

Toni tuossa yllä totesi, että informaatio tökkii ja Lari totesi, ettei töki. Torstaina kävin iltapäivällä pari kertaa Helsingin asemalla ja silloin tökki pahasti. Ensin kävin jossain kahden huitteilla katsomassa näenkö jostain R- tai H-junan tuloraiteen ja totesin etten näe. Pari tuntia myöhemmin olin vastassa asemalla ja seurasin junista mihin se Riksun juna tulee. Ei ongelmia. Mutta, mutta, kaikki eivät vietä junissa ja asemilla niin suurta osaa elämästään kuin minä. Useat käyvät asemalla vain pari kertaa vuodessa ja eivät edes erota mikä on saapuva pikajuna ja mikä lähtevä pikajuna. Heitä varten se informaatio on suunniteltava, ei Laria tai minua varten.

Jos informaatiotauluihin ei voi luottaa, niin äkkiä laituriemännät tai muuta henkilökuntaa laitureille jakamaan tietoa ja rauhoittamaan täysin pihalla olevia satunnaisia matkaajia. Ja liitutaulut takaisin raiteiden päihin. Jos lippuautomaatit eivät toimi (ne oli varmaan niitä mykkiä metallipönttöjä), niin lisää lippuluukkuja käyttöön. Onhan siellä paikkoja. Edellisten viestien perusteella kumpikin toiminta on tietoisesti retuperällä (infotaulut ja lippuautomaatit). Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että maksavia asiakkaita kohdellaan niin huonosti kuin torstai-iltapäivällä tapahtui. Vika ei tietenkään ole liian vähälukuisen henkilökunnan, vaan sen tai niiden, jotka vastaavat resurssien määrästä. Ei voi olla kauempana pihalla tavallisten ihmisten tarpeista, kuin puhua "eri tuotteista [junista/brändeistä]", kun todellinen tarve kohdistuu tietoon "mistä mun juna lähtee?".

[Leo Männistö]

Vertailukohtana kokemus tältä aamuyöltä.

Työskentelen Berliinissä Schönefeldin lentoasemalla ja kuljen työmatkani S-Bahnilla. Schönefeldiltä lähtevä S9 ajaa kotiasemani ohi, joten tuo on kätevä ja nopea tapa liikkua. Ainakin normaalisti.

Lähdin siis tänä aamuna töistä klo 3:53 S9:llä, jonka pääteasema normaalisti on Greifswalder Straße, eli kotiasemani. Schöneweidessä junan infonäyttöihin tuli teksti, että juna ajaa vain Treptower Parkiin asti ja kuljettaja kuulutti heti, että juna ajaa asetinlaitevian takia vain Treptower Parkiin asti. Tämä tieto kerrottiin myös väliasemilla sekä kuulutuksin, että näyttötauluin.

Treptower Parkissa siis ulos junasta ja odottamaan kehäradan junaa, joka ajaa kotiaseman ohi. Ennen saapumista kuljettaja kuulutti, että juna päättyy tänne ja eteenpäin matkustavien juna lähtee vastakkaiselta laiturilta ja tulee neljän minuutin kuluttua. Laiturialueella kerrottiin myös syy, miksi junat myöhästyvät, päättyvät poikkeuksellisiin paikkoihin ja miten pääsee haluamaansa määränpäähän ja miltä laiturilta. Tämäkin siis sekä kuulutuksin että näyttötauluin.

S42- linjan junassa kuljettaja kuulutti myös heti liikkeellelähdön jälkeen, että juna ajaa hitaasti asetinlaitevian vuoksi sillä joudumme pysähtymään jokaisen opastimen eteen eikä täyttä matkanopeutta voida ajaa.

Tästä olisi VR:n syytä ottaa oppia. Kuulutukset sekä junien ja asemien infonäytöt ovat heti ajantasalla eikä tietoa pihdata. Tietoa annetaan myös riittävästi ja kerrotaan miten häiriöstä huolimatta pääsee perille.

[Tuukka Ryyppö]

Edelliseen lisäisin Berliinissä asuneena, että yllä kuvatussa ei ole kyse siitä, että yksittäiset ihmiset olisivat "tällä kertaa hoitaneet hommansa hyvin", vaan normaalista käytännöstä, jota ihmiset ovat tottuneet raideliikennetoimijalta odottamaan. Vastaavasti toimitaan siis aina ongelmatilanteen sattuessa.

[Kurt Ristniemi]

Ihan vain arkipäivien havaintona: Olen liki joka aamu havainnut Savion asemalla että K-junat Keravalle ovat jokusen minuutin myöhässä. Toisinaan myös K-junat Helsingin suuntaan. Asia kerrotaan mitä selkeimmin alikäytävän monitorissa, laiturinäytöissä ja vielä kolmikielisin kuulutuksinkin, jotka kattavat jopa kaksi seuraavaa junaa. Mutta myöhästelyn syytä ei kylläkään kerrota. Enkä ole nähnyt sitä kerrottavan mediassakaan. - Tämä alkoi vissiin jo pari viikkoa sitten, eli silloin kun talvikin alkoi, milloin se nyt  olikaan. Jotta sitä vaan meinaan, että kun poikkemasta alkaa tulla tapa, niin ensiluokkaisen tilannetiedotuksen lisäksi alkaisi haluta myös ymmärtää miksi mättää.

[Tehanu Tapola]

Edelliseen lisäisin Berliinissä asuneena, että yllä kuvatussa ei ole kyse siitä, että yksittäiset ihmiset olisivat "tällä kertaa hoitaneet hommansa hyvin", vaan normaalista käytännöstä, jota ihmiset ovat tottuneet raideliikennetoimijalta odottamaan. Vastaavasti toimitaan siis aina ongelmatilanteen sattuessa.

On myös hyvä tietää, että Saksassa S-bahn -asemat ovat pääsääntöisesti miehitettyjä ja asemahenkilökunta tekee poikkeustilannekuulutukset asemilleen.  Tämä mahdollistaa ajantasaisemman tiedottamisen.

[Leo Männistö]

On myös hyvä tietää, että Saksassa S-bahn -asemat ovat pääsääntöisesti miehitettyjä ja asemahenkilökunta tekee poikkeustilannekuulutukset asemilleen.  Tämä mahdollistaa ajantasaisemman tiedottamisen.

Ei pidä aivan täysin paikkaansa. Esimerkiksi Berliinissä junanlähettäjiä on korvattu paljon junankuljettajan toimesta tapahtuvalla "lähetyksellä". Tämän voi havaita asemalaiturin päässä olevasta "ZAT"-kilvestä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa Treptower Parkissa muuten tuli kuulutuksia sekä koneellisesti, että "manuaalisesti".

Tietenkin se on saksaa taitamattomalle haittapuoli, että kuulutukset tulevat pääsääntöisesti vain ja ainoastaan saksaksi. Sama pätee myös näyttötauluihin. Offtopic: Tästä on toki ollut myös keskustelua Schönefeldin osalta, sillä asemakuulutuksessa eikä aseman nimessä mainita sanaa Airport, pelkkä Flughafen.

[Jimi Lappalainen]

http://vaunut.org/kuva/65555

[Toni Hartonen]

Niin tärkeintä on kertoa korvaavat yhteydet , esim. A-juna hyvä esimerkki ,olen muutaman kerran ollut tilanteessa jossa on ollut  parempi vaihtaa toiseen junaan kun tietää itse mitä korvaavia yhteyksiä on,  kuulutuksia näistä en ole kylläkään kuullut. Kaikki matkustajat eivät ole välttämättä yhtä tietoisia vaihtoehtoisista yhteyksistä. 
Leon kertoma Saksan tilanne kuvaus hyvästä tiedottamisesta, se pitää olla myös meidän tavotetila.

[Petri P. Pentikäinen]

Edelliseen lisäisin Berliinissä asuneena, että yllä kuvatussa ei ole kyse siitä, että yksittäiset ihmiset olisivat "tällä kertaa hoitaneet hommansa hyvin", vaan normaalista käytännöstä, jota ihmiset ovat tottuneet raideliikennetoimijalta odottamaan. Vastaavasti toimitaan siis aina ongelmatilanteen sattuessa.

Ja kysymyshän on siis maasta, jossa puhutaan ihmisten olevan nuukia, tarkkoja ja vaativia saatavan palvelun suhteen, oli kyse alasta kuin alasta.

Sitten on sellainen toinen, tottelevaisten ja vähääntyytyväisten alamaisten erityisolosuhteellinen maa, jossa mistä tahansa asiasta arvostelua esittävä saa ennemmin tai myöhemmin kehotuksen lopettaa valittaminen.