Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Venäläisen kaluston liikkuminen Suomessa  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2537


« : Toukokuu 07, 2014, 17:17:28 »

Idea tähän avausviestiin tuli toisesta ketjusta, jossa tätä jo kyselin.  http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,7109.25.html

Vastausten jälkeen ihmettelen, että kirjoitanko nykyään niin huonoa suomea, että kysymykseni muuttuu väitteeksi? Olen nyt mielestäni jo monta kertaa yrittänyt kysyä miksi venäläinen kalusto kelpaa rajan ylittävään liikenteeseen, mutta ei Suomen sisäiseen. Vastaus, etteivät ne täytä suomalaisia (eurooppalaisia?) turvallisuusmääräyksiä, ei vielä vastaa kysymykseen. Ei ainakaan tällaiselle maallikolle, joka tuntee junat lähinnä jonkun kirjan kuvista ja joskus matkustajavaunussa istuinpenkilla ihmetellen kuvia Suomesta, että onhan siellä noita vaunuja liikenteessä.

Tuukan vastaukseen (em. ketjussa), että Venäjän liikenteeseen kelpaa turvattomampi kalusto kuin Suomen sisäiseen, en oikein usko. Enkä siihen, että Helsingin ja Pietarin välisessä liikenteessä voisi tinkiä turvallisuusvaatimuksista enemmän kuin vaikka Pännäisten ja Pietarsaaren välillä. Tai ainakin haluaisin vähän vahvemman perustelun kuin "hatusta vedetyt" prosentit.

Tuomaksen kommenttiin (em. ketjussa), voisin huomauttaa, että on Suomessa pysäytetty rajalle autokalustoa, jota on pidetty turvattomana. Esimerkiksi linja-autojen 2-akseliset perävaunut on pitänyt hinata eteenpäin kuorma-autoilla. Eli rajan yli on laskettu vain täällä turvalliseksi katsottu kalusto välittämättä muiden maiden turvallisuuspäätöksistä. Samalla logiikalla turvaton rautatiekalusto varmaan pysäytettäisiin rajalle? Ihan niinkuin ennenkin, jolloin heikkokuntoisimpia tavaravaunuja ei laskettu eteenpäin.

Historiallinen perustelu:
Historiallisesti katsoen Suomessa on liikennöity säännöllisesti venäläisillä vetureilla 1917-1918 (lähinnä Itä-Suomessa), 1940 (Vainikkala-Pasila-Hanko) ja 1945-1956 (Vainikkala-Pasila-Karjaa). Sen lisäksi raja-asemien välisessä liikenteessä on toki venäläisiä vetureita, mutta se on eri asia, enkä tätä toista jäljempänä.

Vuonna 1940 venäläisille junille oli laadittu aikataulut, junapainot ja sallitut nopeudet ihan kuin kotimaiselle kalustolle. Vetureille annettiin hiiliä Karjaan varikolla. Aikatauluja ei merkitty Turisteihin, koska niihin ei otettu suomalaisia matkustajia. Koko sopimusnippu on liian laaja kokonaisuus tänne kopioitavaksi (ja liian vanhaa nykytilanteeseen verrattuna).

Vuosina 1945-1956 oli voimassa uusi sopimusnippu, entistä perusteellisempi ja paksumpi (en jaksa kopioida tätäkään). Sallituille veturityypeille oli määritelty junapainot ja sallitut nopeudet ihan kuin suomalaisille vetureille. Aikataulut oli laadittu aivan samojen periaatteiden mukaan kuin kotimaisille junille. Vainikkalan ja Kauklahden välisiä junia ei merkitty Turistiin, koska mukaan ei otettu suomalaisia matkustajia, ei ns. lomajuniin eikä matkustajia kuljettaneisiin tavarajuniin. Helsingin ja Turun väliset junat vedettiin venäläisillä vetureilla aluksi vain Porkkalan vuokra-alueen poikki, sitten Kauklahden ja Karjaan välillä. Ne henkilöliikenteen junat olivat Turisteissakin ja taitavat olla ainoa kerta, kun venäläisiä vetureita (ei tarkoita valmistusmaa-merkityksessä) on käytetty Suomen sisäisessä liikenteessä. Helsingin olympiakisoihin venäläiset saapuivat omien vetureittensa vetämillä junilla.

Seuraavalla kaudella Suomessa liikkui vain venäläistä vaunukalustoa, joista oli suomalaiset mittapiirrokset ja muut selosteet. Sitten kun käyttöön otettiin Jtt (Jt:n tekniset määräykset, tms), niin sielläkin lueteltiin Suomen rataverkolle hyväksytyt vaunutyypit samoin tiedoin kuin mitä samassa julkaisussa annettiin kotimaisista vaunuista.

Nykyisestä käytännöstä en tiedä, ja siksi kyselen. Ihan vaan uteliaisuuttani, en kenenkään nykyisen tai tulevan operaattorin puolesta. Kuvien perusteella Suomessa liikkuu säännöllisesti venäläisiä matkustajavaunuja Vainikkalan ja Helsingin välillä ja epäsäännöllisesti pitkin rataverkkoa aina Lappia myöten. Eli ne eivät vaikuta turvallisuusriskiltä. Kuvia venäläisistä tavaravaunuista näkyy eri puolilta maata, ehkä eniten Itä- ja Keski-Suomesta. Nekään eivät ilmeisti muodosta turvallisuusriskiä. Joskus ennen vanhaan venäläisten tavaravaunujen huonoa kuntoa pidettiin riskinä (huono huolto, ei huono rakenne) ja vaununtarkastuksen tärkeydestä raja-asemilla muistutettiin toistuvasti.

Yritän kysyä uudestaan, että miksi vaunuja ei saisi käyttää Suomen sisäisessä liikenteessä? Siis jos joku sellaista edes haluaisi.
a) onko se tekninen kysymys?
b) onko se turvallisuuskysymys?
c) onko se hallinnollinen (paperille tehty) ongelma?
d) onko se yleinen tahtotila?
e) onko se joku muu syy? mikä?
f) miksi rajanylitys muuttaa/poistaa esteen?

Kysymykseen f) vielä lisäperustelu, ettei tarvitse kysyä uudestaan: Miten rajan ylitys voi muuttaa vaunun teknisiä ominaisuuksia, kohta a)? Miten rajanylitys voi muuttaa vaunun turvallisuutta, kohta b)?

Ennakkoluulo: Tunnustettakoon vielä ennakkoluulo, että vastaus liikkuisi jossain c)-d) rajamailla. Tähän kuuluu esimerkiksi sellainen syy, että normia, määräystä tai vastaavaa muuttamalla vaunu olisi sallittu, siis muuttamatta itse vaunun rakennetta. Detaljit on sitten erikseen.

Joku on laatinut ja joku toinen on hyväksynyt normit tai säännöt, joiden mukaan venäläisiä vaunuja ei saa käyttää Suomen sisäisessä liikenteessä. Kuka ja miksi? Joku toinen on kelpuuttanut venäläiset vaunut jopa kansainvälisiin pikajuniin ja tavarajuniin Suomen rataverkolla. Kuka ja miksi?  Eikö näissä kahdessa tapauksessa oli selvä ristiriita?

Tämä maallikko ei ymmärrä miten Helsinki-Moskova-pikajunan vaunut eivät voisi olla kelvollisia esimerkiksi Pännäinen-Pietarsaari taajamajunissa. Miten näin yksinkertaiselta vaikuttavasta asiasta on voitu saada ongelma? Vahva epäilys on, että se vika on ennemmin säännöissä kuin itse vaunuissa. Eli kuka ja miksi on päättänyt, että sääntöjä tms. ei voi muuttaa todellisuutta vastaaviksi? (Todellisuus= vaunuja liikkuu säännöllisesti Suomen rataverkolla).

Liittyyks nää jotenkin tähän?
21.1. Before being used on a network, a vehicle shall be authorised
to be placed in service by the national safety authority which is
competent for this network, unless otherwise provided for in this
Chapter.

21.11. In the case of vehicles running between a Member State
and a third country, on a network whose track gauge is different
from that of the main rail network within the Community and
for which a derogation may be granted in accordance with
Article 9(5) or which are subject to specific cases, the national
rules referred to in Articles 22 and 24 may include international
agreements in so far as they are compatible with Community
legislation.

Article 24
First authorisation for placing in service of non-TSI
conform vehicles
1. This Article shall apply to vehicles which are not in
conformity with all the relevant TSIs in force at the moment of
placing in service, including vehicles subject to derogations, or
where a significant part of the essential requirements is not laid
down in one or more TSIs.
2. The first authorisation shall be granted by a national safety
authority as follows:
— for the technical aspects covered by a TSI, if any, the ‘EC’
verification procedure shall apply,
— for the other technical aspects, national rules as notified
under Article 17(3) of this Directive and under Article 8 of
Directive 2004/49/EC shall apply.
This first authorisation shall be valid only on the network of the
Member State granting it.

33.5. In the case of vehicles placed in service for the first time in a
third country and authorised in a Member State for placing in
service on its territory, that Member State shall ensure that the
data listed in paragraph 2(d) to (f) can be retrieved through the
national vehicle register. Data referred to in paragraph 2(f) may
be substituted by safety critical data relating to the maintenance
schedule.

Article 34
European register of authorised types of vehicles
1. The Agency shall set up and keep a register of types of
vehicles authorised by the Member States for placing in service
on the Community rail network. This register shall meet the
following criteria:
(a) it shall be public and electronically accessible;
- - -
Sieltähän niitä vaunuja voi lukea.

Lillukanvarsia Tuukalle:
Missä kohtaa Torniota on se jatkuvuuskohta, josta voi posotella Ruotsin rataverkolle?
Missä kohtaa Uuttakaupunkia on se jatkuvuuskohta ollut, josta on voinut posottaa (Ruotsiin?). Se silta tai tunneli on kyllä mennyt ihan ohi mun tietoisuuden.
En minä puhunut mitään, ettei SA3 saisi käyttää. Yhteensopivuus sen kanssa on ollut vaatimuksena uudelle eurooppalaiselle keskuspuskimelle (C-AKv).
... kohta e) en minä puhunut mitään "sisäisestä" liikenteestä, vaan liikenteestä yleensä (siis sisältäen kansainvälisen liikenteen). Olen siis samaa mieltä, että venäläisiä vaunuja käytetään Suomessa vain yhdysliikenteessä.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #1 : Toukokuu 08, 2014, 01:45:00 »

Vastataan nyt ensin nopeasti: Todennäköisesti kyse on teknisistä seikoista, tarkemmin sanoen sellaisista asioista, että venäläiset ja meikäläiset standardit ovat joiltain osin keskenään ristiriitaisia. Siten, että yksi standardi vaikkapa vaatii jonkin asian olevan korkeintaan tietyllä korkeudella ja toinen standardi sanoo, että sama asia ei saa olla matalammalla kuin jollain tietyllä korkeudella, joka sitten on korkeampi kuin toisen standardin maksimikorkeus.

Turvallisuusero tulee siitä, että ollaan liikennöimässä eri standardin alueella. Ei ne venäläisvaunut Venäjällä ole mitenkään vaarallisia, koska siellä kaikki muukin on tehty samojen standardien mukaan.
Paljon kyse on varmasti myös ihan hallinnollisista tekijöistä, eli halutaan pitää standardit mahdollisimman yksinkertaisina. Halutaan pitää tilanne, jossa on yhdet selkeät säännöt, joita noudatetaan. Epäilemättä venäläisen normiston mukaisen kaluston liikennöinti Suomessa voitaisiin sallia, jos sille keksittäisiin jokin järkevä syy.
Mutta nyt sellaista syytä ei ihan oikeasti ole olemassa.

Olen kuullut tasan yhden (1) perustelu sille, että venäläiskalusto pitäisi Suomen sisäisessä liikenteessä sallia. Se perustelu on, että Destia meni hankkimaan itselleen kalustoa suomalaisen normin sijaan venäläisen normin mukaisena. Destia olisi voinut hankkia kaluston myös täkäläisten normien mukaisena, mutta syystä tai toisesta ei niin viitsinyt tehdä. Tämä ei yksistään ole mikään järkevä peruste muuttaa käytäntöjä.

Ja mä väitän, että turvallisuudesta voidaan ihan oikeasti tinkiä Helsinki-Moskova -junassa enemmän kuin Helsinki-Seinäjoki -junassa. Ja tämä on mahdollista ihan siksi, että Venäjä on hirveän iso ja itsepäinen valtio. Sen on helppo sanoa pienelle Suomelle, että "tehän teette nyt näin, tai itkette ja teette näin". Käytännössä vaihtoehtoina on ollut sallia venäläiskaluston käyttö Suomessa tai hyväksyä se, että Suomesta ei sitten vaan liikennöidä Venäjälle. Suomi on sallinut venäläiskaluston käytön, mutta vain niissä tilanteissa, joissa muuta vaihtoehtoa ei ole. Tässä on vielä hyvä pitää mielessä sekin, että tuo päätös venäläiskaluston sallimisesta on tehty osin tsaarinvallan ja osin Neuvostoliiton naapuruuden aikaan. Kummassakin tilanteessa Venäjän/Neuvostoliiton kuristusote Suomesta on ollut vielä erittäin paljon vahvempi kuin nykyään. Osin venäläiskaluston sallimisesta Suomen rataverkolla voi siis olla kyse ihan vaan perinteestä, eikä sitä välttämättä enää nykyään sallittaisi, jos yhteys Suomen ja Venäjän rataverkkojen väliltä olisi tähän asti puuttunut ja vasta nyt avattaisiin.

Se turvallisuusero on hirveän pieni ja siitä erostakin suurin osa on ihan sitä, että päällekkäiset samaa asiaa määrittävät normit ovat huono asia. Eron pienuuden vuoksi tuollainen voidaan hyväksyä. Mutta se ei oikeasti ole hyvä asia.
Sitten on tietysti vielä kaikenlaisia poliittisia tekijöitä. Venäläisten normien mukaiset vaunut pitää rekisteröidä venäläisiin järjestelmiin, eikä Suomi välttämättä halua päästää rautatiekalustonsa kirjanpitoa tapahtumaan edes osin Venäjällä, vaan haluaa pitää sen mahdollisimman selkeästi omissa hyppysissään. Tässä on arvatenkin mukana myös huoltovarmuustekijöitä ja sen sellaista.
Jo se, että tuo venäläinen normi vaatii kaikki tekstit venäjäksi kyrillisillä aakkosilla, voisi olla riittävä este joillekin esim. kokoomuslaisille päättäjille.

Mutta se tärkein on, että oikeasti venäläiskaluston sallimisesta Suomen sisäisessä liikenteessä ei nykytiedon valossa olisi mitään merkittävää hyötyä.

Pahoitteluni siitä, ettei parempaan vastaukseen juuri nyt ole aikaa. Haluan nukkumaan, kello on paljon.

Tässä nyt vielä huvin vuoksi pariin kysymykseen kommentit:

Missä kohtaa Torniota on se jatkuvuuskohta, josta voi posotella Ruotsin rataverkolle?

Tornion ja Haaparannan välisellä sillalla. Siinä rajan kohdalla. Lisäksi rajan tuntumassa on erilaisia fasiliteetteja telien raideleveyksien muuntoon, jotta ei tarvitse siirtyä junasta toiseen.

Lainaus
Missä kohtaa Uuttakaupunkia on se jatkuvuuskohta ollut, josta on voinut posottaa (Ruotsiin?).

Kyseessä oli junalauttaterminaali. Siitä saattoi posottaa ainakin Ruotsiin, en tiedä olisiko myös Saksan Sassnitz onnistunut, eli oliko siellä jossain myös 1524 mm raiteet laiturille.

tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #2 : Toukokuu 08, 2014, 08:01:57 »

Ja on siinä venäläiskalustossa ihan oikeastikin eroa turvallisuustasossa. Sen näkee pelkästään jo siitä, että ohjeistuksen mukaan jarrujohdon vuodon mittauksessa hyväksytään aivan eritasoinen vuoto venäläiskalustossa kuin kotimaisessa. Samoin lovipyörän mittaustapa on erilainen. Jo tämä siis kertoo siitä, että rajan takana standardit hyväksyvät liikennöintiin kalustoa, joka ei täällä menisi läpi tarkastuksista.

Mutta sen kaluston liikkuminen rajan yli tänne on vain pakko hyväksyä, sillä muutoin idänliikenne kävisi kiskoilla mahdottomaksi.
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 544


« Vastaus #3 : Toukokuu 08, 2014, 10:47:19 »

Lisäksi venäläisissä vaunuissa on vanhan tyyppiset nk. kaksipainejarrut, joissa on omat riskinsä niihin tottumattomille kuljettajille. Suomikalustossa käytännössä enään museokalustosta löytyy vastaavat. Olkoonkin että venäläisissä matkustajavaunuissa onkin EP-jarrut, mutta Suomalaisista vetureista puuttuu niiden ohjaus. Myöskään kiskojarruja vaunuissa ei ole, ja tästä syystä niiden sn on 120, Venäjällä Tolstoin nykykaluston sn on 160.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #4 : Toukokuu 08, 2014, 11:43:40 »

Lisäksi venäläisissä vaunuissa on vanhan tyyppiset nk. kaksipainejarrut, joissa on omat riskinsä niihin tottumattomille kuljettajille.

Vai onko teknisesti niin, että niissä on kolmipainejarrut, mutta ne ovat sen verran ilmasyöppöjä, että Suomen puolella joudutaan ajamaan "kaksipainemoodissa", jotta veturin kompressorilla on edes jonkinlaiset mahdollisuudet pysyä messissä? Venäjällä vetureiden kompressorien ilmatuotto on ilmeisesti paljon suurempi.

Oli miten oli, niin kuten sanoit, kuljettajan kannalta niissä on kaksipainejarrut.
tallennettu
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 190


« Vastaus #5 : Toukokuu 08, 2014, 21:02:55 »

Yritän kysyä uudestaan, että miksi vaunuja ei saisi käyttää Suomen sisäisessä liikenteessä? Siis jos joku sellaista edes haluaisi.
a) onko se tekninen kysymys?
b) onko se turvallisuuskysymys?
c) onko se hallinnollinen (paperille tehty) ongelma?
d) onko se yleinen tahtotila?
e) onko se joku muu syy? mikä?
f) miksi rajanylitys muuttaa/poistaa esteen?

Kysymykseen f) vielä lisäperustelu, ettei tarvitse kysyä uudestaan: Miten rajan ylitys voi muuttaa vaunun teknisiä ominaisuuksia, kohta a)? Miten rajanylitys voi muuttaa vaunun turvallisuutta, kohta b)?
Sulla on hirveä fiksaatio vängätä tuosta rajan ylittämisestä, vaikka kyseessä on liki yleismaailmallinen käytäntö. Sanon uudelleen vaikka sanoin jo aiemminkin, että Suomeen saa ajaa myös ulkomaalaisella, ei-euroopalaisten normien mukaisella kuorma- tai henkilöautolla, ja jopa ulkomaalainen kuljettaja ulkomaalaisella ajokortilla. Nämä poikkeukset sallitaan niin ihmisten kuin tavaroidenkin liikkumisen mahdollistamiseksi, koska sellaista maailmaa ei ole että kaikki maat noudattaisivat samoja normeja. Suomessa sallitaan kansainvälisissä kuljetuksissa venäläisen normin mukaiset vaunut, koska vaihtoehto on lähinnä liikenteen lopettaminen. Maan sisäiseen liikenteeseen niitä taas ei ole järkevää hyväksyä, koska meillä on käytössä normisto joka määrittelee minkälaisella kalustolla täällä saa liikennöidä. Se ei ole vielä mikään peruste hyväksyä muiden normien mukaista kalustoa että ne eivät olisi vaarallisia.

Venäläisellä kalustolla on myös ongelmansa. Jarrut jo mainittiin, venäläisen kaluston jarrut on onnettomat suomalaisiin verrattuna. Venäläisissä tavaravaunuissa on myös hyvin jäykät telit, mitkä yhdessä 4 mm kapeamman raideleveyden kanssa saa telit kulkemaan vinottain ja kampeamaan kiskoja vasten, tämä oli mm. Toijalassa sattuneessa tavarajunan suistumisessa osatekijä. Venäläinen kalusto siis ihan oikeasti on vaarallisempaa kuin suomalainen. Venäläisille vaunuille on noista kampeavista teleistä johtuen asetettu myös joitain ylimääräisiä vaihderajoituksia vaihteiden kulumisen pienentämiseksi. Näin äkkiä on hyvin vaikea keksiä yhtään järkevää syytä hyväksyä tuota kalustoa myös maan sisäisiin kuljetuksiin, kun jo nykyisilläkin liikennemäärillä ne aiheuttavat ongelmia.
tallennettu
Alex Chudoba
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 159


« Vastaus #6 : Toukokuu 08, 2014, 21:23:29 »

Tässä herää väkisinkin kysymys, miten kuvien http://vaunut.org/kuva/6714 ja http://vaunut.org/kuva/22358 esittämä toiminta on ollut vielä tällä vuosituhannella mahdollista.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1331


« Vastaus #7 : Toukokuu 08, 2014, 21:35:36 »

Topi, uskon, että venäläisissä vetureissa tosiaan on isommat kompurat, mutta myös kuljettajaventtiilin "kurkku" on isompi ja venäläisen standardin mukainen eli jos juna sattuu katkeamaan vaikka parin kilometrin päästä, niin se ei haittaa menoa, jarrujohdon vuoto on ehkä pikkuisen normaalia isompi, mutta eipä paljoa muuta  Iskee silmää

Joona, onko sinulla tietoa venäläisen kaluston EP-jarruista? Olen nähnyt jo vuosikymmenet niissä jonkinlaisen sähköisen liittimen tapaisen jarruletkun yhteydessä, mutta minkälaisesta systeemistä on kysymys?

tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #8 : Toukokuu 08, 2014, 22:48:26 »

Tässä herää väkisinkin kysymys, miten kuvien http://vaunut.org/kuva/6714 ja http://vaunut.org/kuva/22358 esittämä toiminta on ollut vielä tällä vuosituhannella mahdollista.

Ilmeisesti toisessa kuvassa on kyse suomalaisvaunuista Venäjällä. MIelenkiintoisinta siinä on, että venäläiset todella ovat päätyneet estämään suomalaisvaunujen käytön.
Tuon kokeilun onnistuminen olisi ollut hyvä, koska noiden venäläisvaunujen määrää Suomessa olisi saatu merkittävästi vähennettyä ja samalla suomalaisille vaunutehtaille olisi ollut tekemistä Hymyilee
Venäjä ei välttämättä hirveästi arvostanut tuota skenaariota, että heidän rautatiejärjestelmänsä läsnäolo Suomessa olisi heikentynyt.

Toisaalta, sellaistakin muistan kuulleeni jostain tuollaisesta kokeilusta, että suomalaisten vaunujen kunto tapasi heikentyillä aika merkittävästi aina Venäjällä käydessään...

Tuosta toisesta kuvasta en ihan kätsää, mistä siinä on kyse. Etenkin jos se on venäläisvaunujen käyttämistä Suomen sisäisessä liikenteessä, asiasta olisi tosi jännä kuulla lisääkin.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1434


« Vastaus #9 : Toukokuu 08, 2014, 22:50:14 »

Muistaakseni joissain Sr1-sarjan vetureissa oli erilainen Knorrin kuljettajaventtiili (kokeilu, vai onko vieläkin?), jolla saatiin nopeammin pitkän venakkoroikan jarrujohto täytettyä (ei tarvinnut käyttää "kikka vitosta"). Tuulilasin oikeassa yläkulmassa (sivupilarissa) oli tähän systeemiin kuuluva "härpäke" ja ajopöydässä ylimääräinen merkkivalo liian suuresta virtausnopeudesta jarrujohtoon.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #10 : Toukokuu 08, 2014, 22:52:58 »

Ja sittenhän on Eaov (kts. http://vaunut.org/kuvat/?tag0=11|Eaov| ), joka sai pilkkanimen "Ei aivan oikea vaunu". Se oli ihan perivenäläinen vaunusarja, jonka Neuvostoliitto onnistui tunkemaan Suomeen. Niitäkään ei ole kummemmin enää näkyillyt ja olisi kiinnostavaa tietää, millä perusteilla niiden käytöstä on luovuttu.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #11 : Toukokuu 08, 2014, 23:16:41 »

Tuosta toisesta kuvasta en ihan kätsää, mistä siinä on kyse. Etenkin jos se on venäläisvaunujen käyttämistä Suomen sisäisessä liikenteessä, asiasta olisi tosi jännä kuulla lisääkin.

Voisin veikata, että kuvan itävaunut ovat matkalla lopulta rajan taakse, mutta syystä tai toisesta matkalla Riihimäen kautta kahdella tai useammalla eri junalla. Selitys voi toki olla jokin muukin.

Muistaakseni joissain Sr1-sarjan vetureissa oli erilainen Knorrin kuljettajaventtiili (kokeilu, vai onko vieläkin?)

Ei taida ainakaan enää olla. (Luulisin tietäväni, jos olisi.)
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 544


« Vastaus #12 : Toukokuu 09, 2014, 07:25:45 »

Topi, uskon, että venäläisissä vetureissa tosiaan on isommat kompurat, mutta myös kuljettajaventtiilin "kurkku" on isompi ja venäläisen standardin mukainen eli jos juna sattuu katkeamaan vaikka parin kilometrin päästä, niin se ei haittaa menoa, jarrujohdon vuoto on ehkä pikkuisen normaalia isompi, mutta eipä paljoa muuta  Iskee silmää

Joona, onko sinulla tietoa venäläisen kaluston EP-jarruista? Olen nähnyt jo vuosikymmenet niissä jonkinlaisen sähköisen liittimen tapaisen jarruletkun yhteydessä, mutta minkälaisesta systeemistä on kysymys?


Tietoa venäläisistä EP jarruista löytyy sattuneesta syystä vain venäjäksi, tämän linkin takaa löytyy tosin muutama kaavio niiden toiminnasta. http://vagoni-jd.ru/razdel_07.4%20ep%20tormoz.php
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 812


« Vastaus #13 : Toukokuu 09, 2014, 08:13:16 »

Venäläisen matkustajavaunun vesitykseen tarvitaan vedensyöttöletkuun välikappale, adapteri, sillä mitoitus on eri kuin suomalaisessa vaunustossa. Adaptereita on vain Ilmalan vaunuvarikolla. Vuodenvaihteenliikenteen aikaan niitä toimitetaan myös tilapäisille junien kääntymäasemille muualla maassamme vesitystä varten. WC-putken tyhjennyspää lienee venäläisillä "länsimaista" standardia.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2537


« Vastaus #14 : Toukokuu 09, 2014, 09:14:44 »

No alkoihan niitä löytyä eksakteja syitä, miksei venäläistä kalustoa haluta Suomeen, kun oikein vänkäsi.

Ja, Tuomas, on ihan totta että sattuneesta syystä rajat ylittävä liikenne on tällä hetkellä erityisen mielenkiintoni kohteena, vaikka Suomen ja Venäjän välinen liikenne ohitetaankin muutamalla sivulauseella. Siksi kai jäi vaivaamaan, etteikö siitä ole muuta sanottavaa. Autoliikenteeseen ei puututa, ainakaan tässä kässärissä, enkä siitä muutenkaan paljoa tiedä.

Tuukka, me taidetaan puhua ihan erilaisista verkoista. Mun verkkokäsityksessä lautta katkaisee verkon. Ääriesimerkkinä Alaskan ja Washingtonin osavaltion rataverkot eivät ole yhteydessä, vaikka niiden välillä on junalautta. Samoin verkot eivät ole yhdessä, vaikka kiskot kulkisivat lomittain tai verkko jatkuisi vähän matkaa toiseen maahan. Akselin/telinvaihtolaite katkaisee verkon. Harmaalle alueelle jäävät esim. entinen Oulunkylän-Helsingin metron välinen tilapäisesti liikennöitävä yhdysraide (koska verkkoja pidetään erillisinä) ja sellainen laite, joka muuttaa kaluston raideleveyttä läpiajettaessa.

tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1794


« Vastaus #15 : Toukokuu 09, 2014, 09:28:36 »

Muistan kuulleeni myös, että raideleveyksien 4 mm:n erosta johtuen suomalaisissa vaihteissa joudutaan turvautumaan osin kompromissiratkaisuihin, että myös venäläinen kalusto kulkisi niistä turvallisesti yli. Tämän vuoksi vaihteet eivät ole täysin optimaalisia suomalaiselle kalustolle. En tähän hätään löydä lähdettä tälle tiedolle, mutta josko joku muu muistaisi saman asian.

Kiskon kallistuksen arvo on eri Suomessa ja Venäjällä. Tämän vuoksi venäläinen pyöräkerta ei kulje optimaalisesti suomalaisella raiteella. (Ei varmaan siten myöskään suomalainen pyöräkerta venäläisellä raiteella.)

Telien yksi ominaisuus on myös telikeskiön voitelu (tai sen puute). Huonosti voidellulla telikeskiöllä teli kääntyy huonosti esim. vaihteissa ja kuluttaa niitä enemmän. Ääritilanteessa kääntymätön teli voi tietysti myös suistua vaihteessa.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2925


« Vastaus #16 : Toukokuu 09, 2014, 10:54:56 »

Akselin/telinvaihtolaite katkaisee verkon.

Tämä tulkinta katkaisee verkon Euroopassa aika monessa muussakin kohtaa. Ja muuallakin maailmassa.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2537


« Vastaus #17 : Toukokuu 09, 2014, 11:46:59 »

Akselin/telinvaihtolaite katkaisee verkon.

Tämä tulkinta katkaisee verkon Euroopassa aika monessa muussakin kohtaa. Ja muuallakin maailmassa.
Niin tekee. Jos tässä oli joku kompa (sanoin asian hassusti), niin ajattelin eri raideleveyksistä johtuvia katkoja.
tallennettu
Jarmo Pyytövaara
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 126


« Vastaus #18 : Toukokuu 09, 2014, 15:54:05 »

Kyllähän nyt jokainen joka vähänkin älyää ja ymmärtää, edes pikkuriikkisen, ymmärtää että, venäläiset vaunut eivät mitenkään sovellu suomen sisäiseen liikenteeseen kun niissä on niitä – lovipyöriäkin ja niiden suuri onnettomuusherkkyyskin on Toijalassa tullut todistettua. Vastaavanlaisia onnettomuuksia ei ole suomalaisille vaunuille sattunut ensimmäistäkään, runsaan 150 vuoden toimintavuoden aikana ja jos, onnettomuuksiin ovatkin joutuneet, todelliset syyt ovat johtuneet aivan muista syistä.

Siitä kuitenkin taidamme olla yhtä mieltä, että vaunut sopivat erinomaisesti edullisten raaka-aineiden tuontiin koto suomeemme ja meidän valmistamien korkealuokkaisten tuotteiden vientiin venäjälle, siihen ne soveltuva vallan hyvin. Vai olenko aivan väärässä?

Vai - pitäisikö tämäkin liikenne lopettaa kokonaan koska se saattaa olla hyvin suuri turvallisuusriski, väestömme hyvinvoinnille?

Ammattimies (veturinkuljettajakin) jos on hän oikea ammattimies, hän OSAA, TIETÄÄ ja HALLITSEE, jopa venäläisistä vaunuista koostuvan junan niksit ja toimii kuten pitää – AMMATTILAISEN OTTEIN ja selittelyyn ei ole suurempaa tarvetta.

Harjoittelijat ja nuoremmat alokkaat pakkaavat selittelemään ja ongelmia kyllä piisaa.  Virnistää

tallennettu
Alex Chudoba
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 159


« Vastaus #19 : Toukokuu 09, 2014, 20:37:37 »

Tuosta toisesta kuvasta en ihan kätsää, mistä siinä on kyse. Etenkin jos se on venäläisvaunujen käyttämistä Suomen sisäisessä liikenteessä, asiasta olisi tosi jännä kuulla lisääkin.

Voisin veikata, että kuvan itävaunut ovat matkalla lopulta rajan taakse, mutta syystä tai toisesta matkalla Riihimäen kautta kahdella tai useammalla eri junalla. Selitys voi toki olla jokin muukin.
Selitys taitaa olla niinkin yksinkertainen, että VR:n Eaov-vaunu junan ensimmäisenä toimii turvavaununa(!). Kyse on siis siitä, että noinkin myöhään on neuvostoliittolaisvalminen tavaravaunukalusto ollut tarpeeksi turvallista kotimaan sisäiseen liikenteeseen.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 10, 2014, 11:18:43 kirjoittanut Alex Chudoba » tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1434


« Vastaus #20 : Toukokuu 09, 2014, 23:36:57 »

Kuvassa http://vaunut.org/kuva/22358 Eaov-vaunu on määräysten mukaan ensimmäisenä suojavaununa (seuraava "pytty" toisena). Kaasuvaunut vaativat tuolloin kaksi suojavaunua ja Rautuvaaran liikenteen ( http://vaunut.org/kuva/89579 ) loputtua oli noille Eaov:lle käyttöä mm. suojavaunuina. Vuoden 1995 Jtt:n luettelossa Eaov:t 80001-80070 olivat kotimaisten avovaunujen joukossa (sn 80km/h, tyhjänä sn 60km/h) - jossain vaiheessa hävisivät "listoilta".
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #21 : Toukokuu 25, 2014, 18:31:52 »

Tällaista muuten luin: http://www.railwaygazette.com/news/freight/single-view/view/rzd-unveils-wagon-for-piggyback-or-container-traffic.html

Siellä mainitaan, että vuonna 2011 on suomalaisilla tavaravaunuilla käyty ainakin jokunen kerta Moskovassa.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Venäläisen kaluston liikkuminen Suomessa  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina