Keskustelua ruotsin opetuksesta

[Jouni Hytönen]

Palasin juuri puolen vuoden kielikylvystä Borlängestä. Ei voi kyllä sanoa, että muinoin koulussa luettu ruotsi olisi ollut mikään valmis sujuva kielitaito. Se oli kyllä hyvä pohja, jolle voi rakentaa. Kuudesta kuukaudesta ensimmäinen oli melkoista jäävedessä uiskentelua. Työyhteisössä oli kuitenkin selvästi sovittu, että minulle ei puhuta yhtään englantia, mikä oli ruotsin taitojen elpymisen kannalta hyvä asia. Kolmen kuukauden jälkeen alkoi tuntua siltä, että pysyy keskustelussa mukana ja loppuvaiheessa jo aika hyvältä. Silti esimerkiksi viikonlopun viettäminen perheen parissa suomea puhuen ruostutti keskustelutaitoja jokaiseksi maanantaiksi. Se kouluruotsi, jota minulle opetettiin 80- ja 90-lukujen vaihteessa, ei kyllä juuri laisinkaan keskittynyt siihen, kuinka oppilas selviytyisi arkielämän tilanteissa. Kielioppia paukutettiin päähän ja sanoja opeteltiin ulkoa. Ei opeteltu lausumaan sanoja oikein. Suomenruotsin ja ruotsinruotsin ääntämisessä on mielestäni suuriakin eroja ja meillä siis on pakko opiskella pienen kielen pientä alueellista versiota. Jyväskylän katukuvassa ei kyllä ruotsinkielisiä sanoja korviin kantautunut silloin eikä nytkään. Olen asunut Lappeenrannassa nyt seitsemän vuotta eikä koskaan kukaan ole täällä ruotsia puhunut. Miten tällainen pakkokielitaito voisi pysyä yllä umpisuomenkielisillä alueilla? Ja minulla ei edes ollut koulussa mitään ruotsin opiskelua vastaan, se oli ihan mukavaa ja ylioppilaskirjoituksissa jäin muutaman pisteen päähän L:n rajasta. Lokakuussa 2002 peruskoulun ja lukion opit, ammattikorkeakoulun virkamiesruotsi ja työväenopiston meneillään ollut ruotsin kurssi eivät riittäneet siihen, että olisin päässyt töihin Tukholmaan ajamaan linja-autoa. Kielitaitoni ei olisi kuulemma riittänyt radiokeskusteluihin työnjohdon kanssa. Nyt tulee kohta 15 vuotta työuraa täyteen ja sinä aikana olin ennen vuotta 2014 tuottanut yhden ruotsinkielisen A4:n. :)

[Mikko Otava]

Miksi kouluissa opetetaan vain pakkoruotsia, mutta ei pakkosaamea? Onhan saamen kielikin virallinen kieli Suomessa.

[Rainer Silfverberg]

Mieluiten ei muitakaan pakollisia kieliä, kiitos. Vai olisiko hyvä vaihtoehto "pakollinen naapurimaan kieli" ja itse saisi valita, mikä se olisi? Moni kaivaisi aseen kaapista, jos venäjän opiskelusta tulisi pakollista kaikkialla Suomessa.

Mä voisin hyväksyä sen että venäjä olisi valinnainen ruotsin opiskelulle kouluissa jos:
- Venäjän johto lopettaa vihanpidon niitä naapurimaita kohtaan jotka eivät halua tanssia Venäjän johdon pillin mukaan
- Venäjä sallii suomalaisten matkustaa omatoimisesti Venäjällä  ilman viisumia ja rekisteröintiä ja virallista esiliinaa ainakin lähialueilla eli Karjalassa, Kuolassa ja Pietarin kuvernementissä
- Venäjä sallii suomalaisten perustaa yrityksiä, ostaa kiinteistöjä ja asuntoja ja hakea töitä Venäjältä
- Venäjä tekee edes jotain suomen kielen aseman edistämiseksi siellä missä sitä vielä puhutaan

Pohjoismaissa nämä asiat ovat olleet olemassa 60 vuoden ajan.

t. Rainer

[Jouni Hytönen]

Miksi kouluissa opetetaan vain pakkoruotsia, mutta ei pakkosaamea? Onhan saamen kielikin virallinen kieli Suomessa.

Ei ole olemassa saamelaispuoluetta, jota olisi tarvittu tunkkaisella 70-luvulla jonkin isomman kokonaisuuden läpiviemiseen poliittisena lehmänkauppana. Luulin itsekin vielä pari vuotta sitten, että pakollisella ruotsin opiskelulla Suomen kouluissa olisi pidemmät ja kunniakkaammat perinteet.

[Esko Ampio]

Ei sovi väheksyä periskoopinkaan rakentamista. Siis yleensä kädentaitojen kehittämistä. Tulevaisuudessa tarvitaan aina porukkaa, mikä osaa tehdä muutakin "pelata nintendoa". Kielitaito on aina plussaa, kielestä riippumatta, eikä sovi olla poissulkemassa muita oppiaineita.

[Petri Sallinen]

Pienellä kielialueella jokaisen olisi hallittava joku vieras kieli. Vieraat kielet eivät vaan mene kaikilla kaaliin yhtä helposti, kuten ei mene matikkakaan. 1970-luvulla lukiossa oli opiskeltava enkkua, ruotsia, saksaa ja latinaa. Kun itsellä on sen verran kova pää, niin olisin halunnut käyttää neljän kielen opiskeluun sijasta saman ajan yhden vieraan kielen opiskeluun — vaikka enkun. Aikuisena sai käyttää melkoisesti aikaa ja vaivaa, että lopulta sai yhden vieraan kielen sujumaan. Ainakaan 1970-lukulainen opetusmenelmä ei tuottanut hyvää käytännön kielitaitoa kovapäisille — vahvojen verbien ritirimpsut ja kieliopilliset poikkeamat tosin on vieläkin mielessä.

Kun omaa jo aikuiseksi kasvanutta lapsilaumaa on seuraillut, niin sitä kyllä pitää ihmetellä, että miten lukiosta tai ammattillisista kouluista voi päästä läpi ilman, että tuntee miten suomalainen poliittinen päätöksentekojärjestelmä tai yhteiskunta toimii. Kun kersat ensimmäistä kertaa pääsivät äänestämään vaaleissa, niin nehän olivat ihan pihalla suomalaisesta puoluejärjestelmästä. Kansantaloutiedettä ja kustannuslaskentaakin pitäisi opiskella edes vähän, jotta älyttäisiin vaikkapa tuotteiden hinnanmuodostus tai palkkakulun kokonaisrakenteen muodostuminen. Jos ostaa eurolla ja myy eurolla, niin se ei tuota kansantaloudellista kasvua — eikä se, että leikkaa sinä minun hiukset, niin minä leikkaan sinun hiukset  

[Timo Salminen]

Miksi kouluissa opetetaan vain pakkoruotsia, mutta ei pakkosaamea? Onhan saamen kielikin virallinen kieli Suomessa.

Saamen kielet, joita Suomessa on käsittääkseni kolme, ovat statukseltaan alueellisia vähemmistökieliä.

[Topi Lajunen]

Topille: kyllä uskonto ja liikunta ovat pakollisia aineita perusopetuksessa yhä edelleenkin.

Liikunta toki on, enkä ole muuta väittänytkään. Uskonto ei ole pakollinen, sen tilalle voi ottaa yleishyödyllisen elämänkatsomustiedon. Teknisistä töistäkin puhuin, sen tilalle voi ottaa tekstiilityöt.

[Mikko Nyman]

Topille: kyllä uskonto ja liikunta ovat pakollisia aineita perusopetuksessa yhä edelleenkin.

Liikunta toki on, enkä ole muuta väittänytkään. Uskonto ei ole pakollinen, sen tilalle voi ottaa yleishyödyllisen elämänkatsomustiedon. Teknisistä töistäkin puhuin, sen tilalle voi ottaa tekstiilityöt.

Jaa, taas tätä hiustenhalkomista... Itse alkuperäinen asiani varmasti kuitenkin selvisi kaikille muille.

[Topi Lajunen]

Jaa, taas tätä hiustenhalkomista... Itse alkuperäinen asiani varmasti kuitenkin selvisi kaikille muille.

Niin, monilla on varmasti eritasoinen näkemys viestinnän täsmällisyyden tärkeydestä kuin monilla muilla. Kyllä tänne sivustolle sopii niin virheet kuin virheiden korjauksetkin. Monesti sellaisista on kehittynyt mielenkiintoisia sivuraidekeskusteluja.

[Mikko Nyman]

Ostin verkkarit ja kerroin tästä hankinnasta kaverille. Kaveri:
- Millaiset?
- No sellaiset Adidaksen mustat jotkut, en katsonut tarkemmin.
- Jaa, siis sellaiset... ...Jaha, just ne eivät nimittäin ole verkkarit, nyt puhumme college-housuista, siis jos viittaat nimenomaan siihen mustaan Adidaksen malliin G#921.003.

Kaveria kiinnosti aivan järjettömästi pilkku, ei se, että olin ostanut uudet housut ja millaiset ne olisivat vaikkapa jalassa.

[Mika Hakala]

Jaa, taas tätä hiustenhalkomista... Itse alkuperäinen asiani varmasti kuitenkin selvisi kaikille muille.

Niin, monilla on varmasti eritasoinen näkemys viestinnän täsmällisyyden tärkeydestä kuin monilla muilla. Kyllä tänne sivustolle sopii niin virheet kuin virheiden korjauksetkin. Monesti sellaisista on kehittynyt mielenkiintoisia sivuraidekeskusteluja.

Virheet sopivat ihmiselämämään ok (Kuten Auswitchin komendatti Höss virheineen).

Voimme vain kysyä, miksi emme kääntyneet ruplan kursseihin kun se olisi ollut voitokasta?

Nyt kumoamme pois vanhat rakenteet viher-säädöksinee kysyy, asiakaskunta=teollinen (työntekijä)=kuluttaja

Miten nämä rapajuopot sosialielämän osaajat sitten hoitavat asian koulutuksineen, kun sosialisuus on pelkkää humanismia ja täysin turhaa kokonaisuuden kannalle. Kuolevat ensimmäisenä kun teollisuus-palvelu aksentista puhutaan ja se on se välttämättömin asian toiminnan kannalta edelleen.

Kunhan annatte vähänkään toimivan ratkaisun mihin Sinnemäet ei sorru miten, koko pökälettä voisi myynnein edes edistää pelkkä VR.

[Teemu Tuomisto]

Itse pitäisin parempana vaihtoehtona sellaista, että esimerkiksi Länsi-Suomen kunnissa luettaisiin pakollisena ruotsia (onhan ruotsalaisia täällä aika kiitettävä joukko) ja Itä-Suomen kunnissa olisi pakkoruotsin sijasta pakollinen venäjä, sillä venäläisiä käy Suomessa aika paljon ja onhan niitä täällä pysyvästikin aika paljon. Tuon perustelen sillä, että Länsi-Suomeen tulee paljon ruotsalaisia ja täällä on pari ruotsinkielistä kuntaakin (esim. Jakobstadt [Pietarsaari] ja Närpes [Närpiö]) Itä-Suomessa taas ruotsinkielisiä ei oikein ole, mutta venäläisiä on sitäkin enemmän, joten esim. kaupan alalle hakevat hyötyisivät enemmän venäjän opiskelusta, kuin ruotsin opiskelusta. Toinen vaihtoehto voisi myöskin olla sellainen, että oppilas/opiskelija saisi itse valita opiskeleeko itä-vai länsinaapurin kieltä. Itse ainakin opiskelisin pakollisena mieluummin venäjää, sillä en ruotsinkielestä ymmärrä melkein mitään, jos sitä tullaan minulle puhumaan. Perusasiat tietenkin ovat hallussa, mutta melko huonosti ja mielestäni venäjä on tällä vuosituhannella jo paljon tärkeämpi kieli osata. Jokaisella tietenkin ovat omat mielipiteensä, mutta tuossa on minun kantani asiaan.

[Jaakko Hakala]

Itse pitäisin parempana vaihtoehtona sellaista, että esimerkiksi Länsi-Suomen kunnissa luettaisiin pakollisena ruotsia (onhan ruotsalaisia täällä aika kiitettävä joukko) ja Itä-Suomen kunnissa olisi pakkoruotsin sijasta pakollinen venäjä, sillä venäläisiä käy Suomessa aika paljon ja onhan niitä täällä pysyvästikin aika paljon. Tuon perustelen sillä, että Länsi-Suomeen tulee paljon ruotsalaisia ja täällä on pari ruotsinkielistä kuntaakin (esim. Jakobstadt [Pietarsaari] ja Närpes [Närpiö]) Itä-Suomessa taas ruotsinkielisiä ei oikein ole, mutta venäläisiä on sitäkin enemmän, joten esim. kaupan alalle hakevat hyötyisivät enemmän venäjän opiskelusta, kuin ruotsin opiskelusta. Toinen vaihtoehto voisi myöskin olla sellainen, että oppilas/opiskelija saisi itse valita opiskeleeko itä-vai länsinaapurin kieltä. Itse ainakin opiskelisin pakollisena mieluummin venäjää, sillä en ruotsinkielestä ymmärrä melkein mitään, jos sitä tullaan minulle puhumaan. Perusasiat tietenkin ovat hallussa, mutta melko huonosti ja mielestäni venäjä on tällä vuosituhannella jo paljon tärkeämpi kieli osata. Jokaisella tietenkin ovat omat mielipiteensä, mutta tuossa on minun kantani asiaan.

Eikös Itä-Suomessa, ainakin rajan tuntumassa, näin jo toimita? 

Näin länsirannikolla asuvana pidän ruotsia hyvin hyödyllisenä, koska näillä main asuu hyvin paljon suomenruotsalaisia. Toisaalta pakkoruotsissa kantani on sitä vastaan.

[Pasi Utriainen]

Eikös Itä-Suomessa, ainakin rajan tuntumassa, näin jo toimita? 

Näin länsirannikolla asuvana pidän ruotsia hyvin hyödyllisenä, koska näillä main asuu hyvin paljon suomenruotsalaisia. Toisaalta pakkoruotsissa kantani on sitä vastaan.

Ymmärtääkseni opetusministeriö on kerta toisensa jälkeen torpannut esimerkiksi Tohmajärven kunnan aloitteen, jossa oppilas voisi B1-kielenä opiskella ruotsia tai venäjää.

Hyvä Karjalan Maan artikkeli aiheesta ja keskustelussa jo aiemmin mainituista lehmänkaupoista http://tinyurl.com/pj4bl8q.

[Harri Haavisto]

Eikös Itä-Suomessa, ainakin rajan tuntumassa, näin jo toimita? 

Näin länsirannikolla asuvana pidän ruotsia hyvin hyödyllisenä, koska näillä main asuu hyvin paljon suomenruotsalaisia. Toisaalta pakkoruotsissa kantani on sitä vastaan.

Ymmärtääkseni opetusministeriö on kerta toisensa jälkeen torpannut esimerkiksi Tohmajärven kunnan aloitteen, jossa oppilas voisi B1-kielenä opiskella ruotsia tai venäjää.

Hyvä Karjalan Maan artikkeli aiheesta ja keskustelussa jo aiemmin mainituista lehmänkaupoista http://tinyurl.com/pj4bl8q.

Minä aina ihmettelen tämän ruotsi/venäjä keskustelun suhteen sitä että, jos se venäjä on olevinaan niin tärkeä kieli tuolla Itä-Suomessa, niin miksei sitä voisi opiskella pakkoenglannin sijaan, ilman mitään lehmänkauppoja?

[Topi Lajunen]

Minä aina ihmettelen tämän ruotsi/venäjä keskustelun suhteen sitä että, jos se venäjä on olevinaan niin tärkeä kieli tuolla Itä-Suomessa, niin miksei sitä voisi opiskella pakkoenglannin sijaan, ilman mitään lehmänkauppoja?

Englanti on kuitenkin kertaluokkia hyödyllisempi kuin ruotsi tai venäjä kumpikaan. On olemassa tunnepitoisia mielipiteitä, ettei tällaista englannin kielen ylivaltaa pitäisi olla, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että näin kuitenkin vain on.

[Harri Haavisto]

Minä aina ihmettelen tämän ruotsi/venäjä keskustelun suhteen sitä että, jos se venäjä on olevinaan niin tärkeä kieli tuolla Itä-Suomessa, niin miksei sitä voisi opiskella pakkoenglannin sijaan, ilman mitään lehmänkauppoja?

Englanti on kuitenkin kertaluokkia hyödyllisempi kuin ruotsi tai venäjä kumpikaan. On olemassa tunnepitoisia mielipiteitä, ettei tällaista englannin kielen ylivaltaa pitäisi olla, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että näin kuitenkin vain on.

Varsin yksinkertaista ajattelua Topilta.  Englanti ei ole kertaluokkaakaan mitään muuta kieltä hyödyllisempi, se on vain yksi kieli muiden joukossa. Pakkoenglanti on itseasiassa haitaksi Suomelle monella tavalla (mm. taloudellisesti ja kulttuurillisesti) mutta sen arvostelu on suuri tabu.

[[Tunnus poistettu]]

Paljon yritelty kehittää kaikille yhtestä kieltä, mutta sitä ei ole keksitty. Esperantoakin puhuu vain pieni harrastajien joukko. Huonoa englantia sentään osataan melko laajasti, joten se ehkä on lähinnä sellaista yhteistä kommunikointikieltä jota entistä enemmän käytetään jopa Ranskassa, Italiassa ja Kiinassa.

[Harri Haavisto]

Paljon yritelty kehittää kaikille yhtestä kieltä, mutta sitä ei ole keksitty. Esperantoakin puhuu vain pieni harrastajien joukko. Huonoa englantia sentään osataan melko laajasti, joten se ehkä on lähinnä sellaista yhteistä kommunikointikieltä jota entistä enemmän käytetään jopa Ranskassa, Italiassa ja Kiinassa.

Eli olet tyypillinen suomalainen joka "loukkaantuu verisesti", jollei ranskalainen, italialainen tai venäläinen ole nähnyt tarpeelliseksi opetella englantia. Pakkoenglanti ja sen mukanaan tuomat asenteet ovat todellakin suomalaisen kielten opetuksen pahin ongelma.

[Jouni Hytönen]

Huonoa englantia sentään osataan melko laajasti, joten se ehkä on lähinnä sellaista yhteistä kommunikointikieltä jota entistä enemmän käytetään jopa Ranskassa, Italiassa ja Kiinassa.

Tämä onkin melko hauska juttu. Huonoa englantia puhuttaneen jo paljon laajemmalla alueella kuin hyvää englantia. Maista, joissa puhutaan englantia äidinkielenä, löytyy ummikkoja, jotka olettavat, että koko maailman pitäisi puhua englantia. Sitten taivastellaan suureen ääneen, että eikö täällä kukaan puhu englantia. Pienen kielen maassa kuten Suomessa on vähän pakko opetella muitakin kieliä kuin suomea, jos aikoo laajemmalti matkustella tai olla muuten ulkomaalaisten kanssa tekemisissä.

Joskus saattaa tulla vastaan tilanne, jossa ryhmä ei-natiiveja englannin puhujia ymmärtää toisiaan hyvin, koska monet tekevät samanlaisia virheitä. Natiivi puhuja ei välttämättä ymmärräkään keskustelua yhtä hyvin tai tuskastuu muiden huonoon englantiin.

[Martin Hillebard]

Harri, En nyt kyllä ole YHTÄÄN samaa mieltä kanssasi. Englanti ON nk maailmankieli, ja on sitä ollut jo aika kauan syistä joita voi lukea tietosanakirjoista ja nykyään myös näiltä sivustoilta.
     Että eri maantieteellisillä alueilla, muilla kielillä pitäisi olla kova merkitys kuvastuu hyvin Vorgin kirjoittajien järkevistä mielipiteistä. Länsi-Suomessa, ehkä ruotsi. Vaan kuka päättäjä lukee Karjalan Maata? tai edes tietää että se ilmestyy. Ja että veli venäläinen tulee ja rahaa on myös taskussa. Ei niinkuin ennen.
     Itse luin nk. Pitkän saksan oppikoulussa 1960 -luvulla. Poikanulikka jotenkin tajusi, että englanninkielen oppisin kuitenkin arkielämässä (niin, Suomi alkoi kansainvälistyä 1960 -luvulla) mutta kaikki muut "vieraat" kielet pitäisi "päntätä päähän" sen ajan koulujärjestelmässä.
     Enpä ole päätöstäni koskaan katunut. Jatketaan keskustelua ystävät.

[Harri Haavisto]

Harri, En nyt kyllä ole YHTÄÄN samaa mieltä kanssasi. Englanti ON nk maailmankieli, ja on sitä ollut jo aika kauan syistä joita voi lukea tietosanakirjoista ja nykyään myös näiltä sivustoilta.

Ei tarvitsekkaan olla, mutta osaltasi taas hieman vahvistit näkemystäni että nimenomaan pakkoenglanti on se todellinen ongelma suomalaisessa kieltenopetuksessa. Jo yksin siitä syystä, ettei sen asemaa saa edes arvostella tai kyseenalaistaa.

[Pave Saarinen]

Miksi kouluissa opetetaan vain pakkoruotsia, mutta ei pakkosaamea? Onhan saamen kielikin virallinen kieli Suomessa.

Saamen kielet, joita Suomessa on käsittääkseni kolme, ovat statukseltaan alueellisia vähemmistökieliä.

Saamenkieltä puhutaan eniten Norjassa ja Ruotsissa. Saamenkielellä pärjää kyllä pohjoisessa. Mutta miksi ruotsinkieliset eivät Suomessa käytä sitä äidinkieltänsä? Aika turhauttavaa opetella kieli, jota kukaan ei käytä. Ennen kyllä esim. Stockmannilla puhuttiin ruotsia solkenaan ja ruotsin kielellä sai myös palvelua. No, avioliiton kautta ruotsinkieli on monessa tapauksessa suomettunut. Jos mutsi oli ruotsinkielinen, mutta fatsi suomenkielinen, tuli lapsista takuuvarmasti suomenkielisiä.

[Vesa Höijer]

Eihän Suomen kouluissa ole pakkoenglantia. Pakollisia ovat yksi vieras kieli ja toinen kotimainen kieli. Peruskoulun kolmannella luokalla alkava vieras kieli voi olla mikä vain, jos vain saadaan riittävän suuri opetusryhmä kasaan. Suomenkielinen voi siis käydä peruskoulun opiskelemalla vain venäjää ja ruotsia, samoin lukion.

Pakollinen toinen kotimainen on suomenkielisille ruotsi ja ruotsinkielisille suomi. Ruotsinkielisen peruskoulun ja lukion voi siis käydä Suomessa ilman että opiskelee koulussa suomea.