Keskustelu Suomen kieliopin käytännöistä

[Janne Ridanpää]

Tällä sivustollahan voi aina heittää likoon termin "juna-asema", minkä jälkeen moni omasta kirjoitusasustaan melko piittaamatonkin käyttäjä intoutuu saarnaamaan oikeakielisyyden tärkeydestä.

[[Tunnus poistettu]]

"Juurikin niin!"  Mistä ihmeestä moinen sanonta on ujuttautunut kieleemme?

[Mikko Nyman]

Tällä sivustollahan voi aina heittää likoon termin "juna-asema", minkä jälkeen moni omasta kirjoitusasustaan melko piittaamatonkin käyttäjä intoutuu saarnaamaan oikeakielisyyden tärkeydestä.

Peukkua Jannelle 

Jahas, kello tuli tuon verran, joten ei auta kuin lähteä junaradan ääreen kuikkimaan.

[Vesa Höijer]

Pitää ajatella niin, että aina on mukava oppia uutta. Nyt minäkin tiedän, ettei kaikissa junissa ole veturia, vaan joskus sen paikalla on vetovaunu.

[Topi Lajunen]

Pitää ajatella niin, että aina on mukava oppia uutta. Nyt minäkin tiedän, ettei kaikissa junissa ole veturia, vaan joskus sen paikalla on vetovaunu.

Yleisemmin taidetaan nykyään puhua moottorivaunusta.

[Topi Lajunen]

Viini, merkityksessä "nuolikotelo", taipuu kuten sana "tiili". Viini merkityksessä "juoma" taasen ei ole astevaihtelun piirissä koskaan, vaikka jotkut hupsutellen sanaa astevaihdellen taivuttelevatkin.

E: Näppäilyvirhe korjattu.

[Mikko Nyman]

Viini, merkityksessä "nuolikotelo", taipuu kuten sana "tiili". Viini merkityksessä "juoma" taasen ei ole asevaihtelun piirissä koskaan, vaikka jotkut hupsutellen sanaa astevaihdellen taivuttelevatkin.

Tämä "asevaihtelu" oli mullekin uutta, mutta jos kerran perfektionisti näin sanoo, asiahan on silloin näin.

[Topi Lajunen]

Kysymys äidinkielen lehtoreille: onko Suomenkielessä montaakaan sanaa missä on tuollainen "yläfemma"?, itselleni ei tule yhtäkään mieleen.

Ainakin: rei'issä, vaa'an, yht'äkkiä.

[Mikko Nyman]

Kysymys äidinkielen lehtoreille: onko Suomenkielessä montaakaan sanaa missä on tuollainen "yläfemma"?, itselleni ei tule yhtäkään mieleen.

Ainakin: rei'issä, vaa'an, yht'äkkiä.

Topi ehti ensin, mutta onpahan kyllä mielenkiintoinen #haaste #kielikytille. Tätä täytyykin nyt oikein funtsia, joten palaan tähän, jos keksin muita esimerkkejä Topin jo mainitsemien lisäksi.

Topi: itse ainakin kirjoitan nykyään sanan "yhtäkkiä" nippuun, joka on Kotuksen mielestä okáy.

[Jouni Halinen]

Kysymys äidinkielen lehtoreille: onko Suomenkielessä montaakaan sanaa missä on tuollainen "yläfemma"?, kuin sanassa Tarkk'ampujankatu. Itselleni ei tule yhtäkään mieleen. Sehän oltaisiin voitu kirjoittaa muotoon Tarkka-ampujakatu tai Tarkampujankatu, Mutta kas  http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkka-ampuja   sillä onkin historiallinen perimä, vanhaan aikaan puhuttiin "Tarkk'ampujista" nykyjään "tarkka-ampujista". Katu on nimetty 1800/1900 luvun vaihteen paikkeilla +/-jotain. Minäkin aloin kielimiliisiksi, mutta onneksi vain omissa "turinoissani".

Mukavampi vai mukavempi, ehkä vampi?.

Yhtä asiaa kysyn vielä arvon kielitieteilijöiltä, kirjoitetaanko E(e)uro isolla vai pienellä  kirjaimella. Silloin kun euro otettiin käyttöön, niin siitä käytiin vilkasta keskustelua. Itse jouduin ottamaan asiaan kantaa, koska tein euron takia uudet käyttöohjeet ja hinnastot firman itsepalvelukopiokoneisiin. Ei ole nyt ko. materiaalia näytillä, mutta joku päivä on. On siinä kirjoitusasu kumpi tahansa, niin se on vuodenvaihteessa 2001/2002 vallinneen käytännön/käsityksen mukainen. Itse kysyin asiaa mm. Suomen pankista, en muista mitä sieltä vastattiin, mutta kysyn siis nyt nykykäytäntöä, ehkä kuitenkin euro tai sitten Euro.                

[Mikko Nyman]

Yhtä asiaa kysyn vielä arvon kielitieteilijöiltä, kirjoitetaanko E(e)uro isolla vai pienellä  kirjaimella.

Kotuksen nettisivuilla (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=793) kerrotaan näin:
Euron kirjoittamiseen pätevät samat ohjeet kuin markankin kirjoittamiseen.
Sanan euro kirjoituskäytäntö noudattaa suomen kielen yleisiä kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjä. Myös muissa Euroopan kielissä euro sopeutetaan oman kielen käytäntöön.

Itse olen soveltanut aina kaikkiin valuuttoihin pienen alkukirjaimen käyttöä, poislukien tietysti Pyhän Martinlaakson Kuninkaallinen Markka (kansainvälinen valuuttakoodi PMM). PMM:n vaihtosuhde dollariin on ollut vuosisadat 512 per Amiga 500.

[Jouni Halinen]

Mitähän tässä kävi?. Siirsin osan kommenttia "kaupunkikaasu" keskustelusta tähän keskusteluun  "Keskustelu Suomen kieliopin käytännöistä", nyt ne ovat menneet keskenään sekaisin. Osa on tässä (2 kpl Topi ja Mikko) keskustelussa nimellä kaupunkikaasu, eli ylläpito voisi vähän siivota näitä keskusteluja loogiseen järjestykseen ja oikeaan paikkaan. Kaupunkikaasu keskustelu on näköjään ihan ok. Eli no 44 no 43 ja 42 yläpuolelelle oikealla nimellä.

[Jouni Halinen]

YLLÄPIDOLLE: TÄMÄ KESKUSTELU ON EDELLEEN SEKAISIN, KATSO ED. KOMMENTTI

Topi: johan on hieno sana ”rautatie-entusiastikoksi”, voiko sen käsittää että joku on rautatieintoilija, R-harrastajien lisäksi ”piireissä liikkuu” siis myös R-intoilijoita?. Onko tässä kyse vähän samasta asiasta (erosta) kuin ”hullu” (intoilija) ja ”tosihullu” (harrastaja), vai päinvastoin?
  
Kieli monipuolistuu: Katsoin muutama vuosi sitten Elävästä arkistosta Hannu Karpon vuonna 1965 tekemän haastattelun Kuopion torilta, jossa hän kysyi noin 10 henkilöltä mitä on design, 8 oli aivan ulalla, 1 vähän hajulla ja yksi tiesi asian tarkkaan. Karpo haastatteli myös yhtä kalakauppias mummoa, että miten kauppa käy, mummo haasteli: ”Ne mitä huonosti tulloo, niin nekin huonosti männöö, niin mitä siitä sitten oikeesti tulloo”   http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/mita_on_design_kysyttiin_kuopiossa_23466.html#media=23467     



 

[Topi Lajunen]

Topi: johan on hieno sana ”rautatie-entusiastikoksi”, voiko sen käsittää että joku on rautatieintoilija, R-harrastajien lisäksi ”piireissä liikkuu” siis myös R-intoilijoita?. Onko tässä kyse vähän samasta asiasta (erosta) kuin ”hullu” (intoilija) ja ”tosihullu” (harrastaja), vai päinvastoin?

Itse käsitän rautatie-entusiastikon sellaisena, joka on rivikansalaista huomattavasti kiinnostuneempi ja innostuneempi rautatieaiheista - olematta kuitenkaan perinteinen harrastaja. Harrastajaksi ymmärrän henkilön, joka konkreettisesti _harrastaa_ rautateitä, esimerkiksi valokuvaamalla, osallistumalla tapahtumiin, kunnostamalla rautatiekalustoa, keräämällä rautatieaiheista materiaalia, yms.

[Esko Ampio]

Kysymys äidinkielen lehtoreille: onko Suomenkielessä montaakaan sanaa missä on tuollainen "yläfemma"?, itselleni ei tule yhtäkään mieleen.

Ainakin: rei'issä, vaa'an, yht'äkkiä.

Miten nämä lausutaan? Vaa'an-sana heittomerkittä sanottaisiin: vaaan? Yht'äkkiä sanotaan: yht äkkiä? Jne. Jätetään "reijissä", murresanana pois kuvioista. Kuten myös "napinreijän ompelia!

[Topi Lajunen]

Miten nämä lausutaan? Vaa'an-sana heittomerkittä sanottaisiin: vaaan? Yht'äkkiä sanotaan: yht äkkiä? Jne. Jätetään "reijissä", murresanana pois kuvioista.

Kieli on lähtökohtaisesti puhuttua ja kuunneltua - kirjoitus on sen yhteyteen kehitetty järjestelmä, jolla kuvataan käytettyä kieltä. Näin ollen mikäli sanan "vaaka" genetiivimuoto kirjoitettaisiin "vaaan", se lausuttaisiin luultavasti aivan samoin kuin nykyään lausutaan "vaa'an". Käytännössä ääntäminen vaihtelee jonkin verran käyttäjien välillä, ollen yksinkertaisimmillaan "vaan" ja monimutkaisimmillaan "vaa-an" siten, että pitkän a-äänteen loppupuolella on selvähkö tauko tai vähintään voimakkuuden notkahdus.

Vastaavasti sanan "yht'äkkiä" lausunta vaihtelee (voiden olla jopa Yh-Täk-Kiä) lausujan mukaan, eikä kirjoitusmuodolla tässäkään ole merkitystä.

En ole lingvistiikan harrastaja, joten ylläoleva on silkkaa omaa päätelmää.

Loppuun kuitenkin kevennys: kuka tietää googlaamatta, mistä puhekielinen ilmaisu "suhtkoht" on lyhennelmä?

[Esko Ampio]

Luulen, että se on lähestulkoon suhteellisen kohtalaista. Tämä luulo Googletta, vaikka aikaa olisi ollut.
Ps. Vaaka-vaakan? Haka- haa´an/haan/hakan/hakaan. 

[Tauno Hermola]

Ps. Vaaka-vaakan? Haka- haa´an/haan/hakan/hakaan. 

Enempi päinvastoin!
   
yks. nom.        vaaka     
yks. gen.         vaa’an

yks. nom.        haka
yks. gen.         haan

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

[Jouni Halinen]

Tällainen testi löytyi eli kysymys on yhdyssanoista http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005163697.html?ref=rss   

[Jouni Halinen]

Tämä on kopioitu tästä (aiemmasta) keskustelusta, Tästä on kysymys siitä mistä loppupeleistä on kysymys:

"Minuakin on tällä sivustolla ärsyttänyt jatkuvat kielioppi- ja kirjoitusvirheisiin puuttumiset. Itselläni on mm.  jatkuvasti paheneva lääkärin toteama lukihäiriö, mistä syystä kirjoitusvirheitä tuppaa jäämään tekstiini lukemisesta huolimatta."

"Huomasin eräällä toisella vastaavalla foorumilla ylläpidon antamia foorumiviestien kirjoitusohjeita, jotka ylläpito voisi määrätä otettavaksi käyttöön tälläkin sivustolla. Ohjeissa sanotaan mm. seuraavaa:"

"Älä puutu moderointiin, älä kouluta tai korjaile muita käyttäjiä."

"Älä kommentoi muiden kirjoittajien kirjoitus- tai kielioppivirheitä. Jokainen on oikeutettu sanomaan sanansa, vaikkei teksti täydellistä olisikaan. Virheiden etsiminen muiden viesteistä on epäkohteliasta ja huonoa käytöstä, joka pilaa turhaan foorumin ilmapiiriä."

PISTE...YLLÄPITO... HOI

[Jouni Halinen]

Tässä testi Suomenkielen tositaitajille, itse sain yksi oikein ja senkin arvaamalla. Koittakaa muutkin.

"Kyllä suomi on hieno kieli, kun on sijamuotojakin vaikka muille jakaa! VAROITUS: testistä voi tulla vähän paha mieli".

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/saatko-oikein-kaikki-9-testaa-miten-hyvin-tunnet-suomen-sijamuodot 

[Jukka Voudinmäki]

Tässä testi Suomenkielen tositaitajille, itse sain yksi oikein ja senkin arvaamalla. Koittakaa muutkin.

"Kyllä suomi on hieno kieli, kun on sijamuotojakin vaikka muille jakaa! VAROITUS: testistä voi tulla vähän paha mieli".

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/saatko-oikein-kaikki-9-testaa-miten-hyvin-tunnet-suomen-sijamuodot 

Tuli näitä jauhettua ala-asteen viimeisillä luokilla sen verran, että sain 7 oikein.

[Arto Lopia]

Oli nuo lukemattomat sijamuodot vai mitä lie, sen verran tuoreessa muistissa, että 2 oikein.

Minkä ihmeen takia noita piti peruskoulussa opiskella? Kai se oli helppo tapa antaa arvosanoja oppilaille, harppisaksakin oli vielä olemassa. Harpitkin saatiin, ei niillä kyllä koskaan mitään järkevää tehty, jos edes mitään. Oli niissä harpeissa se piikki jolle jotkut luovat persoonat keksi käyttöä, tökkivät niitä toisten oppilaiden nahkan läpi. Nyt on tämä minunkin edustama sukupolvi päättämässä asioista, siis ne jotka jaksoivat opiskella ulkoa illatiiveja sun muita, ja jälki tulee olemaan kamalaa.

[Jouni Halinen]

Yhdyssanatesti on jo täällä,  itseä hiukan ihmetyttää millä ihmeen säännöllä sanaan tulee (pl. vokaali) väliviiva, mutta tässä on asiasta hieman selvitystä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivamerkit     

[Vesa Höijer]

https://fi.wiktionary.org/wiki/koska

Nykyään on muoti-ilmiö käyttää sanaa "koska" oudolla tavalla. Tuolla on esimerkkilause: "Olen iloinen, koska sain työpaikan." Joku varmaan haluaisi kirjoittaa tämänkin muotoon: "Olen iloinen, koska työpaikka."