Keskustelua ruotsin opetuksesta

[Topi Lajunen]

Ruotsinkielisen peruskoulun ja lukion voi siis käydä Suomessa ilman että opiskelee koulussa suomea.

Ei kai? Ruotsinkielisessä koulussahan aine nimeltä "äidinkieli" on ruotsia, ja sen lisäksi pitää opiskella toinen kotimainen, eli tässä tapauksessa suomi.

[Harri Haavisto]

Eihän Suomen kouluissa ole pakkoenglantia.

On ainakin Ahvenanmaalla, joka käsittääkseni on vielä osa Suomea.  

Käytännössä myös manner-Suomessa on pakkoenglanti, sillä suurimmassa osassa kunnista tarjolla A1-kieleksi on vain yksi vaihtoehto: englanti. Osassa niistä kunnista, joissa A1-kielelle on tarjolla vaihtoehtoja, edellytetään niiltä oppilailta jotka valitsevat jonkun muun kielen kuin englannin, lukevaan englantia "vapaaehtoisena" A2-kielenä.

Mielenkiintoisin pakkoenglannin muoto on se että pitkän A1-ruotsin/suomen lukijoiden pitää opiskella englantia viimeistään "toisena kotimaisena".

Edellä oleva ulkomuistista (Ahvenanmaa kommenttia lukuunottamatta) erään saksan kielen opettajan asiaa käsitelleestä blogista.

Suomenkielinen voi siis käydä peruskoulun opiskelemalla vain venäjää ja ruotsia, samoin lukion.

Teoriassa noin, käytännössä tuo on siis lähes mahdotonta (vuonna 2013 vain 0,6% peruskoululaisista onnistui tilastokeskuksen mukaan välttämään pakkoenglannin kokonaan).  Lukion jälkeen alkavat sitten ne todelliset vaikeudet englantia lukemattomalle, opiskelupaikka on haettava ulkomailta, sillä Suomessa on käytännössä osattava englantia, jos mielii valmistua yliopistosta tai johonkin ammattiin.

[Vesa Höijer]

Ruotsinkielisen peruskoulun ja lukion voi siis käydä Suomessa ilman että opiskelee koulussa suomea.

Ei kai? Ruotsinkielisessä koulussahan aine nimeltä "äidinkieli" on ruotsia, ja sen lisäksi pitää opiskella toinen kotimainen, eli tässä tapauksessa suomi.

Oli varmaankin tarkoitukseni sanoa, että ruotsinkielisen peruskoulun ja lukion voi käydä Suomessa ilman että opiskelee koulussa englantia.

[Vesa Höijer]

Ahvenanmaalla ei taida enää olla pakkosuomea - on kuitenkin joskus vuosikymmeniä sitten muistaakseni ollut.

[Topi Lajunen]

(vuonna 2013 vain 0,6% peruskoululaisista onnistui tilastokeskuksen mukaan välttämään pakkoenglannin kokonaan)

Varsin tarkoitushakuinen sanamuoto. Tuo ei tarkoita sitä, että 0,6 % niistä, jotka olisivat halunneet englannin opiskelun välttää, olisi tässä yrityksessään onnistunut.

[Esko Ampio]

Vähän OT: Ulkomaankieltä, tai ei, siitä huolimatta pääosa kielten opetuksessa pitäisi olla hyvä suomenkieli. Kun näyttää siltä, että enää ei osata kirjoittaa oikein. Hyvin yleisesti vältetään yhdyssanojen kirjoittamista. Sekä eroja puhe- ja kirjoitusmuodoissa, että alkaa ....aan- asioissa. Nämähän opetetaan ja pitää osata ulkomaankielissä.  "Enään"- sanaakin on alkanut esiintyä runsaammin.
Huom, ei ole mitään ongelmaa kirjoittaa: alkaa esiintyä, eikä: alkaa esiintymään.
Joskus olen lukenut kommentteja, että ei sen väliä, kunhan ymmärtää... Joten toivottavasti tämä kirjoittamani on selvää luettavaa.

[Mikko Nyman]

Joskus olen lukenut kommentteja, että ei sen väliä, kunhan ymmärtää... Joten toivottavasti tämä kirjoittamani on selvää luettavaa.

Komppaan Eskoa täysin.

Mainittakoon tällainen pieni "konflikti" viime keväältä, kun kaveri hermostui meikäläisen jatkuvaan valitukseen alkaa-verbin yhteydessä käytettävästä kieliopista. Olin vuosikaudet mussuttanut kaverille, että alkaa-verbin yhteydessä pitää aina käyttää A-infinitiiviä (vaikka suomen kielen lautakunta olikin alkanut nöyrtymään vaihtoehtoiseen tapaan alkaa-verbistä jo 31.1.2014).

Juttelin siispä kaverin kanssa puhelimessa ja hänen sanottuaan "Nyt Nyman mä alan syömään", korjasin asian lennosta ja sanoin "alan syödä". Tuut-tuut-tuut, kuului puhelimestani. Ajattelin, että puhelu napsahti poikki, joten kilautin kaverille ja hänen puhelin oli pois päältä. Ajattelin kaverin akun loppuneen, joten soitin myöhemmin uudelleen. Kaverilta tuli sittemmin tekstiviesti, jossa hän kertoi "Ei soitella ennen ensi viikkoa, meni hermo".

Tämän jälkeen emme kyseisen kaverin kanssa ole vaihtaneet ajatuksia alkaa-verbistä, A-infinitiivistä, emmekä rektiosta.

Mainittakoon, että "alkaa tehdä" on lyhyempi kirjoittaa ja lausua kuin "alkaa tekemään", joten miksi kirjoittaa ja puhua monimutkaisemmin? Tämä on helppo muistisääntö alkaa-verbin kanssa elämisestä.

[Simo Virtanen]

Ahvenanmaalla ei taida enää olla pakkosuomea - on kuitenkin joskus vuosikymmeniä sitten muistaakseni ollut.

Ahvenanmaan peruskoulusta pakkosuomi poistui 1920-luvulla. Enemmistö ahvenanmaalaisista koululaisista kuitenkin opiskelee suomea vapaaehtoisena A2-kielenä jo alakoulussa tai B-kielenä yläkoulussa.

Ahvenanmaan ainoassa lukiossa suomenkieltä voi opiskella toisena pakollisena kielenä (valittavana suomi, saksa tai ranska).

[Vesa Höijer]

Mainittakoon, että "alkaa tehdä" on lyhyempi kirjoittaa ja lausua kuin "alkaa tekemään", joten miksi kirjoittaa ja puhua monimutkaisemmin? Tämä on helppo muistisääntö alkaa-verbin kanssa elämisestä.

Miksei sitten kirjoiteta ja sanota "rupeaa tehdä"? Yksinkertaisempaa ja lyhyempää.

On myös hyvä muistaa, että kirjakieli ja puhekieli ovat kaksi eri asiaa. Puhua voi miten haluaa, oikeinkirjoitussäännöt ovat kirjoittamista varten.

[Esko Ampio]

"Rupeaa tehdä"- muotoa olen käyttänyt vastauksissani "alkaa tekemään" muodoille. Sitä ei juuri ole tajuttu.

[Joni Lahti]

Kaikki on suhteellista, niin tässäkin asiassa. Aikoinaan Tanskassa puhuin kaupassa Suomen ruotsia, kauppias ilmeisesti ymmärsi, minä en hänen puhettaan, mutta kaupat syntyivät. Opin kyllä viikossa ymmärtämään aivan perusjutut teho-opetuksessa. Iltakemuissa sain viereeni riikinruotsalaisen rouvan ja olin oikein onnellinen, että sain puhua ruotsia! Islannissa sitten eräs paikallinen kirkkoherra puhui oikein kultivoitunutta tanskaa ja olin jälleen onnellinen, kun ymmärsin vihdoinkin jotakin monen päivän kielikylvyn jälkeen. Sellaista se on suomalaisen osa Pohjolassa. Vähemmällä tuskalla olisi tietenkin päässyt, jos kaikki olisivat puhuneet vaikkapa englantia. Se vain ei sopinut tarkoitukseen.

Luulen, että kirjoitetusta tanskasta ymmärtää äkkiä noin 60 %, jos osaa ruotsia. Joukossa on tietenkin ns. eksytyssanoja, jotka ovat tyypillisiä sukulaiskielille. Islanti on aivan toinen juttu, ehkä nynorskin puhujat pääsevät nopeiten jyvälle.

Sitten nämä tanskalaiset lukusanat! Kymmenluvut perustuvat sanaan tyve (20) luvusta 50 lähtien. Tyvejä kerrotaan luvuilla 3, 4 ja 5 sekä otetaan puolikkaat käyttöön, kun luku jää tyvestä vajaaksi tyyliin puolikolmatta tyveä = 50 jne ja kas, saadaan nämä ihanat lukusanat! Todellinen muinaismuisto koko järjestelmä. Näin ne menevät:

50 = halvtreds (pitkämuoto halvtredsinstyve) [halvtress]
60 = tres (tresindstyve)
70 = halvfjerds (halvfjerdsindstyve) [halvfjärs]
80 = firs (firsinstyve)
90 = halvfems (halvfemsinstyve)

Ennen sentään setelissä luki femti kroner,  nyt siihen on kirjoitettu halvtreds kroner. Edistystä?

[Aimo Kämäräinen]

En nyt tällä kertaa lukenut kaikkia palstalle lähetettyjä. Totean vain, että VAIN ja VAIN valloittajalla ja miehittäjillä on niin törkeän vahvat oikeudet ja edut  omaan kieleensä vieraassa maassa mitä ruotsin kielisillä on Suomessa! Demokratia ei tässä asiassa toteudu lainkaan, 4 prosentin lilliput vähemmistö määrää ja komentelee 96. Esim. jos et tankkaa turhaa Ruotsin kieltä niin akateeminen urasi on sula mahdottomuus!
Ja haitoista yksi tuhansista: Junassa keskittyminen johonkin tehtävään vaikeutuu kun vähän väliä kuuluu ölinä "kolmella" kielellä KAUHAVA, KAUHAVA, KAUHAVA. Saataisiin edes tämä järkeistettyä, siis silloin kun aseman nimi ei ruotsinnu niin ei turhaa jankutusta!
Eläköön Ruotsin kielen opetus kouluissa! VAPAAETOISENA niin kuin muutkin kielet, Ruotsin kieltä opiskelkoon ne jotka tarvitsevat ja haluavat.

[Martin Hillebard]

Kun Ruotsin kuningas alkoi joskus 1100 -luvulla laajentaa valtaansa idän suuntan, niin mitään Suomea ei viellä ollut olemassa - suurella niemimaalla eli mm. hämäläisiä, ja heistä itäänpäin karjalaisia. No maata tässä vallattiin, mutta miehitys ei kyllä taida olla oikea ilmaisu.
     Joskus 1600 -luvulle, Ruotsin kuningaskunta oli paisunut suurvallaksi. Sen alueella asui sekä etnisiä ruotsalaisia, että suomen-heimolaisia, että eestiläisiä. Suomalaisilla oli täysin samat oikeudet, kuin ruotsalaisilla. Virkakieli oli tosin ruotsi; kuinka toimittiin jos esim. Pohjanmaan talonpoikien piti toimittaa kuninkaalle jokin valituskirje, ei ihan ole tiedossani. Mistään kielisorrosta ei joka tapauksessa ollut kysymys.
     Mikael Agricola kuuluu olleen ensimäinen joka julkaisi tekstiä suomeksi ... ja siitähän se sitten.
     Vuosisadat ovat vierineet ja tilanteet muuttuneet. Tänään on niinkuin on.
     Kyllä minusta on kivaa saada asioida molemmilla kotimaisilla eikä se englannin taitokaan ole koskaan haitaksi osoittautunut. - Meillä on täällä Lidingön saarikaupungin seurakunnassa naispappi Tuija Hammare jonka taustasta en muuta tiedä kuin että saarnaaminen onnistuu molemmilla kielillä. Kävelymatkan päässä kotoa on myös pieni kirkko jossa ajoittain pidetään suomenkielisiä jumalanpalveluksia. Ah mitä muuta voisi viellä toivoa.
     Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Tai kuten Mikael aikoinaan kirjoitti (nykysuomeksi tavaten)
     "Kyllä se kuulee Suomen kielen/
joka ymmärtää kaikkein mielen".

[Timo Salminen]

miehitys ei kyllä taida olla oikea ilmaisu.
Virkakieli oli tosin ruotsi; kuinka toimittiin jos esim. Pohjanmaan talonpoikien piti toimittaa kuninkaalle jokin valituskirje, ei ihan ole tiedossani. Mistään kielisorrosta ei joka tapauksessa ollut kysymys.

Martin on oikeassa: se, mitä nykyisin kutsumme Suomeksi, oli samanlainen valtakunnan osa kuin Pohjanlahden länsipuolisetkin alueet, tasavertaisin oikeuksin, joskus kyllä raskaammin velvollisuuksin.

Ja jos ruotsinkielinen Pohjanmaan rannikon talonpoika halusi asioida kuninkaissa, hän joutui tekemään täsmälleen saman kuin suomenkielinen Hämeen talonpoika eli etsimään jonkun, joka oli kirjoitustaitoinen ja osasi kirja- ja hovikielen koukerot. Muuten ei tullut asioinnista mitään.

[[Tunnus poistettu]]

Totta on, mutta miksi kaikkien suomalaisten virkamiesten asuinpaikasta riippumatta  odotetaan osaavan ruotsia?
On maita, joissa on useita virallisia kieliä. Pitääkö siellä jokaisen virkamiehen hallita
ne kaikki? Sveitsissäkin on ainakin kolme, ellei useampiakin.

[Jouni Hytönen]

Sveitsissä kuulemma jokaisen kansalaisen odotetaan tulevan toimeen saksalla ja ranskalla. Italiaa ei ole mikään pakko opiskella saati retoromaniaa. En tiedä, onko Sveitsin tilanne verrattavissa Suomen pakkoruotsiin eli onko kaikkien äidinkielestä riippuen pakko opiskella saksaa tai ranskaa. Liikenteenohjauksen kieli on saksa tai ranska riippuen siitä, missä päin maata ollaan. Raja ei kuulemma ole mikään kovin tarkka käsite. Tällaisia tietoja kertoi SBB:n henkilö Innotransin osastollaan.

[Olli Aalto]

En nyt tällä kertaa lukenut kaikkia palstalle lähetettyjä. Totean vain, että VAIN ja VAIN valloittajalla ja miehittäjillä on niin törkeän vahvat oikeudet ja edut  omaan kieleensä vieraassa maassa mitä ruotsin kielisillä on Suomessa! Demokratia ei tässä asiassa toteudu lainkaan, 4 prosentin lilliput vähemmistö määrää ja komentelee 96. Esim. jos et tankkaa turhaa Ruotsin kieltä niin akateeminen urasi on sula mahdottomuus!
Ja haitoista yksi tuhansista: Junassa keskittyminen johonkin tehtävään vaikeutuu kun vähän väliä kuuluu ölinä "kolmella" kielellä KAUHAVA, KAUHAVA, KAUHAVA. Saataisiin edes tämä järkeistettyä, siis silloin kun aseman nimi ei ruotsinnu niin ei turhaa jankutusta!
Eläköön Ruotsin kielen opetus kouluissa! VAPAAETOISENA niin kuin muutkin kielet, Ruotsin kieltä opiskelkoon ne jotka tarvitsevat ja haluavat.

Pitkään meni, että sain pidättäydyttyä kommentoimasta tätä ketjua, mutta nyt on kyllä pakko:

Vai että valloittajiksi ja miehittäjiksi sinä meitä rohkenet kutsua! Samaan hengenvetoon surkutellaan, kuinka yhteydenpito eri kieliryhmien välillä mm. täällä Pohjanmaalla on olematonta varsinkin maalla (http://vaunut.org/kuva/51072 kommentti). Ainakin omakohtaisena kokemuksena tuollaiset asenteet sekä pakkoruotsikeskustelusta kumuloituva viha eivät ainakaan lisää haluja yhteydenpidon/yhteistyön laajentamiselle, jota aika ajoin väläytellään julkisessa keskustelussa. Kuinka härlig grej onkaan, että näiden kolmen kuukauden aikana jotka Vaasassa olen nyt asunut en ole tarvinnut vielä kertaakaan puhua suomea kaupungilla. Eli kumpikin kieliryhmä selviää arjessaan omalla äidinkielellään, ja yhteiselo sujuu mielestäni ihan hyvin. Se on kuitenkin helposti tuhottavissa oleva asia, ja siksi sitä pitää myös vaalia.

Demokratia ei logiikallasi toteudu täälläkään, lainkaan. Maakunnassamme meitä on 50,5 enemmistö, mutta esim. maalta tulevalle ja sinne ehkä palaavalle akateeminen ura (esim. luokanopettaja) on sula mahdottomuus, mikäli et tankkaa turhaa suomen kieltä, jota et opettajan urasi aikana tule koskaan tarvitsemaan. 45 prosentin lilliput vähemmistö määrää ja komentelee 50,5.

Vakavasti ottaen en ole kohdannut korkeakouluopintojeni aikana vielä ainoatakaan sellaista opiskelijatoveria, joka ei kysyttäessä olisi sanonut haluavansa oppia suomen kieltä/kokenut tarvitsevansa sitä. Tämä koskee myös ahvenanmaalaisia.

[Vesa Höijer]

Ruotsi on Suomessa käytännössä paikalliskieli, ja sellaisena lainsäädännön tulisi siihen suhtautua. Virallinen kieli sen pitäisi olla vain siellä missä paljon ruotsinkielisiä asuu, eli sen aseman tulisi olla kuin saamelaiskielten Lapissa.

[Mikko Nyman]

Ruotsi on Suomessa käytännössä paikalliskieli, ja sellaisena lainsäädännön tulisi siihen suhtautua. Virallinen kieli sen pitäisi olla vain siellä missä paljon ruotsinkielisiä asuu, eli sen aseman tulisi olla kuin saamelaiskielten Lapissa.

Mitä sä nyt oikein joriset? Saamenkielisiä on laskentatavasta riippuen 20000-30000, suomenruotsalaisia noin 400000. Huomaathan tuossa tuon desimaalipilkun sijaintieron varmasti?

Olen tietysti hieman jäävi kaksikielisenä kommentoimaan, mutta jos perustuslakiin on paalutettu oikeus käyttää jompaakumpaa Suomen virallista kieltä missä tahansa, miksi edes mietitään sitä, osaako joutsenolainen ruotsia tai eckeröläinen suomea? En oikein ymmärrä tätä asetelmaa - tuttua suomalaista huttua: meillä on helvetin suuri ongelma siitä, että luemme ruotsia. Mitäs jos lukisimme ruotsia ilman ongelmia? Luemmehan uskontoa, biologiaa, maantietoakin, ja joudumme jopa käymään niinkin erikoisilla kuin liikuntatunneilla.

Kumma juttu, mutta näistä ei kukaan marmata koskaan - vaikka nämä kaikki oppivelvollisuuden piiriin kuuluvatkin, ja ovat siten pakollisia.

[Vesa Höijer]

Ruotsinkielisillä alueilla ruotsinkieliset palvelut järjestyvät luonnostaan, kun ruotsinkieliset palvelevat toisia ruotsinkielisiä. Sen lisäksi ruotsinkieliset opiskelevat koulussa suomea, joten suomenkielisten tarve osata ruotsia on aika vähäinen. Elämme aikoja, jolloin pitäisi yrittää säästää julkisissa menoissa. Periaate tuntuu melkein olevan, että kaikesta säästetään paitsi ruotsin kielestä. Se on kummallista.

[Aimo Kämäräinen]

Totta töriset Vesa. On hyvä muistaa, että Suomen kieli olisi keittiökieli jos Venäjän Aleksanteri ei olisi MÄÄRÄNNYT Suomen kieltä viralliseksi kieleksi virastoissa ym. Miten tähän onnellisen tulokseen päästiin: Snellman käytti oikotietä. Ruotsia puhuvat jarruttivat ja hautasivat jo asian mutta SUUR KIITOS JW Snellmanille hän oikaisi. Em. mainitun virallistamisen ylimeno aika oli 20 vuotta.
Eläköön Ruotsin kielen opetus Suomen kaikissa kouluissa, vapaaehtoisena.
P.S. Kun siirrytään järkevälle linjalle Ruotsin kielen kieliasiassa niin luonnollisesti lakia on ensin muutettava !

Ruotsinkielisillä alueilla ruotsinkieliset palvelut järjestyvät luonnostaan, kun ruotsinkieliset palvelevat toisia ruotsinkielisiä. Sen lisäksi ruotsinkieliset opiskelevat koulussa suomea, joten suomenkielisten tarve osata ruotsia on aika vähäinen. Elämme aikoja, jolloin pitäisi yrittää säästää julkisissa menoissa. Periaate tuntuu melkein olevan, että kaikesta säästetään paitsi ruotsin kielestä. Se on kummallista.

[Olli Aalto]

Ruotsinkielisillä alueilla ruotsinkieliset palvelut järjestyvät luonnostaan, kun ruotsinkieliset palvelevat toisia ruotsinkielisiä. Sen lisäksi ruotsinkieliset opiskelevat koulussa suomea, joten suomenkielisten tarve osata ruotsia on aika vähäinen. Elämme aikoja, jolloin pitäisi yrittää säästää julkisissa menoissa. Periaate tuntuu melkein olevan, että kaikesta säästetään paitsi ruotsin kielestä. Se on kummallista.

Uskomaton ajattelutapa että suomenkielisten ei tarvitsisi opiskella ruotsia koska ruotsinkieliset osaavat suomea, koska sitä opiskellaan koulussa. Oletko tosiaan sitä mieltä, että jos pakollinen ruotsin opetus poistettaisiin suomenkielisiltä, ei ruotsinkielisiltä kuitenkaan tulisi poistaa pakkosuomea? Menen aivan sanattomaksi tällaisesta isäntäajattelusta, joka halveksii Suomen perustuslakia, jossa molrmmat kielet ovat määritelty samanarvoisiksi. Ei ainakaan Vaasassa, Porvoossa, Pietarsaaressa, Paraisilla ym. pelkästään ruotsinkieliset palvele toisia ruotsinkielisiä, vaan myös suomenkieliset "joutuvat" palvelemaan yhtä lailla, ja toisin päin. Se myytti, että kaikki ruotsinkieliset osaisivat suomea niin hyvin, että he selviäisit kaikesta mahdollisesta, pitää paikkansa korkeintaan pääkaupunkiseudulla ja Turussa (sekä Svenskfinlandin ulkopuolella), mutta muualla suomen kielen vaikutus on niin paljon heikompi, että suomen kielen taito on välttävä. Ei suomen kieli ole niin helppoa, että sen oppisi koulussa muitta mutkitta, joten kielitaito jää opiskelusta huolimatta olemattomaksi käytännön puuttuessa.

Vesa Höijerin sortoajattelu sekä aiempi kommentti ruotsin paikallliskielisyydestä, sekä vaatimus ruotsin kielen aseman suoranaisesta heikentämisestä saavat minut entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että elämä olisi niin paljon helpompaa ja sopuisampaa jos muuttaisin maalle enkä pitäisi minkäännäköistä yhteyttä kielirajan yli. Silloin ei tarvitsisi kuunnella jatkuvaa valitusta taikka käydä kielisotaa.

[Olli Aalto]

Eikö tosiaan siellä kaikki osaa suomea? Aika outoa.

Sama logiikka toimii myös toistepäin, eli ei suomeakaan opita, koska sen osaamista ei koeta tarpeellisena. Aivan kuten siellä Kemijärvellä, jossa kukaan ei osaa ruotsia, mikä on ihan yhtä outoa kuin ettei Närpiössä tai Uudessakaarlepyyssä kukaan osaa suomea.

[Toni Lassila]

Eikö tosiaan siellä kaikki osaa suomea? Aika outoa.

Sama logiikka toimii myös toistepäin, eli ei suomeakaan opita, koska sen osaamista ei koeta tarpeellisena. Aivan kuten siellä Kemijärvellä, jossa kukaan ei osaa ruotsia, mikä on ihan yhtä outoa kuin ettei Närpiössä tai Uudessakaarlepyyssä kukaan osaa suomea.

Ihan yhtä lailla täällä on pakkoruotsi kouluissa kuin muuallakin.

[Topi Pikkarainen]

Eikö tosiaan siellä kaikki osaa suomea? Aika outoa.

Sama logiikka toimii myös toistepäin, eli ei suomeakaan opita, koska sen osaamista ei koeta tarpeellisena. Aivan kuten siellä Kemijärvellä, jossa kukaan ei osaa ruotsia, mikä on ihan yhtä outoa kuin ettei Närpiössä tai Uudessakaarlepyyssä kukaan osaa suomea.

Ihan yhtä lailla täällä on pakkoruotsi kouluissa kuin muuallakin.

Melko CAAC kommentti.