Dm12-kaluston sijoitukset

[Sakari Kestinen]

Vankkoja on yhteensä 16 kpl, mutta miten ne ovat sijoittuneet tällä hetkellä?
Tätä kirjoittaessani:

4401 Pieksämäki Temu
4402 Ylivieska–Iisalmi-välillä
4403 Hangossa
4404 Hangossa
4405 Savonlinna–Parikkala-välillä
4406 Pieksämäen konepajalla
4407 Tampere–Vilppula(–Keuruu)-välillä
4408 Pieksämäki Temu
4409 Pieksämäki Temu
4410 Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä-välillä
4411 Pieksämäki Temu
4412 Iisalmella
4413 Jyväskylässä
4414 Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä-välillä
4415 Savonlinna–Parikkala-välillä
4416 Tampereen Perkiön varikolla

Oletettavasti siis kalustoa on varattu reiteittäin:
Tampere–Vilppula–Keuruu: 2 yksikköä
Ylivieska–Iisalmi: 2 yksikköä
Hanko–Karjaa: 2 yksikköä
Savonlinna–Parikkala: 2 yksikköä
Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä: 3 yksikköä

Eli 16 vaunusta 11 on varmuudella käytössä.

4 yksikköä seisoo Pieksämäen Temulla ja 1 konepajalla. Käytetäänkö niitä enää ollenkaan Pieksämäki–Joensuu ja Joensuu–Nurmes-liikenteessä?

[Riku Outinen]

Käytetäänkö niitä enää ollenkaan Pieksämäki–Joensuu ja Joensuu–Nurmes-liikenteessä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei. (jos pikkeustilanteita ei lasketa)

[Topi Pikkarainen]

Nämähän taitavat ihan viikottain taas vaihtua?

[Miko Rautiainen]

Nämähän taitavat ihan viikottain taas vaihtua?

Ooppera(Parikkala-Savonlinna) junissa on pysyny pikään samat Vankat

[Matti Kokkonen]

Käytetäänkö niitä enää ollenkaan Pieksämäki–Joensuu ja Joensuu–Nurmes-liikenteessä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei. (jos pikkeustilanteita ei lasketa)

Onko nuo viisi Pieksamäen ylijäävää Vankkaa ajokelvottomassa kunnossa, vai miksi niitä ei käytetä Pohjois-Karjalan liikenteessä?

[[Tunnus poistettu]]

Käytetäänkö niitä enää ollenkaan Pieksämäki–Joensuu ja Joensuu–Nurmes-liikenteessä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei. (jos pikkeustilanteita ei lasketa)

Onko nuo viisi Pieksamäen ylijäävää Vankkaa ajokelvottomassa kunnossa, vai miksi niitä ei käytetä Pohjois-Karjalan liikenteessä?

Kapasiteetti on liian pieni, Dv12+sinisillä saadaan parempi kapasiteetti.

[Juha Kutvonen]

Käytetäänkö niitä enää ollenkaan Pieksämäki–Joensuu ja Joensuu–Nurmes-liikenteessä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei. (jos pikkeustilanteita ei lasketa)

Onko nuo viisi Pieksamäen ylijäävää Vankkaa ajokelvottomassa kunnossa, vai miksi niitä ei käytetä Pohjois-Karjalan liikenteessä?

Kapasiteetti on liian pieni, Dv12+sinisillä saadaan parempi kapasiteetti.

Nyt jälkiviisaasti voidaan todeta Dm12-hankinnan menneen monelta osin pieleen. Miksei hankittu kaksivaunuisia junayksiköitä, joita valmistajalla olisi ollut valmiina tuotteena, vaan VR:lle piti suunnitella oma yksivaunuinen versio? Olisiko matkustamoiden ilmastointi tullut kohtuuttoman kalliiksi? Miksi Dm12:een suunniteltiin käytännössä testaamatonta kuljettajarahastusta, joka sittemmin osoittautui toimimattomaksi? Miksei vaunujen lisätilausoptiota käytetty, vaikka niiden kapasiteettiongelmat havaittiin jo ensimmäisinä liikennöintivuosina?

[Miko Rautiainen]

Käytetäänkö niitä enää ollenkaan Pieksämäki–Joensuu ja Joensuu–Nurmes-liikenteessä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei. (jos pikkeustilanteita ei lasketa)

Onko nuo viisi Pieksamäen ylijäävää Vankkaa ajokelvottomassa kunnossa, vai miksi niitä ei käytetä Pohjois-Karjalan liikenteessä?

Kapasiteetti on liian pieni, Dv12+sinisillä saadaan parempi kapasiteetti.

Nyt jälkiviisaasti voidaan todeta Dm12-hankinnan menneen monelta osin pieleen. Miksei hankittu kaksivaunuisia junayksiköitä, joita valmistajalla olisi ollut valmiina tuotteena, vaan VR:lle piti suunnitella oma yksivaunuinen versio? Olisiko matkustamoiden ilmastointi tullut kohtuuttoman kalliiksi? Miksi Dm12:een suunniteltiin käytännössä testaamatonta kuljettajarahastusta, joka sittemmin osoittautui toimimattomaksi? Miksei vaunujen lisätilausoptiota käytetty, vaikka niiden kapasiteettiongelmat havaittiin jo ensimmäisinä liikennöintivuosina?

Nurmeksen liikenteessä Dm12 olisi järkevämpi, koska kaksi Vankka tulee melkein täyteen kun deeveri vetosilla jää poulet paikoista vapaaksi. Suunnilleen.

[Miko Rautiainen]

Käytetäänkö niitä enää ollenkaan Pieksämäki–Joensuu ja Joensuu–Nurmes-liikenteessä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei. (jos pikkeustilanteita ei lasketa)

Onko nuo viisi Pieksamäen ylijäävää Vankkaa ajokelvottomassa kunnossa, vai miksi niitä ei käytetä Pohjois-Karjalan liikenteessä?

Kapasiteetti on liian pieni, Dv12+sinisillä saadaan parempi kapasiteetti.

Nyt jälkiviisaasti voidaan todeta Dm12-hankinnan menneen monelta osin pieleen. Miksei hankittu kaksivaunuisia junayksiköitä, joita valmistajalla olisi ollut valmiina tuotteena, vaan VR:lle piti suunnitella oma yksivaunuinen versio? Olisiko matkustamoiden ilmastointi tullut kohtuuttoman kalliiksi? Miksi Dm12:een suunniteltiin käytännössä testaamatonta kuljettajarahastusta, joka sittemmin osoittautui toimimattomaksi? Miksei vaunujen lisätilausoptiota käytetty, vaikka niiden kapasiteettiongelmat havaittiin jo ensimmäisinä liikennöintivuosina?

Nurmeksen liikenteessä Dm12 olisi järkevämpi, koska kaksi Vankka tulee melkein täyteen kun deeveri vetosilla jää poulet paikoista vapaaksi. Suunnilleen.

  Deeveri vetosilla junilla on Hirveen iso dieselin kulutus verrattuna vankkaan.

[Sakari Kestinen]

Toisin sanoen VR:n julkisuudessa antama väite, että Dm12-kalustoa ei riitä esim. Proxionille vuokrattavaksi on vanhentunut. 

[Miko Rautiainen]

Toisin sanoen VR:n julkisuudessa antama väite, että Dm12-kalustoa ei riitä esim. Proxionille vuokrattavaksi on vanhentunut. 

Tai sitten VR pitää vankkoja varauksessa esim. Joensuu-Nurmes välillle tai pitää niittä varalla jos muualla hajoo vankkoja.

[Sakari Kestinen]

Toisin sanoen VR:n julkisuudessa antama väite, että Dm12-kalustoa ei riitä esim. Proxionille vuokrattavaksi on vanhentunut. 

Tai sitten VR pitää vankkoja varauksessa esim. Joensuu-Nurmes välillle tai pitää niittä varalla jos muualla hajoo vankkoja.

Yli 40 % varakalustoaste on kyllä linjassa VR:n muun kalustopolitiikan kanssa, *krhm* Sm6 *krhm* 

[Sakari Kestinen]

Kun sinisiä ei ole enää toviin käytetty taajamajunissa vaan kaikki kiskobussirataosien vuorot ajetaan kiskobusseilla, on aika päivittää tätä listausta. Koska perjantai on kaikkein ruuhkaisin päivä junaliikenteessä, otin viime suvelta satunnaisen heinäkuun perjantain (29.7.2016) ja viime perjantain (3.3.2006) tähän esimerkiksi, lähteenä julia.dy.fi:

pe 29.7.2016:
Jy–Hpk–Sk: 2xDm12
Tpe–Hpk–Keu: 2xDm12
Hnk–Kr: 2xDm12
Jns–Nrm: 1xDm12
Pm–Jns: 1xDm12
Yv–Ilm: 1xDm12
Par–Sl: 1xDm12

Eli yhteensä 10xDm12.

pe 3.3.2017:
Jy–Hpk–Sk: 2xDm12
Tpe–Hpk–Keu: 2xDm12
Hnk–Kr: 2xDm12
Jns–Nrm: 1xDm12
Pm–Jns: 1xDm12
Yv–Ilm: 2xDm12
Par–Sl: 2xDm12

Eli yhteensä 12xDm12.

Pieksämäki–Joensuu-reitin osalta tosin näytään satunnaisesti ajettavan 2xDm12, joskus, kuten H729 ti 14.2. 3xDm12, mikä johtunee kaluston vaihdosta.

Säännölliseen kiskobussiliikenteeseen sitoutuu siten näin talvella 12–13 Dm12-yksikköä, ja varakalustoksi tarvitaan 10 %, mikä tässä tapauksessa ylöspäin pyöristettynä on 2 yksikköä. 1–2 yksikköä jää siten "yli".

Mielestäni tällä "ylijäämäkalustolla" voisi kokeilla Turku–Uusikaupunki-liikennettä. Sikäläiset firmat (Valmet Automotive ja Yara) tuskin saavat kaikkia työläisiään asutettua Ugiin, ja monet luultavasti pendelöivät Turusta. Uusikaupunki myös täytää 400 vuotta tänä vuonna, joten olisi matkailullisestikin perusteltua liikennöidä Uuteenkaupunkiin. Matka-aika ilman radan parantamista olisi noin 1:15…1:20 h eli 3 h kierrosaika olisi täysin mahdollinen. Henkilöautolla tämä on sellainen noin tunnin sivu, mutta vaikka matka-aika onkin junalla pidempi, sen ajan voisi käyttää leväten. Uudenkaupungin aseman ja tehtaiden välillä toki tarvittaisiin kuljetusta, mutta sen voisi hoitaa hyödyntämällä koulukyytiautoja.

[Juhani Pirttilahti]

Säännölliseen kiskobussiliikenteeseen sitoutuu siten näin talvella 12–13 Dm12-yksikköä, ja varakalustoksi tarvitaan 10 %, mikä tässä tapauksessa ylöspäin pyöristettynä on 2 yksikköä. 1–2 yksikköä jää siten "yli".

Mielestäni tällä "ylijäämäkalustolla" voisi kokeilla ...

Ei se ylijäämäkalusto todellisuudessa ole käytettävissä, vaan seisoo korjaamolla. Parhaana päivänä niitä on ehkä 2 korjaamolla. Yleensä enemmän ja tällöin niitä on pois junista.

[Nikolas Peippo]

Säännölliseen kiskobussiliikenteeseen sitoutuu siten näin talvella 12–13 Dm12-yksikköä, ja varakalustoksi tarvitaan 10 %, mikä tässä tapauksessa ylöspäin pyöristettynä on 2 yksikköä. 1–2 yksikköä jää siten "yli".

Mielestäni tällä "ylijäämäkalustolla" voisi kokeilla ...

Ei se ylijäämäkalusto todellisuudessa ole käytettävissä, vaan seisoo korjaamolla. Parhaana päivänä niitä on ehkä 2 korjaamolla. Yleensä enemmän ja tällöin niitä on pois junista.

Kuten Juhani sanoi. Dm12-vajaus on jatkuva riesa erinäisten vikojen ja onnettomuuksien takia.

[Sakari Kestinen]

Ai tilanne onkin näin päin!  Tulee väkisinkin mieleen, että tätä voisi paikata ajamalla pidempiä reittejä, kuten Pieksämäki–Joensuu kokonaan veturijunilla. Joko Dv12+siniset tai Dr16+Ex+Ex+EFit.

Tarkemmin asiaa mietittyäni Uudenkaupungin rata ei nykyisellään toimisi Dm12-ratana muutenkaan. Koska matka-aika olisi pidempi kuin suoralla bussivuorolla eikä Dm12:n matkustusmukavuus ole parempi kuin nykyaikaisella linja-autolla (peräti päinvastoin), ei junasta olisi lisäarvoa varsinkaan autotehtaan työmatkaliikenteeseen. Linja-auto voisi Turun päässä lähteä jo vaikka Varissuolta ja poimia matkan varrelta matkustajia pitkin kaupunkia, juna palvelisi pistemäisesti vain päärautatieasemaa (ja mahdollisesti Kupittaata).

Uudenkaupungin liikenteessä ennen mahdollista perusparannusta ja sähköistystä ainoa toimiva ratkaisu Dv12+siniset (kallista) tai sitten puhdas nostalgialiikenne HMVY:n kalustolla kesäviikonloppuisin (kallista tämäkin, mutta myös supersuosittua). Autotehtaan työmatkaliikenteessä juna alkaa olla järkevä sitten, jos Turun suunnasta tulee enemmän kuin pari bussilastillista työläisiä per työvuoro.

Sen sijaan jos Norrbottenin lääni saa junansa kulkemaan Haaparantaan asti ja VR saa vankkansa kuntoon, voisi yksi Dm12 sahata Haaparanta–Kemi-väliä.

[Arto Papunen]

Itse toivoisin, että tuo Hanko-Hyvinkää sähköistettäisiin niin sieltä saataisiin yksikköjä lisäämään tarjontaa muualla.

[Johannes Erra]

Sen sijaan jos Norrbottenin lääni saa junansa kulkemaan Haaparantaan asti ja VR saa vankkansa kuntoon, voisi yksi Dm12 sahata Haaparanta–Kemi-väliä.

Ruotsalaisten pendelijuna Luulaja-Boden-Haapranta on näillä näkymin aloittamassa aikaisintaan joulukuussa 2018. Siihen mennessä luulisi Suomessa olevan askelmerkit valmiina myös VR:n monopolin purkuun, ellei näitä suunnitelmia ole siirretty sinne kuuluisaan Ö-mappiin.

[Heikki Piirainen]

Ei se ylijäämäkalusto todellisuudessa ole käytettävissä, vaan seisoo korjaamolla. Parhaana päivänä niitä on ehkä 2 korjaamolla. Yleensä enemmän ja tällöin niitä on pois junista.

Kuten Juhani sanoi. Dm12-vajaus on jatkuva riesa erinäisten vikojen ja onnettomuuksien takia.

Tästä kertoo myös tämä Karjalaisen uutinen viime perjantailta:

”Junassa on ollut helmikuun puolivälistä lähtien vain yksi yksikkö eli vaunu, sillä toinen yksikkö on ollut huollossa.

VR ei pystynyt keskiviikkona täysin varmistamaan, onko vaunuja tänä viikonloppuna yksi vai kaksi, mutta on toiveikas:

- Tämän hetken tietojen mukaan yksikkö pyritään saamaan viikonlopun aikaan liikenteeseen, ilmoitti VR:n viestintäasiantuntija Taina Kuitunen keskiviikkona illansuussa.

Varsinkin viikonloppuisin osa kiskobussin matkustajista on joutunut seisomaan yli kahden tunnin matkan ajan. Kiskobussi on taajamajuna, eikä siihen myydä paikkalippuja.”