Havaintoja Savon radan liikenteestä menneiltä vuosilta

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa1

Savon rata on tavallaan minun ensimmäinen kotiratani ja olen omakohtaisesti seurannut sen liikennettä vuodesta 1949 lähtien. Varhaisimmat havainnot liittyvät postijunaan ja se oli aina minun suosikkijunani. Kun rata nyt täyttää 125 vuotta, niin  pitää minunkin muistella jotain vähemmälle huomiolle jäänyttä detaljia eli junien kulkuaikoja, junapainoja, veturikilometrejä ja muuta sellaista.

Kirjoittelen näitä vähän kerrallaan enkä missään erityisessä järjestyksessä. En saa varmaan valmiiksi kuin pienen murto-osan radan 125-vuotispäivään mennessä.

Näissä ei ole mitään hauskoja muistoja, vaan ainoastaan kylmiä numerojuttuja ja junien kulkuaikojen kellotuksia.

Aluksi vähän taustaa.
Höyryveturikaudella aikataulusuunnittelun apuna oli jokaiselle rataosalle laaditut laskennalliset kulkuaikataulukot.
Taulukkojen otsake näyttää tältä:
https://www.dropbox.com/s/pv8ha7y9prji78a/Kulkuajat%20otsake.png?dl=0

Kullekin rataosalle taulukot oli laadittu sille rataosalle tyypillisille veturityypeille ja sekä henkilö- että tavarajunille erikseen. Taulukko oli laskettu eri junapainoille ja eri perusnopeuksille ja käytettävissäni olevat taulukot ovat vuosilta 1939-1950. Kulkuajat tarkoittivat läpiajavaa junaa ja ne oli laskettu minuutin desimaalin eli kuuden sekunnin tarkkuudella ja niissä oli huomioitu maasto-olosuhteet ja muut kulkunopeuteen vaikuttavat seikat. Katso Kouvola-Pieksämäki Hv1-3 sarjoille linkin takaa.
https://www.dropbox.com/s/8cajh31s8ajdb3i/Kulkuajat%20Kv-Pm%20Hv1-3%20-004.png?dl=0

Pysähdysjunille kulkuaikoihin lisättiin hidastuslisä (noin minuutti) ja kiihdytyslisä (menetetty aika verrattuna ohiajavaan junaan). Nämä kiihtyvyystaulukot oli laskettu eri junapainoille ja erilaisille maasto-olosuhteille. Minulla oleva taulukko on niin iso lakana ja himmeä teksti siinä, ettei skannaaminen onnistu ihan helpolla. Jätän sen myöhäisenpään tilaisuuteen. Hv1-3 sarjojen kohdalla menetetty aika ennen perusnopeutta oli tilanteesta riippuen 1,6 minuuttia ja siitä ylöspäin aina kolmeen minuuttiin (siis junapaino ja maasto vaikuttivat).

Linkitetyssä kulkuaikataulukossa on asemien kohdalla luku I-IV. Silla ei ole mitään tekemistä asemien tavanomaisen luokituksen kanssa. Helposti kuitenkin nähdään, että rataosan tärkeimmät asemat ovat luokassa IV (Kouvola ja Haukivuori). Tämä luku ilmaiseen käytettävän kiihtyvyystaulukon sarakkeen. Haukivuoren kohdalla on huomioitu pohjoiseen menevien junien ajavan raiteelle 1. Siitä on vaihteen kautta lähtö suoraan mäkeen eli höyryveturin vetämän junan saanti täyteen nopeuteen vie vähän enemmän aikaa.

Yksittäisten junien kulkuaikoja minulla on iso pino tältä rataosalta, pääasiassa 1960-luvulta, jolloin matkustin eniten. Aloitetaan siis Hv3-vetoisesta postijunasta.

Tässä on aikataulun sivu kesältä 1960. Postijuna oli jo silloin H 771.
https://www.dropbox.com/s/77y0o7438uxxqol/60-2-36%20Kv-Pm%20-017.png?dl=0

Kulkusuunnitelmataulukon lukuja voi verrata sekuttikellolla mitattuun vertailuajoon vuodelta 1960. Siinä Hv3 999 veti postijunan H 771 Kouvolasta Pieksämäelle. Nyt julkaistava osuus käsittää välin Mikkeli-Pieksämäki ja kulkuaika ja keskinopeus on tarkastettu kilometritolpittain. Tässä linkit
https://www.dropbox.com/s/ctatcidjoqvpzdv/Hv3%20999%20H771%20600827-001.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/o1osqm0djlr1exr/Hv3%20999%20H771%20600827-002.png?dl=0

Sarakkeet ovat: matka kilometreissä kahdella desimaalilla, havaintopaikka, aikataulu, todellinen kulkuaika, keskinopeus edelliseltä mittauspisteeltä. Matka Mikkelistä Palosuolle on nousuvoittoista ja kevytkään juna ei saavuta suurta nopeutta. Hiirola-Kalvitsa välillä postijuna yleensä saavutti suurimman nopeutensa. Hr1:n kanssa sai aina jännittää meneekö 100km/h rikki kilometrin keskinopeutena. Joskus meni, joskus ei. Suurin Hr1-nopeus Savon radan mittausarkistossani on alamäkeen Palosuon jälkeen, 125 km/h. Toinen hyvä nopeuden mittausväli oli Haukivuori-Kantala. Kun vastamäestä oli selvitty, ehti juna nostaa nopeutta myötämaassa ennen Kantalaa. Useimmiten jäin kyllä pois jo Haukivuorella.

Kysykää tässä ketjussa, jos joku asia jää vaivaamaan mieltä. Näitä yksittäisten junien kulkuaikoja minulla on iso pino tältä rataosalta, pääasiassa 1960-luvulta, jolloin matkustin eniten. Näissä on kiitojunia, pikajunia, postijunia, paikallisjunia, kiitotavarajuna ja tavarajunia. Tyypillisimmät veturisarjat ovat Hv3, Hr1, Tr1, Dm4, Dm7, Dm8, Hr12, Hr13 ja Sr12.

[Petri Nummijoki]

Siinä Hv3 999 veti postijunan H 771 Kouvolasta Pieksämäelle. Nyt julkaistava osuus käsittää välin Mikkeli-Pieksämäki ja kulkuaika ja keskinopeus on tarkastettu kilometritolpittain. Tässä linkit
https://www.dropbox.com/s/ctatcidjoqvpzdv/Hv3%20999%20H771%20600827-001.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/o1osqm0djlr1exr/Hv3%20999%20H771%20600827-002.png?dl=0

Ilmeisesti H771 oli melko vakimittainen viikonpäivästä ja vuodenajasta riippumatta, jos kesälauantainakin riitti 16 akselinen runko? Olisin kuvitellut junassa kulkevan lauantaisin lisävaunuja, koska se oli silloisen työviikon päättyessä ensimmäinen junayhteys Helsingistä Savoon. Konduktöörivaununa lienee ollut EFi jo tuohon aikaan, kun akselimäärä on neljällä jaollinen ellei junassa ollut sitten 2-akselisia päivävaunuja tai G-vaunu tavaran kuljetusta varten?

Onko muuten vuodelta 1962 tiedossa, tulivatko H771:n Helsingistä saapuvat vaunut P1:llä vai P9:llä, kun P9:ssä oli silloin myös suomalaisia vaunuja? Turistin mukaan tulivat toki P1:llä mutta tapahtuiko näin oikeasti, kun jossain P9:n vaunujen täytyi tulla takaisinkin Helsinkiin ja missä tulivat jos eivät H772/P10:ssä?

[Eljas Pölhö]

Siinä Hv3 999 veti postijunan H 771 Kouvolasta Pieksämäelle. Nyt julkaistava osuus käsittää välin Mikkeli-Pieksämäki ja kulkuaika ja keskinopeus on tarkastettu kilometritolpittain. Tässä linkit
https://www.dropbox.com/s/ctatcidjoqvpzdv/Hv3%20999%20H771%20600827-001.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/o1osqm0djlr1exr/Hv3%20999%20H771%20600827-002.png?dl=0

Ilmeisesti H771 oli melko vakimittainen viikonpäivästä ja vuodenajasta riippumatta, jos kesälauantainakin riitti 16 akselinen runko? Olisin kuvitellut junassa kulkevan lauantaisin lisävaunuja, koska se oli silloisen työviikon päättyessä ensimmäinen junayhteys Helsingistä Savoon. Konduktöörivaununa lienee ollut EFi jo tuohon aikaan, kun akselimäärä on neljällä jaollinen ellei junassa ollut sitten 2-akselisia päivävaunuja tai G-vaunu tavaran kuljetusta varten?

Onko muuten vuodelta 1962 tiedossa, tulivatko H771:n Helsingistä saapuvat vaunut P1:llä vai P9:llä, kun P9:ssä oli silloin myös suomalaisia vaunuja? Turistin mukaan tulivat toki P1:llä mutta tapahtuiko näin oikeasti, kun jossain P9:n vaunujen täytyi tulla takaisinkin Helsinkiin ja missä tulivat jos eivät H772/P10:ssä?

Niin kauas taaksepäin kuin minä muistan, niin H771 kokoonpano oli aina CEi+Ei+EFi+Po+tarvittaessa kiitotavaravaunuja. Kolme ensimmäistä tuli Helsingistä P1:llä, loput odottivat Kouvolassa ja liitettiin siellä. En muista koskaan matkustaneeni P9:llä, en edes 1962, mutta ainahan se vanha muisti voi pettää. Olikohan P72:ssa enemmän vaunuja Helsinkiin tullessa kuin P71:ssä Helsingistä lähdettäessä. Tämä on ihan mutua ja muisti voi sotkeentua jonkin juhlapyhän takia (seurasin niitä junia vähän tarkemmin).

[Eljas Pölhö]

H771:ssä näkyy joskus kulkeneen myös vankivaunu, vaikka se ei ole jäänyt muistiini.

https://www.dropbox.com/s/kund10hzw2y4ve0/Vankien%20kuljetus%201959%20IMG_6303.jpg?dl=0

[Petri Nummijoki]

Olikohan P72:ssa enemmän vaunuja Helsinkiin tullessa kuin P71:ssä Helsingistä lähdettäessä.

P72:een taidettiin jossain vaiheessa lisätä Riihimäellä vaunuja Riihimäen ja Helsingin välisen työmatkaliikenteen tarpeita varten. Mutta hyvinkin voisi olla, että 1962 lisävaunut otettiin mukaan jo Kouvolasta. Silloin vaunut olisivat ehtineet Helsinkiin sopivasti kolmisen tuntia ennen P9:n lähtöaikaa.

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa2
Kuopion veturitalleista ja niide asukkaista

Eletään 1930-luvun alkua. Kuopio on Iisalmen varikon alavarikko. Talleilla on pulaa veturisijoista etenkin G-sarjoja (myöh. Sk) ja K1-2 (Tk1-2) suuremmille vetureille. Vain kahteen pilttuuseen mahtuu edes K5 (Tk3). Kuopion ja Iisalmen välisten siltojen tultua vahvistetuiksi vuoden 1931 kuluessa korvataan G-veturit K5:llä ja tallitilojen puute pahenee. Ahtautta lisää Kuopion konepajan laajennus, jonka valmistuttua siellä alkaa käydä enemmän ja isompia vetureita.

https://www.dropbox.com/s/rtmxw2wgurpzfa1/Kuo%20talli%201931%20IMG_1304.jpg?dl=0

Kuopion alavarikolle kuuluivat listan mukaiset veturit ja tallissa yöpyi myös muutama Pieksämäen varikon veturi.

https://www.dropbox.com/s/eh270k58oo7h1lm/Kuo%20y%C3%B6pyy%201931%20IMG_1287.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/616ovnw6oae99j1/Kuo%20y%C3%B6pyy%201931%20IMG_1288.jpg?dl=0

Myös Kuopion tallin säilytysraiteet kaipasivat kohentamista. Samoin tallin savutorvet olivat liian alhaalla isommille vetureille.

https://www.dropbox.com/s/a89wkinmg2kq9or/Kuo%20talliraide%20IMG_1370.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/hk7c40u6oi364x2/Kuo%20talli%201934%20IMG_1431.jpg?dl=0

Iisalmen varikolla kokeiltiin kapearaiteisen radan vetämistä polttoainepaikalta tallin sisään lämmityskattilan viereen. Ratkaisu osoittautui hyväksi ja samanlainen rata päätettiin rakentaa myös Kuopion talliin.

https://www.dropbox.com/s/mwr9s3puy16ax3m/Kuo%20tallin%20kapsu%20IMG_1465.jpg?dl=0

Suurempien vetureiden kääntäminen Kuopion 20 metrisellä kääntöpöydällä oli raskasta ja pöytä päätettiin sähköistää.

https://www.dropbox.com/s/t2sk8lihn7ymhdu/Kuo%20k%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4%20IMG_1533.jpg?dl=0

Talvisodan jälkeen varikkojaksojakoa muutettiin ja Kuopio muutettiin Pieksämäen alavarikoksi. Muutoksen yhteydessä Kuopioon sijoitetut veturit siirrettiin Iisalmen päävarikon alaisuudesta Pieksämäen alaisiksi.

https://www.dropbox.com/s/0kjw286xi8wil5q/Kuo%20Pm%20varikolle%201940%20IMG_1589.jpg?dl=0

Myöhemmistä - oman aikakauteni - havainnoista voidaan poimia muutamia ehkä harvinaisempia vieraita. Hr11 kävi Kuopiossa muutaman kerran joululiikenteessä kun kiitojuna ajettiin normaalia monivaunuisempana. Kuopio lienee pohjoisin paikka, missä sarjan veturi on käynyt.

1960-luvun alussa Tr2 kävi Kuopiossa säännöllisesti Pieksämäeltä käsin. Tämän pohjoisempana ei myöskään Tr2 koskaan käynyt. Tosin Venäjän Esh, sotasaaliina saatuna Tr2 sekin, on esiintynyt siirtokuljetuksena aina Tornion ja Kemin välillä asti.

Tr2 1310 Kuopiossa kuvasi tuntematon turisti vuonna 1961.

https://www.dropbox.com/s/xbufc4um4b6ultx/1310%20Tr2%20%281961%20Kuo%29.jpg?dl=0 

Höyryveturikausi Suomessa päättyi 30. päivänä syyskuuta 1975 kun iltavuoron päivystäjänä ollut Vr2 958 ajoi tallille hivenen seuraavan vuorokauden puolella.

[Tapio Muurinen]

Oliko vuosi 1962, jolloin H771/772 vaunut alettiin vetää Helsingistä (P1)/Helsinkiin (P10)? Minulla ei ole Turisteja 1962-63. Vielä syksyllä 1961 näyttäisi olleen junanvaihto Kouvolassa P1:stä H771:een, ja toisinpäin H772:sta H16:een.

[Eljas Pölhö]

Muutaman vuoden ajan (ainakin 1960 ja 1961) suorat vaunut kulkivat vain kesäkuukausina. Sitä ennen 1950-luvulla (en jaksa muistaa vuosia) postijunassa H771 oli suoria vaunuja Helsingistä Kuopioon ja Iisalmeen saakka.

[Eljas Pölhö]

H771 Kuopion ja Iisalmen vaunut näkyvät esim kesän 1956 aikataulussa
https://www.dropbox.com/s/xfv6zf08my7bpm6/560603%2036%20Kv-Pm.png?dl=0 

Kuinka moni muisti ulkoa, että ensimmäinen pysähdyspaikka Kouvolasta lähdön jälkeen oli yhdessä vaiheessa nimeltään Lampi eikä esimerkiksi Tanttari?

[[Tunnus poistettu]]

En tiedä kun en tunne tuota rataosuutta, mutta kuka luettelee lunttaamatta pysähdyspaikat  välillä Helsinki- Tampere vuodelta noin 1960? Minusta ei enää ole tuomariksi, mutta silloin luulin osaavani. En edes ole varma
välistä Toijala-Tampere, vaikka olen kummastellut kun aikalaiseni eivät muista. Niin ne bitit vaan kallosta haihtuvat.

[Petri Nummijoki]

Oliko vuosi 1962, jolloin H771/772 vaunut alettiin vetää Helsingistä (P1)/Helsinkiin (P10)? Minulla ei ole Turisteja 1962-63. Vielä syksyllä 1961 näyttäisi olleen junanvaihto Kouvolassa P1:stä H771:een, ja toisinpäin H772:sta H16:een.

Kesäaikataulukauden alusta 1962 lähtien on tosiaan aikatauluun merkitty, että kulussa olivat suorat vaunut Helsinki-Pieksämäki junilla P1/H771 ja H772/P10. Tästä lähtien käytännöstä siis muodostui pysyvä monien vuosien ajaksi. Samoin aikataulukausi 1962-1963 oli ensimmäinen, jolloin P10 oli kulussa ympäri vuoden. Myös P9 oli kulussa tuon aikataulukauden ympäri vuoden, kun aikaisemmin se oli liikennöinyt vain kesällä mutta vuodesta 1963 lähtien P9 lopetti kulkunsa kokonaan usean vuoden ajaksi suuria juhlapyhiä lukuunottamatta. Myöhemminhän se palasi uudestaan, kun Neuvostoliittoon suuntautuva matkustajaliikenne laajeni eivätkä kaikki vaunut mahtuneet enää P1:een.

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savonradan liikenteestä menneiltä vuosilta osa 3
Varhaisimmat Dm3-4 muistot

Ensimmäinen junamatkani Dm3-4 moottorivaunulla tapahtui ennen kuin vielä tein kirjallisia muistiinpanoja, Se oli kesällä 1953. Nousimme turpiinipiippuisen höyryveturin vetämään paikallisjunaan H786 Aatolan seisakkeelta ja matkan kohteena oli Mikkeli. Se oli tavanomainen junamatka. Paluumatkalla oli iloinen yllätys, kun juna H779 oli upouuden näköinen "kiitojuna". Alle kouluikäisenä en tajunnut katsoa oliko se Dm3 vai Dm4, mutta juhlaa oli koko matka.

Aikataulu keväältä 1953, erikseen Kouvola-Mikkeli ja Mikkeli-Pieksämäki. Laatu ei ole paras mahdollinen. Jos niitä on vaikea lukea suoraan linkistä, niin lataamalla ne omalle koneelle ne ovat ainakin huomattavasti isommassa koossa.

https://www.dropbox.com/s/4zv8hph0tfniq2e/530301%2070%20Kv-Mi%20P4167255.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/nsw8smk0m1em7is/530301%2070%20Mi-Kuo%20P4167254.jpg?dl=0

Dm3-4 olivat Kouvolassa kovassa käytössä heti vuodesta 1952 lähtien ja niillä ajettiin reiteillä Lahti-Heinola-Riihimäki, Kouvola-Pieksämäki, Kouvola-Kotka ja Inkeroinen-Hamina. Lappeenrannan paikallisjuna ajettiin vielä Dm2:lla.

Ohessa kilometrit vuodelta 1952 ja erikseen joulukuulta 1952. Niistä näkee, että päivittäin kertyi yli 2000 km.

https://www.dropbox.com/s/rkm8iie4wacb1mz/Dm3-4%20kilometrit%201952%20IMG_3337.JPG?dl=0

Laitan vielä toisen esimerkin kesältä 1953, jolloin ensimmäinen oma matkani tapahtui jollakin tämän kilometriluettelon vaunuista. Siihen on merkitty myös polttoainekulut.

https://www.dropbox.com/s/vma70krkuoq3vcq/1953-06%20Dm2-4%20kilometrit%20IMG_3342.JPG?dl=0

Alkuaikoina Dm3-4 vaunuilla oli usein syytä poiketa konepajalle. Oheisessa yhteenvetolistassa näkyy tyypillisiä syitä.

https://www.dropbox.com/s/aqthwyryygsqx8y/Dm3-4%20korjauksia%20IMG_3338.JPG?dl=0

[Eljas Pölhö]

Piti tietysti sanoa, että polttoaineenkulutus eikä kulut. Dm4 1601 pieni kulutus viittaa siihen, että sitä olisi ajettu yksimoottorisena.

[Tauno-Juhani Lappi]

Oliko vuosi 1962, jolloin H771/772 vaunut alettiin vetää Helsingistä (P1)/Helsinkiin (P10)? Minulla ei ole Turisteja 1962-63. Vielä syksyllä 1961 näyttäisi olleen junanvaihto Kouvolassa P1:stä H771:een, ja toisinpäin H772:sta H16:een.

Näihin aikoihin tosiaan kesäisin P1 vei ja P10 toi 771/772:n vaunut ja P9 vei ja P2 toi Neuvostoliiton vaunut. Jonain kesänä P9/10:ä vetivät Kouvolan Hv:t.

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savonradan liikenteestä menneiltä vuosilta osa 4

Mynttilä, km 270+889
http://vaunut.org/kuva/88359
http://vaunut.org/kuva/528

Mynttilä höyryveturikaudella, merkintöjä vuodelta 1956.
Mynttilä sijaitsee Mäntyharjulta alkavan pitkän nousun päällä ja myös pohjoisesta tullessa on nousu juuri ennen asemaa. Mäntyharjulta tullessa nousu taittuu vähän ennen asemaa, joten pohjoisesta tuleva lyhyempi nousu on ollut kohtaaville junille suurempi ongelma, koten oheisesta selvityksestä ilmenee (kohta 2).

Kohdassa 1 on mainittu juna 78. Se oli Tr1-vetoinen kiitotavarajuna.

https://www.dropbox.com/s/di3wnfq852yf06j/Mynttil%C3%A4%20ja%20juna%20TK78%201956%20IMG_4038.jpg?dl=0

[Martin Hillebard]

On mielenkiintoista asiaa Elias. Minulla on muistoja Savon radasta vain 1960 -luvun keskivaiheen molemmin puolin.
     Yksinomaa mieluisia.

[Petri Nummijoki]

Kohdassa 1 on mainittu juna 78. Se oli Tr1-vetoinen kiitotavarajuna.

Kohta 2 ei ilmeisesti liity TK78:aan vai ymmärsinkö väärin? Junan perusnopeus lienee ollut noin 60 km/h, kuten TK1076:lla oli Tr1-vedolla myöhemmin ja silloin suurin sallittu junapaino oli Tr1:lle 12,5 promillen noususuhteen radoilla kesällä 715 t ja talvella 650 t. Tämmöinen juna tuskin on Tr1-vedolla ollut kovin suuressa vaarassa jäädä ylämäkeen kiinni, kun suunnilleen saman kokoisia junia vedettiin Tv1- ja Tv2-vetureillakin joskin tietysti hitaammilla aikatauluilla.

[Eljas Pölhö]

Kohdassa 1 on mainittu juna 78. Se oli Tr1-vetoinen kiitotavarajuna.

Kohta 2 ei ilmeisesti liity TK78:aan vai ymmärsinkö väärin? Junan perusnopeus lienee ollut noin 60 km/h, kuten TK1076:lla oli Tr1-vedolla myöhemmin ja silloin suurin sallittu junapaino oli Tr1:lle 12,5 promillen noususuhteen radoilla kesällä 715 t ja talvella 650 t. Tämmöinen juna tuskin on Tr1-vedolla ollut kovin suuressa vaarassa jäädä ylämäkeen kiinni, kun suunnilleen saman kokoisia junia vedettiin Tv1- ja Tv2-vetureillakin joskin tietysti hitaammilla aikatauluilla.

Kohta 2 on täysin eri asia kuin kohta 1. Koko aihepiirin nivaska on isompi kokonaisuus, jossa vain tämä sivu liittyi Kouvolan ja Pieksämäen välille. Muut olivat etelän ja Vaikkalan/Imatran suunnan junien aikataulujen huomautuksia.

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savonradan liikenteestä menneiltä vuosilta osa 5
Junamerkintöjä vuosilta 1957-58

Eteeni sattui muutamia junamerkintöjä vuosilta 1957 ja 1958, kaikki junat olivat Kouvolan ja Pieksämäen välisellä osuudella. Otanta on niin pieni, ettei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä. Pikajunissa näyttävät vaihtelevan Hv3 ja Tr1, mikä vastaa "mututuntumaa" eli häilähteväistä muistikuvaa noilta vuosilta. Jotta listasta olisi jotain iloa, niin litan perään aikataulun talvikaudelta 1957-58.

1957-03-10  P75 = Hv3 998
1957-03-11  P71 = Hv3 998
1957-04-28  P71 = Tr1 1045
1957-08-09  H783 = Tv1 726
1957-09-25  TK77 = Tr1 1047
1957-10-15  P75 = Hv3 991
1957-10-16  P72 = Hv3 991

1958-01-03  P81 = Hv3 997
1958-01-04  H772 = Hv3 997
1958-02-13  P71 = Tr1 1038
1958-03-01  TK77 = Hv2 681
1958-07-28  P82 = Hv3 996

https://www.dropbox.com/s/2elgdfrufuyg70w/58-1%2036a%20Kv-Pm.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/qev36nzz7cej74c/58-1%2036b%20Pm-Kv.png?dl=0

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa6
Tv1 kulkuajat

Ensimmäisessä osassa annoin Hv1-3 kulkuajat aikataulusuunnittelussa ja selitin vähän taulukkoa. Tässä on Tv1-2 teoreettiset kulkuajat  Kouvolasta Mikkeliin ja Mikkelistä Kuopioon. Varsinaista iloa näistä taulukoista on vasta sitten kun julkaisen todellisia matka-aikamittauksia Tv1-2 sarjan vetämille tavarajunille, sikäli kuin ne kiinnostavat. Muutoin voit hypätä yli tämän lisäyksen.

https://www.dropbox.com/s/qrmomwdeg3puee0/Tv1%20Mi-Pm%20ajoajat-002.tif?dl=0
https://www.dropbox.com/s/j64sfop7gw4pwgi/Tv1%20Mi-Kuo%20ajoajat.png?dl=0

[Petri Nummijoki]

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa6
Tv1 kulkuajat

Ensimmäisessä osassa annoin Hv1-3 kulkuajat aikataulusuunnittelussa ja selitin vähän taulukkoa. Tässä on Tv1-2 teoreettiset kulkuajat  Kouvolasta Mikkeliin ja Mikkelistä Kuopioon.

Kiitos näistä mutta mielestäni molemmista linkeistä avautuu samanlainen taulukko. Onko muuten tiedossa, laskettiinko taulukot hiili- vai halkopolttoiselle veturille?

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa6
Tv1 kulkuajat

Ensimmäisessä osassa annoin Hv1-3 kulkuajat aikataulusuunnittelussa ja selitin vähän taulukkoa. Tässä on Tv1-2 teoreettiset kulkuajat  Kouvolasta Mikkeliin ja Mikkelistä Kuopioon.

Kiitos näistä mutta mielestäni molemmista linkeistä avautuu samanlainen taulukko. Onko muuten tiedossa, laskettiinko taulukot hiili- vai halkopolttoiselle veturille?

Wau, joku seuraa mun juttuja! Taulukoihin ei ole merkitty onko kyseessä halko- vai hiilipolttoinen veturi. Voisi kuvitella niissä pelattavan varman päälle eli halkopoltto. Tr2 kohdalla (ei ole Kv-Pm taulukkoa) on kyllä hiilipoltto. Uusi yritys linkittää Kouvola-Mikkeli Tv1:llä:
https://www.dropbox.com/s/d2hlrxmcad9ejrj/Tv1%20Kv-Mi%20ajoajat.png?dl=0

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa7
Pääsiäinen 1963

Joskus höyryveturikauden kokeneet muistelevat, että junat kulkivat aina ajallaan. Se on kyllä liioittelua ja myöhästymisilmoituksista nähdään joskus melkoista myöhästymisten sumaa. Jostain syystä ongelmia oli usein juhlapyhien liikenteen aikaan. Savon radalla pääsiäinen 1963 oli erityisen vaikea, kuten oheisista taulukoista hyvin havaitaan.

Taustatiedoksi ensin Helsinki-Turku-Helsinki paluuliikenteen sivu. Rataosa ei ole merkittävä tässä yhteydessä, vaan sivulla annetut myöhästymiskoodien selitykset. Ne tulevat hyvään käyttöön Savon rataa tutkittaessa.

https://www.dropbox.com/s/w52l1ig731gh1h7/630415%20Hki-Tku-Hki%20.png?dl=0

Savon radan kaksi ensimmäistä sivua kuvaavat menoliikennettä. Sivun yläreunassa on selvitystä ongelman laadusta Savon radalla.

Lisäselvityksenä, että aaltoviiva pystyssä erottaa eri junat toisistaan, mikäli samalle riville on laitettu useampia junia. Pystyviiva erottaa vuorokauden. Myöhästymisvuorokausi oli suunnilleen klo 7 aamusta seuraavaan aamuun kello seitsemään. Esimerkiksi ensimmäisellä sivulla  juna 71, joka saapui Iisalmelle 93 min myöhässä, on edellisenä iltana (10. huhtikuuta)  lähtenyt juna ja tällä sivulla on sen kulku aamulla 11. huhtikuuta. Suurin osa junan 71 rivistä kertoo 11. huhtikuuta lähteneen junan kulun, illalla, yöllä ja aikaisin aamuyöllä 12. huhtikuuta. Matkan loppu Iisalmelta Kontiomäelle on seuraavan päivän taulukossa.

Paluujunissa voidaan huomata, että juna 72 pääri kokonaan yhdelle sivulle (siis illasta aamuun), mutta junan 82 kulku on jaettu kahden eri päivän kaavakkeille.

Merkinnat 44a tai 60a tarkoittavat junan akselilukua. Pisin näyttää olevan Kalakukko eli P75, 64 akselia. Eniten myöhästynyt on edellisen illan P73, joka oli Iisalmella 104/103 minuuttia myöhässä. Hv2 sai panna parastaan ja tulo Kontiomäelle oli enää 85 min myöhässä.

https://www.dropbox.com/s/kbaqdeqty5jtakw/630411%20Hki-Kon-002.png?dl=0

https://www.dropbox.com/s/6yfebnadin75pod/630411%20Kon-Hki.png?dl=0

Savon radan kaksi seuraavaa sivua näyttävät paluuliikenteen. Ei mennyt ihan putkeen sekään. Hitaat yöjunat saivat loppumatkasta hyvin aikaa kiinni, esimerkiksi P72 sai kiinni 19 minuuttia Lahden ja Helsingin välillä ja lisäpikajuna 84 22 minuuttia. Lisäpikajuna 2A oli eniten myöhässä, 84 minuuttia Helsinkiin saapuessa.

https://www.dropbox.com/s/hcgdwetc5qtcdib/630415%20Hki-Kon.png?dl=0

https://www.dropbox.com/s/xn3672lkjobz8f4/630415%20Kon-Hki.png?dl=0

Tavarajunilla pääsiäinen ei ole mielenkiintoisinta aikaa peruttujen junien takia. Paremman yleiskuvan antaa summittain valittu muu päivä. Laitan esimerkiksi  tasan kuukauden pääsiäisen paluun jälkeisen päivän ja yön.
Nopein juna TK1055 oli Tr1-vetoinen Helsingistä lähtiessä ja 80-akselinen 626 tonnia painava juna kulki lähes viivallaan myös Hr12 veturille suunnitellulla taululla.

Savon suunnan tärkein kiitotavara, TK1075, kulki tänä yönä Hr12:lla ja 512 tonnin juna ei tuottanut sille mitään ongelmia. Huomaa kuinka paljon lyhyempi TK1077 oli Helsingistä lähdettäessä. Kuvattu sivu voi aiheuttaa tulkintavaikeutta mihin junapituudet kuuluvat, mutta muista sivuista, joita olen käynyt läpi, selviää akselilukujen osuudet: Hki-Riihimäki/Riihimäki-Lahti ja sitten Kouvolan kohdalla Lahti-Kouvola/Kouvola-Imatra. TK1081 Pieksämäki-Joensuu oli tavan mukaan lyhyt, 24 aks, ja sen vetäjänä oli usein Hv1-3-sarjan veturi. Myös Tk 1075 oli lyhyt, 26 aks Pieksämäeltä Kuopioon.

https://www.dropbox.com/s/66tiifdf0kj1dvl/630515%20tavarajunat-s1.png?dl=0

https://www.dropbox.com/s/ihxxi00ys7y00ls/630515%20tavarajunat-s2.png?dl=0

Matkustajajunien kulkuaikojen vertailu vaatii tietysti aikataulun. Nyt huomasin, ettei minulla ole koneella sen enempää kesän 1962 kuin talven 62-63 aikatauluja. Laitan mukaan ensihätään kesän 61 (Ri-Kv 2 sivua, Kv-Ri 2 sivua, Kv-Pm ja Pm-Kv), jotka antavat kuitenkin melko oikean kuvan aikataulunmukaisista kulkuajoista. Lataan oikeat aikataulut joskus myöhemmin.

https://www.dropbox.com/s/ovoggasqluy0fsv/61-2-30a%20Ri-Kv.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/zzne9rpsv24lwdw/61-2-30b%20Ri-Kv.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/n7nagdf4uvsp2ln/61-2-30c%20Kv-Ri.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/lbmgypdalm62z9i/61-2-30d%20Kv-Ri.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/fask9f4pi5k2x5f/61-2-36a%20Kv-Pm.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/mlt5o74q4p7q44z/61-2-36b%20Pm-Kv.png?dl=0

[Mikko Nyman]

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa7
Pääsiäinen 1963

Eljas: noi skannaukset olet kyllä nyt tehnyt turhan pienellä dpi:llä. Tsekkaatko jonkun HP:n asetuksesi, tack. Muuten toki mielenkiintoista matskua.

[Eljas Pölhö]

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa7
Pääsiäinen 1963

Eljas: noi skannaukset olet kyllä nyt tehnyt turhan pienellä dpi:llä. Tsekkaatko jonkun HP:n asetuksesi, tack. Muuten toki mielenkiintoista matskua.

Ne on skannattu niin isoiksi, etteivät täysikokoisena mahdu kenenkään kuvaruudulle. Jos katsot niitä vain Dropboxista lataamatta omalle koneelle, niin silloin näet ne enintään oman kuvaruutusi kokoisena ja se voi olla liian pieni koko. Esimerkiksi mun 23-tuumaisella näytöllä ne avautuvat 12,5% (taulukot) ja 16,7% (aikataulut) koossa todellisesta.