Elias Puustinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 4
|
« : Tammikuu 11, 2014, 09:09:30 » |
|
Katsokaas tätä ihmettä! Uudenvuoden aattona tälläisiä ilmaantui junatoimistoon rasiallinen: http://imgur.com/bzMN8sphttp://imgur.com/LvRULZdIsot pojat tiesivät kertoa näiden olevan kiskomiinoja tai -pommeja. Kukaan ei oikein osannut enää kertoa mikä merkitys näillä on ollut, muu kuin uuttavuotta ratapihalla viettävien vaihtotyökippareiden viihdyttäminen. Yksi teoria oli että toimivat seisopasteina. Kun pyörän alla pamahtaa niin kuski tietää olevan kohdalla. Kyseessä siis on pieni pommi mikä laitetaan kiskolle ja kun veturilla ajaa yli niin mossahtaa. Todella vaatimattomasti. Onko kellään tietoa mistä mahtaa olla kyse? // otsikko korjattu
|
|
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 11, 2014, 11:54:09 kirjoittanut Olli Keski-Rahkonen »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Elias Puustinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 4
|
« Vastaus #2 : Tammikuu 11, 2014, 10:57:59 » |
|
paukkuopaste! helpottaa kummasti kun tietää oikean termin, kiitos tästä!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2660
|
« Vastaus #3 : Tammikuu 11, 2014, 14:18:55 » |
|
Joissakin paikoissa oli tapana tuhota yli-ikäiset rasiat asettamalla ne ensimmäistä kertaa veturia ajavan kuljettajan veturin pyörien eteen. Haha! 
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 190
|
« Vastaus #4 : Tammikuu 11, 2014, 17:34:59 » |
|
Venäjällä paukkuopasteet on edelleen käytössä, niitä löytyy mm. Allegron ohjaamosta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #5 : Tammikuu 11, 2014, 19:38:47 » |
|
Ja jokunen vuosi niitä on käytetty Helsingin Käpylässä jonkun museoratikka-ajon yhteydessä. Niiden laukeamiseseen liittyen oli ihan hauska valokuvakin 
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 610
|
« Vastaus #6 : Tammikuu 12, 2014, 00:38:23 » |
|
Ei ole pelkkä paukku. Rasiassa on, ainakin joissain malleissa 3kpl cal. 22 patruunaa, luoditonta ja lisäksi alumiini(magnesium?-)jauhetta. Lapsuusajan "leikeistä" muistan tuon alu-pulverin palavan, leimahtavan hyvin kirkkaalla, sokaisevallakin väläyksellä. Varsinkin silloin, kun se oli sekoitettu johonkin ruutiin*. Paukkuopaste oli siis myös kirkasvalo-opaste. *Pulveria ostimme maalikaupasta (Renska)"pronssimaalijauhona". Niin tehtiin alu-värit siihen aikaan. Muutkin värit omine väripulvereineen. Ps. *Eräs oli Fegabit, tjsp, rikkaruohomyrkky, myytiin kilon paketeissa. Tähän sekoitettiin pölysokeria ja tarvittaessa tuota alua. Sitten jostain syystä Fegan myynti lopetettiin...Ainakin Riihimäellä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tapio Nikula
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 52
|
« Vastaus #7 : Tammikuu 13, 2014, 09:02:13 » |
|
50- ja 60-luvulla asuin Pieksämäellä Kangaskadulla ihan veturitallien vieressä. Ainakin parina uutena vuotena muistan meidän vekaroiden olleen talleilla syynäämässä, kun tallipäivystäjät puolen yön maissa asensivat kiskoille pitkän rimpsun paukkuopasteita ja sitten vaan höyryveturilla yli. Minusta pamaus ei ollut pelkkä tussahdus vaan oikein kunnon jytky, saattaa olla, että aika on kullannut muistot
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1932
|
« Vastaus #8 : Tammikuu 13, 2014, 09:57:02 » |
|
Katsokaas tätä ihmettä! Uudenvuoden aattona tälläisiä ilmaantui junatoimistoon rasiallinen: http://imgur.com/bzMN8sphttp://imgur.com/LvRULZdIsot pojat tiesivät kertoa näiden olevan kiskomiinoja tai -pommeja. Kukaan ei oikein osannut enää kertoa mikä merkitys näillä on ollut, muu kuin uuttavuotta ratapihalla viettävien vaihtotyökippareiden viihdyttäminen. Yksi teoria oli että toimivat seisopasteina. Kun pyörän alla pamahtaa niin kuski tietää olevan kohdalla. Kyseessä siis on pieni pommi mikä laitetaan kiskolle ja kun veturilla ajaa yli niin mossahtaa. Todella vaatimattomasti. Onko kellään tietoa mistä mahtaa olla kyse? // otsikko korjattu Ja niitähän piti koetella vuosittain tietyn ohjelman mukaisesti. Mikä olisi otollisempi ajankohta kuin vuodenvaihde... Kokoa yksi erä, ja voit todeta että kahden vuoden koettelut on hoidettu kerralla. Näin minulle on kerrottu koettelun hoidetun ja kerran itsekkin tällaista seuranneena.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1830
|
« Vastaus #9 : Tammikuu 14, 2014, 02:33:49 » |
|
Kyseessä siis on pieni pommi mikä laitetaan kiskolle ja kun veturilla ajaa yli niin mossahtaa. Todella vaatimattomasti. Muistelisin näitä pamautetun joskus Haapamäellä ja kyllä pamaus oli aika kova, jos vain rasia on kunnossa. Väsähtäneet saattavat sitten olla juurikin melko vaatimattomia. Vähän veikkaisin, että noin hyvän näköinen rasia pamahtaa oikein kunnolla. Youtubesta löytyy muistaakseni Pietarin Lasten rautatieltä kuvattu pätkä, jossa TU2-veturi laukaisee pitkän rivin paukkuopasteita. En jaksa enää tänään haeskella, ehkä joku löytää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1932
|
« Vastaus #10 : Tammikuu 14, 2014, 09:13:37 » |
|
Ja toinenkin perinnehän näihin liittyi: Useilla varikoilla oli muiden veturimiesten tapana, kun uusi kuljetttaja lähti ensimmäistä kertaa kuljettajana matkaan jemmata johonkin tuollainen paukkurasia.
Ja kuvan paukkurasia näyttää olevan valmistettu vuonna 1978.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1339
|
« Vastaus #11 : Tammikuu 14, 2014, 21:15:18 » |
|
Muistan kuulleeni vielä yhden perinteen: kun veturinkuljettaja oli lähdössä eläkkeelle, viimeiselle työreissulle lähtiessä saattoi pyörien alla pamahtaa pari paukkurasiaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1830
|
« Vastaus #12 : Tammikuu 14, 2014, 23:30:33 » |
|
Youtubesta löytyy muistaakseni Pietarin Lasten rautatieltä kuvattu pätkä, jossa TU2-veturi laukaisee pitkän rivin paukkuopasteita. En jaksa enää tänään haeskella, ehkä joku löytää. No niin, uusilla silmillä: http://www.youtube.com/watch?v=7sDIhKgmjVgKannattaa hypätä noin kohtaan 2:30, alussa ei tapahdu mitään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1443
|
« Vastaus #13 : Tammikuu 15, 2014, 00:54:29 » |
|
Muistelen kuulleeni, että eräs uraansa aloittava kuljettaja oli tietoinen moisesta juhlallisuudesta. Tarkasti edessä olevaa raidetta useamman kymmen metrin matkalta, eikä löytänyt mitään - hieman pettynyt oli tietenkin. Lähti liikkeelle ja paukunta alkoi - olivat pirulliset työtoverit sitoneet nuo paukkuopastinrasiat veturin pyöriin kiinni.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 848
|
« Vastaus #14 : Tammikuu 15, 2014, 10:21:25 » |
|
Youtubesta löytyy Pietarin Lasten rautatieltä kuvattu pätkä, jossa TU2-veturi laukaisee pitkän rivin paukkuopasteita. http://www.youtube.com/watch?v=7sDIhKgmjVgKannattaa hypätä noin kohtaan 2:30, alussa ei tapahdu mitään. Tuollainen paukkurasia-tapahtuma voisi olla mielenkiintoinen juttu vaikka Minkiön Höyryfestivaaleilla joskus!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #15 : Tammikuu 15, 2014, 13:31:00 » |
|
Mutta ei lähtiessä, vaan ajon lopuksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2660
|
« Vastaus #17 : Maaliskuu 27, 2014, 22:25:13 » |
|
Oooohhhh!!!!!  Miksei Suomessakin oo noin näyttäviä tapahtumia!!! Waauuu!!! 
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 190
|
« Vastaus #18 : Maaliskuu 28, 2014, 13:34:25 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1094
|
« Vastaus #19 : Maaliskuu 28, 2014, 13:50:58 » |
|
Jean Marcin viimeinen juna ennen eläkkeelle lähtöä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 387
|
« Vastaus #21 : Maaliskuu 30, 2014, 16:34:58 » |
|
Löysin 1960 -luvun kouluvuosinani Järvenpään silloisesta kauppalan-kirjastosta paksun teoksen, joka sisälsi runsaasti tietoa rautateistä. En enää muista kirjan nimeä, mutta se taisi kuulua suurempaan kokonaisuuteen "Keksintöjen Kirja". Siinä oli opastinjärjestelmien osiona kuvattu myös PAUKKUSIGNAALIT. Nämä eivät nimittäinen olleet mitään sirkusjunien vakiokalustoa, vaan todelliseen tarpeeseen. Jos radalla havaittiin jokin este, ja tiedettiin junan olevan tulossa, ja varsinkin jos lähellä ei ollut kiinteitä opastinlaitteita, tai sellainen oli rikki, ja mahdollisesti vielä pimeääkin, niin silloin vietiin kiireen vilkkaa radalle paukkuopastimet lähestyvän junan suuntaan niin pitkälle kuin ehdittiin. Paukkuopaste -rasia asetettiin kiskon harjalle ja kiinnitettiin siihen lyijyliuskoilla, joilla tämä akustinen signaali oli varustettu, kiepauttamalla ne kiskonpään ympärille kahden puolen. Kun junan veturi ehti ensimmäisen rasian kohdalle, tämän sisältö räjähti äänekkäästi pamahtaen. Ohjesäännön mukaisesti, kuljettajan ei tarvinnut kokonaan pysäyttää junaansa, vaan matkaa sai jatkaa alhaisella nopeudella "mitä suurinta varovaisuutta noudattaen, ja ahkerasti höyryvihellintä käyttäen". Jos kohta seurasi uusia pamauksia niin se tarkoitti että matkanteko loppuu siihen ja lähdetään tarkastamaan, mikä siellä nyt on hullusti. En tiedä kuinka myöhään näitä on Suomessa tosi tarkoituksessa käytetty. Omassa hyllyssäni on yksi toinen Keksintöjen kirja, nimittäin Tiet ja maakulkuneuvot WSOY painettu Porvoossa v. 1932. Ehkä näitä mainioita teoksia viellä löytyy joistakin divareista.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #22 : Maaliskuu 30, 2014, 16:43:45 » |
|
Briteissä (ja kaikesta päätellen myös Ranskassa) näitä poksahtelijoita käytetään edelleen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Harry Rajala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 58
|
« Vastaus #23 : Maaliskuu 30, 2014, 22:30:03 » |
|
Minun ymmärtääkseni ainakin vielä vuonna 1978 jokaisella resiinalla rataa tarkastavalla ratavahdilla oli punaisen lipun lisäksi paukkuaski matkassaan. Kyseiseen vuoteen loppui työsuhteeni ratavaltioon.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1339
|
« Vastaus #24 : Maaliskuu 31, 2014, 09:38:02 » |
|
Korjatkaa, jotka olette paremmin perehtyneet vanhojen ohjesääntöjen mukaiseen liikennöintiin, mutta käsittääkseni asia oli näin: Ennen sotia eli ainakin vielä 1939 tapana oli ensinnäkin, että tavarajunissa oli aina konduktööri, ja hänelle oli oma vaununsa. Konduktööri oli tällaisen junan päällikkö ja siitä on aikanaan väännetty monta vitsiä, kun konduktööri oli sanonut kuljettajan olleen hänen mukanaan; vitsin kärki kohdistui siihen, kuka oikeastaan oli kenenkin mukana. Varmasti konduktöörillä oli esim. järjestelyjunissa, jonka tyyppisiä monetkin tavarajunat taisivat siihen aikaan olla, tärkeä tehtävä pitää junan paperit, kuten rahtikirjat, järjestyksessä ja risteysasemilla luovuttaa dokumentit junatoimistojen käyttöön. Liikennöinti poikkesi silloin turvallisuusajattelultaan täysin nykyisestä. Junia (ainakin tavarajunia) lähetettiin linjalle, olikohan 15 minuutin välein peräkkäin, ilman, että olisi ollut tietoakaan edellisen junan pääsemisestä seuraavalle asemalle tms. Junat kulkivat siis peräkkäin linjalla ilman suojastusta tms. ja niin kauan, kun mitään poikkeuksellista ei sattunut, liikenne toimi ilmeisen hyvin. Mutta sitten kun jotain poikkeuksellista sattui, ja juna joutui pysähtymään linjalle, sanokaamme paria, kolmea minuuttia pidemmäksi ajaksi, oli kohduktöörin lähdettävä varoittamaan takana tulevaa junaa. Tämä tapahtui viemällä juuri nämä paukkuopasteet jonkun metrimäärän päähän seisovasta junasta (800 metriä??) ja jäätävä niiden luo näyttämään Vaara -opastetta. Näin estettiin peräänajo. (Vanhat Jt:ni ovat tuolla varaston perän arkistohyllyssä ja sieltä olisi voinut tarkistaa asian, mutta: väittäisin, että ainakin 1969 Jt:ssä on vielä määräys tästä vaara-opasteen näyttämisestä yhdessä paukkuopasteiden käytön kanssa. Junien peräkkäinen kulku kiellettiin mahdollisesti sodan puhjettua, kun valoja sai käyttää hyvin rajoitetusti ja liikenne oli muutenkin epäsäännöllistä, mutta vilkasta, Perässä tulevan junan varoittamisen tarpeen poistuttua tavarajunista poistettiin konduktöörit muistaakseni 1947, ja tällöin konduktööriammattikunta lanseerasi näille konduktöörittömille tavarajunille nimen "aavejuna", koska mainitun ammattikunnan näkökulman mukaan tavarajunassa ei enää "ollut ketään". Huomattakoon, että kuljettaja ja lämmittäjä ovat tämän tulkinnan mukaan epähenkilöitä eli "ei ketään" eli juna kulkee ilman henkilökuntaa  Olisin kiitollinen, jos tarkempia tietoja omaavat vorgilaiset täydentäisivät näitä vähäisiä tietojani vanhasta junaliikenteen hoitotavasta, johon konkreettisesti nämä paukkuopasteetkin siis liittyvät.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|