Keskustelua ruotsin opetuksesta

[Toni Lassila]

Joo, ja muutenkin ruotsin kieli on Suomessa melko turhaa, mutta sitä vieläkin pakotetaan opiskelemaan koulussa. "Pakkovenäjä" olisi hyödyllisempi ja hauskempi. Ruotsia ei tarvi oikeastaan missään muualla kuin Ruotsissa.

[Jouni Hytönen]

Mieluiten ei muitakaan pakollisia kieliä, kiitos. Vai olisiko hyvä vaihtoehto "pakollinen naapurimaan kieli" ja itse saisi valita, mikä se olisi? Moni kaivaisi aseen kaapista, jos venäjän opiskelusta tulisi pakollista kaikkialla Suomessa.

[Jarmo Pyytövaara]

Hyvä Martin, kannattaa ja on hyvä käydä ja katsoa, jopa Varkauden rautatieaseman seutua, ”uuden aseman” edessä kun on ja ihmettelee sen ankeaa olemusta, ei ole mitään tarvetta lähteä venäjälle, ihmettelemään heidän ankeuttaan, koska sitä löytyy lähempääkin ja kun menee Varkauteen, säästyy viisumikuluiltakin.

Koko aseman seutu ei ole näin ankea ja kuollut, vanhalla asemalla on avoinna oleva kahvila-asema ja ”uuden aseman” kadun puoleisella osalla toimii linja-autoasema ja matkahuolto.

Olin asemalla vajaat 20 minuuttia, siellä kohtasivat Savonlinna-Kuopio, Joensuu-Jyväskylä, Jyväskylä-Joensuu ja Kuopio-Helsinki bussit. Bussien alakerrat olivat täynnä rahtia ja matkustajiakin niissä näytti olevan, ne toivat mieleen entisajan sekajunat kun mielikuvitusta hieman käytti ja homma näytti pelaavan jouheasti, myös kahviossa näytti olevan asiakkaita, ulkona ja sisällä. Onkohan näillä kahdella, hieman erilainen liikeidea kuin VR:llä, asiakas on heille mahdollisuus ei pelkästään haitta ja uhka, rationaaliselle ja vauhdikkaalle toiminalle?
No, onhan VR:kin huomioinut ja muistanut  matkustajiaan Varkaudessa, tuomalla sen halutun, jopa matkustajien vaatiman lippuautomaatin asemalle, ettei ärrälle tarvitse lähteä matkalippu asioissa.

[Jarmo Pyytövaara]

Toni, ruotsin osaamisesta ei ole haittaakaan, Uudessakaarlepyyssäkin sillä selviää hyvin ja Närpiössä se on melkeinpä välttämättömyys.

[Toni Lassila]

Eikö tosiaan siellä kaikki osaa suomea? Aika outoa.

[Timo Salminen]

Närpiössä kai juuri kukaan ei puhu suomea - tosin siellä ei moni taida puhua myöskään kovin helposti ymmärrettävää ruotsia...

[Kimmo T. Lumirae]

Ei Ruotsissa tarvita juurikaan ruotsia. Kun ruotsalainen huomaa keskustelevansa vierasmaalaisen kanssa, hän vaihtaa usein sujuvasti englantiin.

Ruotsin kieltä tarvitaan Suomessa, että voisimme kommunikoida viiden prosentin kielivähemmistömme kanssa. Ei mihinkään muuhun.

[Ville Mäki-Tuuri]

Eipä kielten osaamisesta tosiaan ikinä haittaa lie mutta meikäläisille opetettavan Suomenruotsin hyöty on kansainvälisessä mittakaavassa todellakin melko marginaalinen.

[Kimmo T. Lumirae]

Sitä se valitettavasti on. Olen katsellut elämää aktiivisesti jo yli puoli vuosisataa, enkä ole kertaakaan joutunut tilanteeseen, jossa olisi välttämättä pitänyt puhua ruotsia joko itseni tai vastapuolen vuoksi.

Tanskassa yritin ostaa kahta maitopurkkia Isolla-Beltillä laivalounaan kylkeen, kun loppui skandinaavinen yhteistyö siihen, että vaikka miten korostan selvästi, että "två!", niin kassa vain hymyilee anteeksipyytävästi ja levittelee käsiään. Vasta kun otin elekielen käyttöön ja näytin samalla kahta (sic!) sormea, niin yhtäkkiä sellainen 75-wattinen lamppu syttyi kassatytön pään päälle ja ilahtuneesti hän nyökkäsi että "Aahh! Too! Too!" ja antoi kaksi maitoa.

Että se siitä ruotsin kielen kansainvälisestä hyödyllisyydestä.

[Jukka Voudinmäki]

Ruotsin kielestä on hyötyä saksan opiskelussa, ja yleensäkin mikä tahansa kielitaito on hyödyllistä. Jotenkin minusta tuntuu, että jos Iso-Britannia tai Yhdysvallat olisi rajanaapurimme, täällä vouhkattaisiin pakkoenglannista...

[Timo Salminen]

Kimmon näkemys on liian yksioikoinen. Ei mikään kieli ole hyödytön, vaikka totta kai yksi tarvitsee enemmän yhtä kieltä ja toinen toista. Kyllä ainakin jonkinlainen ruotsintaito on ollut minulle aivan välttämätön ainakin 1980-luvun puolivälistä asti ja tuntuu olevan jatkuvasti vain enemmän ja enemmän.

Ja vielä: eihän tanskalaiselle pidä edes yrittää puhua ruotsia, koska silloin hän vastaa tanskaksi, josta ei ota puhuttuna juuri mitään tolkkua. Sen sijaan kirjoitettu tanska muuttuu ruotsin avulla yllättäen aivan ymmärrettävän näköiseksi kieleksi (samalla tavalla kuin esimerkiksi virontaito auttaa ymmärtämään varsinaissuomalaista puhetta).

[Petri P. Pentikäinen]

Monin tavoin hyödyllinen olisi myös aine, jossa ulkoa opeteltaisiin ja laajalti pohdittaisiin kirjaa Suomen Kulkuneuvot 2/1965. Oppiaineiden ja pakollisuuden järkevyydellä on kuitenkin joku rajansa, ja siitä tässä kai on ollut puhe.

[Kimmo T. Lumirae]

Jukka: väitän, että vähemmällä pääsee, kun opiskelee saksaa suoraan :P

On totta, että Suomessa on alueita ja tehtäviä, joissa ruotsin kielen taidosta on hyötyä. Mutta on lähinnä outoa, että jos Suomessa 250000 ihmistä puhuu ruotsia äidinkielenään ja 100000 ihmistä on työtehtävissä, missä on hallittava ruotsin kieli, mm. pystyäkseen palvelemaan ruotsinkielistä kansanosaa, niin samoilla perusteilla ruotsi on pakolla koulussa opetettava myös sille lopulle 4,9 miljoonalle suomalaiselle, jotka eivät ruotsia todennäköisesti koskaan oikeasti tarvitse.

Tämä pakko-opetus on ilman muuta pois muista kieliopinnoista, eli jos se muutettaisiin valinnaiseksi, ruotsin valitsisivat ne, jotka asuvat alueilla, jossa ruotsia tarvitaan tai jotka ovat hakeutumassa tehtäviin, joissa ruotsia tarvitaan, mutta muut voisivat vastaavasti sivistää itseään saksalla, venäjällä ja ranskalla, ja väitän, että mistä hyvänsä näistä kielistä on todennäköisesti enemmän hyötyä kuin ruotsista, josta on siis keskivertosuomalaiselle tuskin mitään hyötyä.

Yleissivistävältä kannalta ajatellen esimerkiksi latinan opiskelu olisi paljon järkevämpää ja antaisi enemmän valmiuksia muiden kielten opiskeluun. Toisaalta voitaisiin pakottaa suomalaiset opiskelemaan retoromaniaa tai muinaiskreikkaa, koska eivät he niitäkään todennäköisesti tarvitse koskaan, mutta ne voidaan katsoa yleissivistäviksi ja yleistä kielitaitoa syventäviksi taidoiksi.

Pakkoruotsi on koulutusvoimavarojen järjetöntä väärinkäyttöä. Tervetuloa valinnainen ruotsin kieli.

[Jussi Koivukangas]

Kimmo kyllä kirjoitti asian juuri niin kuin sen pitäisi olla!

[Mikko Nyman]

Saako tällainen kielivammapotilas kantaa oman kortensa kekoon? Vaikka ei saisi, kannan silti: "pakkoruotsi" tulee mielestäni ehdottomasti säilyttää Suomen opetusjärjestelmässä. Miksi näin? Siksi, että Suomi on kaksikielinen maa, joista toinen kieli on suomi ja toinen ruotsi. Olen aina yrittänyt väistellä termiä "pakkoruotsi", sillä onhan peruskouluissa pakkoaineita vaikka kuinka paljon muitakin. Esimerkiksi meikäläistä ei koskaan kiinnostanut pätkän vertaa uskonnon, biologian, liikunnan, terveystiedon tai teknisten töiden opetukset, silti niitä oli pakko opiskella. Sen sijaan ruotsista on meikäläiselle ollut huomattavasti enemmän hyötyä aikuiselämässä kuin edellä mainituista pakko-opetuksista. Saatan ehkä olla hieman jäävi kommentoimaan juurikin ruotsin kielen opetusta, mutta pointin varmasti ymmärtää moni.

Vertauskuvallisesti näin: jos menen Närpiöön, Porvooseen tai Paraisille, ei Matteuksen viidennellätoista evankeliumilla ja sen ulkoa muistamisella varmasti saa jauhelihaa, ruotsin kielellä asioiden sen sijaan saattaa saada. Tai sillä, että osasin tehdä ala-asteen 4. luokan opein vanerista periskoopin, ei auta kertalipun hankintaan Maarianhaminan joukkoliikenteessä. Edelleen pakkomusiikkiopit ala- ja yläasteella ja sieltä opitut rumpukomppitaidot eivät auta lainkaan siihen, että klaaraisin reissuni Gävlessä tai Skånessa.

Ei mulla muuta.

[Topi Lajunen]

Uskonto ja tekniset työt eivät käsittääkseni ole pakollisia. Muut mainitsemasi "pakkoaineet" ovat yleishyödyllisiä. Ruotsin kieli ei ole yleishyödyllinen, se on ruotsihyödyllinen.

Ruotsin pakolliselle opiskelulle ei vain yksinkertaisesti ole mitään järkiperusteita. "Suomi on perustuslaillisesti kaksikielinen maa" ei ole järkiperuste. Tunneperusteita on toki pilvin pimein kumpaan tahansa suuntaan.

[Petri P. Pentikäinen]

Jos joku muukin sai tietyn riemukkaan tunne-elämyksen M. Nymanin lausuttua "vaneriperiskooppi", yhä enemmän hulinaksi menee, kun jatkaa tähän osoitteeseen: http://peda.net/veraja/salo/merihalikko/luokat/tuotokset/tn

[Tero Korkeakoski]

Kyllä Tukholmassa sen verran onnettoman kielitaidon omaavia romanialaiskerjäläisiä oli että vaneriperiskoopilla tai rumpukompin osaamisella saa varmasti kerjättyä rahaa. Ja näyttipä englanninkielinen "Need money for beer" kyltti keräävän paljon enemmän rahaa kuin nuo ruotsinkieliset sepustukset sairauksista ja sairaista lapsista.

Itsekin pärjäsin koko reissun englannilla ihan riittävän hyvin.

Siis ruotsin kielen opinnoista ei ollut meikäläisen kohdalla mitään hyötyä.

[Jussi Koivukangas]

Porvoota on turha verrata Paraisiin tai Närpiöön. Porvoon asukkaista n.30% on ruotsinkielisiä. Ja ko. kaupungin työntekijöistäkin moni osaa ruotsia heikosti.
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa mutta käytännössä sitä se ei ole. Ruotsinkielisten kuntien ulkopuolelle mennessä sen huomaa. Ja tämän on tunnustaneet myös esim. RKP. Esimerkkeinä avi/elyn palveluiden siirto Kokkolasta Ouluun tai rajavartiokoulun kaikkien toimintojen siirto Espoosta Imatralle. Ekassa tapauksessa oulun työntekijät aloittivat ruotsin kurssit mutta se ei kelvannut keski-pohjanmaan ruotsinkielisille. Rajavartiokoulun siirrossa oltiin ensimmäiseksi huolissaan ruotsinkielisten palveluiden saamisesta imatralla.
Julkisista palveluita on varmasti vaikea saada ruotsiksi esim. oulun seudulla tai savossa.

Mutta kuten kimmokin tuossa kirjoitti pakollinen ruotsi on varmasti poissa muista kielistä. Kaikista kun ei ole opiskelemaan vaikka kolmea kieltä.
Eli valinnainen ruotsi kyllä! Ja tietenkin toisinpäin eli valinnainen suomi ruotsinkielisille.

[Mikko Nyman]

Itse en ole koskaan joutunut asioimaan ruotsinkielisten ihmisten kanssa englanniksi. Miksi en? Kiitos "pakkoruotsin". Topille: kyllä uskonto ja liikunta ovat pakollisia aineita perusopetuksessa yhä edelleenkin. Mulle ruotsin kieli on osa identiteettiäni, vaikka modersmålini finska onkin. Harvoista asioista olen ylpeä, mutta ruotsin kielen aiheuttamasta suomen kielen satunnaisesta vammautumisesta olen, enkä häpeä sitä myöntää.

[Pasi Utriainen]

Muutaman vuoden kouluruotsin opiskelusta ei ole mitään hyötyä. Kielitaito jää suunnilleen sille asteelle, että osaa laskea ett, två, tre... tai esitellä itsensä "Jag är Pasi, vem är du"? Mitä hyötyä fraasien ja sanajärjestysten opiskelusta on, kun kieltä ei kuitenkaan kunnolla ymmärrä saati sitten pystyisi keskustelemaan pelkän suppean kouluruotsin avulla.

[Kimmo T. Lumirae]

Mikko on oikeassa siinä, että koulussa on runsaasti pakkoaineita. On pakkomatikka, pakkohistoria jne. ja sitten on pakkoruotsi, nimen omaan pakkoruotsi, eikä pakkoykköskieli. Sitten on pakkokakkoskieli, joksi voi valita myös muun kuin englannin, edellyttäen, että se on juuri kyseisessä koulussa mahdollinen. Lisäksi voi vapaaehtoisesti valita esim. kolmannen kielen.

Mielestäni järjestelmää on muutettava siten, että esittämieni kielten sijaan on pakkoykköskieli ja pakkokakkoskieli sekä sitten vapaaehtoinen kolmoskieli ja nämä on oltava oppilaan itse valittavissa, esim. saksa ja venäjä; näistä on varmasti enemmän hyötyä kuin esim. ruotsista ja jostain muusta, varsinkin jos se joku muu ei ole englanti.

Muu on kansantaloudellista tuhlausta; käyttää 4,9 miljoonan ihmisen kouluajasta merkittävä osa sellaisen kielen opiskelemiseen, jota he eivät ehkä milloinkaan tule tarvitsemaan. Jos meillä olisi pakkoislanti, tulos olisi likimain sama: ihmiset pakotettaisiin opiskelemaan islantia, vaikka he eivät hyvin todennäköisesti tarvitse sitä oikeasti koskaan.

Ruotsin kielen poistaminen ei ole ratkaisu, vaan se, että annetaan oppilaan valita, mitkä kielet opiskelee. Tällöin voi valita esim. englannin ja ruotsin, mutta voi valita myös englannin ja venäjän tai saksan ja ranskan.

[Petri Nummijoki]

Luulen kyllä, että suuri osa pakkoruotsia vastustavista ei vapaaehtoisesti haluaisi opiskella sen paremmin saksaa, ranskaa tai venäjääkään ruotsin sijaan. Toisaalta voiko juuri kukaan peruskouluikäinen tänä päivänä tietää, missä ammatissa tulee aikuisena toimimaan? Sehän voi olla vaikka ammatti, jota ei vielä ole edes olemassa. Siten peruskoulu kai lähinnä opettaa opiskelemaan eikä sinänsä valmenna vielä juuri mihinkään.

[Leo Männistö]

Ei meillä ainakaan koulussa mitään pakkoruotsia ollut, opettaja totesi ensimmäisen tunnin aluksi että tämä on riemuruotsia ja kenenkään ei täällä ole pakko olla. Ja hyvin opettikin. Väitänpä että ruotsin kielioppia helpompaa ei ihan heti tule toista vastaan. Itse työskentelin ennen merenkulun parissa, jossa ilman ruotsia tahtoo olla aika vähän keskustelukumppaneita suomalaisillakaan laivoilla. Saksaan muutettuani on ruotsin kielen taito helpottanut aika kumman paljon saksan oppimista, monet sanat ovat aikalailla samoja. Tietysti tuo saksa nyt on sitten syönyt kaiken muun kielitaidon, kuten esimerkiksi englannin ja ruotsin melkolailla kokonaan. Suomikin alkaa hiljalleen käymään hankalaksi, kuten voi esimerkikisi tästäkin kommentista huomata.

[Leo Männistö]

Ja tämä siis ihan vain subjektiivisena kokemuksena ottamatta kantaa onko mikäkin kieli mitenkin tarpeellinen. En kyllä vielä 7. luokan alussa todellakaan tiennyt, että tulen tarvitsemaan joskus vielä ruotsia tai että se helpottaa paikallisen kielen opiskelua, kun sattuu vahingossa muuttamaan ulkomaille.