Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Ruotsin henkilöliikenne koostuu lähes täysin SJ:n, NSB:n, DSB:n, DB:n, MTR:n; tai Transdevin yksin tai ristiin omistamien yhtiöiden operoimista junista.
Meneekö se sitten niin että kun jonkun maan rautatieliikenne avataan yksityisille toimijoille, liikennettä tulee hoitamaan muualta EU:sta niiden valtiojohtoiset rautatiefirmat "yksityisinä operaattoreina"?
Lyhyesti: Kyllä.
Puolilyhyesti: Kyllä, ja se taitaa olla EU:n pyrkimyskin.
Piiitkästi:
Käsityksekseni EU:n rautatiepaketin taustoista on muodostunut, että ensin on ollut tarve lähteä mahdollistamaan kansainvälisiä junayhteyksiä ja siitä on sitten päädytty nykytilanteeseen.
Euroopassahan on rautateillä pönttö tilanne, että kussakin jäsenmaassa on oma rautatieverkkonsa, eikä EU:n laajuinen rautatiejärjestelmä toimi kokonaisuutena oikeastaan mitenkään.
Tässä aiheesta tuhrustamani kuva, joka ilmaisee asian hyvin. Kaikki maat ovat fiktiivisiä ja kaikki näennäiset viittaukset mahdollisesti olemassa oleviin EU-maihin ovat sattumaa. Kunkin maan matkustajaliikenteen rautatieverkko on piirretty omalla värillään. Lisäksi on mustalla rataosuuksia, jotka ovat joko poissa käytöstä tyyliin Mierontie tai vain tavaraliikenteen käytössä. Paikoin näillä linjoilla saattaa kulkea myös pienilukuinen määrä kansainvälistä liikennettä, mutta valtionrautateiden huonon yhteistyön takia hinnat ovat erittäin korkeat, vuoroväli harva ja aikataulut sopivat huonosti yhteen.
Historiallisista syistä, eli koska rajat ovat aiemmin olleet eri paikoissa, rautatiet nivoutuvat aika siististi yhdeksi verkoksi. Mutta silti kukin tämän kuvitteellisen Leluroopan Unionin jäsenvaltio on päätynyt tekemään täysin oman järjestelmänsä. Useassa paikassa molemmilta puolilta rajaa tulee aivan rajan pintaan matkustajaliikenteen linja, joka ei kuitenkaan aivan ulotu rajan yli. Eri suunnista tulevia linjoja voisi muutaman kilometrin pätkällä yhdistää yhdeksi, jolloin saataisiin aikaan täysin uusia kansainvälisiä junayhteyksiä, paikoin myös uusia kansallisia junayhteyksiä, jotka koukkaavat toisen maan kautta.
Todellisessa EU:ssa tällaisia paikkoja on esimerkiksi Saksan ja Puolan rajalla, Suomen ja Ruotsin rajalla sekä Liettuan ja Latvian rajalla. Lisää löytyy vaikka miten, senkus kaivat eri maiden linjakartat ja aikataulut esiin.
Leluroopan Unioni haluaisi nyt tehdä koko rautatieverkostaan yhtenäisen. Miten se käytännössä onnistuisi? Vaikka Mikmikmaan Rautatiet (MR) haluaisivat yhteyden aivan lähellä sijaitsevaan Suurmaan suureen provinssipääkaupunkiin, yhteyttä ei voida tehdä perinteisessä mallissa ilman valtionrautateiden yhteistyötä. Mutta koska Maltan Kansallinen Rautatieorganisaatiosto (MKRO) ei ole kiinnostunut itäosansa läpi kulkevasta huonokuntoisesta radasta (nykyisellään Sn 50), neuvotteluista ei tunnu tulevan mitään. MR voisi ajaa mielellään kannattavaksi laskemaansa liikennettä itse, mutta koska toisaalta Maltaa ei kiinnosta edistää toisen maan liikennettä, eikä Suurmaa salli MR:n ottaa matkustajia kyytiin Suurmaan maaperältä, liikenne ei ikinä toteudu.
Todellisuudessa LU:n verkko näyttää itse asiassa tältä (kaikki radat merkitty samalla värillä, rajat ja maiden nimet häivytetty näkyvistä):
Verkosta hahmottuu kaikenlaisia ovelia junayhteyksiä, joita ensimmäistä karttaa katsoessaan ei lainkaan huomaa. Ja tällaisena verkkoa oikeasti kannattaisi oikeasti liikennöidä. Ei ole mitään järkeä, että on seitsemän erillistä verkkoa, kun niiden sisäinenkin liikenne voisi toimia paremmin, jos valtionrajat jätettäisiin pois laskuista. Linjoja yhdistelemällä voitaisiin saada kustannuksia laskettua (kaluston seisominen tyhjän panttina esim. neljä tuntia, kun se voisi myös ajaa tunnin matkan päähän naapurivaltioon) ja matkustajamääriä nostettua niin, että vuoroväliä voitaisiin tihentää.
Mutta miten tämä käytännössä toteutettaisiin? Kuka sitä liikennöisi? Pakkoliitettäisiinkö kaikki valtionrautatiet yhdeksi LU:n rautatieyhtiöksi? Ei niin käytännössä voisi tehdä, koska se olisi äärettömän törkeää jäsenvaltioiden lyttäämistä.
Siispä tehdäänkin niin, että LU antaa määräyksen, että esim. MR:n on saatava liikennöidä täysin vapaasti missä tahansa päin LU:ta, esim Suurmaassa ja Maltalla. Suurmaan kannalta MR on kuitenkin ihan vain yksityinen yhtiö, kun sen voitot menevät Suurmaan sijaan Mikmikmaahan. Miksi siis sallia vain valtionrautateiden temmeltäminen toistensa kentillä? Jos sallitaan sekä Mikmikmaan MR:n että Eräsmaan Eräsrail Corporationin ja jopa Jokulan Auringonlaskun Liikenteen (AL) liikennöidä Suurmaassa, tarvitaan sellaiset rakenteet, joiden kanssa myös yksityiset junafirmat ovat ihan järkeviä. Ikään kuin kansainvälisen junaliikenteen mahdollistamisen sivutuotteena sitten tuleekin mahdolliseksi kenelle tahansa perustaa junafirma koska - miksikäs ei? Miten Suomen valtio voi olla varma, että SJ osaa hoitaa Tornio-Rovaniemi-liikennettä turvallisemmin kuin Fenniarail? Oman toimijansa turvallisuuttahan ei tarvitse valvoa, mutta ulkomaista tarvitsee. Ja sillä samalla vaivalla valvotaan sitten FR:ääkin.
Ensisijaisena tavoitteena EU:n rautatiereformeissa on saada EU:n rautatieverkko toimimaan yhtenäisenä järjestelmänä niin, ettei valtionrajoja huomaa mistään. Että on ihan luontevaa pendelöidä junalla Haaparannalta Kemiin töihin.
Koko EU:n raideliikennereformi siis on olemassa, jotta esim. SJ voisi liikennöidä Rovaniemelle ja Ouluun. Se, että samalla joku Veolia sitten voi liikennöidä Suomessa myöskin, on vain sivutuote, mutta ei Suomen valtion kannalta sen haitallisempi kuin Suomessa liikennöivä SJ.
Ja sitten on special case Irlanti. Sielläkin nämä säännöt ovat voimassa, vaikka Irlannilla ei varsinaisesti ole kansainvälisiä yhteyksiä mihinkään merkitykselliseen suuntaan. Junalautta Englantiin olisi kuitenkin niin helposti toteutettavissa, että oikeasti Irlantikaan ei ole niin syrjässä kuin miltä ensisilmäyksellä näyttää. Nimittäin: Siitä, miten asiat nyt ovat, ei voi päätellä, miten asioiden tulisi olla.
