|
|
Mikko Mäntymäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 516
|
« Vastaus #2 : Elokuu 29, 2012, 21:17:23 » |
|
Lisätään listaan rukkamäen ja multisillan välinen oikaisu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #3 : Elokuu 29, 2012, 21:19:35 » |
|
Viialan pohjoispuolella on oikaisu ja Parolan pohjoispuolella Ihalemmen oikaisu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #5 : Elokuu 29, 2012, 21:50:36 » |
|
Ei oikaisu, vaan pikemminkin kieppaisu: Havukoskella (Hiekkaharju-Koivukylä) on Kehäradan liittymän kohdalla siirretty sähköistettyä ratalinjaa.
Ervelässäkin on ratalinja liikahdellut useampaankin otteeseen.
Kaupunkiratojen rakennusten aikaan on myös kiskoja siirrelty pieniä matkoja sivusuunnassa sekä pää- että rantaradalla. Ratapihojen täysrempat sitten tietysti vielä lisäksi, jos niitä tähän listaan edes lasketaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 556
|
« Vastaus #6 : Elokuu 30, 2012, 07:39:00 » |
|
Ilmalan ja Huopalahden välillä ollut mutka oikaistiin jo 1970-luvun alkuvuosina VT3:n sillan rakentamisen yhteydessä. Liekö ensimmäinen sähköradan oikaisu?
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
|
Sami Hiltunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 101
|
« Vastaus #8 : Elokuu 30, 2012, 14:25:11 » |
|
Mankki?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2635
|
« Vastaus #9 : Elokuu 30, 2012, 16:50:36 » |
|
Parolan pohjoispuolella Ihalemmen oikaisu.
http://tinyurl.com/ihalempi Onko noissa mutkissakin ollut sähköt? ![Järkyttynyt](https://vaunut.org/keskustelut/Smileys/default/shocked.gif) Ilmalan ja Huopalahden välillä ollut mutka oikaistiin jo 1970-luvun alkuvuosina VT3:n sillan rakentamisen yhteydessä. Liekö ensimmäinen sähköradan oikaisu?
http://tinyurl.com/kivihaka Sama kysymys, onko tuossakin mutkassa ollut sähköistys? Vanhalla ratalinjallahan sijaitsi Haagan seisake. Mankki?
Milloin Mankin vanha mutka oikaistiin?
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Marko Anttila
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 177
|
« Vastaus #10 : Elokuu 30, 2012, 18:06:45 » |
|
Toijalan eteläpuolella Ilomäen kaarteen pienehkö oikaisu n. km 143 on valmistunut 1996 paikkeilla (korjatkaa jos vuosi on väärin).
Aiemmin mainittu Viialan pohjoispuolen oikaisu eli Hinkan rataoikaisu on km:llä 155-156 ja se on valmistunut toukokuussa 1999.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2635
|
« Vastaus #11 : Elokuu 30, 2012, 18:26:05 » |
|
Toijalan eteläpuolella Ilomäen kaarteen pienehkö oikaisu n. km 143 on valmistunut 1996 paikkeilla (korjatkaa jos vuosi on väärin).
Aiemmin mainittu Viialan pohjoispuolen oikaisu eli Hinkan rataoikaisu on km:llä 155-156 ja se on valmistunut toukokuussa 1999. Kumpi nyt oikeastaan on Hinkan oikaisu, vai onko Hinkkoja kaksi? Ensin maintsemasi, Ilomäen kaarre sijaitsee Hinkan kaupunginosassa: http://tinyurl.com/hinkkaOnkos Ryttylän eteläpuolella oikaisu? http://tinyurl.com/ryttyl-e
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Marko Anttila
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 177
|
« Vastaus #12 : Elokuu 30, 2012, 18:42:40 » |
|
Toijalan eteläpuolella Ilomäen kaarteen pienehkö oikaisu n. km 143 on valmistunut 1996 paikkeilla (korjatkaa jos vuosi on väärin).
Aiemmin mainittu Viialan pohjoispuolen oikaisu eli Hinkan rataoikaisu on km:llä 155-156 ja se on valmistunut toukokuussa 1999. Kumpi nyt oikeastaan on Hinkan oikaisu, vai onko Hinkkoja kaksi? Ensin maintsemasi, Ilomäen kaarre sijaitsee Hinkan kaupunginosassa: http://tinyurl.com/hinkkaTällä kertaa oikaisujen kutsumanimet menevät seisakkeiden mukaan, eli Toijalan eteläpuolella oli Ilomäen seisake km 143:lla ja Viialan pohjoispuolella taas oli Hinkan seisake km:llä 156 eli suunnilleen sen oikaistun kaarteen pohjoispäässä, http://lyhyt.net/vx2
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #13 : Elokuu 30, 2012, 19:19:53 » |
|
En muista siinä noin jyrkkiä kaarteita olleen, kuin mitä kartasta voisi päätellä. Olisikohan sitä oiottu aiemminkin, tai olisiko tuo paikallistie jostain muusta syystä haluttu rakentaa noin kaarteiseksi? Nämä pohjoisen pääradan oikaisut, tai kaarteiden loiventamiset, liittyivät pääradan tason nostoon, jossa radalle tehtiin lukuisia puolenvaihtopaikkoja, uudenmallinen suojastus paikoin hyvin lyhyin suojavälein ja toteutus uudella opastinjärjestelmällä sekä radan tiukimpien kaarteiden loiventaminen sn 160/200 -tasolle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuomas Pätäri
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 281
|
« Vastaus #14 : Elokuu 30, 2012, 20:13:45 » |
|
En muista siinä noin jyrkkiä kaarteita olleen, kuin mitä kartasta voisi päätellä. Olisikohan sitä oiottu aiemminkin, tai olisiko tuo paikallistie jostain muusta syystä haluttu rakentaa noin kaarteiseksi? Ihan normaalia tienrakentamista, sillat mahdollisimman jyrkässä kulmassa, suuret kaarresäteet ja kukkulat kierretty (tuon tasoluokan tiellä), lopputulos näyttää tässä tapauksessa humalassa linjatulta mutta on kaikin puolin täysin perusteltu. Tiejärejestely tehty oletettavasti moottoritien rakentamisen yhteydessä (1996).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #15 : Elokuu 30, 2012, 20:41:13 » |
|
Eli alkuperäinen ratalinja tuskin on radan pohjoispuolen paikallistie, vaan on ehkä paikoin noudatellut radan eteläpuolella kulkevaa tielinjaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2635
|
« Vastaus #16 : Elokuu 30, 2012, 20:59:52 » |
|
Eli alkuperäinen ratalinja tuskin on radan pohjoispuolen paikallistie, vaan on ehkä paikoin noudatellut radan eteläpuolella kulkevaa tielinjaa.
Sitä juuri tarkoitin. Mutkilla tarkoitin juuri radan mutkia ![Iskee silmää](https://vaunut.org/keskustelut/Smileys/default/wink.gif) Ihmettelin vain kun luulin niitä vanhemmiksi.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 556
|
« Vastaus #17 : Elokuu 31, 2012, 08:27:08 » |
|
Mankki?
Milloin Mankin vanha mutka oikaistiin? Mankki ei käy. Linja oikaistiin sähköistys- ja kaksoisraidetöiden yhteydessä 1960-luvun lopulla.
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2635
|
« Vastaus #18 : Elokuu 31, 2012, 16:51:30 » |
|
Mankki?
Milloin Mankin vanha mutka oikaistiin? Mankki ei käy. Linja oikaistiin sähköistys- ja kaksoisraidetöiden yhteydessä 1960-luvun lopulla. Tätä vähän ounastelinkin.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Niila Heikkilä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 162
|
« Vastaus #19 : Elokuu 28, 2016, 18:12:52 » |
|
Uusimpana oikaisutulokkaana lienee Lapuan ja Riipan oikaisut, sekä pidempi Sievin parikilometrinen oikaisu (2015) pohjanmaan radalla ja rakenteilla oleva Temmesjoen oikaisu. Rataremontin yhteydessä kaksoisraideosuuksilla tehdään/on tehty muitakin kaarreprofiilin muutoksia joissa pylväät ja ratalinjaa siirrettiin hieman uuteen paikkaan. Törmäperän (1.5km)ja Kankaan pohjoispuolen (3km) oikaisut jäävät vielä toistaiseksi tekemättä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tapio Arvola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 38
|
« Vastaus #20 : Elokuu 28, 2016, 19:38:24 » |
|
Sitten tulee mieleeni Imatra T:n lähtö länteen päin. Se on nimenomaan uudelleenlinjaus, kun vanhempi linja oli lyhyempi, mutta kaarresäde pienempi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1168
|
« Vastaus #21 : Elokuu 28, 2016, 20:47:06 » |
|
Ilmalan ja Huopalahden välillä ollut mutka oikaistiin jo 1970-luvun alkuvuosina VT3:n sillan rakentamisen yhteydessä. Liekö ensimmäinen sähköradan oikaisu?
http://tinyurl.com/kivihaka Sama kysymys, onko tuossakin mutkassa ollut sähköistys? Vanhalla ratalinjallahan sijaitsi Haagan seisake. Kyllä vain, itse asiassa vanhan ratalinjan itäpään kallioleikkauksen alussa oli ainakin Leppävaaran kaupunkiradan rakentamiseen asti sähköratapylvään betoninen perustuspylväs maastossa. Näin ollen juurikin Haagan oikaisu on ensimmäinen suomalainen sähkörataoikaisu kautta koko pohjoismaisen passivapauden olemassaoloajan. Kyseistä sähkörataoikaisua voidaan pitää myös suomalaisten sähkörataoikaisuiden pioneerina sen ennakkotapausluonteen vuoksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 893
|
« Vastaus #22 : Elokuu 29, 2016, 20:19:53 » |
|
Yksi erikoisuus on raide, jolta on purettu sähköistys, mutta itse raide on edelleen olemassa ja käytössäkin. Kyseessä on pääradalta Pasilan veturitalleille johtava raide. Tässä ei toki ole kyse uudelleenlinjatusta sähköradasta, vaan sähkörata on vain lakannut olemasta olemassa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 316
|
« Vastaus #23 : Elokuu 30, 2016, 05:09:08 » |
|
Kaupunkiratojen rakennusten aikaan on myös kiskoja siirrelty pieniä matkoja sivusuunnassa sekä pää- että rantaradalla. Kyllä, lisäksi silloisen Vantaankoskenradan itäinen raide osuudella Huopalahti - Pohjois-Haaga siirtyi Huopalahden päässä varsin huomattavasti. Osa vanhan itäisen raiteen pohjasta ja käytävästä on nykyään kevytliikenneväylän käytössä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 347
|
« Vastaus #24 : Elokuu 30, 2016, 08:40:19 » |
|
En muista siinä noin jyrkkiä kaarteita olleen, kuin mitä kartasta voisi päätellä. Olisikohan sitä oiottu aiemminkin, tai olisiko tuo paikallistie jostain muusta syystä haluttu rakentaa noin kaarteiseksi? Ihan normaalia tienrakentamista, sillat mahdollisimman jyrkässä kulmassa, suuret kaarresäteet ja kukkulat kierretty (tuon tasoluokan tiellä), lopputulos näyttää tässä tapauksessa humalassa linjatulta mutta on kaikin puolin täysin perusteltu. Tiejärejestely tehty oletettavasti moottoritien rakentamisen yhteydessä (1996). Jep. Tie on itse asiassa uusi ja rakennettu moottoritien rakentamisen yhteydessä. Ihalemmen ja Parolan välinen maantie kulki moottoritien rakentamiseen asti radan eteläpuolella ja rata ylitettiin tasoristeyksenä taajaman reunalla siinä Irwinin talon kulmilla. Jos tie olisi vedetty samaan paikkaan, moottoritien ja radan sillat olisivat venyneet entisestään ja radan ylitys/alitus olisi jouduttu rakentamaan tasamaalle ahtaaseen paikkaan. Nyt se sijaitsee hieman väljemmässä paikassa ja osin käyttää hyväkseen luonnon korkeuseroja.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|