Fennia Rail (ent. Proxion Train) tilasi kolme veturia

[Ari Palin]

YLE:n sivuilla on veturista mallinnos Fennia Railin väreissä:
http://yle.fi/uutiset/vrn_haastajan_hanke_nytkahti_vihdoin_eteenpain__kolme_tehoveturia_tilaukseen/7649602

[Tuukka Ryyppö]

Tuon kuvan saa näkymään hieman isompana tuolta keskustelun alussa linkatusta FR:n lehdistötiedotteesta, sen alareunan "tietoja veturista" -linkkiä tökkäämällä.

[Ossi Rosten]

Onko jossain jo ollut puhetta vaunuista? Tuonne, tehokkaankaan veturin hyttiin, kun ei montaa mottia puuta mahdu kerralla!

[Juhani Pirttilahti]

Kenties vaunut on jotakin sellaista, johon sopii Loimaan pyörät. Niitäkin on paha vetää ilman koukkuja ja ruuveja välissä. 

(Loimaan pyörät = http://vaunut.org/kuva/76300 )

[Tommi K Hakala]

Nyt kun on tiedossa, että kolme veturia tulee aluksi, millaiseksi niiden kierto ja reitit muodostuu?

Eikös tällä hetkellä ole ko. yrityksen ja Vapon välillä vasta sopimus kuljetuksista.
Se, miten kolmella veturilla organisoidaan kuljetukset (huollot ja muut seikat huomioiden) on mielenkiintoista, etenkin jos on tarkoitus hankkia muitakin asiakkaita. Lisäveturit tarkoittanee tehtaiden yhteyteen tulevia vaihtovetureita, jotka noiden nyt tilattujen vetureiden perusreittien varsille siirtävät letkoja...eli vaikkapa Jämsän seudun tehtailta pääradan varteen, tai jopa Mäntästä Orivedelle.

Olenko aivan hakoteillä, tuntuisi hullulta, että nuo veturit kuluttaisivat aikaa napsimalla vaunuja sivuraiteilta?

[[Tunnus poistettu]]

Onko jossain jo ollut puhetta vaunuista? Tuonne, tehokkaankaan veturin hyttiin, kun ei montaa mottia puuta mahdu kerralla!

Sen verran asiasta voin kertoa, koska tiedon voi päätellä julkisista lähteistä, että entisiä SeaRail-vaunuja on tarkoitus CZepelin vetureilla ensivaiheessa kiskoa. - FR lanseeraa Suomen raideliikenteeseen samalla aivan uuden innovaation, kalustonvuokrauksen. Vaunut ovat kalustoyhtiön kirjoilla.

[[Tunnus poistettu]]

Onko jossain jo ollut puhetta vaunuista? Tuonne, tehokkaankaan veturin hyttiin, kun ei montaa mottia puuta mahdu kerralla!

Sen verran asiasta voin kertoa, koska tiedon voi päätellä julkisista lähteistä, että entisiä SeaRail-vaunuja on tarkoitus CZepelin vetureilla ensivaiheessa kiskoa. - FR lanseeraa Suomen raideliikenteeseen samalla aivan uuden innovaation, kalustonvuokrauksen. Vaunut ovat kalustoyhtiön kirjoilla.

Kalustoyhtiöhän se tämänkin vaunun takana http://vaunut.org/kuva/56554 oli tarkoitus olla, joten täysin ainutlaatuisesta innovaatiosta Suomessa ei tässä ole kysymys.

[Kimmo T. Lumirae]

Täydennyksenä tuohon AC/DC -asiaan: tarkentaisin, että kyseessä on siis perinteisillä tasavirta-ajomoottoreilla varustettu veturi eikä taajuusmuuttaja- tai invertteripeli.

[Tuukka Ryyppö]

Täydennyksenä tuohon AC/DC -asiaan: tarkentaisin, että kyseessä on siis perinteisillä tasavirta-ajomoottoreilla varustettu veturi eikä taajuusmuuttaja- tai invertteripeli.

Mistä tuo AC sitten juontaa juurensa? Generaattori kai tekee vaihtovirtaa? Millä virta muutetaan tasavirraksi moottoreille?

[Kimmo T. Lumirae]

Siinä on kolmivaihegeneraattori, jonka virta tasasuunnataan yleensä tasasuuntaajalla; muistaakseni Dr15:ssä käytettiin tyristoreita ja näin saatiin sähköistä tehonsäätöä. On myös mahdollista, että muistan väärin ja että tyristorit olivat magnetointipuolella.

Dr12:ssa ja Dr13:ssa oli tasavirtageneraattori, jonka magnetointia eri tavoin säätämällä saatiin sähköinen tehonsäätö ja genulta syöttö suoraan tasavirta-ajomoottoreihin. Dr16:ssahan on kolmivaihegenu, ja siitä taajuusmuuttajakäyttö vähän samaan tapaan kuin sähköveturissa eli tasasuuntaus - välipiiri - invertteri eli vaihtosuuntaus ja näistä muodostuu ns. taajuusmuuttaja.

[Oskari Kvist]

Taitaa olla ensi vuonna ensimmäinen kerta 15 vuoteen, kun 6-akselinen veturi vetää kotimaan kaupallisessa liikenteessä vaunuja.

Ellei Valtterin ajelua Dr13 2349:llä lasketa, se kun ei ole museorekisterissä. Onko se muuten päässyt vetämään tavarajunaa tällä vuosikymmenellä?

Mielenkiinnolla odotetaan, milloin yksilöt Suomeen saapuvat ensi vuoden puolella. Laajakankaallehan ne ovat ennen pitkää menossa kun siellä niiden on käytävä. Taitaa Sr3-proto ehtiä käymään siellä ensin. Ensi vuodesta tulee erittäin mielenkiintoinen, kun peräti kaksi täysin uutta kaupallisen liikenteen veturityyppiä tulee maahan.

[Esko Ampio]

Tasasähkögentsu on itse asiassa vaihtosähkö--, mutta tasasähkö tehdään kommutoimalla, kollektorin ja hiilien avulla, tai diodein tasasuuntaamalla. Vrt. auton tasasähkölaturi/vaihtosähkölaturi. Näillä eri systeemeillä ei ole periaatteellisia korvamerkkejä, samat kujeet. On sovelluksia veturiin, autoon. Moderni  AC/taajuusmuuttaja*- käyttö sitten toinen juttu.
*Suomalainen, Strömberg- keksintö, alkuun Sam-taajuusmuuttajat..

[Topi Lajunen]

Onko jossain jo ollut puhetta vaunuista? Tuonne, tehokkaankaan veturin hyttiin, kun ei montaa mottia puuta mahdu kerralla!

Sen verran asiasta voin kertoa, koska tiedon voi päätellä julkisista lähteistä, että entisiä SeaRail-vaunuja on tarkoitus CZepelin vetureilla ensivaiheessa kiskoa. - FR lanseeraa Suomen raideliikenteeseen samalla aivan uuden innovaation, kalustonvuokrauksen. Vaunut ovat kalustoyhtiön kirjoilla.

Yksi sijoittajista, ILP-Group, omistaa (tai ainakin hallinnoi) jo nyt vaunukalustoa. Olisivatko juurikin näitä SeaRail-vaunuja?

[Petri Nummijoki]

Taitaa olla ensi vuonna ensimmäinen kerta 15 vuoteen, kun 6-akselinen veturi vetää kotimaan kaupallisessa liikenteessä vaunuja.

Mitä kaupallisella junalla tarkoitetaan? http://vaunut.org/kuva/80636 oli virallisesti museojuna mutta osa vaunuista oli kaupallisella siirtoajolla.

Joka tapauksessa tämä oli sikäli merkityksellinen tapahtuma, että ensimmäistä kertaa runsaaseen 31 vuoteen tilattiin sähköistämättömien ratojen liikenteeseen vetureita.

Mielenkiintoinen on myös tieto, jonka mukaan Vapolla olisi sopimus Fennia Railin kanssa. Valtionyhtiö olisi siis ensimmäisenä hakemassa vaihtoehtoa valtionyhtiön rautatiekuljetuksille.

[Riku Outinen]

Mielenkiintoinen on myös tieto, jonka mukaan Vapolla olisi sopimus Fennia Railin kanssa. Valtionyhtiö olisi siis ensimmäisenä hakemassa vaihtoehtoa valtionyhtiön rautatiekuljetuksille.

Tuohan jo vanha tieto, sopimus (silloisen Proxionin kanssa) julkistettu rautateiden 150-vuotispäivänä liki 3 vuotta sitten maaliskuussa 2012. Epäilen vahvasti että tuo sopimus on jo purkautunut.

[Jyrki Majanmaa]

Lisäveturit tarkoittanee tehtaiden yhteyteen tulevia vaihtovetureita, jotka noiden nyt tilattujen vetureiden perusreittien varsille siirtävät letkoja...eli vaikkapa Jämsän seudun tehtailta pääradan varteen, tai jopa Mäntästä Orivedelle. Olenko aivan hakoteillä, tuntuisi hullulta, että nuo veturit kuluttaisivat aikaa napsimalla vaunuja sivuraiteilta?

Mielestäni tuo kuulostaa nimenomaan fiksulta toiminnalta, että sama kone hoitaa linjavedot ja vaihtotyöt samalla kertaa. Täten pystytään tehokkaasti yhdellä veturilla ja kuljettajalla (joka toimii samalla myös vaihtotyömiehenä - kiitos radio-ohjauksen) hoitamaan asia, johon tarvittaisiin (vähintään) kaksin verroin kalustoa ja työmiehiä. On myös varsin monimutkikasta ja kallista perustaa toimipisteitä joka ikisen tehtaan piiriin - puhumattakaan näiden toimipisteiden veturien huollon ja korjausten järjestämisestä.

[Tommi K Hakala]

Lisäveturit tarkoittanee tehtaiden yhteyteen tulevia vaihtovetureita, jotka noiden nyt tilattujen vetureiden perusreittien varsille siirtävät letkoja...eli vaikkapa Jämsän seudun tehtailta pääradan varteen, tai jopa Mäntästä Orivedelle. Olenko aivan hakoteillä, tuntuisi hullulta, että nuo veturit kuluttaisivat aikaa napsimalla vaunuja sivuraiteilta?

Mielestäni tuo kuulostaa nimenomaan fiksulta toiminnalta, että sama kone hoitaa linjavedot ja vaihtotyöt samalla kertaa. Täten pystytään tehokkaasti yhdellä veturilla ja kuljettajalla (joka toimii samalla myös vaihtotyömiehenä - kiitos radio-ohjauksen) hoitamaan asia, johon tarvittaisiin (vähintään) kaksin verroin kalustoa ja työmiehiä. On myös varsin monimutkikasta ja kallista perustaa toimipisteitä joka ikisen tehtaan piiriin - puhumattakaan näiden toimipisteiden veturien huollon ja korjausten järjestämisestä.

Joo, mutta mihin riittävät nuo alun kolme veturia?

Tehtaiden "lähiliikenteen" voinee ostaa alihankintana, esimerkiksi nykyisin toimivilta tehdasratafirmoilta.
Tuo Mänttä oli yksi heitto, jos esimerkiksi Hankasalmelta Vapolta lähtenyt juna kulkisi Haapamäen kautta, silloin veturi ehtisi Vilppulasta käydä Mäntässä hakemassa lisää vaunuja letkaan...

Erittäin mielenkiintoisia aikoja eletään ja hiljaisillekin rataosille voi tulla liikennettä.

[Petri Nummijoki]

Tehtaiden "lähiliikenteen" voinee ostaa alihankintana, esimerkiksi nykyisin toimivilta tehdasratafirmoilta.
Tuo Mänttä oli yksi heitto, jos esimerkiksi Hankasalmelta Vapolta lähtenyt juna kulkisi Haapamäen kautta, silloin veturi ehtisi Vilppulasta käydä Mäntässä hakemassa lisää vaunuja letkaan...

Mielestäni on aika lailla VR:n toimintatapaan kangistunut ajatus, että vaihtotöihin pitäisi sitoa omat veturit. Fennia Railin tilaamat veturit maksavat kappaleelta noin puolet siitä mitä Sr2 maksoi vuonna 1992 eli ehkä kolmasosan tai neljäsosan Sr2:sta tämän päivän hinnoilla. Sen vuoksi Fennia Raililla tuskin on samanlaista painetta saada optimoitua veturikiertoja vaan todennäköisesti kilpailuetua haetaan ennemmin siitä, että yksi henkilö hoitaa mahdollisimman monia tehtäviä.

[Oskari Kvist]

Siinä on kolmivaihegeneraattori, jonka virta tasasuunnataan yleensä tasasuuntaajalla; muistaakseni Dr15:ssä käytettiin tyristoreita ja näin saatiin sähköistä tehonsäätöä. On myös mahdollista, että muistan väärin ja että tyristorit olivat magnetointipuolella.

Dr12:ssa ja Dr13:ssa oli tasavirtageneraattori, jonka magnetointia eri tavoin säätämällä saatiin sähköinen tehonsäätö ja genulta syöttö suoraan tasavirta-ajomoottoreihin. Dr16:ssahan on kolmivaihegenu, ja siitä taajuusmuuttajakäyttö vähän samaan tapaan kuin sähköveturissa eli tasasuuntaus - välipiiri - invertteri eli vaihtosuuntaus ja näistä muodostuu ns. taajuusmuuttaja.

Tasasähkögentsu on itse asiassa vaihtosähkö--, mutta tasasähkö tehdään kommutoimalla, kollektorin ja hiilien avulla, tai diodein tasasuuntaamalla. Vrt. auton tasasähkölaturi/vaihtosähkölaturi. Näillä eri systeemeillä ei ole periaatteellisia korvamerkkejä, samat kujeet. On sovelluksia veturiin, autoon. Moderni  AC/taajuusmuuttaja*- käyttö sitten toinen juttu.
*Suomalainen, Strömberg- keksintö, alkuun Sam-taajuusmuuttajat..

Eli taitaa nämä yksilöt, joita nyt tulee, olla (Dr15:sta lukuunottamatta) ensimmäiset AC/DC-voimansiirrolliset veturit Suomessa.

[Esko Ampio]

Myös Dr16 ja Sr2 ovat vaihtosähkömoottorisia (perusrakenteeltaan oikosulkumoottorit). Taajuusmuuttajakäyttöisiä. Myös Suomen ensimmäiset, kotimaiset metrokalustot.

[Olli Keski-Rahkonen]

Siinä on kolmivaihegeneraattori, jonka virta tasasuunnataan yleensä tasasuuntaajalla; muistaakseni Dr15:ssä käytettiin tyristoreita ja näin saatiin sähköistä tehonsäätöä. On myös mahdollista, että muistan väärin ja että tyristorit olivat magnetointipuolella.

Dr12:ssa ja Dr13:ssa oli tasavirtageneraattori, jonka magnetointia eri tavoin säätämällä saatiin sähköinen tehonsäätö ja genulta syöttö suoraan tasavirta-ajomoottoreihin. Dr16:ssahan on kolmivaihegenu, ja siitä taajuusmuuttajakäyttö vähän samaan tapaan kuin sähköveturissa eli tasasuuntaus - välipiiri - invertteri eli vaihtosuuntaus ja näistä muodostuu ns. taajuusmuuttaja.

Tasasähkögentsu on itse asiassa vaihtosähkö--, mutta tasasähkö tehdään kommutoimalla, kollektorin ja hiilien avulla, tai diodein tasasuuntaamalla. Vrt. auton tasasähkölaturi/vaihtosähkölaturi. Näillä eri systeemeillä ei ole periaatteellisia korvamerkkejä, samat kujeet. On sovelluksia veturiin, autoon. Moderni  AC/taajuusmuuttaja*- käyttö sitten toinen juttu.
*Suomalainen, Strömberg- keksintö, alkuun Sam-taajuusmuuttajat..

Eli taitaa nämä yksilöt, joita nyt tulee, olla (Dr15:sta lukuunottamatta) ensimmäiset AC/DC-voimansiirrolliset veturit Suomessa.

Tarkoitatko AC/DC-dieselvetureita? Sähkövetureistammehan Sr1 on varustettu tasavirtamoottorein, moottorivaunuista ainakin Sm1 ja Sm2.

[Kimmo T. Lumirae]

Ainakin ne ovat ensimmäiset dieselsähköiset, joissa on kolmivaihegeneraattori ja tasavirta-ajomoottorit. Sitähän tarkoitit.

[[Tunnus poistettu]]

Aamulehden sivuilla A20 ja A21 on tänään juttua Fennia Rail:sta.

[Joona Packalén]

Kun tätä Fennia Rail:in hankintaa on tässä makustellut niin oikein järkevältä kuviolta vaikuttaa ja erityisesti riskienhallinnan kannalta. Suomihan on käytännössä oma raideleveytensä, koska ”venäläisiä” vaunuja ei saa käyttää kotimaan liikenteessä. Vaunuvuokraustoiminta ei ole oikein mahdollista näin pienellä markkina-alueella, joten operaattorin tai asiakkaan pitäisi sitoa pääomia omiin vaunuihin vailla varmuutta tulevaisuudesta. Läntisen yhdysliikenteen vaunut kiertävät tätä ongelmaa ja pienentävät aloitusriskiä esimerkiksi uusille kuljetusvirroille. Yhdysliikenteen vaunuista Snps voisi olla sopivan monipuolinen raakapuujuniin ja toisaalta esimerkiksi kontteihin?

Veturien valintakin on hyvä taloudellisessa mielessä, koska ne tuskin eroavat merkittävästi Baltian maissa käytössä olevista CZ Loko:n vetureista. Ne on siis mahdollista myydä ainakin sinne jos operointi Suomessa osoittautuu kannattamattomaksi. Ukrainakin on mahdollinen ottaen huomioon maan nykysuhteet Venäjään ja Luhanskin veturitehtaan joutumisen rintaman toiselle puolelle. Toki Fennialla riskejä löytyy edelleen muun muassa Trafin tyyppihyväksynnästä, JKV:n kustannuksista ja kaluston huolloista, mutta mielestäni ne ovat paljon pienempiä ongelmia ylitettäviksi.

[Oskari Kvist]

Veikkaisin, että ennen pitkää näiden veturien lempinimeksi saattaisi tulla leikkimielisesti Zetor, ottaen huomioon veturin alkuperämaan