Tulipa tällainen ajatus mieleen, notta mitä mieltä olisitte seuraavasta: Jonkun kerran elämäni aikana olen mitä erilaisimpia videohommia tehnyt, ollut mukana muutamissa TV-proggiksissa ja ylipäätään häärännyt viihteen parissa lähes koko aikuisikäni ajan, joten sitä kautta meikäläisen silmät ovat kenties auenneet uusille ideoille. Olen kypsytellyt nyt muutaman kuukauden sellaista ajatusta, että tekisin täysin harrastuspohjalta dokkarin muutamista rautatieharrastajista, niputtaisin paketin sittemmin läjään ja laittaisin sen vapaaseen jakoon YouTubeen.
Ideana olisi yksinkertaisesti se, että matkustaisin harrastajien kanssa junalla täällä pääkaupunkiseudulla pitkin ja poikin ja tekisin kustakin henkilöstä junan liikkuessa videohaastiksen, jossa heppu kertoisi taustoistaan, ulostulostaan rautatieharrastajaksi, mikä rautateissä kiinnostaa ja kenties myös joitain muita häntä itseään kiinnostavia detaljeja rautateihin liittyen, jne., jne. Koska jokaisella on oma tarina kerrottavanaan, dokkarista voisi tulla periaatteessa ihan mielenkiintoinen ja ennen kaikkea se voisi antaa yllättäviäkin vastauksia esimerkiksi kysymyksiin "Miten voi olla mahdollista, että yksiraiteisella rataverkolla Helsingistä Ouluun klo 13.06 lähtevä IC49 kohtaa Oulusta aiemmin päivällä lähteneen junan minuutin tarkkuudella keskellä Pohjanmaata?", tai että "Miten puolet nitrokiihdytysautoa pienemmillä tehoilla saadaan liikkeelle kahden miljoonan kilon vaunukuorma?", yms., yms. Tällaisia kysymyksiä, saati niihin vastauksia ei moni "maallikko" ole kuullutkaan, saati että olisi koskaan tullut moisia ajatelleeksikaan.
Ajatuksenani olisi haastatella jengiä junnusta vaariin, jolloin dokkarista saisi varsin laajakatseisen ja siinä voisi tuoda ilmi vaikka kuinka monta erilaista tarinaa viimeisten vuosikymmenten ajoilta eri henkilöiltä.
Kuten sanottua, tuskin ketään palvelee se, että haastattelen 15:ttä 1970-luvulla syntynyttä harrastajaa, joiden jokaisen harrastus alkoi Haapamäen höyryveturipuiston avajaisviikonloppuna vuonna 1988, mutta jätän kaikki muut alasta kiinnostuneet haastattelematta. Sen sijaan huomattavasti antoisampaa olisi se, että jututtaisin kaikenlaisia ja kaikenikäisiä henkilöitä – samaan aiheeseen ja harrastukseen tietysti liittyen.
Kunkin henkilön haastattelu tehtäisi kaksin: haastateltava ja meikäläinen kamera-mikrofoni-setin kanssa matkassa mukana ja taas toisena päivänä sama homma toisen harrastajan kanssa. Ajattelin, että dokumentin kokonaiskesto voisi olla maksimissan noin tunti, jolloin haastateltavia mahtuisi mukaan ehkä joku viisi, maksimissaan kuusi mielenkiinnon säilyttämiseksi. Haastatteluiden aikana voisin lisätä master-nauhalle kunkin harrastajan ottamia valokuvia, kuvia heidän (teidän) haalimista vanhoista aikataulukirjoista tai vaikkapa kuvia kaappiin jääneistä virkapuvuista, vetureiden numerolaatoista tai mistä tahansa historiallisesta, kyseistä harrastajaa erityisesti kiinnostavasta asiasta tai tavarasta.
Jos tällainen ajatus kiinnostaa porukkaa, olen valmis panostamaan tähän aikaa tarvittavan määrän. Mistään teknisistä härveleistä tai käsikirjoituksesta ei tarvitse huolehtia, ne hoituvat kyllä. Koko idean lopputuloksen tulee mielestäni olla rento dokumentaarinen reality, jossa kukin voi kertoa omin sanoin omien kasvojensa kera harrastuksestaan ja ylipäätään mielenkiinnostaan rautateitä kohtaan.
Mitäs porukka olisi tällaisesta mieltä? Yhden tai kahden harrastajan haastisdokkaria en ala tehdä, mutta jos innokkaita eri ikäluokista kertyisi riittävästi, ei muuta kuin kameran ja mikkien akut laturiin ja ei kun hommiin. "Tuotantopäiviä" tälle voisi varata ehkä mainitsemani viisi-kuusi, edittipäiviä saman verran, joten parhaimmillaan jo syksyn aikana meillä voisi olla tarjolla noin tunnin mittainen historiapaketti, joka säilyy myös jälkipolvien nähtäväksi.
Idea on sisänsä ihan hyvä, koska porukalla kiinnostus rautateihin on alkanut varmasti erilailla.
Se, mikä tässä on omasta mielestäni vähän tenkkapo, on se että kun nykyäänkin rautateharrastajia saatetaan katsoa vähän kieroon, niin miten mahtaa homma mennä sen jälkeen kun tuo videopätkä on youtubessa koko maailman nähtävänä? Se ei toisaalta ole minun ongelma, ellen aio itseäni lykätä mukaan siihen dokkariin, mutta mietinpähän kuitenkin. Toisaaalta, ihmisten oudoksuminen rautatieharrastusta kohtaan saattaisi vähentyä, kun porukka vastailee videolla kysymyksiin siitä, mikä heitä rautateissä oikein viehättää.
