RAILI-verkko poistuu käytöstä?

[Esko Ampio]

Tosin alkuunsa, 60-luvulla, linja-veturiradiot olivat AUTOPHON- merkkisiä. Myös ratapihakäytössä, 60-70-luvuilla, kannettavat, rinnalla rinkantapaisessa telineessä pidettävät.

[Lauri Uusitalo]

Onko vaunukalustossa todella Raili toistimet, alkaa kyllä käymään tosi kalliiksi tämä kohta (varhais)eläkkeelle jäävä 5 vuotias ”nuorineiti”.

IC/ICS-vaunukalustossa (ja Sm3/Sm6) on matkapuhelinverkkojen toistimen yhtenä lisämodulina GSM-R. Se ei kustannuksena ole kovinkaan kallis.

[Jouni Halinen]

Tässä Railin hinnoittelussa on myös se hauska piirre, että kapuloita myy VR:le samaan konserniin kuuluva Corenet Oy, mihin VR konserni ylipäätään tarvitsee tällaisen yhtiön, ja mitä muuta liiketoimintaa firma Railin ohella harjoittaa?.

Virvessä on muutamia spesiaali toimintoja mm. seuraavat (Wikipedia)

Ryhmäliikenne: Ryhmäpuhelut Virve-verkossa vastaavat muodoltaan tavanomaista simplex-radiopuhelinliikennettä. Käyttäjä voi osallistua haluamaansa ryhmäpuheluun. Järjestelmä huolehtii siitä, että vain yksi käyttäjä pystyy puhumaan kerrallaan. Käyttäjä voi myös kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti. Ryhmäpuhelu voi toimia koko verkossa tai ainoastaan osassa verkkoa. Ryhmäpuhelua ei voi kuunnella sille määritetyn alueen ulkopuolelta.

Suojattu yksilöpuhelu: Yksilöpuhelut voivat olla kahden päätelaitteen välisiä, hätäkeskuksen ja päätelaitteen välisiä tai kahden hätäkeskuksen välisiä puheluita. Käyttäjä voi myös soittaa puhelun normaaliin puhelinverkkoon. Keskus ei voi kuunnella yksilöpuheluita.

Hätäkutsu: Hätäkutsussa puhelulle muodostetaan korkein prioriteetti, jolloin se voi keskeyttää kaikki meneillään olevat puhelut saadakseen tarvittavan kanavakaistan yhteyden muodostamiseen. Hätäkutsu voidaan suorittaa päätelaitteen hätäpainikkeella. Hätäkutsun kohde voidaan määrittää erikseen, esimerkiksi kohteeksi voidaan asettaa hätäkeskus tai vaikkapa toinen käyttäjä.
 
Suorakanavatoiminne: Suorakanavatoiminne (DMO – Direct Mode Operation) mahdollistaa päätelaitteiden välisen suoran yhteyden ilman tukiasemia eli ilman verkkopalvelua. Suorakanavatoimintoa voidaan käyttää esimerkiksi kun yhteys kiinteään verkkoon ei onnistu.

[Juhani Pirttilahti]

Virve voisi palauttaa rautateiden liikenneviestintää takaisin siihen suuntaan, missä se oli vanhan VHF-radiotekniikan aikana. Eli kaikki lähialueen junat voisivat vapaasti keskustella toisilleen. Tämän ominaisuuden GSM-R vei rautateiltä pois, eli oikeastaan sen tuleminen käyttöön oli huononnus entiseen. Siis taas vähän sen luokan projekti, kuin digitaalinen radio, joka poistui vähin äänin jokunen vuosi sitten vastaanottimien puutteeseen. Vielä vähän aikaa sitten ajeltiin museoidulla hurulla päärataa ylös ja tällöin radiosta voitiin kuunnella muista junista kantautuvia keskustelunavauksia, jotka alkoivat tyyliin "Hieno veturi!".

[Timo Järvi]

Virvessä on muutamia spesiaali toimintoja mm. seuraavat (Wikipedia)

No jaa, kyllä nuo ihan normaaleita perustoimintoja ovat.  VIRVE pähkinänkuoressa ilman Wikiä (ulkomuistista):

Tietoturva:
- Radiosignaali on salattua
- Ryhmäpuhelun kuulevat kaikki, joilla puheryhmä on kuuntelussa (myös sivulliset, koska yleensä se kaiutintoiminto on päällä ja äänenvoimakkuudet kaakossa!)

Toimintaperiaate:
- Tukiasemapohjainen järjestelmä, joka vaatii verkon toimiakseen pl. suorakanavatila, jossa puhelin toimii kuten perinteinen radiopuhelin (lähiyhteys, satoja metrejä)

Puhelutyypit:
- Ryhmäpuhelu (yksi → monelle)    ← Yleensä oletuksena
- Yksilöpuhelu (yksi → yhdelle, duplex)
- Pikapuhelu (yksi → yhdelle, simplex)
- Lyhytnumerot (yksilö- ja pikapuhelut)
- Soitto YTV/GSM –verkossa (=yksilöpuhelu)

Nyrkkisääntönä:
- Yksilöpuhelua käytetään luottamuksellisen tiedon välittämiseen. Puhelun aikana ei kuulla ryhmäliikennettä.
- Suorakanavatilassa puhelin on irti verkosta, jolloin ei voida vastaanottaa yksilö- eikä ryhmäpuheluita eikä siis kuulla esimerkiksi liikennettä puheryhmissä, hyvä muistaa
- Skannauksessa voi olla samanaikaisesti eri puheryhmiä riippuen käyttötarkoituksesta.

[Lauri Uusitalo]

Tässä Railin hinnoittelussa on myös se hauska piirre, että kapuloita myy VR:le samaan konserniin kuuluva Corenet Oy, mihin VR konserni ylipäätään tarvitsee tällaisen yhtiön, ja mitä muuta liiketoimintaa firma Railin ohella harjoittaa?.

Et siis ole huomannut, että noin vuosi sitten VR ja TDC myi osuutensa Corenetista? Ja liiketoimintaan voi tutustua : http://cinia.fi/fi

[Lauri Uusitalo]

Virve voisi palauttaa rautateiden liikenneviestintää takaisin siihen suuntaan, missä se oli vanhan VHF-radiotekniikan aikana. Eli kaikki lähialueen junat voisivat vapaasti keskustella toisilleen. Tämän ominaisuuden GSM-R vei rautateiltä pois, eli oikeastaan sen tuleminen käyttöön oli huononnus entiseen.

Jostain syystä minulle on syntynyt käsitys, että (ainakaan kaikki) kuljettajat eivät halunneet kuulla muuta jutustelua. Ja toisekseen, äänenlaatu vanhassa VHF-radiossa jätti usein toivomisen varaa.

[Teemu Saukkonen]

Mikäs oli se systeemi jolla kuvaajat seurasivat liikennettä? Juurikin radio-seuranta.

[Jouni Halinen]

Lauri: Omistajamuutosta en havainnut, luin asiasta dokumentista http://eis.fi/wordpress/wp-content/uploads/2010/04/GSM-R_EIS.pdf  (sivu 4) nyt kun katsoin niin dokumentti on päivätty vuodelle 2010, joten tieto oli vanha, sorry. Itsekkin hiukan pähkäilin kommentissani VR:n roolia ko. yrityksessä.

[Olli Aalto]

Vaikka netistä hain, niin en löytänyt (ennen ed. kirjoitusta) mitään mainintaa Railin mahdollisesta ns. ”autotelineestä”, sehän olisi (ollut) kaikkein halvin/järkevin ratkaisu kuuluvuuden parantamiseksi
Itselläni oli sellainen ensikertaa vuonna 1992 Nokia NMT 300:sa ja sen jälkeen vuonna 1994(5?) Nokia GSM 2110:sa, ja myös vuonna 2000 ns. ”metsuriNokiassa”,  hyvin pelittivät sen aikaisissa verkoissa, ja niihin aikoihin ajelin tosi paljon ympäri Suomea.

Kun olemassa oleva rautatiekalusto on metallirakenteista, niin jo se yksin vaikeuttaa radioaaltojen pääsyä vaunun/veturin sisätiloihin. Puhutaan ilmiöstä nimeltä ” Faradayn häkki”. http://fi.wikipedia.org/wiki/Faradayn_h%C3%A4kki  Ko. ilmiötä käyttää hyväkseen (ns. foliokassit) kansallispukuinen kansanosamme käydessään "ostoksilla" kaupoissa.
Onko vaunukalustossa todella Raili toistimet, alkaa kyllä käymään tosi kalliiksi tämä kohta (varhais)eläkkeelle jäävä 5 vuotias ”nuorineiti”.

Vaikka VET:lä lä on henkilökohtaiset VR:än gesmit, niin kyllähän minusta pitäisi olla myös (varmuuden maksimointi) veturikohtaiset GSM puhelimet. Numerointihan olisi tietenkin, XXXX YYYY + veturinumero

Vielä on auki Railin mahdolliset kuuluvuusongelmat, siis jos niitä on, ja niistä saa puhua. Kimmo T.L  osaa varmaan valaista asiaa.

Kun tällä Raili/Virve muutoksella näyttää olevan siirtymäaikaa muutamia vuosia 2016/17/18?, niin taitaapi käydä että veturin varustukseen kuuluu kohtpuoleen 3 puhelinta telineissään.

http://www.telemerkki.fi/fi/?ID=1428

[Tuomas Korhonen]

Vaikka netistä hain, niin en löytänyt (ennen ed. kirjoitusta) mitään mainintaa Railin mahdollisesta ns. ”autotelineestä”, sehän olisi (ollut) kaikkein halvin/järkevin ratkaisu kuuluvuuden parantamiseksi

Telineissä ne ohjaamossa on kuten edellä todettiin. Varmaan täältä löytyy joku ohjaamokuva missä sellainen teline näkyy.

Vaikka VET:lä lä on henkilökohtaiset VR:än gesmit, niin kyllähän minusta pitäisi olla myös (varmuuden maksimointi) veturikohtaiset GSM puhelimet. Numerointihan olisi tietenkin, XXXX YYYY + veturinumero

Tällä hetkellä on käytössä kaksi eri järjestelmää joilla kuljettajalle voidaan soittaa junan numerolla, GSM-R ja GSM joissa molemmissa on järjestelmä johon kirjaudutaan junan numerolla, mitä tarkoitusta palvelisi kolmas järjestelmä?

Vielä on auki Railin mahdolliset kuuluvuusongelmat, siis jos niitä on, ja niistä saa puhua.

Kuuluvuusongelmat on todellisia. Flirteissä on ainakin kokeiltu kiinteiden puhelimien kanssa jonkinlaista radiosuodatinta kuuluvuuden korjaamiseksi, sitä en tiedä onko niitä tullut laajemmin. Osa kuuluvuusongelmista sinänsä on vain heikosta verkon peitosta johtuvia mitkä lienee korjattavissa verkkoa laajentamalla, mutta tiettyä riesaa siitä luonnollisesti aiheutuu jos ensisijainen viestiväline ei toimi vaikkapa asemalla.

Edit:
http://vaunut.org/kuva/87863?tag0=2%7C%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7COhjaamo

Tuolla näkyy Sr2:n ajopöydässä oleva GSM-R-puhelimen ajoneuvoteline. Puhelin istuu tuossa kehdossa ja laitteistoon kuuluu sen vieressä näkyvä hf-kaiutin, joutsenkaulamikrofoni, erillinen käsiluuri sekä pari tangenttia.

[Teemu Peltonen]

Uskoakseni GSM-R ja TETRA/VIRVE ovat teknisesti varsin samankaltaisia, molemmat ovat "perinteiseen" GSM-standardiin perustuvia standardeja, joissa on keskitytty mahdollistamaan ryhmäpuhelut nopeasti, luotettavasti ja radiorajapinnan kanavointiteknisesti tehokkaasti. Kumpaisessakin on sitten omaan sovellusalaansa spesifistisiä toimintoja: TETRA:ssa päästä-päähän salaus, DMO-tila ja viranomaistoiminnassa paljon käytetyt status ja sds-viestit. GSM-R sitten toisaalta mahdollistaa perinteistä GSM:ää ja TETRA:a suuremmat päätelaitteen nopeudet (siis ihan liikenopeudet). Kumpikaan ei nykytoteutuksilla salli kovinkaan kummoisia datayhteyksiä ja piirikytkentäisinä datayhteydet, yksilöpuhelut jne. varaavat varsin paljon verkon kapasiteettia ja ovat ns. huono idea.

Sinänsä GSM-R-verkon nykyiset ominaisuudet (roolipohjainen numero jne.) voidaan toteuttaa TETRA verkkoon ja toisaalta niiden lisäksi voidaan hyödyntää TETRA:ssa olevia ominaisuuksia, kuten statusviestejä.

GSM-R kuuluvuus ns. ajoneuvoradiolla/-sarjalla on käsittääkseni periaatteessa varsin hyvä nykyverkolla, mutta käsiradioilla ongelmia on samaan tapaan kuin VIRVE-verkossa, jossa katvetta ei välttämättä ole kovin vaikea löytää. GSM-R:n kanssa lisäongelmia tuo kaupalliset matkapuhelinverkot, joiden taajuusalueet osuvat varsin lähelle GSM-R:n käyttämiä ja aiheuttavat sille häiriöitä, mistä taas on seurannut matkapuhelinverkkoja koskevia rajoituksia, mistä taas seuraa katvealueita kaupallisiin verkkoihin ja kuuluvuusongelmia sekä GSM-R:ään, että kaupallisiin matkapuhelinverkkoihin.

GSM-R ja VIRVE verkot rakennettiin ja otettiin käyttöön pitkälti samaan aikaan 2000-luvun alkupuolella eikä varsinaisesti kummastakaan ollut toisensa korvaajaksi silloin, varsinkin kun GSM-R oli tarkoitettu rautateiden standardiksi ja nousevaksi tähdeksi. Kannattaa muistaa, että molemmissa Suomessa kyseiset verkot otettiin käyttöön jos ei ensimmäisenä niin ensimmäisten joukossa tilanteessa, jossa uusista digitaalisista verkoista löyty ratkaisu viranomaisten ja rautateiden VHF-verkkojen uudistamistarpeisiin. Sittemmin molemmat tekniikat ovat kehittyneet, GSM-R ei tosin kovin paljoa minkä seurauksena tekniikka alkaa olemaan vanhentunutta eikä pysty vastaamaan varsinkaan tulevaisuuden tarpeisiin ja ylläpitokustannukset taas kasvavat. Uusia ratkaisuja rautateiden viestintään niin puheen kuin datankin osalta on käsittääkseni tekeillä esimerkiksi LTE:n saralla, mutta niistä ei ole tähän hetkeen apua vaikka todennäköisesti niitä tullaankin tulevaisuudessa hyödyntämään.

TETRA/VIRVE sen sijaan on kehittynyt aikojen saatossa eteenpäin niin standardin, verkon kuin päätelaitteidenkin osalta. Standardia on viilattu datayhteyksien osalta ja liikenopeuksien osalta (toimii esimerkiksi helikoptereista), verkko kattaa koko maan varsin hyvin ajoneuvoradiolla ja päätelaitteet ovat kehittyneet nykyaikaisemmiksi ja sisältävät esimerkiksi toistin- ja DMO<->verkko gateway-ominaisuuksia. TETRA on myös laajassa ja yhä laajentuvassa käytössä ympäri eurooppaa, joten päätelaitteita on saatavilla useilta valmistajilta ja niiden välillä on kilpailua, toisin kuin GSM-R päätelaitteissa. Toisaalta VIRVE-verkkoon on lisätty erilaisia käyttöä tukevia palveluita ja eri tarpeisiin on kehitetty varsin älykkäitä ratkaisuja ja dataominaisuuksia kehitetään varsin voimakkaasti. Erillisverkot kertoivat juuri uusivansa VIRVE-verkkoa 30 miljoonalla (http://www.virveverkko.fi/virveverkko/viranomaisverkko_virven_toimivuutta_kehitetaan_entisestaan_uusilla_investoinneilla/367/).

Tilanteessa, jossa GSM-R verkon tekniikka alkaa vanhenemaan ja ylläpitokustannukset kasvavat, on nähdäkseni varsin varsin järkevää siirtyä käyttämään toista, paremmin kypsynyttä jo olemassaolevaa radioverkkoa, joka tarjoaa nykytilanteeseen vähintäänkin tarpeelliset ominaisuudet ilman uuden verkon rakentamista tai vanhan merkittävää uudelleenrakentamista.

Sinänsä VHF:n käytössä on omat etunsa yksinkertaisuuden, kustannusten ja varmuuden suhteen, mutta VHF-verkko ei kykene aivan samoja palveluita toteuttamaan kuin nykyaikaiset digitaaliset radioverkot ja erityisesti VIRVE:n tapauksessa turvallisuus oli varsin olematon.

Lisää aiheesta mm.
http://www.lvm.fi/docs/fi/2460607_DLFE-22506.pdf
http://www.lvm.fi/tiedote/4372468/matkapuhelinten-junakuuluvuuteen-luvassa-parannusta
http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2004/11/25/rautateiden-kayttoon-oma-gsm-r-verkko/200423508/12
ja wikipedia.

[Jouni Halinen]

Tuomas: Kolme luuria muodostuu siitä, että siirtymäkautena olisi käytössä sekä Raili että Virve (pakkohan niiden on toimia pitkän siirtymäkauden ajan osin rinnakkain) ja siihen GSM päälle?. Hyvä puolihan tässä on se, että ratojen varsilla on paljon joutilaita ”tolppia” Railin jäljiltä, joihin voi edullisesti sijoittaa Virven tukiasemia, tämä lisäys parantaa varmaan merkittävästi koko Virven kuuluvuusaluetta?. Kiitos tiedosta Virven kuuluvuudesta, tarvitsen sen tiedon erääseen toiseen projektiin.
 
Timo: Vertasin Virven toimintoja lähinnä normi GSM:ään, ehkä se on vähän kaukaa haettu, mutta kuitenkin, kysymyshän on kuitenkin perusteeltaan aika paljon samasta perustekniikasta.

Firmallani (Helsingin Copyteam Oy) oli vuosina 1996-2007 käytössä Tele/Soneran vaihdepalvelujärjestelmä jossa oli käytössä paljon Virven ominaisuuksia, homma toimi aivan normikännyköillä, ominaisuuksia käytettiin tyyliin "risuaita" jotain "risuaita, "tähti" jotain "tähti" jne. Järjestelmää varten oli kuitenkin aivan oma puhelinkeskus, eli systeemin kaikki ominaisuudet muodostuivat siellä. Myös oma vanha kännynumero oli käytössä, eli GSM vaihdepalvelu systeemi toimi perusliittymän rinnalla.

Nyt kun ajattelen asiaa, niin tässähän olisi ollut oiva järjestelmä myös VR:n käyttöön, suurin rajoite taisi olla silloiset huonot GSM kentät ratojen varsilla.
 
Homma lähti liikkeelle siitä kun silloisen Telen kaverit kysyivät Setelen Pekka Vaismaalta että löytyykö Setelen asiakaskunnasta yhtä ”tarpeeksi hullua” ihmistä lähteä pilotoimaan kehitettävää GSM vaihdepalvelua. Hetken päästä ”löysin” sitten itseni projektin parista, Copyteam oli pienin pilotin firmoista (5 työntekijää), muut olivat isompia firmoja ympäri Suomea.

Homma käynnistyi ”laivaseminaarilla”, ensin allekirjoitettiin Englanninkieliset? vaitiolositoutumiset (oli kuulemma firman käytäntö?), Telen kaverit sanoivat, että tästä on tarkoitus tehdä maailmanlaajuinen tuote, joten teidän tulee ehdottomasti pitää turvat tukossa.
Sitten pidettiin 2 päivän sessio jossa me pilotit kerroimme Telen kavereille kaikkia mahdollisia ominaisuuksia mitä tällainen järjestelmä voisi pitää sisällään. No niitähän tuli paljon (vielä illalla saunassakin). Homma jatkui sitten tulevina kuukausina maissa pidetyillä palavereilla, kunnes protoversio valmistui. Minä pyysin ja sainkin Copyteamin käyttöön järjestelmän ensimmäisen ”firmanumeron” (1000, pääkaupunkiseutu, seuraava oli 1001 jne.) 2000/3000/4000 jne. sarjat olivat sitten muualla Suomessa.

Copyteamilla oli siis käytössään maailman ensimmäisen langattoman vaihdepalvelun ensimmäinen liitymänumero vuonna 1996, siis 18 vuotta sitten. Fyysinen käyttöönottokin tapahtui ensimmäisenä, muut pilotit olivat isompia firmoja, joissa päätöksenteko oli kankeampaa ja Telen pojatkin ottivat järjestelmän käyttöönsä vasta myöhemmin.  
        
Järjestelmän ominaisuuksia ulkomuistista:

Vaihteen numero meillä oli 0424 1000 1, kun siihen soitettiin, niin joko vaihteenhoitajaksi määritetty henkilö vastasi siihen, ja joka pystyi siirtämään puhelun tarvittaessa oikealle henkilölle, tai puhelu oli mahdollista määrätä siirtyväksi automaattisesti esim. 5 soiton jälkeen seuraavaan määriteltyyn alanumeroon ja niin edelleen, lopuksi se oli mahdollista siirtää firmakohtaiseen vastaajaan, josta kaikki alanumerot voivat sen kuunnella, firmavastaajassa olevasta viestistä tuli myös automaattisesti ilmoitus kaikkiin alanumeroihin.

Henkilökohtaiset alanumerot olivat meillä: 0424 1000 201 (Jouni), 301 (Kurre), 401 (Tomppa), 501 (Juha) ja 601 (Karri). Kun näihin numeroihin soitettiin, niin puhelu oli mahdollista siirtää lyhytvalinnalla toiseen (voi vaikka ensin kysyä kaverilta, että käykö yhdistäminen ja yhdistää vasta sitten) alanumeroon. Tulevasta puhelusta voitiin luoda myös kaikki alanumerot "puhuu ja kuulee” puhelu, kerran muodostin tällaisen puhelun, kun asiakas haukkui lähes kaikki meidät, oli kyllä luurin päässä ”äimän käkenä” kun kuuli meidän kaikkien äänen samassa puhelussa, "palaverin" lopuksi hän sanoi kaiken johtuneen väärinkäsityksestä, ja pyyteli anteeksi. Tämä toiminto oli tietenkin mahdollista myös vain alanumeroiden kesken. Puhelut alanumeroiden välillä soitettiin alanumeroilla (hinta halvempi), tämä sen takia, että normaalissa lankapuhelinvaihteessakin sisäiset puhelut ovat ilmaisia.

Ryhmänumerot olivat meillä: 0424 1000 300 postikopiokonehuolto, puhelu hälytti Jounin, Kurren ja Karrin numeroissa, 400 kopiokone myyntiryhmä, puhelu hälytti Jounin ja Tompan numeroissa, 500 muu kopiokonehuolto, puhelu hälytti Kurren ja Juhan numeroissa ja 600 postikoneinfo (posteissa kopioiville asiakkaille), kaikki 5 kännykkää hälyttivät.
Tässä kävi kerran hauskasti, oltiin syömässä kaikki Rossossa ja joku asiakas soitti numeroon, samalla sekunnin sadasosalla kaikki 5 kännykkää alkoivat soida (kaikissa tietenkin eri soittoääni) yhtä aikaa, mökkälä oli melkoinen. Meni varmaan 3 sekkaa, että joku ehti vastata siihen. Voitte kuvitella muiden ravintolassa olleiden ihmisten ilmeet, muistan ne vieläkin, hiukan hävetti moinen häiriökäyttäytyminen.

Ennen kuin aloin painattaa käyntikortteja ym. muuta materiaalia, niin vaadin että Tele järjestää firman faxnumeron samaan sarjaan, pienen nikottelun jälkeen Tele hoitikin homman ja niin firman faxnumeroksi tuli 0424 1000 500. Homma pelitti niin, että fax lähetettiin ikäänkuin kännynumeroon (sitä varten oli oma kännyliitymä) ja vaihdepalvelukeskuksessa se käännettiin firman faxsin lankanumeroon (09-3253149). Firman lankanumero (09-3253147) tietenkin poistettiin jonkin ajan kuluttua kokonaan käytöstä.

Tämän jälkeen meillä oli koko firman puhelinliikenne tämän langattoman järjestelmän piirissä. Alusta asti ilmeni kuitenkin ongelmia. Ensin meiltä pyydettiin 12 000 markkaa ”liittymämaksuna” ja muutenkin veloitukset olivat aika korkeita, pari vihaista soittoa, ja homma palautettiin raiteilleen (olin käyttänyt helvetisti omaa aikaani asian tiimoilta). Kaikenlaisia teknisiä ongelmia ilmeni, mm. yhdenkerran koko systeemi oli kokopäivän ”alhaalla” jouduin ajamaan kotiin soittamaan lankapuhelimesta Telen kavereille, mutta heilläkin oli käytössä tämä vaihdepalvelu, joten en saanut heihin yhteyttä kokopäivänä. Selitys oli seuraavana päivänä, että ensin Telellä ei edes huomattu että systeemi on mykkä ja sitten kun huomattiin, niin piti lähettää kaveri (spesialisti) Stadista Tampereelle (keskus oli siellä) korjaamaan vika.

Homma äityi lopulta niin pahaksi että ”kutsutin” itseni palaveriin Telelle, pöydän vastapuolella istui 3 Telen naispuoleista edustajaa (mm. Telen myöhempi TJ Anni Vepsäläinen). Pidin siinä yksinpuhelua varmaan tunnin verran, mitä nyt Anni välillä pahoitteli tilannetta, lupasi Telen korjaavan kertomani epäkohdan pikaisesti, tilittävän meille hyvitystä, laskevan meiltä perittävää veloitusta edelleen, järjestävänsä meille kontaktin jonka saan kiinni 24/7 ym. Palaverin jälkeen asiat alkoivat kuitenkin sujumaan, ja järjestelmä toimi ilman suurempia ongelmia vuoteen 2007, jolloin 15 vuotinen sopimuksemme Postin itsepalvelukopiokoneista päättyi. Ps. firma on edelleen olemassa. Palvelu on edelleen käytössä, mutta ei tainnut koskaan saavuttaa sille kaavailtua suosiota.

Varmaan joitain muitakin ominaisuuksia oli, mutta kun tuo dementtia vaivaa. Edellä olevan johdosta olen hiukkasen perillä näistä langattomista verkoista. Tämä kaikki pelitti Copyteamissa siis jo 18 vuotta sitten.              

[Olli Aalto]

Tuomas: Kolme luuria muodostuu siitä, että siirtymäkautena olisi käytössä sekä Raili että Virve (pakkohan niiden on toimia pitkän siirtymäkauden ajan osin rinnakkain) ja siihen GSM päälle?. Hyvä puolihan tässä on se, että ratojen varsilla on paljon joutilaita ”tolppia” Railin jäljiltä, joihin voi edullisesti sijoittaa Virven tukiasemia, tämä lisäys parantaa varmaan merkittävästi koko Virven kuuluvuusaluetta?. Kiitos tiedosta Virven kuuluvuudesta, tarvitsen sen tiedon erääseen toiseen projektiin.

Kyllä harvassa ovat ne tolpat, jotka on varta vasten RAILIa varten pystytetty. GSM-R -tukisemat on pyritty sijoittamaan mahdollisimman pitkälti vuokraamalla mastopaikkoja jo olemassa olevista mastoista (=useimmiten teleoperaattoreiden) tai myös linjaradion jäljiltä jääneisiin. Meidän maillamme, jopa useiden kilometrien päässä radasta, sijaitsee Ecosite Oy:n (Elisan tytäryhtiö) masto, jossa kyseinen tukiasema on vuokralaisena.

[Jouni Halinen]

Olli: tämä tieto perustui tähän Liikenneviraston julkaisemaan Railin peittoaluekarttaan http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammattiliikenteen_palvelut/rataverkolla_liikennointi/gsm_r_verkko/peittoalue#.VJ1AQfEALA   jossa 95 %:sen kentän (keltainen väri) takaavan  pääsääntöisesti ympyränmuotoisen kuuluvuusalueen keskipiste sijoittuu lähes aina rautatien kohdalle, eli siitä sain sen käsityksen että tukiasemat olisivat näin ollen aivan radan vierellä, ja rakennettu pääsääntöisesti  Railin tarpeisiin. Mutta olin siis ilmeisesti tässä asiassa väärässä?. Vai onko niin, että teleoperaatorit ovat rakentaneet männä vuosina omia tukiasemiaan ratojen varsille parantamaan GSM puhelimien kuuluvuutta junissa, ja näihin mastoihin on sitten lisätty Railin tukiasemat, ja tulevaisuudessa Virven?. Tästähän on voitu sopia vaikka jo kymmenen vuotta sitten (liikennevirasto/VR/ GSM operaatorit) eli lyötiin "2 kärpästä samalla iskulla", sähköäkin on helposti saatavilla radan varrella. Mitenköhän sähköratojen 25 kv jännite vaikuttaa GSM/Virve/Raili verkkojen kuuluvuuteen junissa/vetureissa?.

[Lauri Uusitalo]

Tästähän on voitu sopia vaikka jo kymmenen vuotta sitten (liikennevirasto/VR/ GSM operaatorit) eli lyötiin "2 kärpästä samalla iskulla", sähköäkin on helposti saatavilla radan varrella.

Nyt lentää ajatus jo korkealla...

Operaattorit ovat 2000(?) luvulla alkaneet oikeasti käyttää yhteisiä tukiasemamastoja aikaisempien omien sijaan. Lupien saaminen on nykyään työlästä ja mastoja tarvitaan paljon. Tai maston voi omistaa yksi operaattori ja toinen on vuokralla. Tai sitten maston/siten omistaa joku ihan kolmas taho, kuten esim LiVi, Corenet, VR tai vaikka paikallinen osuusmeijeri.

Mutta kuten Olli kirjoitti, niin kyllä vanhat linjaradiomastot olivat ensisijainen sijoituskohde, sattuneesta syystä. Tosin tästä ja rahan puutteesta seurasi se, että kuuluvuus taattiin vain liikenteenohjauksen ja veturinkuljettajan välille.

[Olli Aalto]

Olli: tämä tieto perustui tähän Liikenneviraston julkaisemaan Railin peittoaluekarttaan http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammattiliikenteen_palvelut/rataverkolla_liikennointi/gsm_r_verkko/peittoalue#.VJ1AQfEALA   jossa 95 %:sen kentän (keltainen väri) takaavan  pääsääntöisesti ympyränmuotoisen kuuluvuusalueen keskipiste sijoittuu lähes aina rautatien kohdalle, eli siitä sain sen käsityksen että tukiasemat olisivat näin ollen aivan radan vierellä, ja rakennettu pääsääntöisesti  Railin tarpeisiin. Mutta olin siis ilmeisesti tässä asiassa väärässä?. Vai onko niin, että teleoperaatorit ovat rakentaneet männä vuosina omia tukiasemiaan ratojen varsille parantamaan GSM puhelimien kuuluvuutta junissa, ja näihin mastoihin on sitten lisätty Railin tukiasemat, ja tulevaisuudessa Virven?. Tästähän on voitu sopia vaikka jo kymmenen vuotta sitten (liikennevirasto/VR/ GSM operaatorit) eli lyötiin "2 kärpästä samalla iskulla", sähköäkin on helposti saatavilla radan varrella. Mitenköhän sähköratojen 25 kv jännite vaikuttaa GSM/Virve/Raili verkkojen kuuluvuuteen junissa/vetureissa?.

Kyllä ratojen varsilla vilisee mastoja kunhan vain silmänsä pitää auki, ja kuten totesit, on niitä tukiasemia rakennettu myös ratojen varsille kuuluvuutta parantamaan. Uusia GSM-tukiasemia ei kuitenkaan ole käytännössä enää rakennettu vuosiin, vaan kaikki uudet ovat UMTS- ja LTE-tekniikalla. Mm. Parkanon radallahan mastot ovat jokaisella liikennepaikalla melkein radassa kiinni, koska ne jäivät perinnöksi vanhan radiolinkkivälitteisen kauko-ohjauksen ajoilta. Linjaradioaikana myös linjaradion antennit olivat näissä mastoissa, ja kauko-ohjauksen muutoksen sekä linjaradion poistumisen jälkeen niissä on nykyään mm. kaupallisten teleoperaattoreiden sekä GSM-R:n tukiasemien antenneja.

Ja edelleenkään GSM-R:n tukiaseman ei tarvitse olla ihan radassa kiinni, sillä aiemmin mainitsemani tukiasema sijaitsee lähimmilläänkin jopa kolmen kilometrin päässä radasta.

[Juhani Pirttilahti]

Mutta kuten Olli kirjoitti, niin kyllä vanhat linjaradiomastot olivat ensisijainen sijoituskohde, sattuneesta syystä. Tosin tästä ja rahan puutteesta seurasi se, että kuuluvuus taattiin vain liikenteenohjauksen ja veturinkuljettajan välille.

Tämähän on oleellinen pointti järjestelmän toimivuuden kannalta. Vanha linjaradio toimi VHF-taajuuksilla. Tukiasemat 167,7-168,5 MHz ja veturiradiot 172,4-173,1 MHz. Sitten tämä uusi GSM-R tekniikka käyttää huomattavasti korkeampia taajuuksia, jotka ovat ylöspäin 876-880 MHz ja alaspäin 921-925 MHz.

Suurempi taajuus tarkoittaa pienempiä kantavuuksia ja vaatii enemmän tukiasemia. Kun ennen voitiin pärjätä yhdellä tukiasemalla tietyllä alueella, pitää tässä uudessa verkossa olla käytännössä kaksi tai kolme tukiasemaa saman kuuluvuuden saavuttamiseksi. GSM-R verkossa oli vuonna 2010 käytössä 335 tukiasemaa. Niitä on todennäköisesti tuosta vielä entisestään lisätty, koska vähitellen alkoi löytyä paikkoja ilman kuuluvuutta. Varmaan niitä paikkoja löytyy vieläkin.

Kuuluvuuteen toki vaikuttaa osaltaan lähetysteho, sillä varsinaisen "oikean" laitteen eli kiinteän veturiradion teho on 8W. Suomessa vetureissa käytetään enimmäkseen näitä Sagemin tekemiä kännyköitä, joiden teho on 2W. Sitä en tiedä, onko tässä Train Talk -telineessä mukana signaalinvahvistinta, mutta käyttäjäkokemus osoittaa, ettei siinä luultavasti erityisen tehokasta vahvistinta ole (kuuluvuus tiettävästi paikoin jopa paranee, jos kännykän ottaa irti telineestä). Mutta aika metsässä mennään, jos asemalla seistessä on puhelimesta jo otettu kaikki irti, eikä vieläkään löydy verkkoa.

[Olli Aalto]

Mutta kuten Olli kirjoitti, niin kyllä vanhat linjaradiomastot olivat ensisijainen sijoituskohde, sattuneesta syystä. Tosin tästä ja rahan puutteesta seurasi se, että kuuluvuus taattiin vain liikenteenohjauksen ja veturinkuljettajan välille.

Tämähän on oleellinen pointti järjestelmän toimivuuden kannalta. Vanha linjaradio toimi VHF-taajuuksilla. Tukiasemat 167,7-168,5 MHz ja veturiradiot 172,4-173,1 MHz. Sitten tämä uusi GSM-R tekniikka käyttää huomattavasti korkeampia taajuuksia, jotka ovat ylöspäin 876-880 MHz ja alaspäin 921-925 MHz.

Suurempi taajuus tarkoittaa pienempiä kantavuuksia ja vaatii enemmän tukiasemia. Kun ennen voitiin pärjätä yhdellä tukiasemalla tietyllä alueella, pitää tässä uudessa verkossa olla käytännössä kaksi tai kolme tukiasemaa saman kuuluvuuden saavuttamiseksi. GSM-R verkossa oli vuonna 2010 käytössä 335 tukiasemaa. Niitä on todennäköisesti tuosta vielä entisestään lisätty, koska vähitellen alkoi löytyä paikkoja ilman kuuluvuutta. Varmaan niitä paikkoja löytyy vieläkin.

Kuuluvuuteen toki vaikuttaa osaltaan lähetysteho, sillä varsinaisen "oikean" laitteen eli kiinteän veturiradion teho on 8W. Suomessa vetureissa käytetään enimmäkseen näitä Sagemin tekemiä kännyköitä, joiden teho on 2W. Sitä en tiedä, onko tässä Train Talk -telineessä mukana signaalinvahvistinta, mutta käyttäjäkokemus osoittaa, ettei siinä luultavasti erityisen tehokasta vahvistinta ole (kuuluvuus tiettävästi paikoin jopa paranee, jos kännykän ottaa irti telineestä).

Ja jottei nyt vain hullunmyllystä jäisi vettä puuttumaan, niin hyvin moni noista linjaradion omista mastoista on vieläpä melko matalia (alle 40 metrisiä). Esim. Savossa Ecositen mastot ovat usein jopa luokkaa 90 metriä, Soneran UniBase rakensi viime vuosisadalla hieman matalammilla ja tiheämpään. Näyttää todella hölmöltä, kun Sonera pesii omassa mastossaan Elisan vierellä - vain puolet yhtä korkeassa. Maanomistaja ei enää huolinut toista, joten silloinen Radiolinja sai sitten pläntin meiltä, koska samaan mastoon meneminen ei kuulemma tullut kysymykseen.

Pohjanmaalla pärjätään huomattavasti matalemmilla.

[Jouni Halinen]

Tästä tukiasema rumbasta vuosituhannen vaihteen paikkeilta. Mulla on aiheesta hiukan sisäpiiritietoa (oli muutamia tuttuja heppuja Sonerassa ao. toiminnoissa töissä). Soneralla oli töissä kolme juristia joiden ainoa tehtävä oli haalia sopivia tukiasemien sijoituspaikkoja. Sopimuksia tehtiin mm. maanomistajien kanssa uusista mastoista heidän mailleen ja rakennuksien omistajien kanssa katoille sijoitettavista tukiasemista (Sonera maksoi vuosisadan vaihteessa täällä Vartsikassa 3000 markan vuosivuoraa taloyhtiön katolla olleesta tukiasemasta). Suurin vääntö käytiin olemassa olevien radiomastojen omistajien välillä, homma oli aikamoista kiusantekoa puolin ja toisin.

Lähtökohtaisesti kilpailijalle tarjottiin tukiaseman paikkaa 5-10 metrin korkeudelle, joskus päästiin säädylliseen lopputulokseen ja joskus taas ei, mutta sitten otettiin käyttöön vastavuoroisuus periaate, laita sä sun tukiasema mun mastoon asialliseen korkeuteen, niin mä teen samoin sun mastossa. Nykyjään asiat hoidetaan käsittääkseni suhteellisen sopuisasti, olisikohan yhtiöitä myös ohjeistettu valtion taholta yhteistyöhön (vrt. mitä onkalossa tulee käymään) ja kyllähän kuntakin voi rajoittaa turhien mastojen rakentamista alueelleen. Eli kyllä mastoja on varmaan tänä päivänä eri toimijoiden hallussa sellaiset määrät että niihin sopivat kaikkien toimijoiden kaikenkarvaiset tukiasemat  mainiosti.

[Kimmo T. Lumirae]

Verkkoselostus 2016 mainitsee hieman yllättäen myös tällaisen asian:

Suomessa siirryttäneen vuonna 2017 käyttämään VIRVE-verkkoa (Viranomaisradioverkko) liikenteenohjauksen ja junien kuljettajien välisessä puheviestinnässä. Valtioneuvosto tekee asiasta päätöksen keväällä 2015. Siirtymäajan on suunniteltu alkavan jo aikataulukaudella 2016. RAILI-verkon käyttöön liittyvät mahdolliset muutokset päivitetään verkkoselostukseen ja Liikenneviraston Internet-sivuille. Asiasta lähetetään myös tiedotteita RAILI-verkon käyttäjille.

Asiasta kertoo myös Trafin määräyshankepäätös:
http://www.trafi.fi/filebank/a/1414411131/e44f3cb23b7fd96adc5452d2a9ac3bd6/15635-Viestintajarjestelma_maarayshankepaatos_27_10_2014.pdf

Mikäköhän vika nykyisessä eurooppalaisessa GSM-R-standardissa on, kun melko lyhyen aikaa olleesta verkosta halutaan jo eroon?

Tarkastellaanko tuota "uutista"  vielä hieman? Siinä ei sanota "rautateiden viestinnässä" vaan "liikenteenohjauksen ja kujetttajien välisessä puheviestinnässä". Myöskään mistään luopumisesta tai lopettamisesta ei tuossa ole sanaakaan. Ettei nyt kyseessä olisi joku varmistustekijä?

[Miro Salo]

Ehkä ei, mutta ainakin harrastajan näkökulmasta kuuluvuus oli usein omaa luokkaansa  Tukiasemat ja päätelaitteetkin olivat kaiketi merkittäviltä osin kotimaista Nokia-Mobira/Mobira laatua. Tuon ajan tekniikka huomioiden aikas varmatoimista tekniikkaa. Samoihin päätelaitekoteloihin tehtiin soveltuvin osin  myös ARPit ja muut erillisverkkojen laitteet ja soveltuvin osin tukiasemat.

Samasta osaamistaustasta luotiin myös aikanaan Nokian nykyaikaiset kännykät ja menestystarina. Radioteķniikan osaaminen kun ei yleensä tule/synny itsestään.

Mun ensimmäinen skanneri oli Uniden Bearcat 65XLT, ja sillä kuuli noin suunnilleen samat kerrannaiset ja häiriöt kuin silloisista VR:n veturiradioistakin. Ja ne loppui, kun päivitin luurini Yaesun vähän reilun satkun amatööriradiosta modifioituun VHF-kapulaan.

Jos murto-osa GSM-R:ään sijoitetuista rahoista olisi käytetty VHF-verkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, esimerkiksi modernimpien päätelaitteiden muodossa, niin väittäisin että rautateillä olisi tänä päivänä käsissään toimiva, edullinen radioverkko, jotai ei tarvitsisi uusia muutaman vuoden välein. VHF-radioilla on todella vaikea yrittää rahastaa ketään siinäkin tapauksessa että ostaja haluaisi väkisin maksaa paljon tyhjästä, maailmalta löytyy valtava määrä erilaisia nimenomaan rautatiekäyttöön optimoituja malleja.

[Miro Salo]

VIRVE tulee 10 vuoden sisään olemaan ihan samanlaista "vanhaa tekniikkaa" kuin mitä GSM-R puhelimet nyt, ja taas päästään rakentamaan uutta verkkoa ja maksamaan. Ei ne verkkojen toimittajat mitään tyhmiä ole.

[Teemu Peltonen]

VIRVE junaliikenteen radiojärjestelmäksi
Tiedote 09.01.2015 11.56

Junaliikenteen radiojärjestelmä aiotaan vaihtaa. Nykyisin käytössä olevasta GSM-R-verkosta halutaan siirtyä viranomaisverkko VIRVEn käyttöön. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa 9. tammikuuta.

Suomessa on nykyään junaliikenteen radiojärjestelmänä käytössä RAILI-verkko, joka on EU-lainsäädännön mukainen GSM-R-verkko. Kaupallisista verkoista tulevat häiriöt haittaavat kuitenkin GSM-R-puhelimien käyttöä ja toisaalta GSM-R-verkon käyttö heikentää kaupallisten matkaviestinverkkojen junakuuluvuutta. Lisäksi verkon järjestelmät ovat ikääntymässä. Nykyinen GSM-R-verkko on rakennettava kokonaan uudestaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

EU-tasolla ollaan miettimässä seuraajaa nykyiselle GSM-R-radiojärjestelmälle. Hallitus katsoo, että tarkoituksenmukaisinta ja edullisinta olisi siirtyä käyttämään viranomaisverkko VIRVEä siksi aikaa kunnes päätös uudesta järjestelmästä on EU-tasolla tehty.

VIRVE-verkon investointi- ja käyttökulut olisivat merkittävästi alhaisemmat kuin ne kulut, jotka GSM-R:n käytön jatkamisesta sekä radioverkon ja liikenteenohjaajien viestintäjärjestelmän uudistamisesta tulisi.

Koska GSM-R on EU-lainsäädännön mukaan tällä hetkellä ainoa vaihtoehto uudeksi radiojärjestelmäksi junaliikenteessä, Suomi aikoo pyytää komissiolta poikkeusta VIRVE-radiojärjestelmän käyttöönottamiseksi. Suomi voi alkaa siirtyä VIRVE-verkon käyttöön heti kun komissiolta on pyydetty poikkeusta. Liikennevirasto ottaakin talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti VIRVE-radiojärjestelmän käyttöön mahdollisimman pian.

Rautatieliikenteen toimijat, teleyritykset sekä liikenne- ja viestintäalan virastot selvittivät vuonna 2013 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla keinoja matkaviestinten junakuuluvuuden parantamiseksi. Selvitys tehtiin mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston toiveesta. Ensisijaisena tavoitteena oli rautateiden oman matkaviestinverkon ja teleyritysten kaupallisten matkaviestinverkkojen häiriöiden poistaminen. Yksi tutkittavista vaihtoehdoista oli se, että Liikennevirasto ja VR päättäisivät ryhtyä käyttämään rautateiden GSM-R-verkon sijasta viranomaisverkko VIRVEä.

http://www.lvm.fi/tiedote/4429882/virve-junaliikenteen-radiojarjestelmaksi

[Teppo Niemi]

Nyt Myös Taloussanomat -lehti uutisoi asiasta verkkosivuillaan:
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+koko+junaliikenteen+radiojarjestelma+menee+vaihtoon++tassa+syy/a2286359