Veturinkuljettajan työelämään tutustuminen

[Mika Latvala]

Veturinkuljettajan työ kiinnostaa minua. Olen yrittänyt etsiä työstä kaiken mahdollisen tiedon, ja olenkin löytänyt internetistä monenlaista tarinointia siitä millaista se työ on. Ohjaamovideoita ei ole löytynyt, mutta YLE:llä oli mielenkiintoinen äänite Pendolinon ohjaamosta.

Kiinnostaisi päästä ihan vierestä seuraamaan sitä kuljettajan työtä ja ohjaamista, edes yhden matkan ajaksi. Oletteko kuulleet kenenkään pääsevän tutustumaan veturinkuljettajan työelämään? Tuosta vain tuskin ainakaan ohjaamoon pääsee, mutta jospa asiasta voisi etukäteen sopia? Ajattelin kysellä asiasta VR:n asiakaspalvelun kautta, mutta ennen sitä haluaisin kuulla vorgilaisten mietteitä asiasta.  Ikää minulla on 16 vuotta.

[Juhani Pirttilahti]

Aikoinaan pääsin koulun kautta työharjoitteluun VR:n varikolle ja myöhemmin sitten toiseenkin paikkaan. Ja tätä kautta pääsin myös veturinkuljettajakurssin haastatteluun, vaikkakaan ei sillä kertaa onnistanut. Kannattaa ilman muuta kysyä, sillä sitä kautta omat mahdollisuudet paranee. Tuolloin vaadittiin kuitenkin ammattikoulutaustaa - koululaisia ei varikolle otettu.

[Jouni Nousiainen]

Miten usein muuten kuljettajat saavat matkustajilta kiitosta kyydistään? Niinkun linja-autossa hyvien tapojen mukaan kiitetään kuljettajaa kyydistä, käykö ikinä esim. paikallisjunassa samoin varsinkin päätepysäkillä, jossa on mahd. nähdä junahenkilökuntaa?

[Robert Sand]

Olen tehnyt veturinkuljettajan työtä kohta 6vuotta ja kokonaista kolme kertaa on tullut matkustaja henkilökohtaisesti kiittämään hyvästä kyydistä. Kaksi kertaa on tullut hyvää palautetta matkustajilta konduktöörin kautta. Eli ei kovin usein.

[Topi Lajunen]

Lähijunissa en muista koskaan, että kukaan olisi kiitellyt. Kirkkonummen suunnalla toisinaan joku matkustaja tervehtii, muualla ei sitäkään. Ei sillä, en minä kiitoksilla elä.

Kaukojunissa joskus on tullut kiittelevää palautetta matkustajilta konduktöörin välityksellä, jos on poikkeustilanteessa kuulutellut vähän kone-Eijaa värikkäämmin. Museojunissa sen sijaan kiittely ja ajotyylin kehuminen on jokapäiväistä, ja kyllähän siitä hyvä mieli tulee.

Mitä tulee ohjaamoon pääsyyn, niin en pidä todennäköisyyttä kovinkaan korkeana ilman erityistä syytä. Yleisin tällainen syy lienee toimittaja tai valokuvaaja tekemässä juttua.

Kuitenkin - aina kannattaa yrittää. Jos ei muutoin niin sitten veturinkuljettajakurssille aikanaan, käytännössä asevelvollisuuden tai vastaavan suoritettuasi. Ja jos ei rahkeet kuljettajaksi riitä, niin alalla on lukuisia muitakin varsin mukiinmeneviä ammatteja.

Varsinaisia kuljettajan työskentelyä kuvaavia ohjaamovideoita ei taida juurikaan internetissä olla jaossa, mutta tässä ohjelmassa on varsin paljon elävää kuvaa ohjaamosta: http://www.youtube.com/watch?v=Q3nq3lh-JX0
Ohjelma on 1990-luvun lopulta, mutta ei perusmeininki ole mihinkään muuttunut niistä ajoista... mitä nyt ohjelmassa mainittu JKV on kattavasti otettu käyttöön lähes koko rataverkolla.

[Kimmo T. Lumirae]

Lähijunissa en muista koskaan, että kukaan olisi kiitellyt. Kirkkonummen suunnalla toisinaan joku matkustaja tervehtii, muualla ei sitäkään. Ei sillä, en minä kiitoksilla elä.

Kissa kiitoksella elää! Mieluummin selvää setelirahaa 

Leikki leikkinä. Piti selata 639 viestiä (ne oli numeroitu...) että löysin ketjun, jossa aiheesta puhutaan. Lukaise, Mika, tuo läpi ja kysy mitä mieleesi siitä juolahti.  Onnea hakuun, koska sitäkin tarvitaan.

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,4097.0.html