Muutoksia kaukoliikenteeseen

[Pasi Utriainen]

Pientä (epä)selvyyttä Savonlinnan ja Parikkalan välisten junavuorojen lakkauttamiseen.

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/vrn-seitseman-matkustajan-tilasto-savonlinnan-vuorosta-hammentaa-306334

[Oskari Kvist]

Pientä (epä)selvyyttä Savonlinnan ja Parikkalan välisten junavuorojen lakkauttamiseen.

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/vrn-seitseman-matkustajan-tilasto-savonlinnan-vuorosta-hammentaa-306334

Verkossa kummeksutaan, miksi junan matkustajamäärillä nyt perustellaan vuoroparin kannattamattomuutta.

VR:n yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu toteaa, että kiskobussin ajamisesta tulee suunnilleen saman verran kustannuksia riippumatta siitä, siirtyykö se tyhjänä vai matkustajien kanssa.
– Tavoitteena on, että aina kun kalusto kulkee, olisi myös matkustajia mukana.

Tsaarinaikainen asenne. Meillä on kalustoa, tulkaa kyytiin jos huvittaa.

[Panu Breilin]

Pientä (epä)selvyyttä Savonlinnan ja Parikkalan välisten junavuorojen lakkauttamiseen.

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/vrn-seitseman-matkustajan-tilasto-savonlinnan-vuorosta-hammentaa-306334

Sinällään mielenkiintoista, että niinä vuosina kun kyseistä junavuoroa ajettiin tyhjävaunujunana kyydissään sekä kuljettaja että konduktööri homma kannatti, mutta nyt kun matkustajia on ilmeisesti heikoimpanakin viikkona ainakin se seitsemän ja henkilökuntaa on vain kuljettaja niin toiminta on muuttunut kannattamattomaksi.

[Ismo Brockmann]

Se, ettei hommaa katsota enää järkeväksi ylläpitää (aamun ja illan junaparit Parikkala-Savonlinna -välillä), johtuu VR:n kilpailuympäristön täydellisestä muuttumisesta lyhyen ajan sisällä. Onnibussin suunnalta tuleva kova hintapaine junalippujen hintatason alentamiseksi on johtanut siihen, että VR joutuu tiheällä kammalla etsimään kaikki keinot kustannustason alentamiseksi. Jos tässä tilanteessa jonkun junavuoron hoitaminen edellyttää kaluston siirtoajoa joko matkustajilla tai ilman, on täysin ymmärrettävää, ettei homma ole mielekästä, ellei sitten junavuorossa, jota varten kalustonsiirto/lähes tyhjä juna joudutaan ajamaan, ole huomattavan paljon matkustajia ja tällöin puhutaan ehkä vähintään sadasta matkustajasta.

[Panu Breilin]

Se, ettei hommaa katsota enää järkeväksi ylläpitää (aamun ja illan junaparit Parikkala-Savonlinna -välillä), johtuu VR:n kilpailuympäristön täydellisestä muuttumisesta lyhyen ajan sisällä. Onnibussin suunnalta tuleva kova hintapaine junalippujen hintatason alentamiseksi on johtanut siihen, että VR joutuu tiheällä kammalla etsimään kaikki keinot kustannustason alentamiseksi. Jos tässä tilanteessa jonkun junavuoron hoitaminen edellyttää kaluston siirtoajoa joko matkustajilla tai ilman, on täysin ymmärrettävää, ettei homma ole mielekästä, ellei sitten junavuorossa, jota varten kalustonsiirto/lähes tyhjä juna joudutaan ajamaan, ole huomattavan paljon matkustajia ja tällöin puhutaan ehkä vähintään sadasta matkustajasta.

Yhdessäkään Parikkala-Savonlinna-välin junaparissa ei kyllä taida olla keskimäärin sataa matkustajaa. Tuo yksi kalustonsiirtovuoro (joka on liikenteessä su-pe) poislukien radalla kulkee tällä hetkellä viikossa 74 junavuoroä, mikä tarkoittaa että yhdessä "normaalijunassa" on keskimäärin noin 26 matkustajaa.

[Tommi Koskinen]

Saa nähdä vaikuttaako Savonlinnan junavuoroihin se, että Onnibus aloittaa liikenteen Savonlinnaan:

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/onnibuscom-aloittaa-vuorot-savonlinnasta-vuodenvaihteessa-306505

[Ismo Brockmann]

Yhdessäkään Parikkala-Savonlinna-välin junaparissa ei kyllä taida olla keskimäärin sataa matkustajaa. Tuo yksi kalustonsiirtovuoro (joka on liikenteessä su-pe) poislukien radalla kulkee tällä hetkellä viikossa 74 junavuoroä, mikä tarkoittaa että yhdessä "normaalijunassa" on keskimäärin noin 26 matkustajaa.

En ole todellakaan väittänyt enkä edes luule, että jossakin Parikkala-Savonlinna -junavuorossa olisi 100 matkustajaa. Jokainen pystyy laskemaan, paljonko matkustajia on per vuoro, jos kokonaismatkustajamäärä vuodessa on n. 100000. Tuo mainitsemani luku 100 liittyi siihen, kun mietin, miten paljon matkustajia pitäisi olla iltajunaan Parikkalasta Savonlinnaan, jotta VR olisi motivoitunut vuoroa jatkossakin operoimaan ilman tukea.

Ja Onnibussin tulo Savonlinnaan taitaa merkitä kuolinkelloja Savonlinna-Parikkala -kiskobussiliikenteelle, niin se vain on. Suhteellisen vähäinen ja entisestään vähenevä matkustajamäärä yhdessä alenevien lipunhintojen kanssa ei ole hyvä yhdistelmä. VR satsaa mieluummin yhteysväleille, joissa on potentiaalia. Oikealla hinnoittelulla saadaan Helsingin ja Joensuun välille enemmän lisää matkustajia kuin mitä Savonlinnan mukana menetetään. Ainoa mitä voisi toivoa on, että mahdollisen kiskobussiliikenteen loppumisen myötä tulisi Savonlinna-Parikkala -välille vaikkapa junaa korvaavia Pohjolan liikenteen nopeita busseja. Minulla on ehdotus: Jos kiskobussiliikenne loppuu, muutetaan Parikkalan rautatieaseman nimi Savonlinna-Parikkalaksi ja bussikuljetus sisältyisi kaukoliikenteen Savonlinnan junamatkan hintaan. Kiskobusseilla kilpailu suoria yhteyksiä tarjoavaa Onnibussia vastaan tulisi varmaan liian kalliiksi.

[Jarmo Pyytövaara]

Savonlinnasta pääsee tälläkin hetkellä, useasti päivässä, bussilla Helsinkiin ja matka-aika on molemmin puolin viisi tuntia ja mikä parasta, pikavuorot pysähtyvät myös vähäisten matkustajamäärien paikkakuntien pikavuoropysäkeillä ja kaikkien vuorojen hinnat ovat 27,00 € suuntaansa, myöskään matkapäivällä ei ole mitään vaikutusta hintaan. VR:n hintakarusellista tulee erilaisia hintoja, alimmillaan SÄÄSTÖ 32,50 € ja laadukkaammille ja kysytyimmille JOUSTAVILLE vuoroille, yli 83,60 €. Nyt syytä kysyä: miksi mennä junalla Helsinkiin? No - tietenkin siksi kun bussissa ei ole Edoa mukana.   

[Jarmo Pyytövaara]

Jos on VR:ä uskomista, tällä hetkellä, lähes kaikki raideliikenteen muodot tuottavat heillä tappiota? eikö jo olisi korkea aika siirtää, kaikki mikä on vain siirrettävissä, Pohjolan Liikenteelle ja se mitkä ei heille sovi tai eivät halua ottaa vastaa, ne lopetetaan ja piste, nämä toimenpiteet hallintoneuvosto voisi siunata, jos kahvittelultaan kerkiävät. Näin pitkälle kun on päästy ja lopputulos on asianmukaisesti ennakoitu aikanaan ja suorittava henkilöstö on irtisanottu asianmukaisesti ja ajoissa, viimeiseksi taloon jäävä henkilöstö, siirtää täysin tarpeettomaksi tulleen kuljetuskaluston Imatralle. Näin toimien, saadaan todella mahtavat säästöt henkilöstökuluissa ja aivan vähäinen ei ole myöskään romutettavasta kalustosta saatava rahasumma. Irtisanomisia ei kuitenkaan pidä tehdä ”herratornin” väkeen, eikä varsinkaan matkalippukarusellin parissa toimiviin.

[Tuukka Ryyppö]

Onnibusin uhasta kun puhutaan, niin eikö se lähinnä osoita rautatieliikenteen kannattavaksi? Kustannukset ovat rautatieliikenteessä matkustajaa kohden matalammat kuin bussiliikenteessä, minkä takia juna on bussia kannattavampi siellä, missä raiteet löytyvät. Onnibussin liikennöinti jollain välillä olisi helppo lopettaa pistämällä samalle välille ajoon juna. Alempien kustannusten vuoksi lipusta saataisiin näin halvempi kuin se nykyisellään OB:lla on ja kansa äänestäisi jaloillaan.

[[Tunnus poistettu]]

Ruuhkaisilla alueilla, jos nyt missään Suomessa ruuhkaa on, raideliikenne on hyvä ja nopea. Lyhyehköillä matkoilla bussi on joskus paljon joustavampi eikä matka-ajoissa ole merkittäviä eroja, paitsi tietenkin tämä OnniBus joka sahaa vain keskuspaikkojen väliä ja jättää kohtalaisen isotkin taajamat palvelematta. Matkan pidetessä juna alkaa hyötyä nopeudesta. Lentokone olisi varteenotettava vaihtoehto jos ei lentokentillä kuluisi sikamaisesti aikaa kuten nykyisin.

[Matti Grönroos]

Jos on VR:ä uskomista, tällä hetkellä, lähes kaikki raideliikenteen muodot tuottavat heillä tappiota?

Tästähän päästään seuraavalla logiikalla viime aikojen strategisiin linjauksiin:

- Liikenne tuottaa X euroa tappiota (fakta).
- Vuodessa kuljetetaan Y matkustajaa tai hyödykettä (fakta).
- Kunkin matkustajan tai hyödykkeen kuljettaminen tuottaa Z euroa tappiota (edellisistä johdettu fakta).
- Tyhjät junat tuottavat vähemmän tappiota kuin täydet (johtopäätös).

[Tauno-Juhani Lappi]

Tulipa hieman katseltua tulevia aikatauluja ja totesin, että Roin yöjunapariin (en muista numeroita) jäisi ilmeisesti ravintolavaunun lisäksi vain  yksi päivävaunu, EDO!

[Matti Grönroos]

Ruuhkaisilla alueilla, jos nyt missään Suomessa ruuhkaa on, raideliikenne on hyvä ja nopea.

...toimiessaan.

Toisessa vaakakupissa on junaliikenteen äärimmäinen häiriöherkkyys. Jos jonnekin mennessä on osapuilleen pakko olla johonkin aikaan, juna ei yleensä ole käypä vaihtoehto. Koko maan bussiliikenne ei sekoa siihen, että yhden bussin jarrut hirttävät. Tämä korostuu, kun yksiraiteiset rataosuudet kuormitetaan äärimmilleen. VR:n liikenteen vähennys saattaa parantaa jäljelle jäävän liikenteen luotettavuutta.

[Juhana Nordlund]

Tulipa hieman katseltua tulevia aikatauluja ja totesin, että Roin yöjunapariin (en muista numeroita) jäisi ilmeisesti ravintolavaunun lisäksi vain  yksi päivävaunu, EDO!

Kyllähän VR:n verkkokauppa juuri tällaista osviittaa antaa junalle 873 Hki - Roi. Ja tokihan Roista sama kalusto tulee poiskin päin, junassa 866. Jää nähtäväksi, onko tämä lopullinen tilanne.

[Joona Kärkkäinen]

Edosta sitä junaa ei ainakaan voida ajaa, sillä ainakaan kaikkiin Edm-vaunuihin ei ole tehty väylämuutosta joka sen mahdollistaisi. Toisekseen Turusta tulevat vaunut ja autovaunut tuovat oman lisänsä asiaan.  EDIT: Ja jos junassa tosiaan on Rk ravintolana niin sehän sen ihan viimeistään estää.

[[Tunnus poistettu]]

Niin. Paljonkohan maksaisi jälkiasentaa vähän vanhempiin vaunuihin piuhoja Edon tarpeisiin? Joltain käytännön tason asentajalta varmaan onnistuisi kohtuullisesti, mutta valtion hommissa ensin maksetaan ns. suunnittelusta ja sitten kilpailutetaan, valitetaan kilpailutuksesta jne. jne...

[Tauno-Juhani Lappi]

Edosta sitä junaa ei ainakaan voida ajaa, sillä ainakaan kaikkiin Edm-vaunuihin ei ole tehty väylämuutosta joka sen mahdollistaisi. Toisekseen Turusta tulevat vaunut ja autovaunut tuovat oman lisänsä asiaan.  EDIT: Ja jos junassa tosiaan on Rk ravintolana niin sehän sen ihan viimeistään estää.

Minäkin ihmettelin heti, että mitä järkeä on EDoa siihen laittaa.

[Tuukka Ryyppö]

Niin. Paljonkohan maksaisi jälkiasentaa vähän vanhempiin vaunuihin piuhoja Edon tarpeisiin? Joltain käytännön tason asentajalta varmaan onnistuisi kohtuullisesti, mutta valtion hommissa ensin maksetaan ns. suunnittelusta ja sitten kilpailutetaan, valitetaan kilpailutuksesta jne. jne...

Sisäisenä työnä onnistuu ilman kilpailutusta. Eli jos talossa on jo joku porukka, joka osaa tuon muutostyön tehdä, sen kun tekee.

[Joona Kärkkäinen]

Uskoakseni Edokäyttöön tarvitaan EP-jarru sekä jonkinlainen diagnostiikkajärjestelmä jota Edo ymmärtää. Lienee siis äärimmäisen epätodennäköistä että mitään muita kuin kaksikerrosvaunuja tullaan Edojunissa käyttämään.

[Tuukka Ryyppö]

Uskoakseni Edokäyttöön tarvitaan EP-jarru sekä jonkinlainen diagnostiikkajärjestelmä jota Edo ymmärtää. Lienee siis äärimmäisen epätodennäköistä että mitään muita kuin kaksikerrosvaunuja tullaan Edojunissa käyttämään.

Luulisi sen riittävän, että vaikkapa 80% vaunuista nuo vaatimukset täyttää.

[Ari Palin]

Uskoakseni Edokäyttöön tarvitaan EP-jarru sekä jonkinlainen diagnostiikkajärjestelmä jota Edo ymmärtää. Lienee siis äärimmäisen epätodennäköistä että mitään muita kuin kaksikerrosvaunuja tullaan Edojunissa käyttämään.

Äkkiseltään luulisi, että Edo vain käskyttää Sr2:n tekemään täsmälleen samat asiat kuin jos sitä ohjattaisiin paikan päältä, eikä silloin olisi merkitystä välivaunujen ominaisuuksilla, kunhan väylä vain kulkee niiden läpi. Sr2 pitäisi huolen yhteensopivuudesta vaunujen kanssa eli toimisi eräänlaisena tulkkina Edo:n ja vaunujen välillä. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole, vaan siihen liittyy jotain, mitä en osaa ottaa huomioon. Edo:n ja Sr2:n välisen yhteyden katketessa voisi suorittaa automaattisen hätäjarrutuksen, joten sekään ei voi olla syynä.

[Tuukka Ryyppö]

Ovien avaamiseen tarvitaan tietenkin vaunu, jonka ovet on avattavissa Edo:n ohjaamosta käsin. Eli se diagnostiikka. Muuten pitää konnarin kyseisen sinisen vaunun osalta sulkea ovet manuaalisesti.
EP-jarruille keksin vaatimukseksi korkeintaan huippunopeusrajoituksen, jos EP:tä ei junassa ole.

[Nikolas Peippo]

EP-jarrun puuttuminen ei ole aiheuttanut nopeuden laskemista enää pariin(?) vuoteen.

[Petri P. Pentikäinen]

Savonlinnasta pääsee tälläkin hetkellä, useasti päivässä, bussilla Helsinkiin ja matka-aika on molemmin puolin viisi tuntia ja mikä parasta, pikavuorot pysähtyvät myös vähäisten matkustajamäärien paikkakuntien pikavuoropysäkeillä ja kaikkien vuorojen hinnat ovat 27,00 € suuntaansa, myöskään matkapäivällä ei ole mitään vaikutusta hintaan. VR:n hintakarusellista tulee erilaisia hintoja, alimmillaan SÄÄSTÖ 32,50 € ja laadukkaammille ja kysytyimmille JOUSTAVILLE vuoroille, yli 83,60 €. Nyt syytä kysyä: miksi mennä junalla Helsinkiin? No - tietenkin siksi kun bussissa ei ole Edoa mukana.   

Palatakseni otsikon aiheeseen, kenties jotkut kokevat junan vakaammaksi ympäristöksi seurustella Powerpointin ja Excelin kanssa matkan aikana, siinä lienee yksi tärkeimmistä syistä.

Törmäsin jälleen Jarmon mainitsemaan hintatodellisuuteen matkaillessani julkisin neuvoin perjantaina Helsingistä Mikkeliin (Haukivuorelle ei sattuneesta syystä päässyt). Hintaero junan ja bussin välillä on revennyt sellaiseksi, että ei ole ihme, jos valitellaan tyhjiä penkkejä junissa. Linja-autolla pääsee kyseisen välin normaalihintaan 18-19 eurolla. (Muutama tarjousvuoro on halvempikin.) Junalla normaalihinnat ovat 55-70 euron välillä, eikä esim. nopeudessa ole merkittävää eroa.

VR on vastannut hintakilpailuun tarjouksilla, mutta jättänyt normaalihinnat sellaisiksi, etteivät ne ole kilpailukykyisiä. Onhan se varmaan joistakin hauska saada kympillä joku tarjouslippu kahden kuukauden päästä lauantaille, tai tuntea olevansa vip, kun on joku veturikortti taskussa kuten puolella miljoonalla muulla. Suurin osa joukkoliikenteen asiakasvirrasta on kuitenkin a) säännöllisesti mutta b) useimmiten vain hetki ennen lähtöä tarkan lähtöajan valitsevia. Tätä enemmistöä bussi palvelee houkuttelevasti, ja perjantain kokemusten perusteella autot kulkevat täysinä. Täydestä kuormasta huolimatta Savonlinjan autossa oli sekä leveys- että pituussuunnassa riittävästi tilaa, ja ilmapiiri oli rauhallinen ilman käytävillä ramppaavia/juoksevia häiriötekijöitä (kun se on niin kiva kun siellä voi liikkua!) tai meluamista. Ilmastointi myös pelasi mainiosti, ja perille tultiin tarkalleen aikataulussa.

Jos tarkoitus on vain istua ja matkustaa, maksaa matka omalla rahalla ja matkustaa usein, juna on tolkuttoman hintaeronsa takia asiakkaan näkökulmasta kilpailukyvytön.