Oranz revolutsioon - "Vallankumous" Eestin rautateillä

[Timo Salminen]

Tartoon Tartoon

Tarttoon

[Jouni Hytönen]

Junan veturi oli valmistettu Neuvostoliitossa 1984. Noin vanhaksi junaksi ihan mukava, kunhan laittaa korvatulpat korviin.

Veturi? Mitä ihmeen kalustoa siellä on käytetty?!

Eiköhän tämä ole ollut vain kolmi- tai nelivaunuisen DR1A-junan vetovaunu.

esim. http://vaunut.org/kuva/93383

[Vesa Höijer]

Tartoon Tartoon

Tarttoon

Ja vetovaunu eikä veturi.

[Vesa Höijer]

Latvialaiset kilpailutuksessaan vaativat, että voittavan firman on valmistettava junat RVR:n tehtaalla Riiassa. Koska tämä on EU-säännösten vastaista, yksikään firma – paitsi CAF! – ei osallistunut kilpailutukseen, junien toimittajaksi päätyi CAF.
EU kuitenkin – ylläripylläri – ilmoitti, että sitä 70 % osuutta junien hinnasta ei sitten tulekaan, koska EU:n kilpailutussäännöksiä ei ole viitsitty noudattaa. Latvia sitten totesi, että "eipä tilatakaan CAF:lta, koska sopimussakko on vähemmän kuin 70 % uuden sopimuksen kustannuksista".

Miksei RVR itse osallistunut kilpailutukseen?

Ja jos kilpailutuksessa on velvollisuus valita halvimman tarjouksen tekijä, miten latvialainen yhtiö ei pärjäisi sveitsiläisiä tai espanjalaisia vastaan? Onhan Latvian palkkataso alempi kuin Länsi-Euroopassa?

[Tuukka Ryyppö]

Miksei RVR itse osallistunut kilpailutukseen?

Ja jos kilpailutuksessa on velvollisuus valita halvimman tarjouksen tekijä, miten latvialainen yhtiö ei pärjäisi sveitsiläisiä tai espanjalaisia vastaan? Onhan Latvian palkkataso alempi kuin Länsi-Euroopassa?

Nykyaikaisen laadukkaan moottorijunan suunnittelu on todella kallis ja erikoisammattitaitoa vaativa prosessi. Suunnittelukustannusten suhteelinen merkitys saadaan painettua hyvin matalaksi, jos valmistusmäärät ovat erittäin suuria, mutta Latvian vähäisen junaliikenteen tarvitsema kalustomäärä on sen verran vähäinen, ettei sen pohjalta kokonaista uutta junasarjaa ilman mitään aiempaa pohjaa lähdetä suunnittelemaan.

RVR:n aiemmat tuotteet olivat tekniikaltaan vanhentuneita jo kun ne otettiin 70-luvulla käyttöön, eli niistä ei ole käytännössä minkäänlaista apua nykyaikaista moottorijunaa suunniteltaessa. Käytännössä RVR:n "oma juna" olisi tehtävä niin, että RVR tekisi yhteistyötä jonkun muun yhtiön kanssa. ...mistä valitussa ratkaisussa käytännössä olikin kyse.

Muualla Euroopassa tuo sama asia on toteutettu hieman eri tavalla. Ensin kilpailutetaan firmat keskenään epävirallisesti ja valitaan millä perusteilla huvittaa kivoimman oloinen toimittaja. Sen jälkeen tehdään virallinen kilpailutus ja suunnitellaan kilpailutuksen säännöt sellaisiksi, että vain yhdellä toimittajalla on mahdollisuus voittaa kilpailu.
Latvian tapauksessa esim. vaatimus aiemmasta laajasta kokemuksesta Neuvostoliitossa käytetyn rautatiejärjestelmän liikennöinnistä, aiempi kokemus pohjoisten alueiden liikennöinnistä sekä toimittajan tulemisesta EU:n alueelta olisi jo vienyt pitkälle. Vielä sopivat tuotantomäärävaatimukset, niin muilla kuin RVR:llä ei pitäisi olla mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen.

[Vesa Höijer]

Ilmeisesti 2. luokan vaunuissa ei ole säädettäviä selkänojia, pakko istua suorassa tai siis melkein suorassa, sillä onhan selkänoja vähän vino. Mutta toissapäivänä huomasin ensimmäisen luokan vaunussa mahdollisuuden kääntää selkänojaa enemmän vinoon, siis mukavaan löhöämisasentoon.

[Marko Laine]

Venäjän tilanne ja venäläisten matkustajien vähentyminen näkyy ja tuntuu myös Virossa GoRailin liikenteessä. Tämänhetkisen tiedon mukaan GoRailin operoima Tallinna-Pietari -reitti suljetaan 12.4. ja Tallinna-Moskova -yöjuna joko toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.

Toki tuolla seurataan tilanteen kehittymistä päivittäin ja asiat voivat vielä muuttua, mutta tällä hetkellä tilanne on valitettava ja matkustajajunaliikenne Viron ja Venäjän välillä hiipumassa.

[Jouni Hytönen]

Katselin juuri hetki sitten Moskovan junan saapumista Tallinnassa ja vaunuja oli enää viisi - 56-paikkainen istumavaunu, 54 paikan platskartnyvaunu ja kolme 36 paikan hyttivaunua. Ravintolakin on jo pudonnut kokoonpanosta pois. Mielenkiintoista myös, että kaksi ensimmäistä vaunua olivat RZD:n. Murheellista, jos junaliikenne tosiaan tämän vuoksi hiipuu kokonaan pois.

[Mikko Nyman]

Tämä ei suoraan liity ketjun aiheeseen, mutta Venäjään toki: missähän vaiheessa Allegrojen vuorotarjontaa aletaan supistaa? Matkustajamäärät kun ovat laskeneet merkittävästi ruplan kurssikehityksen funktiona.

[Ari Palin]

Jossain vaiheessa oli suunnitelmissa Tallinna - Moskova -junien kierrättäminen Tarton ja Pihkovan kautta. Mitähän sille suunnitelmalle kuuluu? Se voisi auttaa matkustajavajeeseen, jos kysyntää muodostuisi Venäjän sisällä Pihkovan ja Moskovan välille. Toisaalta silloin jäisivät pois venäläisenemmistöisen Narvan ja Moskovan väliset matkustajat.

[Tuukka Ryyppö]

Mahdollistaisivatkohan runkokierrot jonkun Moskova–Pietari-junan jatkamisen Narvaan? Nykyään Moskova–Tallinna-juna ohittaa Pietarin hyvin läheltä, sen eteläpuolista ohitusraidetta pitkin. Ei olisi pitkä matka käydä Pietarissa Moskovan asemalla koukkaamassa samalla. Mua on aina ihmetyttänyt, että miksi se juna ei pysähdy Pietarissa, kun se kuitenkin kulkee siitä läpi.

[Tuukka Ryyppö]

Kävin vielä kurkkimassa asiaa:
Jos juna pysähtyisi Pietarissa Moskovan-asemalla, matka pitenisi 63 km. Nykyiseen 964 km matkaan tulisi siis pituutta lisää vajaat 7 prosenttia. Noin tekemällä saataisiin Venäjän puolella noin puolet matkasta mentyä periaatteessa ilmaiseksi ja saataisiin samalla aikaan Tallinna–Pietari-yhteys ilman kummempia kustannuksia.

[Jouni Hytönen]

Mahdollistaisivatkohan runkokierrot jonkun Moskova–Pietari-junan jatkamisen Narvaan? Nykyään Moskova–Tallinna-juna ohittaa Pietarin hyvin läheltä, sen eteläpuolista ohitusraidetta pitkin. Ei olisi pitkä matka käydä Pietarissa Moskovan asemalla koukkaamassa samalla. Mua on aina ihmetyttänyt, että miksi se juna ei pysähdy Pietarissa, kun se kuitenkin kulkee siitä läpi.

Ei se nyt sentään Kuptshinoa sivua. Veturi vaihtuu Tosnossa ja siitä käännytään suoraan Hatsinaan. Tietysti kun se veturi joka tapauksessa täytyy vaihtaa, se voitaisiin ehkä tehdä jossain muuallakin kuin Tosnossa.

[Tuukka Ryyppö]

Mahdollistaisivatkohan runkokierrot jonkun Moskova–Pietari-junan jatkamisen Narvaan? Nykyään Moskova–Tallinna-juna ohittaa Pietarin hyvin läheltä, sen eteläpuolista ohitusraidetta pitkin. Ei olisi pitkä matka käydä Pietarissa Moskovan asemalla koukkaamassa samalla. Mua on aina ihmetyttänyt, että miksi se juna ei pysähdy Pietarissa, kun se kuitenkin kulkee siitä läpi.

Ei se nyt sentään Kuptshinoa sivua. Veturi vaihtuu Tosnossa ja siitä käännytään suoraan Hatsinaan. Tietysti kun se veturi joka tapauksessa täytyy vaihtaa, se voitaisiin ehkä tehdä jossain muuallakin kuin Tosnossa.

Gatšina–S-P-MOSK–Tosno-reitti verrattuna suoraan Gatšina–Tosno-reittiin olisi joka tapauksessa kohtalaisen vähäinen 63 km kierto. Ja kun Moskovan asemalla pitäisi joka tapauksessa vaihtaa suuntaa, samalla hoituisi veturinvaihtokin kätevästi.

[Vesa Höijer]

Poliisi ajoi minut pois Narvan rautatieasemalta. Ei ilmeisesti saa kuvata tiettyyn ilmansuuntaan.

[Panu Breilin]

Poliisi ajoi minut pois Narvan rautatieasemalta. Ei ilmeisesti saa kuvata tiettyyn ilmansuuntaan.

Laiturialueella eli rajatarkastusalueella oleskellessa ei saa kuvata, mutta ei kai rajoituksia muuten pitäisi olla? Itse olen ainakin kuvannut Narvan asemalla. http://vaunut.org/kuvat/?paik=Narva

[Vesa Höijer]

Otin paljon kuvia, mutta kun oranssi juna lähti kohti Tallinnaa, menin tyhjälle laiturille tarkoituksena ottaa kuva asemasta vähän kauempaa sekä radasta Venäjän suuntaan, mutta se oli siis kielletty paikka.

[Jouni Hytönen]

Toukokuussa 2004 otin Liettuassa Kenan raja-asemalla neljä kuvaa. Tulos: asiaa selviteltiin kolme tuntia asemarakennuksessa rajavartijoiden tiloissa, muistikortti takavarikoitiin ja päälle lätkäistiin n. 45 euron sakot. Muistikortti oli tietenkin juuri täyttymässä ollut kolmen päivän kuvat sisältänyt kortti. Mieltä lämmitti katsoa sivusta päällikön koneelta, että kyllä ne hienoja kuvia olivat, ei siinä mitään.

[Vesa Höijer]

Läheltä piti siis minullakin.

[Vesa Höijer]

Narvan rautatieasemalta on kyllä jonkin verran matkaa Venäjälle. Viron puolella on rautatiesilta, joka menee maantien yli. Narvajoen yli menevä silta johtaa Venäjän puolelle, mutta siitäkin on kuvia netissä. Sekä myös maantiesillasta ja sen toisessa päässä olevasta Venäjän tulliasemasta. Joen rannassa saa liikkua vapaasti, Venäjän puolelle joen yli on ehkä 10-20 metriä. Mitään rajavartijoita tai kuvauskieltoja ei näy missään.

[Vesa Höijer]

Kannattaa olla varovainen lähellä Venäjän rajaa:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1409887219644?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-6

[Jouni Hytönen]

Narvan rautatieasemalta on kyllä jonkin verran matkaa Venäjälle. Viron puolella on rautatiesilta, joka menee maantien yli. Narvajoen yli menevä silta johtaa Venäjän puolelle, mutta siitäkin on kuvia netissä. Sekä myös maantiesillasta ja sen toisessa päässä olevasta Venäjän tulliasemasta. Joen rannassa saa liikkua vapaasti, Venäjän puolelle joen yli on ehkä 10-20 metriä. Mitään rajavartijoita tai kuvauskieltoja ei näy missään.

Mielenkiintoista on myös se, että joen toisella rannalla olevassa Ivangorodissa saa liikkua yhtä vapaasti. Missään muualla en ole koskettanut Venäjän rajapaalua. Joku paikallinen oli ajanut maastoautollaan joen hiekkasärkälle kalastamaan. Henkilö oli kai sitten ei-kenenkään-maalla, koska rajapaalut olivat joen rannassa. Raja kai kulkee juridisesti joen keskilinjaa pitkin.

Ivangorod-Narva on yksi harvoista paikoista, joissa Venäjän rajan voi ylittää kävellen. Omilla matkoilla on kohdalle osunut vain yksi toinen paikka - Sovetskin ja Pagegiain välinen joen ylittävä silta Kaliningradin alueen ja Liettuan välillä.

[Tuukka Ryyppö]

Narvan rautatieasemalta on kyllä jonkin verran matkaa Venäjälle. Viron puolella on rautatiesilta, joka menee maantien yli. Narvajoen yli menevä silta johtaa Venäjän puolelle, mutta siitäkin on kuvia netissä. Sekä myös maantiesillasta ja sen toisessa päässä olevasta Venäjän tulliasemasta. Joen rannassa saa liikkua vapaasti, Venäjän puolelle joen yli on ehkä 10-20 metriä. Mitään rajavartijoita tai kuvauskieltoja ei näy missään.

Mielenkiintoista on myös se, että joen toisella rannalla olevassa Ivangorodissa saa liikkua yhtä vapaasti. Missään muualla en ole koskettanut Venäjän rajapaalua. Joku paikallinen oli ajanut maastoautollaan joen hiekkasärkälle kalastamaan. Henkilö oli kai sitten ei-kenenkään-maalla, koska rajapaalut olivat joen rannassa. Raja kai kulkee juridisesti joen keskilinjaa pitkin.

Ivangorod-Narva on yksi harvoista paikoista, joissa Venäjän rajan voi ylittää kävellen. Omilla matkoilla on kohdalle osunut vain yksi toinen paikka - Sovetskin ja Pagegiain välinen joen ylittävä silta Kaliningradin alueen ja Liettuan välillä.

Itse ylitin Latvian ja Venäjän välisen rajan kävellen juuri pari viikkoa sitten. Venäjän puolella rajanylityspaikan nimi oli Buratshki. Siellä venäläiset rajaviranomaiset pitivät minua ihan hulluna, kun varmistelin, saako rajan todella ylittää kävellen.

Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla puolestaan on pakko olla liikkeellä ajoneuvolla. Siksi siellä moni taluttaa muodon vuoksi mukanaan polkupyörää rajan yli löntystellessään. Toimisi ehkä Vaalimaallakin?

[Vesa Höijer]

Koidulan rautatieasemalta on kaksi kilometriä Venäjän rajalle ja siitä edelleen kilometri Petseriin. Voisiko tuossa ylittää rajan kävellen? 

[Tuomas Masalin]

GoRail lopettaa junat Tallinnasta Pietariin ja Moskovaan toukokuussa.

http://news.err.ee/v/economy/4c1d01ae-bfc7-4aa0-8855-6d9e5b9acf78