Veturi maanteitse Lapualta Hyvinkäälle

[Elias Murto]

Lapualle 22.2. hyytynyt Sr2-veturi on siirretty maanteitse Hyvinkäälle, kertoo sanomalehti Ilkka. Jutun faktoja on joku asiantuntevasti korjaillut. Alkuperäisessa uutisessa (ja paperilehdessä) luki, että lavetilla oli junanvaunu ja VR Groupin viestintäasiantuntijan viesti oli joko kuultu tai muistettu väärin, kun veturin tyypiksi oli aluksi kerrottu FR2. 

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/lapualle-sammahtanut-veturi-sai-harvinaisen-rekkakyydin-1.2008856

[Markus Räsänen]

Täytyy olla todella vakava vika että veturia aletaan siirtämään rekalla Hyvinkäälle? Liittyyköhän mahdollisesti sellaiseen vikaan, joka voisi aiheuttaa lisää "tuhoa" radalla siirrettäessä. Kun ajattelee, niin onhan näitä aika ajoin hyvinkin romuna olevaa kalustoa siirretty radalla vaikka kalusto ei ulkonäöllisesti olisi maalikon silmissä siirettävissä kiskoilla.

[Ville Hautamäki]

Vielä pienenä tarkennuksena Ilkan juttuun: Sr2 3206 vietiin ensin Seinäjoelle tällä junalla: http://julia.dy.fi/timetables?s=11898&d=25.2.2016. Vasta sieltä veturi nostettiin lavetille, minkä kyydissä se matkasi Hyvinkäälle. Veturi ei siis ole tullut kumipyöräkyydillä Lapualta saakka, vaan Seinäjoelta.

[Pasi Utriainen]

Olisiko jokin samantapainen vika kuin Pelloon hyytyneessä Dr16 2822:ssa. Tasoristeys-palsta tietää kertoa, että tuossa tapauksessa lavettikyytiin turvauduttiin pyöränrenkaiden irtoamisen takia.

Tuoreimman Veturimies-lehden sivuilla 10-11 on kaluston huoltoa (tai huoltamattomuutta) koskeva hyvä artikkeli "Kesäkeliä ja junien hydrauliikkaa". http://www.digipaper.fi/vml/128319/

[Matti Mustola]

Taisi olla pyörien kuumakäynti syynä tähän lavettikyytiin. Jos pyörät vaikkapa laahanneiden jarrujen seurauksena hehkuvat punaisena, joissakin tapauksissa on turvallisempaa viedä potilas maanteitse huoltoon kuin että lähdettäisiin hinaamaan.

Kuumakäynnit on otettava aina vakavasti ja niiden aiheuttamat seuraamukset ovat ehkä vaikeasti ennakoitaviakin. Punahehkussa olleet pyörät ovat arvaamattomia, käsittääkseni jollain tapaa niitä tarkastetaan/mitataankin että onko hinaus turvallista.

[Mikko Nyman]

Alkuperäisessa uutisessa (ja paperilehdessä) luki, että lavetilla oli junanvaunu ja VR Groupin viestintäasiantuntijan viesti oli joko kuultu tai muistettu väärin, kun veturin tyypiksi oli aluksi kerrottu FR2. 

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/lapualle-sammahtanut-veturi-sai-harvinaisen-rekkakyydin-1.2008856

Jutusta päätellen veikkaisin, että nimenomaan on kuultu (puhelimessa) väärin ja siksi Äs-är-kaksi vääntyykin helposti Äf-är-kahdeksi. Sitä tietysti ihmettelen, että miksei toimittaja ole toistanut haastateltavalle litteraa, jotta Äf-ärrältä olisi vältytty? No, tokkopa tuo nyt maailman suurin virhe pienelle kansallemme kuitenkaan on.

Mainittakoon hieman ohi aiheen, että ilmailupuolen radioliikenteessä numero yhdeksän sanotaan "niner", jotta se ei lausuttuna sekoittuisi numeroon viisi (five).

[Harri Junttila]

Olisiko jokin samantapainen vika kuin Pelloon hyytyneessä Dr16 2822:ssa. Tasoristeys-palsta tietää kertoa, että tuossa tapauksessa lavettikyytiin turvauduttiin pyöränrenkaiden irtoamisen takia.

Tuoreimman Veturimies-lehden sivuilla 10-11 on kaluston huoltoa (tai huoltamattomuutta) koskeva hyvä artikkeli "Kesäkeliä ja junien hydrauliikkaa". http://www.digipaper.fi/vml/128319/

kyllähän ne pyörät paistuu irti kun jarrut päällä ajetaan, jarrulossitkin olivat sulaneet  (no sitä sattuu)
ainiin 2822 on keretty jälleen kasata Oulussa ja veturi on takaisin ajossa.

[Teemu Sirkiä]

Mainittakoon hieman ohi aiheen, että ilmailupuolen radioliikenteessä numero yhdeksän sanotaan "niner", jotta se ei lausuttuna sekoittuisi numeroon viisi (five).

Jatketaan vähän off-topicia: käsittääkseni tuohon on myös syynä saksankielinen sana "nein". Tässä voi myös pohtia, miksi opastimien tunnukset ovat Suomessa "ee" ja "pee", Eemelin ja Pekan sijaan oltaisiin voitu valita jotain muitakin kirjaimia.

[Joona Kärkkäinen]

Etelästä ja pohjoisestahan nuo johtavat juurensa, nykyään ovat virallisesti lausuttuna Eemeli ja Paavo.

[Esko Ampio]

Vielä siten, että etelään mennään, kun raidekilometrit vähenevät. Poikkeuksina mm. Tku-Tl, joka on nykyään ilmasuunnan mukaan. Vaikka km:t vähenevät Tl:aan päin.