Voisiko junan saada pysähtymään tarvittaessa esim. tekstiviestillä?

[Timo Keski-Petäjä]

Voitaisiinko modernilla teknologialla hakea ratkaisu sille, että junat eivät automaattisesti pysähtyisikään kaikilla asemilla, vaan tarvittaessa?

Voisiko esim. lippuautomaatti viestittää (sopivan ajoissa ostetusta lipusta) lähestyvälle junalle automaattisesti pysähtymispyynnön? Tai voisiko laiturinäyttö näyttää esim. 10 minuuttia ennen junan saapumista matkapuhelinnumeroa, johon tekstaamalla voisi "tilata" pysähtymisen? Ja miten tässä estettäisiin turhat pysäytykset?

Konduktöörin lipunlukulaite myös voisi viestittää veturin tietojärjestelmään, jos väliasemille ostettuja lippuja kuitataan järjestelmään junan lipuntarkastuksessa?

Maailmalla on jo sovelluksia, joilla yöllä liikkuva taksi tms. voi "tilata" liikkumalleen alueelle katuvalot tekstiviestillä.

[Topi Lajunen]

Uskallan väittää, että teknisesti täysin mahdollista.

[Ossi Hakkarainen]

Kyllä tuollaisen tiedon välittäminen junaan olisi täysin mahdollista. Tekstiviestin lähettäminen ei olisi mikään paras vaihtoehto vaan tähän voisi soveltaa linja-autoissa nähtyjä STOP-nappuloita, jollaista painettua palaisi asemalla valo "Pysähtyy Stannar"-valotaulussa merkkinä junan pysähtymisestä. Harvemman asutuksen alueella lähijunissakin voisi käyttää täysin vastaavia pysäytysnappuloita, jolloin saataisiin kaikki turhat pysähdykset haittaamasta VR:n toimintaa.

[Tommi Koskinen]

Asemalla voisi olla myös Stop-nappi. Olisiko junissa mahdollista se, että siellä olisi kosketusnäyttö, jossa näkyy junan reitti ja asemat, asemaa painamalla juna pysähtyisi siellä?

[Kari Haapakangas]

Pelkkä pysäytysnappi joutuisi varmaankin henkilön Ilki Valta kiinnostuksen kohteeksi, mutta jospa siihen lisättäisiin lipussa olevan koodin syöttö/tunnistin. Tosin tämä ratkaisu ei mahdollistaisi lipun ostamista junasta.

Olisi sitten kokonaan toinen asia monellako asemalla tällaiselle olisi tarvetta ja olisiko se aikataulujen kannalta edes järkevää.

[Andreas Ehnberg]

Sveitissä on joillain linjoilla käytössä stop-nappeja ja tuntuu toimivan hyvin.

[Jorma Toivonen]

Tässä yksi esimerkki Sveitsistä http://vaunut.org/kuva/69644   

[Mikko Mäntymäki]

Entä aikataulussa pysyminen? Laitetaan Sm1-junaan 121t raskaan sähköveturin tehot noin 3000-6000kW niin voi pysähdellä useammin koska kiihdytys 0-140km/h kestäisi vain sen 45s.

[Eljas Pölhö]

Johdantoa:
Malmöläisen lehden mukaan 1682 omakotitaloa on saanut varoitukset, että se lajittelevat jätteet huonosti. Jäteastioihin oli asennettu chipsit ja sitten todettu, että elintarvikejäteastioihin ei laitettu juuri mitään moneen viikkoon.*) Asia nousi julkisuuteen, kun jotkut vanhukset olivat aivan kauhuissan. He "olivat aina tehneet oikein", mutta nyt kun saivat ruuan kunnallisesta palvelusta, niin mitään ei jäänyt ylitse. Pitääkö jättää osa syömättä?

Johtopäätelmä:
Jos kerran ihmesten jäteastioiden sisältöäkin seurataan ihan oikeasti, niin luulisi olevan jotain tekniikkaa selvittää mihin juniin nousee aina ihmisiä ja miltä pysäkeillä nousee vain joskus matkustajia. Samoin luulisi olevan jotain tekniikkaa kertomaan junalle, että siihen olisi tulossa matkustaja, muukin kuin heiluttaa kättä (Suomessa seisakkeilla ennen) tai mekaaninen pysäytysmerkki (Ruotsissa ennen ja kai jossain vielä nykyisinkin).

*) Selityksenä, että täällä on aika monta astiaa, minun asuintalollani on 12 eri astiaa erilaisille jätteillä: värillinen lasi/valkoinen lasi/keramiikka/alumiini ym metalli/kova muovi/paristot/kartonki/pahvipakkaukset/paperi/isokokoiset esineet/elintarvike/sekajäte.

[Martin Hillebard]

Pahus vieköön männeellä viikolla pudotin vahingossa vihreän (tyhjän) viinipullon värittömien puteleitten containeriin. Mitähän tästä nyt seuraa.
     Käsite Juna pysähtyy (vain) tarpeen vaatiessa oli luettavissa jo 1950-luvun rautatieaikatauluissa. Silloin piti ilmoittaa konduktöörille kun tämä tuli vaununosastoon lippuja katsomaan - junaa seisakkeella odottaessa taas sen ilmestyttyä näkyviin, antaa kuljettajalle selvä merkki kättä nostamalla, ja pimeään aikaan kiinteää valkoista valoa taskulampulla näyttämällä. Veturi vihelsi ja kuljettaja jarrutti and that was it folks.
     Lätsyissä oli (on) päätyosastoissa nappi, jota painamalla konduktööri saattoi viestittää kuljettajalle. Painallus; kuljettaja töräytti kuittaukseksi vetovaunun matalaäänistä torvea pysähtymisen merkiksi. - Ruotsissa on todella ollut tuollaisia laituriopastimia mutta en tiedä, onko ainuttakaan enää arkikäytössä.
     Nykyään tunnutaan haettavan elektroonisia ratkaisuja vähän joka paikkaan. Nuorille ovat kai O.K. mutta kaikki seniorit, eivät opi kaikkia järjestelmiä käyttämään. Tai eivät TAHDO.
      

[Vesa Höijer]

Muistelen että kerran lättähattu pysähtyi Vaajakosken asemalle, oli talvi ja ovi jumissa (jäätä). Juna alkoi jo lähteä, vaikka matkustajat eivät olleet päässeet ulos. Oven vieressä oli jokin soittokellon nappi, jota joku matkustaja ymmärsi painaa ja juna pysähtyi. Sitten kiskottiin ovea vielä vähän aikaa ja se aukesi.

[Vesa Höijer]

Odotan mielenkiinnolla noita kiskobusseja, jotka ajavat ilman konduktööriä. Niissähän on kuljettajalla vastuu matkustajien turvallisuudesta, ja matkustaja voi ilmoittaa esimerkiksi tuleen syttyneestä moottorista kuljettajalle. Yhteys ohjaamoon on siis oltava, joten eikö matkustaja voisi vain sanoa kuljettajalle, että jään seuraavalla seisakkeella pois. Seisakkeella voisi olla nappi, jota painamalla syttyy valo, joka ilmoittaa kuljettajalle, että pysäkillä seisova haluaa kyytiin.

[Kimmo T. Lumirae]

Lättäliikenteessä konduktööri käytti pienelle pahvilapulle painettua, rataosakohtaista liikennepaikkalistaa, johon hän lippuja tarkastaessaan teki pihdeillään reiän niille liikennepaikoille/seisakkeille, joille oli menossa matkustajia. Tehtyään lipuntarkastuskierroksen hän toi tämän listan kuljettajalle, jolle se toimi muistilappuna pysähtymistarpeesta pois jäävien matkustajien osalta. Jos konduktööri tapasi lipuntarkastuskierroksellaan matkustajan, jonka lippu oli vain seuraavalle seisakkeelle, eikä aika olisi todennäköisesti riittänyt siihen, että hän olisi kävellyt kuljettajan luokse kertomaan pysähdystarpeesta,  hän kävi antamassa sähkösoitto-opasteen "pysähdy seuraavalla liikennepaikalla" kuljettajalle, joka vastasi karkealla viheltimellä lyhyen törähdyksen "seis havaittu".

Sähkösoitto-opasteella lähtemisessä on ollut ainakin kolme toimintatapaa: 1) konduktööri näyttää junasuorittajalle käsiopastetta "valmis lähtöön" ja junasuorittaja vastaa siihen käsiopasteella "lähto". Konduktööri välittää tämän kuljettajalle sähkösoitto-opasteella "lähtö" 2) konduktööri näyttää junasuorittajalle "valmis lähtöön" ja junasuorittaja antaa lähtöopasteen kuljettajalle. Nykyään noudatetaan tapaa 3) konduktööri soittaa sähkösoitto-opasteen "valmis lähtöön" kuljettajalle ja kuljettaja hankkii lähtöluvan, käytännössä lähtöopastimen opasteesta jos sellainen on tai ellei erillistä lähtölupaa tarvita, juna vain lähtee.

[Topi Lajunen]

Nykyään noudatetaan tapaa 3) konduktööri soittaa sähkösoitto-opasteen "valmis lähtöön" kuljettajalle --

Toki kalustotyypistä riippuen "valmis lähtöön"-opaste saatetaan antaa myös määrämuotosella puheviestinnällä.

[Mikko Mäntymäki]

Nykyään noudatetaan tapaa 3) konduktööri soittaa sähkösoitto-opasteen "valmis lähtöön" kuljettajalle --

Toki kalustotyypistä riippuen "valmis lähtöön"-opaste saatetaan antaa myös määrämuotosella puheviestinnällä.

Kai Dm12:ssa on ohjaamoiden välinen puhelinyhteys? Kyseisen työkalun kuljettajanohjekirjaa minulla ei ole.

[Jorma Toivonen]

Mitenkä tuo "pysähdy seuraavalla liikennepaikalla" opaste annettiin veturijunissa ennen kännykkä-aikaa?

[Mikko Nyman]

Mitenkä tuo "pysähdy seuraavalla liikennepaikalla" opaste annettiin veturijunissa ennen kännykkä-aikaa?

Vorghan tähänkin vastasi: ks. Ari-Pekka Lannen vastaus 7.12.2012 klo 11:03: http://vaunut.org/kuva/69492 

[Jorma Toivonen]

Niinpä Mikkoseni, tosin en muista, että veturiin olisi vedelty mitään piuhoja soittokellolle ennen junan lähtöä. Tosin kokemus oli "vähäinen" vain Hangon puupaikuista - ensimmäinen 29.5.-79 ja viimeinen 24.9.-83 http://vaunut.org/kuva/35911 , mutta muutaman kymmenen kertaa tuli aikoinaan tuokin väli taivallettua.

[Mikko Nyman]

Niinpä Mikkoseni, tosin en muista, että veturiin olisi vedelty mitään piuhoja soittokellolle ennen junan lähtöä.

Tottha. Ainakin parikymmentä vuotta vanhasta Jt:stä tuo muistaakseni löytyy, täytyykin kaivella kätköjä.

[Jorma Toivonen]

Mikäli Mikko on korjannut Jt:nsä asianmukaisin korjauslehdin saatta tieto olla hävinnyt. Toki sivustolla runsaasti kommentoivalla Kimmolla tuo TÄYTYY olla vielä muistossa, mutta nuoriso...

[Tuukka Ryyppö]

Nykyään noudatetaan tapaa 3) konduktööri soittaa sähkösoitto-opasteen "valmis lähtöön" kuljettajalle --

Toki kalustotyypistä riippuen "valmis lähtöön"-opaste saatetaan antaa myös määrämuotosella puheviestinnällä.

Kai Dm12:ssa on ohjaamoiden välinen puhelinyhteys? Kyseisen työkalun kuljettajanohjekirjaa minulla ei ole.

Ainakin luuri on samaa mallia kuin muussakin kalustossa ja siinä on samat napit. Ja kun junassa on vastaavat automaattikytkimetkin, en näe syytä sille, ettei soittaminen rungosta toiseen onnistuisi. Pitäähän sen onnistua ihan vaan jo kuulutuksiakin varten.

[Tuomas Korhonen]

ellei erillistä lähtölupaa tarvita, juna vain lähtee.

Tällaista tilannetta ei ole, lähtölupa tarvitaan aina.

[Eljas Pölhö]

Mikäli Mikko on korjannut Jt:nsä asianmukaisin korjauslehdin saatta tieto olla hävinnyt. Toki sivustolla runsaasti kommentoivalla Kimmolla tuo TÄYTYY olla vielä muistossa, mutta nuoriso...

Oikein vanha muistaa sähkösoittokellot höyryvetureissa. Linkin takana Iisalmen varikon kirje 19.5.1932. 
https://www.dropbox.com/s/9bvwdrq4vuu4egb/S%C3%A4hk%C3%B6soittokellot%20Ilm%201932%20IMG_1318.jpg

[Topi Lajunen]

ellei erillistä lähtölupaa tarvita, juna vain lähtee.

Tällaista tilannetta ei ole, lähtölupa tarvitaan aina.

Höpsis. Kysymystä ei ollut rajattu ainoastaan lähtöpaikalle.

[Tuomas Korhonen]

Höpsis. Kysymystä ei ollut rajattu ainoastaan lähtöpaikalle.