Sitten ihmetellään miksi ihmisiä jää junan alle...

[Jorma Rauhala]

Summa summarum: jos ylität radan muualta kuin luvallisesta paikasta, rikot lakia ja oleskelet siis laittomasti rautatiealueella ja näin ollen omalla vastuullasi. Ja jos jäät junan alle, tai aiheutat vaaratilanteen, syyllistyt vielä lisäksi rautatieliikenteen vaarantamiseen.

Joku päivä sitten laitoin Euroopan Unionista ja tarkemmin sanottuna Ruotsin Kuningaskunnasta, joka sivumennen sanottuna on huomattavasti rautatieturvallisempi ja käytännön toimissa järkevämpi maa kuin "me", tällaisen viestin, jos vaikka tultaisiin turvallisemmaksi senkin kautta:

"FARA - spårområdet beträdes på egen risk" http://www.sjisjka.se/bilder/foton/jarnvag/big/fara-skylt_sjisjka_hallplats_0807_2009.jpg eli näin ystävällisesti ilmaistaan Ruotsissa tämä sama uhittelu, notta radalla kulku edesvastuun uhalla onpi kielletty. Matkittaisiinkos taas kerran länsinaapuria ja laitetaan tulevaisuudessa radan varteen kilvet "VAARA - radallakulku omalla vastuulla".

[Petri P. Pentikäinen]

Tuollainen ilmaisu ei sopisi yhteiskunnallisiin olosuhteisiimme. Siinähän selvästi vihjataan, että kansalaisella olisi kyky itse arvioida jonkin asian vaarallisuutta, eikä tähän tarvittaisi virkamiesarmeijaa. Mahdotonta.

[Jorma Toivonen]

Onhan näitä poikkeustilanteita ikuistettu vähäliikenteisillä rataosilla... http://vaunut.org/kuva/60971

[Kurt Ristniemi]

Käsittääkseni en ole kirjoittanut tasoristeysten karsimisesta mitään.

Juu, et ole, my bad. Mutta mistä siis tuleekaan see kirjoittamasi *velvollisuus* karsia niitä 'luvattomia' ylityspaikkoja?

Täytyy tällä kohtaa sanoa, että ei ole ihme, että ihmisiä jää junan alle, kun valistuneiden rautatieharrastajienkin kesken näin selvästä asiasta syntyy tällainen vääntö.

Aivan, laki on asiasta aivan selvä: Ehdotonta radanylittämiskieltoa laissa ei ole. Eikä valtuutusta viranomaisille sellaista antaa.

Rautatieliikennelakiin ei käsittääkseni ole kirjattu muuta kuin, että radalla asiaton oleskelu on kielletty, ja viranomainen tulkitsee tämän mm. opetusmateriaaliin niin, että rataa ei saa ylittää muuta kuin tasoristeyksestä.

Juuri näin. Ja viranomaisen tulkinta ei perustu lakiin. Viranomainen väittää, että ylitys on muualla kuin tasoristeyyksessä on ehdottomasti kielletty.  Laki todellakin kieltää vain liikkumisen ja oleskelun. Ja senkin vain jos teko "ei ole vähäinen". Laki siis ei tue ehdotonta radanylityskieltoa.

Jos joku haluaa keskustella lain sisällöstä tai kirjaimesta, niin siitä vain, hopi hopi, lukemaan Rautatieliikennelaki läpi. Voin ottaa osaa siihen keskusteluun sitten, jos joskus on ollut aikaa ja mielenkiintoa tehdä samoin. Nyt en aio sitä tehdä.

Kuten aiemmista kommenteistani käy ilmi, minä jo luin. Samoin Rautatiedirektiivin.

[Kurt Ristniemi]

Onhan näitä poikkeustilanteita ikuistettu vähäliikenteisillä rataosilla... http://vaunut.org/kuva/60971

Olii - Porvoo -rataosalla ei näytä olevan Rautatielain antamaa suojaa (eikä velvoitteita), sillä Rautatielakia ei sovelleta:
4) raiteisiin ja kalustoyksikköön, jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, historialliseen tai matkailukäyttöön, jollei tässä laissa toisin säädetä.
Rautatielaki 1 §.

[Ilari Kokko]

Olii - Porvoo -rataosalla ei näytä olevan Rautatielain antamaa suojaa (eikä velvoitteita), sillä Rautatielakia ei sovelleta:
4) raiteisiin ja kalustoyksikköön, jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, historialliseen tai matkailukäyttöön, jollei tässä laissa toisin säädetä.
Rautatielaki 1 §.

Niin, tässä mielessä esimerkiksi Jokioisten museorautatiellä saa ylittää radan sieltä mistä huvittaa, koska rata on olemassa ainoastaan paikalliseen historialliseen matkailukäyttöön, ei ole valtion rataverkkoa ja on muusta ratajärjestelmästä erillnen. (1 §) Sama näyttää äkkiseltään pätevän Olli - Porvoo-rataosaan, mutta... Olli - Porvoo-rataosahan on yhteydessä muuhun rautatiejärjestelmään, valtion rataverkkoon, ja siltä käsin tehtävä liikenne jatkuu yleensä Keravalle (valtion rataverkkoon), joten onko se paikallista?  "Paikalliseen käyttöön",niin, miten tämä tulee tulkita? En oikein uskoa että tuota lakia luonnostellessa on erityisemmin ajateltu museorautatietoimintaa.

Toisaalta  tuon 85 §:n asiatonta oleskeluahan voi aina venyttää. Radan ylittäminen ei ole varsinaisessa mielessä liikkumista rata-alueella, koska liikesuunta on rataan nähden poikittainen, eikä se ole asiatontakaan, mikäli radan ylittäminen vaaditaan tiettyyn kohteeseen pääsyyn. Hyvin omituiselta kuulostavana esimerkkinä käytän poronhoitoa, mutta kyllä sen tokan luo meno on sallittua ylittämällä rata.

Ja termejä "ylikäytävä", "laituripolku" tai "tasoristeys" rautatielaki ei tunne. Tässä mielessä Trafi joko liioittelee tai antaa (tarkoituksellisesti?[tuottamuksellisesti]) virheellistä tietoa.

Niin ja rautatielakihan EI koske raitiovaunuja tai metroa... Hmm... Metroa... Miksiköhän siinä on aita...? 

[Kimmo T. Lumirae]

Laki muodostaa tavallaan myös minimin, minkä mukaan asioita saa tehdä ja niitä hoitaa. Asiat voidaan tehdä, ja usein tehdäänkin, laissa määriteltyä tiukemmin tai perusteellisemmin, kunhan ne eivät ole ristiriidassa lain kanssa.

Turvallisuuskriittiseen ajatteluun kuuluu mm. riskien tunnistaminen, vaarallisuuden arvioiminen ja vaarallisiksi katsottavien riskien minimoiminen.  Jos viranomaiselle on annettu tehtäväksi huolehtia rautatieliikenteen turvallisuudesta ja sen parantamisesta, sisältää se myös luvattomien ylityspaikkojen poistamisen.

Ketjussa esitetty malli omalla vastuulla liikkumisesta jyrkän kiellon sijaan saattaisi miellyttää monia; turvallisuuskriittisen ajattelun mukainen se ei kuitenkaan ole.

Se, että mikä radan ylittäminen on luvatonta, on omasta mielestäni selvä, mutta ketjun keskustelijoilla on hyvä syy olla eri mieltä ja tulkita lakia eri tavalla, laki kuulostaa todella tiukalta tällä kohdalla. Laissa ei myöskään eritellä, oleskellaanko radalla 20 sek vai 20 min. ylitetäänkö se pitkittäin vai poikittain, juosten. kävellen tai kontaten, eikä näitä tarvitsekaan eritellä, jos "lain henki" on, että radalle ei ole mitään asiaa. Lopullinen tulkinta vaatisi oikeuden ennakkopäätöksen, jollaista ei taida olla; siihen saakka keskustelu on vaarassa mennä jankuttamiseksi ja lopetan täältä tähän.

Jos lakiin halutaan muutosta, on meillä valittuna kansanedustajat sitä varten. Ottakaa yhteyttä kansanedustajiinne, ja tiedustelkaa, ovatko he tietoisia siitä, että maata pilkkoo laaja rautatieverkko, joka estää metsästyksessä/poronhoidossa/patikoidessa siirtymisen radan puolelta toiselle ja esittäkää, että kansanedustajanne vaatii lain järkevöittämistä. Tuokaa esiin myös se, että viranomainen ajaa mielestänne perusteettomasti lain kirjainta tiukempaa linjaa tässä asiassa. Jään mielenkiiinnolla odottamaan, minkälaisia vastauksia saatte.

I rest my case.

[Jouni Hytönen]

Tietysti on eri asia, ollaanko Helsingin ja Pasilan, Lappeenrannan ja Lauritsalan vai Joensuun ja Ilomantsin välillä. Kukaan ei täällä varmaan ole sitä mieltä, että aidat pitäisi purkaa Helsingin ja Pasilan väliltä ja rata pitäisi saada ylittää omalla vastuulla sieltä, mistä huvittaa. Lappeenrannan ja Lauritsalan välillä liikkuu noin 50-60 junaa vuorokaudessa ja rata kaksiraiteistetaan lähitulevaisuudessa. Tämä nostaa onnettomuusaltistusta myös luvattomilla poluilla. Hyväksytäänkö se, että järjestelmä tuottaa ennenaikaisia kuolemia tietyn määrän vuodessa, koska omalla vastuulla liikkuminen ei riittänyt turvalliseen ylitykseen. Minun mielestäni ei pidä hyväksyä. En tiedä, olisiko tuolla neljän kilometrin matkalla edes teoreettisesti teknisesti mahdollista rakentaa puomit joka polulle. Pelkät valot ja kellot eivät tuolla liikennetiheydellä ja kaksiraiteisella radalla riitä, koska aina löytyy kulkijoita, jotka eivät niistä välitä, vaan arvelevat vielä ehtivänsä. Historia tuntee lukuisia tasoristeysonnettomuuksia, joissa arvio meni vikaan. Jossain keskellä metsää Joensuun ja Ilomantsin välillä ei tietenkään ole järkeä aidata koko rataa. Joillakin taajama-alueilla radalle pääsyn täydellinen estäminen on ainoa vaihtoehto.

[Oskari Kvist]

Mutta pitäisi olla myös teknisesti mahdollista tehdä noita eritasoratkaisuja noihin kohtiin (Esim Lappeenranta-Lauritsala), ja vieläpä kustannustehokkaasti. Eikä parin kilometrin välein vaan esim. <400 m välein, jolloin houkutus ylittää raiteet väärästä kohti (jos on lisäksi vielä aidat) pienenee oleellisesti. Täytyy vaan osata ohjata ihmisiä oikein.

Turvalaitteistus on teknisesti kyllä täysin mahdollista, ja halvempaa kuin eritasoratkaisut. Jos odotustasanteetkin tehdään virallisiksi ja valaistuksi, asennetaan tasoristeyskannet ja kameravalvonta, sekä laitetaan selkeästi rautatiealueen vaarasta kertova kyltti "Tässä on hyvin vilkas rautatieliikenne, varo sitä/Tasoristeyksessä kameravalvonta", luulisi että suurin osa porukasta tottelee sitä varoituslaitteen antaamaa käskyä pysähtyä myös.

Voisihan tuota esimerkiksi yhdellä epävirallisella ylityspaikalla kokeilla siellä.

http://www.youtube.com/watch?v=iek5jmngRYw Entäs tällainen Ruotsi-tyylinen minimalistinen kevytratkaisu, täydennettynä äänellä esimerkiksi jalankulkijoiden liikennevaloista (pysähdy/mene)? Tuossa on käytetty hyväksi raidevirtapiirin vapaanaolon valvontatietoa, ja tuo on Fail-safe siinä mielessä että lamppu palaa ainoastaan silloin kun raidevirtapiiri ei ole varattu, ja silloin kun lamppu ei pala, ei ole turvallista ylittää tasoristeystä. Sellainen olisi hyvin yksinkertainen ja halpa ratkaisu myös tänne Suomeen. Toteutuskustannukset olisivat hyvin todennäköisesti alle 10 k€ jos olemassaolevaa raideosuuden vapaanaolon valvontaa voidaan hyödyntää, niinkuin tuossa on tehty.

Tuota voitaisiin hyvin helposti, halvasti ja kustannustehokkaasti tehdä massatuotantona laadun kuitenkaan kärsimättä, ja asennuskaan ei paljoa vaatisi. Saataisiin melko tehokkaasti käytettyä rahaa tasoristeyksien turvaamiseen. Raiteen vapaanaolon valvonnan pohjalle tehty järjestelmä on lähes idioottivarma toiminnaltaan, poislukien mahdollinen akselinlaskennan resetoinnin aiheuttama varmuusvika, ja tuotahan vikaa ei raidevirtapiireissä ole.

Joku toinen kevyt varoituslaitoskokeilu perustui junien GPS-seurantaan, mutta minun mielestä se ei ole enää turvalaite eikä todellakaan fail-safe.

[Simo Virtanen]

Laki muodostaa tavallaan myös minimin, minkä mukaan asioita saa tehdä ja niitä hoitaa. Asiat voidaan tehdä, ja usein tehdäänkin, laissa määriteltyä tiukemmin tai perusteellisemmin, kunhan ne eivät ole ristiriidassa lain kanssa.

Lopullinen tulkinta vaatisi oikeuden ennakkopäätöksen, jollaista ei taida olla; siihen saakka keskustelu on vaarassa mennä jankuttamiseksi ja lopetan täältä tähän.

Ei tässä jankata, koska asia kehittyy puheenvuorosta toiseen.

Tuo väitteesi siitä, että laki loisi vain minimitason, jonka yläpuolelle viranomainen voi mennä ei pidä paikkaansa sellaisen lainsäädännön kanssa, jossa jotakin uhataan rangaistuksella. Kansalaisia oikeuttavilta tai velvoittavilta säädöksiltä vaaditaan tarkkarajaisuutta eli kansalaisella tulee olla mahdollisuus tietää tarkasti, mikä on rangaistavaa ja mikä ei tai mihinkä muutoin on oikeutettu tai velvoitettu.

Jos tuota lanseeraamasi periaatetta sovellettaisiin vaikka tieliikennelakiin, niin nopeusrajoituksetkin olisivat vain ohjeellisia enimmäisnopeuksia. Poliisi voisi sakottaa alemmastakin nopeuksista oman mielensä ja kuun asennon perusteella. Tai Verohallinto voisi verottaa Kimmon palkkaa pari prosenttiyksikköä kovemmalla veroprosentilla kuin tuloverolaissa säädetään. Perusteena se, että "hyvään tarkoitukseenhan ne rahat menevät".

Ajatus minitasosta pätee toki moniin muunlaisiin säädöksiin eli kunta saa tarjota lapsille parempaa päivähoitoa kuin laissa säädetään tai VR-osakeyhtiö saa hyvittää tyytymättömille asiakkaille enemmän kuin laissa säädetään (siitä ei ole vaaraa..).


Edit: Olet kyllä Kimmo siinä oikeassa, ettei tässä asiassa ole enää juurikaan perattavaa. Ilomantsin radan ylittäminen ei ole millään muotoa kiellettyä, eikä TraFilla ole laissa säädettyä oikeutta lakia kiristävien määräysten antamiseen.

Myöskään muut mielepiteet tai näkökannat eivät ole tuoneet sellaista esiin, jolla perusteella lakia tiukempi tulkinta olisi mahdollista.

[Esko Ampio]

Vähän OT: raiteen vapaanaolon valvontaan perustuu varoituslaitokset. Siis raiderele on vetäneenä, valvotussa tilassa, kun raide on vapaa. Valvoo samalla ko. raiteen kunnossaoloa. Akselilaskenta- ja silmukkajutut vielä erikseen. Erilaisiin anturiteknikoihin perustuvia "kevytlaitoksia" on kokeiltu(koekäytössä) jo vuosia. Tuulivoimaakin energiana, osin, käyttäviä

[Petri P. Pentikäinen]

Ei tässä jankata, koska asia kehittyy puheenvuorosta toiseen.

Tuo väitteesi siitä, että laki loisi vain minimitason, jonka yläpuolelle viranomainen voi mennä ei pidä paikkaansa sellaisen lainsäädännön kanssa, jossa jotakin uhataan rangaistuksella. Kansalaisia oikeuttavilta tai velvoittavilta säädöksiltä vaaditaan tarkkarajaisuutta eli kansalaisella tulee olla mahdollisuus tietää tarkasti, mikä on rangaistavaa ja mikä ei tai mihinkä muutoin on oikeutettu tai velvoitettu.

Tämä on ollut oikein hyödyllinen ja hyvä keskustelu. On tuotu lakiin perustuen esille, että radan ylittäminen muualla kuin tasoristeyksessä ei ole ehdottomasti kielletty, toisin kuin viranomaiset väittävät. Tällaista valpasta kansalaisuutta tarvitaan. Luultavasti valppaus kansalaisena tuottaa itselle ja toisille laadukasta elämää ja pitkää, onnellista ikää enemmän kuin kaiken esivallan sanoman nöyrä uskominen.

[Ilari Kokko]

Ja asiallinen keskustelu joidenkin ihmisten mielestä jo mitättömältä tuntuvasta asiasta, välimerkkien koskemattomuuden loukkauksenakin tulkittavana, on näin yleisestikin hauskaa. 

[Mikko Mäntymäki]

Epävirallisista ylityspaikoista yksi oli pärrinkoskella Tpet-Sj välillä, radanoikaisun myötä siihen rakennettiin alikulkuväylä kevyelleliikenteelle.

[Ilari Kokko]

Lievästi offtopicmaisuudesta kärsien: Vantaankosken radallahan noita "epävirallisia laituripolkuja" vasta löytyykin. Vaikka raiteiden välissä on asemilla aita, ei se nähtävästi ole riittävän korkea (eikä sähköistetty  ) On tullut nähtyä aika mielenkiintoisia ylityksiä ja tilanteita, jotka yhtään pidemmälle menneinä eivät olisi olleet enää yhtään mielenkiintoisia. (Paitsi ehkä patologin näkökulmasta)

Myös ennen Leppävaaran kaupunkirataa Huopalahti - Leppävaara-rataosalla (ja pidemmällä yhä edelleen) ihmiset ylittivät niin Valimossa kuin Pitäjänmäessäkin radan suruitta kiskojen yli, vaikka kyseisellä rataosalla suhteellisen säännöllisesti liikkuu niin lähi- kuin kaukojunia. Kaupunkiradan rakentamisen (ja paremman aitauksen) myötä en muista koska olisin Huopalahti - Leppävaara välillä viimeksi nähnyt sovelletun radanylityksen. Tällä rataosalla ainakin parannetut alikulut ja aitaukset näyttävät toimivan lisäten ihan oikeasti turvallisuutta.

[Ari-Pekka Lanne]

Satuinpa kävelemään tänään kuvassa 77075 näkyvän uuden aidan ohi. Silmiin pisti kohta, joka näkyy näköjään tuossa kuvassakin, kun tarkkaan katsoo. Aitaan on nimittäin jätetty jo pystytysvaiheessa Viruskujan kohdalla olevan ikiaikaisen "luvattoman" ylityspaikan kohdalle esteettömän jalankulun mahdollistava aukko...

[Topi Lajunen]

Myös ennen Leppävaaran kaupunkirataa Huopalahti - Leppävaara-rataosalla (ja pidemmällä yhä edelleen) ihmiset ylittivät niin Valimossa kuin Pitäjänmäessäkin radan suruitta kiskojen yli, vaikka kyseisellä rataosalla suhteellisen säännöllisesti liikkuu niin lähi- kuin kaukojunia. Kaupunkiradan rakentamisen (ja paremman aitauksen) myötä en muista koska olisin Huopalahti - Leppävaara välillä viimeksi nähnyt sovelletun radanylityksen.

Pitäjänmäen kohdilla tällaiseenkin suoritukseen olen törmännyt tässä vuoden aikana. Tai no, en kirjaimellisesti törmännyt, mutta ei kaukanakaan ollut.

Vks-radallahan, kuten sanoit, loikkiminen on arkipäivää.

[Simo Virtanen]

Tänään mediassa vellonut joulukranssiepisodi on taustaltaan hyvin samanlainen kuin TraFin ukaasit.

Eräs Satakunnan pelastuslaitoksen johtaja ilmoitti YLEn uutisissa ykskantaan kaikenlaisten ovikoristeiden olevan kerrostalojen rappukäytävissä kiellettyjä pelastuslain perusteella. Eipä mennyt pitkään, kun sisäministeriöstä kumottiin moiset tulkinnat ja tiedotettiin ovikoristeiden olevan sallittuja hallituksen esityksestä ilmenevällä tavoin. Vielä erikseen mainittiin, ettei pelastuslaitoksilla ole toimivaltaa antaa lakia kiristäviä määräyksiä.

Ihan hyvä, että tuollaisia voimansa tunnossa uhoavia viranhaltijoita laitetaan välillä ruotuun. Ihmetyttää vain, millä avuilla tuokin mies on päälliköksi päätynyt, jos ei ole viitsinyt tutustua edes keskeisimmän lainsäädöksen eli pelastuslain esitöihin.

[Jouni Hytönen]

Se, että mikä radan ylittäminen on luvatonta, on omasta mielestäni selvä, mutta ketjun keskustelijoilla on hyvä syy olla eri mieltä ja tulkita lakia eri tavalla, laki kuulostaa todella tiukalta tällä kohdalla. Laissa ei myöskään eritellä, oleskellaanko radalla 20 sek vai 20 min. ylitetäänkö se pitkittäin vai poikittain, juosten. kävellen tai kontaten, eikä näitä tarvitsekaan eritellä, jos "lain henki" on, että radalle ei ole mitään asiaa. Lopullinen tulkinta vaatisi oikeuden ennakkopäätöksen, jollaista ei taida olla; siihen saakka keskustelu on vaarassa mennä jankuttamiseksi ja lopetan täältä tähän.

Ei tässä ketjussa ole minusta selvästi myöskään vielä esitetty, miksi TraFin tulkinta olisi virheellinen. Eikä tämä ole edes TraFin muodostama tulkinta, vaan vanhoja Valtionrautateiden aikaisia kieltokylttejä löytyy edelleen polkujen varsilta. TraFi tulkitsee radan ylittämisen muualta kuin tasoristeyksestä luvattomaksi ratalinjalla liikkumiseksi, mutta miten juridisesti perustellaan, ettei se sitä olisi. Yritin kaivella nykyisen lain perusteluja, mutta en löytänyt niistä kannanottoja tähän asiaan enkä myöskään aikaisemmista lain versioista. Täytyykö mennä ajassa taaksepäin vuoden 1924 asetukseen, joka kumottiin vuoden 2003 lailla? (Luvattoman rautatiealueella kulkemisen ja muun järjestystä häiritsevän toiminnan kieltämisestä rautatiealueella 6 päivänä kesäkuuta 1924 annettu asetus (145/1924)

En ole itsekään juristi, mutta selvä tulkinta jompaan kumpaan suuntaan olisi mielenkiintoista nähdä ilman, että jonkun tarvitsee hankkia sakko tämän säädöksen perusteella ja valittaa siitä sitten.

[Tuukka Ryyppö]

Siinä laissa puhutaan asiattomasta liikkumisesta eli liikkumisesta ilman, että liikkuu suorittaakseen jotain sellaista asiaa, joka on järkevää tehdä vain kyseenomaisella alueella. Jos matka on toisella puolella rataa sijaitsevaan kohteeseen, jonne ei ole kohtuullisen käyttökelpoista reittiä, radan ylityksessä on minun järkeni mukaan kyse liikkumisesta asian vuoksi, ei asiattomasti.

Anjalan ja Inkeroisten välissä Kouvolan kaupungissa kulkee jalankulkuväylä vesivoimalan patoa pitkin. Väylän varrella on paljon "asiaton oleskelu kielletty" -kylttejä, mutta läpikulkua ei katsota asiattomaksi oleskeluksi, koska sille on perustelu: Tarve päästä toiselle puolelle jokea.

Jos radalla liikkumisen syyllä ei olisi merkitystä, lakiin ei olisi tarvinnut sisällytettää sanaa "asiaton". Myös lause "jollei teko ole vähäinen" ilmenee tekstissä epäilemättä jonkin tarpeen vuoksi. Nähdäkseni se ilmentää lainlaatijan katsoneen, että käsite merkitykseltään niin vähäisestä rata-alueella kulkemisesta, ettei siitä ole tarpeen antaa rangaistusta, on mahdollinen. Mitä muuta tuo laissa mainittu merkitykseltään vähäinen rata-alueella liikkuminen edes voisi olla kuin radan ylittämistä paikassa, jossa on hyvä näkyvyys ja kohtuullisen harva liikenne?
Ei tuollaisia kirjainrimpsuja lakeihin huvin vuoksi lisäillä.

Mikä muuten on pisin kahden virallisen radanylitys- tai -alituspaikan välinen etäisyys Suomessa? Miten radan ylittäminen on tarkoitettu toteutettavaksi esim. jossain Kolarin ja Pellon välillä?

[Jouni Hytönen]

Lain henki on kuitenkin mielestäni täysin selvä eli pyritään vähentämään radalla liikkuneiden turhia kuolemia. Jos tämä TraFin tulkinta on virheellinen, LVM sitten varmaankin voisi vastaavasti kuin tuossa ylempänä olevassa esimerkissä kumota tämän tulkinnan. Jotenkin minusta tuntuu, että näin ei kävisi, vaan lain sanamuotoa kenties täsmennettäisiin seuraavassa päivityksessä.

[Jarno Piltti]

Asiaan kuulumaton välikevennys: Meillä päin on koulun pihassa kyltti "Kiinteistölain nojalla asiaton oleskelu kielletty kello 18 jälkeen". En ole vielä kokeillut kyltin epäsuorasti lupaamaa sallittua asiatonta oleskelua. Sen täytyy varmasti olla huumaava kansalaiskokemus.

[Kurt Ristniemi]

Ei tässä ketjussa ole minusta selvästi myöskään vielä esitetty, miksi TraFin tulkinta olisi virheellinen. ...

Eikä tämä ole edes TraFin muodostama tulkinta, vaan vanhoja Valtionrautateiden aikaisia kieltokylttejä löytyy edelleen polkujen varsilta. TraFi tulkitsee radan ylittämisen muualta kuin tasoristeyksestä luvattomaksi ratalinjalla liikkumiseksi, mutta miten juridisesti perustellaan, ettei se sitä olisi.

TraFin mukaan radan ylittäminen muualta kuin luvallisella ylityspaikalla on ehdottomasti kielletty. Tämä on se seikka, jota laki ei nähdäkseni tue. Lain mukaan asiaton radalla liikkuminen ja oleskelu on toki kaikkinensa kiellettyä, mutta rangaistavaa se ei ole, jos teko on vähäinen.

Jos vähäinen teko (hiljaisen radan ylittäminen hyvän näkyvyyden alueella?) ei ole rangaistavaa, vaikka muu asiaton liikkuminen ja oleskelu on, se ei voine olla ehdottomasti kiellettyäkään. Tätä TraFin ehdotonta ylityskieltoa itse pidän lakiin perustumattomana.

Yritin kaivella nykyisen lain perusteluja, mutta en löytänyt niistä kannanottoja tähän asiaan enkä myöskään aikaisemmista lain versioista. Täytyykö mennä ajassa taaksepäin vuoden 1924 asetukseen, joka kumottiin vuoden 2003 lailla? (Luvattoman rautatiealueella kulkemisen ja muun järjestystä häiritsevän toiminnan kieltämisestä rautatiealueella 6 päivänä kesäkuuta 1924 annettu asetus (145/1924)

Tässäpä juuri liekin villakoiran ydin: TraFi taitaa ohjeistaa vanhasta muistista. Ongelmalla kun todellakin on pitkät perinteet. Esim. Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 70/12973 vuodelta 1906 kertoo asiasta seuraavaa:

"Esiintyneestä syystä on Rautatiehallitus nähnyt tarpeelliseksi uudestaan [ ] muistuttaa kaikkia valtionrautateillä palvelevia virka- ja palvelusmiehiä heidän velvollisuudestaan ehkäistä luvatonta radalla käymistä ja saattaa sitä annetun kiellon rikkojat syytteeseen; mikä kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan. Helsingissä, Rautatiehallitukselta, 2 päivänä lokakuuta 1906."

[Petri P. Pentikäinen]

Lain henki on kuitenkin mielestäni täysin selvä eli pyritään vähentämään radalla liikkuneiden turhia kuolemia. Jos tämä TraFin tulkinta on virheellinen, LVM sitten varmaankin voisi vastaavasti kuin tuossa ylempänä olevassa esimerkissä kumota tämän tulkinnan. Jotenkin minusta tuntuu, että näin ei kävisi, vaan lain sanamuotoa kenties täsmennettäisiin seuraavassa päivityksessä.

Ei järkevän kansalaisen tarvinne odotella mitään ministeriön kumoamisia, vaan voi jatkaa elämäänsä kuten tähänkin asti. On niitä joulukranssejakin ollut joka joulu ovissa, sanoivat virkainnossaan valtuutensa ylittäneet henkilöt mitä tahansa. Ei laki kiellä myöskään polttamasta terassilla kynttilöitä, vaikka jotkut ovat niillä menettäneet mökkinsä, ehkä myös henkensä.

Lain minimivaatimukset ylittävää varovaisuutta saa jokainen kansalainen harjoittaa aivan vapaasti. Esimerkiksi jos joku pitää turvallisuuden kannalta välttämättömänä valokuvata viikon ainoan junan Kannonkoski-Pihtipudas-välillä huonommalta puolelta rataa siksi, että olettaa lain ehdottomasti kieltävän kiskojen yli toiselle puolelle menemisen, se on hänen asiansa. Ei kuitenkaan ole mitään perustetta, miksi tällainen varovaisuuden taso tulisi kirjata ja täsmentää laissa pakolliseksi.

"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan."

[Simo Virtanen]

Lain henki on kuitenkin mielestäni täysin selvä eli pyritään vähentämään radalla liikkuneiden turhia kuolemia. Jos tämä TraFin tulkinta on virheellinen, LVM sitten varmaankin voisi vastaavasti kuin tuossa ylempänä olevassa esimerkissä kumota tämän tulkinnan. Jotenkin minusta tuntuu, että näin ei kävisi, vaan lain sanamuotoa kenties täsmennettäisiin seuraavassa päivityksessä.

Vähintäänkin omituinen tuo tulkintasi lainsäätäjän tahdosta. Asia on päinvastoin, koska itse laissa ja sen esitöissä lievennetään täällä jo moneen kertaan esitetyillä vähäisyyteen ja tarpeeseen perustuvilla määreillä. On melkoisen pitkälle menevää tulkintaa, että lainsäätäjä olisi nimenomaisesta halustaan huolimatta kirjannut tuollaiset lievennökset kieltoon ja nyt vain odottaisi seuraavaa lakimuutosta, jossa pääsisi ne poistamaan.

Entäpä jos nykytilanne todellakin vastaa lainsäätäjän tahtoa, eikä lainsäätäjä tahdo kieltää radan tarpeellista ylittämistä jossakin Pihtiputaan tai Ilomantsin korvessa? Se tahto voi toki olla eri kuin jonkun yksittäisen TraFin virkamiehen tai vorgin keskustelijan tahto.