Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 610
|
|
« Vastaus #50 : Heinäkuu 23, 2014, 21:11:49 » |
|
Taajuusmuuttajat onkin suomalainen keksintö. Strömbergillä kehitetty, ensimmäiset lienee olivat Sam1 ja Sam2. Ne taidettiin suunnitella paperikoneiden käyttökoneistoa varten. Niitä, Sameja vietiin paljon ulkomaille, mm. lentoasemien, pilvenpiirtäjien ilmastointia varten. Saatiin aikaan suuret energiansäästöt, koska entiset säätösysteemit olivat "vanhanaikaisia" tehonhukkaajia. Sittemmin suomalaiset metrojunat.....Ps. Muita, vanhempia suomalaisia, toimivia, käyttöön jääneitä keksintöjä: radioputkitekniikka, magnetofoni(Tigersted), pintaliitäjä(Kaario), ....
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1796
|
|
« Vastaus #51 : Heinäkuu 23, 2014, 21:15:27 » |
|
----
Mainittakoon muuten eräs jännä yksityiskohta toisesta maailmansodasta: Lontoon ohella vain Helsinki olivat ainoat eurooppalaiset pääkaupungit, joita ei miehitetty koko sodan aikana. ----
Historiassa taitaisi tulla reput. Takaisin koulunpenkille. Toisessa maailmansodassa mukana olleita maita tarkoitin, joten pääsenkö luokalta tämän tarkennuksen myötä? Katsotaanpas: Kuka sun mielestä miehitti Bukarestin tai Sofian? En muista kuulleeni myöskään Moskovan miehityksestä sanaakaan. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Otava
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 150
|
|
« Vastaus #52 : Heinäkuu 23, 2014, 21:23:36 » |
|
----
Mainittakoon muuten eräs jännä yksityiskohta toisesta maailmansodasta: Lontoon ohella vain Helsinki olivat ainoat eurooppalaiset pääkaupungit, joita ei miehitetty koko sodan aikana. ----
Historiassa taitaisi tulla reput. Takaisin koulunpenkille. Toisessa maailmansodassa mukana olleita maita tarkoitin, joten pääsenkö luokalta tämän tarkennuksen myötä? Katsotaanpas: Kuka sun mielestä miehitti Bukarestin tai Sofian? Puna-armeija miehitti koko Romanian ehdottoman antautumisen jälkeen syyskuussa 1944. Samassa kuussa neukut julistivat sodan Bulgarialle ja miehittivät maan. Lienevät käyneet myös pääkaupungissa. Tosin olihan Helsingissäkin valvontakomissio ja Porkkalassa sotilaitakin. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
|
« Vastaus #53 : Heinäkuu 23, 2014, 22:28:10 » |
|
Taajuusmuuttajat onkin suomalainen keksintö.
En ole varma, onko asia aivan näin yksinkertainen. Strömberg toki rakensi toimivan taajuusmuuttajan omista lähtökohdistaan ensimmäisten joukossa, mutta oliko se ensimmäinen tai suunnannäyttäjä? Niin AEG:llä kuin BBC:lläkin oli omat taajuusmuuttajahankkeensa, joita kokeiltiin kiskokalustokäytössä jo 60-luvun puolella. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jarmo Pyytövaara
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 126
|
|
« Vastaus #54 : Heinäkuu 24, 2014, 11:53:18 » |
|
Olen taas kerran ollut, turhan epäileväinen ja huolestunut mahdollisen kotimaisen sähköveturin laadun ja kestävyyden vuoksi. Edellisten kommenttien perusteella, kotimainen ei olisi ollut SUSI, vaan tähti, jopa oikea ”johtotähti”. Mikähän kyseisen sähköveturin todellinen kotimaisuusaste olisikaan ollut, löytyykö tähän luotettavaa tietoa? Olen myös tietoinen Dv12 vetureiden pitkäikäisyydestä mutta eikö olisi jo ollut kohtalonivaa, jos näiden vetureiden kohdalla ei olisi onnistuttu valmistamaan pitkäikäistä konetta? Harjoitustöinähän oli tehty Vv12, Sv12, Hr11, Vr11, Vv15 sekä kohtuullinen määrä pienvetureita ja moottorivaunuja. Olen kuullut myös juttuja Dr16 vetureiden erinomaisuudesta, niitä en kykene tai halua mitenkään kyseenalaistaa. Mikähän tämän veturin kotimaisuusaste mahtaakaan olla, löytyykö tästä mitään tietoa? Veturin kone kuuluu olevan hyvin toimintavarma ja kestävää laatua.  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1159
|
|
« Vastaus #55 : Heinäkuu 24, 2014, 12:05:54 » |
|
Veturin kone kuuluu olevan hyvin toimintavarma ja kestävää laatua. Kyseisen koneen kotimaisuusaste on kutakuinkin nolla prosenttia...  Jarmon ironiassa on itse asiassa pointtiakin: muistanko oikein, että Pielstickin valintaan Valkojen koneeksi olisi ollut poliittinen leima tarjouskilpailussa? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 642
|
|
« Vastaus #56 : Heinäkuu 24, 2014, 12:07:18 » |
|
Eikö kuitenkin ole onni, että veturit aikanaan tilattiin Neuvostoliitosta, eikä Suomesta? Sieltä saimme pitkäikäiset koneet käyttöömme, jotka ovat palvelleet jo runsaat 40 vuotta VR:ää.
Jos sähköveturit olisi tilattu kotimaasta, olisivatko ne edelleen liikenteessä? Vai olisiko tilanne sellainen, että yksi olisi säästetty ja se olisi ollut noin 10 vuotta, Hr11 perässä odottamassa loppusijoituspaikkaansa Hyvinkäällä?
Jos kotimaisen teollisuuden suorituskykyyn ei uskota niin sitten sähköveturit olisi kannattanut hankkia lännestä. Sveitsiläisten Ae 4/4 vuodelta 1944 oli suoritusarvoiltaan samaa tasoa, kuin 29 vuotta myöhemmin käyttöön otettu Sr1. Tai ruotsalaisten Rc1:tä vuodelta 1966 ei liene väärin väittää kaikissa suhteissa Sr1:tä kehittyneemmäksi, vaikka on esitelty 7 vuotta ennen Sr1:tä. Tosin kotimaistakaan teollisuutta ei ole syytä aliarvioida. Jos harvalukuisiksi jääneet 50-luvun prototyypit jätetään pois laskuista niin kotimaiset tuotteet olivat pääosin onnistuneita noin vuodesta 1958 alkaen. Vv15-16, Hr12, Sv12/Sr12, Vr12 ja Sm1-2 olivat ilmeisen toimivaa tekniikkaa ja täysin ajanmukaisia vastaaviin ulkomaisiin tyyppeihin verrattuna. Porkkanajuna ehkä epäonnistui mutta siinä suurimmat murheet aiheutti lattian alle sijoitettu moottori, joiden käyttö ei ollut kotimaisten veturitehtaiden vika vaan johtui tilaajan vaatimuksesta saada junat mahdollisimman yhdenmukaisiksi mahdollisten myöhemmin rakennettavien sähköjunien kanssa. Mitenkä silloinen, kotimainen sähköveturi olisi poikennut luotettavuudeltaan esimerkiksi Vv12, Sv11 tai Hr11 vetureista?
Näissä tosin luotettavuusongelmat johtuivat saksalaisesta koneistosta eivätkä kotimaisesta valmistajasta. Luotettavammalla koneistolla esim. Vv12-tyyppinen telirakenteinen dieselvaihtoveturi olisi ollut varsin moderni vuonna 1953. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
|
« Vastaus #58 : Heinäkuu 24, 2014, 15:10:26 » |
|
Jälleen jotain ennen julkaisematonta, kiitokset Jarmolle en pysty tarjoamaan luotettavaa tietoa kotimaisuusasteesta, mutta voinemme verrata samoihin aikoihin valmistuneeseen Sm1:een, joka olisi joka tapauksesssa ollut tavalla tai toisella sukua Sr 0.1:lle. Sm1:ssähän on SIGin telit (Sveitsi), BBC:n ajomoottorikäyttölaite (Sveitsi) ja siinäpä varmaan tärkeimmät. Virroittimen ja päätkatkaisjan valmistaja oli kuka? Strömberg osasi kyllä epäilemättä valmistaa muut suurjännitelaitteet. Päämuuntaja suomalainen, tasasuuntaus eli tehonsäätö suomalainen, apukoneet, kuten kompressorin moottori ja puhaltimet sekä ajomoottorit suomalaiset. Teräsrunko varusteineen suomalainen, sisustus suomalainen, suunnittelu suomalaista. Paineilmalaitteiden komponentit todennäköisesti pitkälle länsisaksalaisia, jotkut vahvavirtakomponentit, kuten kontaktorit yms. ehkä BBC:ltä, mutta, kuten Hr 12:n tapauksessa, Strömbergillä olisi ehkä ollut lisenssi niiden valmistamiseen. Painosta tai arvosta mitattuna suomalaisuusaste on Sm1:ssä ehkä luokkaa 90...95%. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
|
« Vastaus #59 : Heinäkuu 24, 2014, 15:59:14 » |
|
Tuolle tarjousvaihtoehto 3b:lle en löydä suoraa esikuvaa, sen enempää kuin tässä keskustelussa vielä julkaisemattomalle neliakseliselle, suoranokkaiselle veturille. Mutta yhtä hyvin kuin tuon neliakselisen veturin jonkinlainen esikuva on Ae 4/4, tuon Alstomin näköisen veturin esikuva on selvästi, no, Alstomi. Telien mitoitus sekä ajomoottorin teho stemmaavat: jälkimmäinen nimenomaan siihen, mistä käytöstä ajomoottori Hr 13:aan otettiin eli BB16500 http://web.lerelaisinternet.com/railway/images/LSM10170.jpgTulin nyt vasta selanneeksi noita laitesijoitteluja sekä merkintöjä; kaikissa näissä vetureissa on vielä käämikytkinsäätö ja erillinen tasasuuntaus; tyristorisäätö ei ollut tuolloin vielä sarjatuotannossa missään päin. Ehkä 1964 tilatuissa vetureissa olisikin ollut käämikytkinsäätö, ja tyristorimallin aika olisi tullut vasta hieman myöhemmin. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
|
« Vastaus #60 : Heinäkuu 24, 2014, 16:10:41 » |
|
Näissä tosin luotettavuusongelmat johtuivat saksalaisesta koneistosta eivätkä kotimaisesta valmistajasta. Luotettavammalla koneistolla esim. Vv12-tyyppinen telirakenteinen dieselvaihtoveturi olisi ollut varsin moderni vuonna 1953.
Kuten äskettäin tulikin puhetta, tässä kävi vain jotenkin huono tuuri. Maybachin V12:et olivat kiidättäneet 1930-luvun saksalaisia suurnopeusjunia Fliegende Hamburgerista Bauart Kölniin ja muihin vastaaviin hyvällä menestyksellä ja nopeusennätyksiä rikkoen ja niiden jatkokehitelmät 1950-luvulla sovitettiin DB:n uusiin V 200 -lippulaivoihin, samoin kuin VT 11.5 TEE-junaan sekä muutamaan muuhun veturiin, yhdessä Mekydron vaihteistojen kanssa. Meille vain hankittiin Maybachin 6-sylinterinen kone yhdessä Mekydron lootan kanssa, koneisto, jonka toiminta ja luotettavuus oli surkea. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 642
|
|
« Vastaus #61 : Heinäkuu 24, 2014, 16:48:23 » |
|
Loppupeleissä Sr1:tä vastassa oli kotimaisten tehtaiden tekemä tarjous vuodelta 1966, joka piirroksesta päätellen olisi muistuttanut ASEA:n Rb/Rc:tä. Vuoden 1963 suunnitelmat tuskin olisivat oikeasti toteutuneet siinäkään tapauksessa, että sähköveturit olisi tilattu kotimaasta.
Mainittu Neuvostoliittoon tarjolla ollut moottorivaunu liittynee lehmänkauppaan, jossa Valmet olisi luopunut vapaaehtoisesti VR:n sähköveturitoimituksista Sr1:n hyväksi sitä vastaan, että Neuvostoliittoon olisi voitu toimittaa Valmetilta moottorivaunuja.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka P. T. Ruuskanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 193
|
|
« Vastaus #62 : Heinäkuu 29, 2014, 10:26:52 » |
|
Aihetta varovasti liipaten, kotitalon remonttitöiden yhteydessä välikatosta löytyi Savon Sanomat päivämäärältä 28.08.1973, jossa oli pieni artikkeli Sr1-vetureiden saapumisesta Suomeen.
|
|
|
|
|
|
|
