Millä matkustat mieluiten?

[Antti Kosonen]

Mun mielipide on että PENDOLINO ja PIKAJUNA on parhaita! 

[Timo Valtonen]

Puuvaunu, puupenkit, kaasuvalo, höyryveturi

[Jimi Lappalainen]

Pikajunan ja Ex- vaunun penkit on parhaita mun mielestä. Kaksikerrosvaunun yläkerrassa on ihanan hiljaista.

Pendosta en niin välitä. Onhan se nopea, mutta ikkunat ovat ikävän vääristävät, joka käy herkillä silmiin. Kyllä sekin ihan perusmukava juna on.

[Topi Pikkarainen]

Kunnon PIKAJUNA!  8)

[Joona Kärkkäinen]

Pendosta en niin välitä. Onhan se nopea, mutta ikkunat ovat ikävän vääristävät, joka käy herkillä silmiin.

Mitä tarkoittaa, että ikkunat vääristävät ?   

[Juhani Pirttilahti]

Pendosta en niin välitä. Onhan se nopea, mutta ikkunat ovat ikävän vääristävät, joka käy herkillä silmiin.

Mitä tarkoittaa, että ikkunat vääristävät ?   

Kolmikerroslasin outoja heijastumia?

[Jimi Lappalainen]

Kolmikerroslasin outoja heijastumia?

Niitäpä juuri.

[Miika Kaarna]

Pendolino ja IC2 ovat parhaita. 

[Arttu Uusitalo]

Sinivaunuissa sitä mukavin on matkustaa... 8)

[Matti Grönroos]

Paunun tai jonkun muun pikavuorolla erityisesti silloin, kun on tärkeää päästä perille suunnilleen johonkin tiettyyn aikaan. Lippujen hinnoittelu on ymmärrettävä ja lipun saa hankituksi ilman ihmeellisiä askelkuvioita. Henkilökunta hoitaa tarvittaessa pakaasin ruumaan ja sieltä pois.

Junista sininen kalusto on muulloin kuin hellekausina mukavinta. Uudemman kaluston penkit on mitoitettu jollekulle standardiapinalle; penkkitehtaalla eikä VR:llä takuuvarmasti ole penkeille ihmisiä koeistutettu ennen niiden asentamista.

Pendolinoja kannattaa välttää, jos on taipumusta matkapahoinvointiin. Kyyti on yleensä tasaista, mutta koskaan ei voi olla varma siitä, ettei joudu mandoliinikrapulaisen virtahevon tavoin huojuvan yksilön kyytiin.

[Timo Salminen]

Tällä hetkellä mieluiten kävellen - ei tule lipunosto-ongelmia. Tosin se rajoittaa hiukan matkan pituutta...

[Matti Lehtonen]

Tilanteeseen kulloinkin parhaiten sopivalla, järkevän hintaisella vaihtoehdolla. Viimeisen puolen vuoden aikana tähän on sopineet kaikki päiväjunatyypit, pitkän matkan ja paikallisbussit, metrot ja ratikat, laiva, lentokone, oma auto, taksit, Alppien vaijerihissit,  .....   Mutta jos vain yksi pitää valita, niin kiskobussilla, kannatuksen vuoksi.

[Esko Ampio]

Ei ollut hassumpia istuttavia penkeiltänsä, ruskeat vaunut. Se oli sitä aikaa, kun ihmiset olivat vielä hyväkuntoisia, jaksoivat huomaamattaan istua kauankin "ergonomisesti istuttavaksi tarkoitetuissa, kuitenkin vähemmän mukavuuspainotteisissa istuimissa". Joita ovat nykyään pendon ja 2k- vaunujen tuolit. Samanlaisia.
Myös autossa, jossa on rautavieterien sijasta jousipallot.

[Ari-Pekka Lanne]

Rautateistä puhuttaessa yks parhaita kokoonpanoja olisi varmasti Dr13 + sininen pikajuna. Veturina voi olla melkein yhtä hyvin 1-3 Dv12 tai 1-2 Sr1, mutta siniset ovat ehdottomasti vaunuista mukavimpia matkustaa, jo istuintensakin puolesta. Yöjunassa CEmt. Maanteillä 9-Kutteri ja 3-sarjan pika-Kabus ovat selkeästi kärkisijoilla, jos ajatellaan jakkaroiden, jousituksen yms. matkustaja- ja kuljettajaystävällisyyttä. Näiden linja-autojen ominaisuuksista, kuten Kabusin kierrekumijousituksesta, kaikki eivät tosin ole kanssani samaa mieltä - makunsa kullakin. Volvon kymppiämmä ja 9700 ovat myös asiallisia, erityisesti teliversioina - niiillä kuljettajan on helppo tarjota matkustajille tasaista kyytiä. N. 10 km:n säteellä tapahtuvilla työ- ja kauppamatkoilla edullisin ja mukavin vaihtoehto on polkupyörä eli "maanteiden resiina". Kesällä pyörällä menee pidemmätkin matkat, jos on aikaa - ja rengaspaikkoja mukana!  

[Jorma Toivonen]

Ei taida yltää tämä nykyinen lisä-/ylimääräinen luokka (?) mukavuudellaan "sinisen kauden" YKKÖS-luokan oranssien nojatuolien tasolle esim. http://vaunut.org/kuva/16580 tai http://vaunut.org/kuva/131

[Janne Ridanpää]

Jos ei olla nostalgiamatkalla, hinta ratkaisee: Sm4 ja Opel Corsa. Nostalgiapainotteisilla ajoilla kyseeseen tulevat esimerkiksi F-vaunu ja Ford Transit (vm. 1965-1985).

[Laura Jänis]

Mukavuus ratkaisee tässäkin. Jos matka on junalla kuljettavissa (harvoin kylläkin) niin menen aina yläkertaan, sillä sieltä näkee maisemat, asemalla seikkailijat ei pääse töllöttämään sisälle sekä siellä on hiljaista ja rauhallista. Pendoon en mene suurin surminkaan, kurjaa kyytiä ja kallista, kuluttelen sitten aikaani määränpäässä jos tilanne sen vaatii.

Mutta jos kumipyörillä liikutaan niin nappaan perheen citikkavarannoista yhden ja kurvailen mukavasti paikasta toiseen. Mehujousisena niillä ei tarvitse olla moksiskaan mistään "hidasteista" ynnä muista hyppyreistä tai kuopista. Kyyti on tasaista ja mukavaa eikä penkitkään huonot ole. Viikon Norjan reissukin sujui mukavasti, ei ollut citikka hullumpi paikka nukkuakaan. Takapenkit nurin, tavarat etupenkeille ja nukkumaan. Toivomisen varaa kyllä vähän jäi, 5 cm lisää pituutta paksiin, niin olisi mahtunut mieskin suorana nukkumaan. 

[Esko Ampio]

Jo toinen ääni "mehujousille"! Hienoa. Itse >180cm:nä mahduin aikoinaan koivet oikosena Warre Touristiin lepäilemään.
Ps. Tässä olikin vertailukohtaa juttuun "raideliikenteen ongelmat", huhhuh!

[Laura Jänis]

Jo toinen ääni "mehujousille"! Hienoa. Itse >180cm:nä mahduin aikoinaan koivet oikosena Warre Touristiin lepäilemään.
Ps. Tässä olikin vertailukohtaa juttuun "raideliikenteen ongelmat", huhhuh!

Meillä ei rautajousia tueta, hydecitikat on vaan parhaita, etenkin vähän vanhemmat CX:t ynnä muut . Pallot on mukavat ja helppo "virittää" mieleisekseen. Eilen viimeeksi käytiin vähän virittelemässä oman Xantian etupalloja paineistamalla niitä ja kohta pitäisi vaihtaa takapallot toisen etupalloihin. Saa nähä miten "lullamaista" kyytiä sitten saa. Edes kerrostalon yläkerta ei tarjoa niin tasaista ja mukavaa kyytiä kun hyvin pidetty mehujousinen ja huonosti pidettykin pesee riiskupit ynnä muut mennen tullen.

[Esko Ampio]

Tuota paremmin on vaikea sanoa. Xantiassani takana 1,9D:n etupallot, edessä alkuperäiset äskettäin (Aurassa!)uudelleen, nyt ylipaineistettuna. Ns. Comfort-palloja en osaa arvostaa. Liitää, kuin taikamatto, renkaatkaan ei tunnu kuluvan....ei ole mikään japanialainen munuaistensärkemiskone....
Tässä tullee piakkoin jutun siirto sitruunapatonkiin.

[Kimmo T. Lumirae]

Laskettakoon seuraavassa vapaa-ajaksi kaikki se, mistä ei saa palkkaa.

Vapaa-aikanani kuljen vuodessa noin 5000 km asuntoautolla (vuoteen pituus 220 cm, koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa jäähdytys) ja lentäen noin 4000-5000 km. Inhoan terminaaliaikoja lentomatkoilla mutta kyllä niin Lontoo kuin Roomakin olisivat jääneet näkemättä muilla kulkuvälineillä.

Junassa istun vapaa-aikana alle 1000 km vuodessa. Mikä hyvänsä juna, jossa ei tarvitse istua yli 2h, kelpaa (ei junamatkailu NIIN kivaa ole) mutta Pendolinossa, jossa kallistus toimii, tulen lievästi matkapahoinvoivaksi.

Sitten noin 10000 km vuodessa menee ikiomalla Volvolla tai joskus vaimon vastaavaa lainaten. Kyyti on mukavaa ja mukaan mahtuu esim. 185 cm:n jääkaappipakastin ja jää vielä kolmelle hengelle tilaakin. Bensaa kuluu aika lailla mutta hydraulinestettä paljon vähemmän kuin eräissä merkeissä   

Mutta ennen kuin joku kateellinen mutisee jotain kalliilla Volvolla ajamisesta, totean, että ei ole enää ruotsalaiseenkaan laatuun luottamista: Volvoni on vasta viisitoista vuotta vanha ja nyt jo näkyy takaluukun reunoissa ruostekuplia 

[Esko Ampio]

Pahoinvoivaksi en Pendossa, mutta S2000:ssa kyllä. Se kallisteleekin eri tavalla, kuin Pendo. Tukholmasta etelään on, tai oli melkoista pyörittelyä. Tähän auttoi yksinkertainen konsti, pitää käsillä kiinni pöydänlirpakkeesta (bussin edessä olevasta selkänojan hantaakista, jne). Olennaista on pitää käsillään kiinni jostain. Olen havainnut, että itse ajaessani en ala voida pahoin, mutta joskus kyydissä kyllä. Kaikki on hyvin, kun käteni ovat kiinni ratissa. Kaiketi jokin liiketakaisinkytkentä tasapainoelimille...
Kun sitikan pitää kunnossa, kuten itse pidän, LHM:ää kuluu vaihtoihin 60-120tkm:n välein vain n.4l.

[Laura Jänis]

Olennaista on pitää käsillään kiinni jostain. Olen havainnut, että itse ajaessani en ala voida pahoin, mutta joskus kyydissä kyllä. Kaikki on hyvin, kun käteni ovat kiinni ratissa. Kaiketi jokin liiketakaisinkytkentä tasapainoelimille...
Kun sitikan pitää kunnossa, kuten itse pidän, LHM:ää kuluu vaihtoihin 60-120tkm:n välein vain n.4l.

Itsellä ei ole matkapahoinvointiin taipumusta muualla kun vesillä liikuttaessa ja silloinkin jo ennen muita. Helposti menee matka kulkineessa kuin kulkineessa lukiessa tai ristikoita täyttäessä, jos en aja. Riittää, kun nenä on kulkusuuntaan. Mutta siskolla on kyllä tuo sama tilanne kuin Eskolla. Siskolikka on pakko laittaa ajamaan aina kun citikalla lähdetään liikenteeseen vaikka sitten muutaman kilometrin matkalle. Liekö mukavuudella asiassa mitään tekemistä, mutta hänen pahoinvointista on lievempää rautajousisten  kyydissä ja junassa. 

Eikä meilläkään hydraulinestelätäköitä näy, muuten ainakaan kun LHM: vaihdon yhteydessä ehkä.  (Ja patongissa ei junakeskustelu ole ottanut tuulta alleen...) 

[Kimmo T. Lumirae]

Sitruunat ovat vain hankkineet ajan kuluessa tietynlaisen maineen, josta on helppo vääntää vitsiä: "Käytöksen Kultainen Kirja: kun menet Citroen-perheeseen kylään, ilahdutat kaikkia, kun viet tuliaisiksi lapsille karkkipussin, emännälle kahvipaketin ja isännälle pullon hydraulinestettä" 

Huolellisesti pitäen ja hoitaen mikä hyvänsä tekninen vehje pysyy enemmän tai vähemmän moitteettomassa kunnossa, selvähän se.

[Petri Nummijoki]

mutta Pendolinossa, jossa kallistus toimii, tulen lievästi matkapahoinvoivaksi.

Pakko kysyä, ohjaamossakin?