Suomen eteläisin kapearaiteinen?

[Johanna Pakola]

Junista tai tekniikasta en ymmärrä juuri mitään, mutta Örön tunnen kohtuuhyvin.Örössä, kuten monissa muissakin rannikkolinnakkeissa, oli kapearaiteinen rata. Örössä käytössä oli myös veturi, ja kuten kirjoissa olen kirjoittanut, vaihtui menojuhta vuodikymmenten aikana jokusen kerran. Örön erikoisuutena oli henkilökuljetukseen soveltuva vaunu, joka syystä tai toisesta sai nimen Örö Express. Ja sen koneteho oli juurikin tuo 1 hv, joka tässä on jo mainittukin. Hevonen veti vaunua. Oletettavasti hevonen veti henkilökuljetusvaunua, ei rahtia. Se hoitui aina käsittääkseni konevoimalla. Hevosten tehtävänä oli toimia kuormajuhtina mm. juomaveden ja polttopuiden, saunakuljetusten ym. osalta. 1930-luvulla eräs linnakkeen työntekijä toi komennuksensa myötä saarelle rakkaan Harrikkansa. Hän veti sillä satamasta kasarmialueelle lavettia, jossa sai mantereelta tilaamiaan ruokatarvikkeita ym.
Kuva, josta keskustelette (rannikkotykistön sotilaita) on joko Russaröstä tai Öröstä. Itse kallistuisin hippusen Russarön puolelle, mutta en voi olla varma. Alkuperäislähde kuvien yhteydessä helpottaisi kovasti, toki tuo kuva on varmaan Örön rakentamisaikojen ja Örö Express-kuvan ohella lähtöisin minulta. Ongelmana näissä kuvissa on usein vaihtuvat kuvatekstit, siksi pyrin aina löytämään sen ensimmäisen kuvan käyttökerran. Örön rakennusaikaiset kuvat ostin Venäjältä, niiden ohessa en kylläkään saanut kovin kattavia lähdetietoja...
Yritän koota jossakin vaiheessa pienen pumaskan linnakkeiden kapearaiteisista radoista (en vetureista, koska tekninen lahjakkuus tai edes ajattelutaito kiertää minut hyvin kaukaa).
Kun jossakin vaiheessa alatte pohtia nyky-Suomen itäisintä saaristorataa, niin se on sijainnut käsittääkseni Kilpisaaressa.

[Johanna Pakola]

Tässä piirros Tytärsaaren radasta. Sen rakentamista pohdiskeltiin vuodesta 1903 ainakin vuoteen 1907. Oheinen piirros maanomistajien tiedoin varustettuna on abouttiarallaa 1904 tilanteen mukaan. Majakka valmistui tuolloin, mutta rata ilmeisesti vasta vähän myöhemmin, sillä siitä kirjelmöitiin vielä vuonna 1907.

[Eljas Pölhö]

Tässä piirros Tytärsaaren radasta. Sen rakentamista pohdiskeltiin vuodesta 1903 ainakin vuoteen 1907. Oheinen piirros maanomistajien tiedoin varustettuna on abouttiarallaa 1904 tilanteen mukaan. Majakka valmistui tuolloin, mutta rata ilmeisesti vasta vähän myöhemmin, sillä siitä kirjelmöitiin vielä vuonna 1907.

Kiitos tästä kartasta Johanna! Olen lukenut joitakin kirjoistasi, alkaen "Suljetut saaret" ja löytänyt niistä paljon linnakesaarten ratoihin liittyvää tietoa, joka on muutoin vaikeasti saatavilla. Aikanaan varusmiesaikana sain Isosaaren RAUK'in kirjurina viimeisenä tehtävänäni järjestää paikallisen arkiston, josta löytyi melkoinen tietopläjäys linnakkeiden radoista. Harmillisesti aika ei ole koskaan riittänyt sen tieton kunnolliseen järjestämiseen, vaikka olen jo eläkeiässä eikä täällä Ruotsissa oikein löydy Suomen linnakkeista mitään uutta. Jos joskus koostat pumaskan linnakkeiden radoista, niin ehkä voisin vähän avittaa, ainakin "teknisissä" jutuissa. Kuvia minulla ei ole, mutta joitakin karttoja ja veturilistoja kyllä löytyy.

[Pave Saarinen]

Auts! Ilmeisesti Eljas on taas oikeassa! Mutta kuvan löysin, ja toinen SA-kuva on Russarösta. Se, missä Bagnall näkyy, on nyt tekstillä : "Rannikkotykistön sotilaita", päiväyksettä. Russarö on jäänyt pois! Kuva on siis Ilkan ja Pekan mainitsema kuva. Toinen näyttää tilannetta 22081942.

Tuo veturi oli kuuleman mukaan  siinä veden täyttämässä kallioon kaivetussa montussa, johon venäläiset aikoivat rakentaa 16-tuumaisen tornin. 

[Johanna Pakola]

Tässä piirros Tytärsaaren radasta. Sen rakentamista pohdiskeltiin vuodesta 1903 ainakin vuoteen 1907. Oheinen piirros maanomistajien tiedoin varustettuna on abouttiarallaa 1904 tilanteen mukaan. Majakka valmistui tuolloin, mutta rata ilmeisesti vasta vähän myöhemmin, sillä siitä kirjelmöitiin vielä vuonna 1907.

Kiitos tästä kartasta Johanna! Olen lukenut joitakin kirjoistasi, alkaen "Suljetut saaret" ja löytänyt niistä paljon linnakesaarten ratoihin liittyvää tietoa, joka on muutoin vaikeasti saatavilla. Aikanaan varusmiesaikana sain Isosaaren RAUK'in kirjurina viimeisenä tehtävänäni järjestää paikallisen arkiston, josta löytyi melkoinen tietopläjäys linnakkeiden radoista. Harmillisesti aika ei ole koskaan riittänyt sen tieton kunnolliseen järjestämiseen, vaikka olen jo eläkeiässä eikä täällä Ruotsissa oikein löydy Suomen linnakkeista mitään uutta. Jos joskus koostat pumaskan linnakkeiden radoista, niin ehkä voisin vähän avittaa, ainakin "teknisissä" jutuissa. Kuvia minulla ei ole, mutta joitakin karttoja ja veturilistoja kyllä löytyy.
[/q

Kiitos Eljas, pidän sinut mieelssä jos ja kun puuhastelen vähän noiden ratojen suhteen. Ne kiinnostavat linnakkeiden osalta itseäni. Palaillaan asiaan