Puola tilaa 20 Pendolinoa

[Juha Paulavuo]

Puolalainen matkustajaliikenteen kaukojunia liikennöivä operaattori PKP Intercity tilaa Alstomilta 20 Pendolino-junaa.  Sopimukseen kuuluu junien kokonaiskunnossapito 17 vuodeksi sekä uusi Varsovaan rakennettava huoltovarikko. Sopimuksen arvo on 665 miljoonaa euroa. Ensimmäiset junat toimitetaan vuonna 2014.

PKP Intercity tulee operoimaan junia nykyisillä reiteillä Puolassa: Varsova-Gdansk-Gdynia, Varsova-Krakova sekä Varsova-Katowice. Matkustusaika näillä reiteillä tulee lyhenemään merkittävästi. Junamatka Varsovan ja Gdanskin välillä tulee kestämään kaksi ja puoli tuntia, Varsovan ja Krakovan sekä Varsovan ja Katowicen välillä hieman yli kaksi tuntia.

 tekniikka&talous

[Tuukka Ryyppö]

Se, mitä artikkeli ei kerro, on että nopeutuksessa ei ole kyse varsinaisesti ajoaikojen, vaan aikatauluun merkittyjen ajoaikojen lyhenemisestä. Lisäksi artikkelissa ei mainittu, että kyseessä on korkeintaan viiden vuoden pituinen kokeilu, joka tullaan toteamaan epäonnistuneeksi ja aikataulut palautetaan nykyisiksi tai vähän nykyistä hitaammiksi, jotta hitaasti kiihtyvät pendolinot pysyvät aikataulussaan kallistelemattakin

No joo, voi se mennä toisinkin päin. Alstomin tapa reagoida ongelmiin vaan ei oikein ole vakuuttanut etenkään sen jälkeen kun Alstomin edustaja tuli Ranskasta kertomaan Suomen medialle, että Suomessa käytettävät Pendolinot ovat erityisen luotettavia eivätkä ne ole kärsineet mistään merkittävistä teknisistä ongelmista. Ongelmia ei tarvitse korjata, kun ne voi yksinkertaisesti määritellä pois.
Pendolinot eivät ole toimineet ainakaan Tšekissä, Sloveniassa, Italiassa, Sveitsissä eivätkä Suomessa. Muista maista en ole mitään kuullut, joten en tiedä toimivuudesta. Mikähän on toimivuuden laita Espanjassa ja Portugalissa?

[Topi Lajunen]

hitaasti kiihtyvät pendolinot

Vaikka Sm3 on maksimikiihtyvyydeltään vaatimattomampi kuin vastaavanpituinen Sr2-vetoinen juna, ei veturivetoisilla normaalisti ole tarvetta kiihdyttää "kahva laidassa". Tällaisella normaalilla kiihdytyksellä sekä Sr2-vetoinen pendolinonmittainen juna ja Sm3 normaalilla (eli sen tapauksessa kahva laidassa) kiihdytyksellä kiihtyvät aikalailla samankaltaisesti. Tai ainakaan saman matkanopeuden saavuttamiseen kuluvat ajat eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Nykyisellä aikataulutuksella ei siis - junan kulkiessa aikataulussa - ole kalustolla tämän suhteen juuri merkitystä.

Mikäli aikataulut laskettaisiin sen mukaan, että veturivetoisilla vaadittaisiin ripeämpiä kiihdytyksiä, tällöin Sm3 toki jäisi kakkoseksi. Mutta ainakaan toistaiseksi ripeämmille kiihdytyksille ei ole normaalisti tarvetta.

Sm3:n alkukiihdytys on varsin leuto, mutta se ylläpitää kiihdytystä kuitenkin melko hyvin nopeuden noustessa. Sen kiihtyvyys on kuitenkin jotensakin eleetöntä, ikään kuin kuminauhamaista - mistä syystä kiihdytyksestä jää varsin vaatimaton maku. Sr2-vetoisella junalla on kuitenkin reserviä tehdä ripeämpiä kiihdytyksiä, mitä Sm3:lla ei ole.

Lisäksi Sm3:n alhainen kitkapaino aiheuttaa sen, että vähänkin lipsuvammalla kelillä etenemistä alkaa rajoittamaan pyörän pito, ennen kuin tehonpuute.

Tämän viestin ei ole tarkoitus kumota käsitystä Sm3:n hitaasta kiihtymisestä. Tarkoitus on kertoa, että Sm3:n kiihtyvyys riittää normaalioloissa.

[Timo Valtonen]

Pendolinot eivät ole toimineet ainakaan Tšekissä, Sloveniassa, Italiassa, Sveitsissä eivätkä Suomessa. Muista maista en ole mitään kuullut, joten en tiedä toimivuudesta. Mikähän on toimivuuden laita Espanjassa ja Portugalissa?

Entä Brittein saarilla? Tähän hätään en muista muuta kuin että Virginin pendo ainakin kerran tussahti matkustajat kyydissä pois kiskoilta.

[Markku Blomgren]

Pendolinot eivät ole toimineet ainakaan Tšekissä, Sloveniassa, Italiassa, Sveitsissä eivätkä Suomessa. Muista maista en ole mitään kuullut, joten en tiedä toimivuudesta. Mikähän on toimivuuden laita Espanjassa ja Portugalissa?

Entä Brittein saarilla? Tähän hätään en muista muuta kuin että Virginin pendo ainakin kerran tussahti matkustajat kyydissä pois kiskoilta.

Kyseessä oli kyllä ihan oikea onnettomuus jossa ei onneksi tullut kuolonuhreja koska juna oli suunniteltu turvalliseksi joka lieneekin niitä pendolinojen 'hyveitä' (mitä ei onneksi suomessa ole tarvittu kokeilla). Onnettomuus johtui muistaakseni käsikäyttöisen, joskin kaukolukitun, vaihteen kääntymisestä. Kyseinen, uloskirjattu pendorunko toimi muuten hyvin, eli kyseessä ei ollut junan tekninen vika.

EDIT: Laitetaan vielä linkki josta tuon onnettomuusraportin voipi lukaista:
http://www.raib.gov.uk/latest_news/news_archive/news_archive_2008/081023_pn_grayrigg.cfm

[Toni Hartonen]

Suomessa kaikkilla muilla paitsi Lahden baanalla rajoittaa Pendojen nopeutta infran huono kunto eli rata skeidaa ei juna.

[Lari Nylund]

Suomessa kaikkilla muilla paitsi Lahden baanalla rajoittaa Pendojen nopeutta infran huono kunto eli rata skeidaa ei juna.

Otetaan huomioon, että Pendolinoilla liikennöidään kuitenkin Helsingistä Seinäjoelle ja Lahdesta Luumäelle sekä "Etelä-Savon erikoispikataipaleella" 200km/h eli parempaan suuntaan ollaan matkalla... Lapuan ja Pännäisten välillä on radan sn 200 jo, mutta aikatauluissa on edelleen sn 140 eli Pendolinot ajavat sen mukaan ainakin toistaiseksi. Näin kertoivat pikkulinnut...

[Juhani Pirttilahti]

On sitä pendolinojen kestävyyttä jo Suomenkin osalta koeteltu. Tasoristeyskolareita, kiskoilta suistumisia ja pendolinonpyöritystä laivan ruumassa... Ei ne ihan kaikkea sentään kestä.

[Kimmo T. Lumirae]

Suomessa kaikkilla muilla paitsi Lahden baanalla rajoittaa Pendojen nopeutta infran huono kunto eli rata skeidaa ei juna.

Kiintoisa väite. Eli rata on skeidaa aina kun sn on 200 tai pienempi? Tämän mukaan esim. Pohjanmaan radan peruskorjauksessa tehdään valmiiksi skeidaa, koska peruskorjatun radan sn on vain 200.

Ja edelleen väitteestä voidaan päätellä, että Helsingin ja Seinäjoen rata on huonossa kunnossa.