Knoppiketju

[Esko Ampio]

Aivan. Entinen Kyrönsaömen yhdistetyn rautatie- ja maantiesillan itäpään puomi. Mutta se Turku: Kupittaalla oli normaali sähkökääntölaite, eli todellakin mitä todennäköisimmin kyseessä olisi Turun Satama ja Linnanaukon raiteiden Linnankadun tasoristeys. Mutta voisihan puomi olla jopa porttinakin, kuten Tampereella.

OT vastaus: Linnankatu se oli. Kupittaalla, Kiinanmyllynkadulla oli alunperin vastaavat mekaaniset puomit? 60-luvun puolivälissä ne vaihtuivat sähkökäyttöisiin, samalla ratapiha suurimmalta osin raidevirtapiireistettiin, tehtiin jonkinlainen turvalaitos. Sähkökääntölaitteet olivat Åssa- merkkiset. Suomen toiseksi pisimmät puomit, 10-11m. Pisimmät olivat Raumalla, Valtakadulla, muuten samanlaiset.

[Jorma Rauhala]

Pysytäänpä vieläkin herra Väinö Rankassa...  mitä asiaa koski VR:n ja Rankan välinen patenttikiista?

Resiina-keskustelu ei näytä olevan rautatievaunujen tekniikan kehitystä seuraavien forumi? Tai korjataan: Resiina-keskustelijat eivät lue rautatiehistoriikkeja, vaan ainoastaan "pongaavat" päivittäisliikenteen numeroita? "Rankastaanpa" tämä knoppi eteenpäin.

VR:n muinaisesta tiiliskivi-historiikista voidaan löytää mielenkiintoinen tekninen tasalattiaisten soravaunujen kehitystyö. Tehdään vaunun sisälle harjamainen pohja, korotetaan vastaavasti laitoja kantavuuden puitteissa ja laitetaan alareunoihin avautuvat luukut. Keksitään siis painovoimalla itsetyhjentyvä soravaunu. Joku sen keksi ja kun keksiminen tapahtui työnantajan vaunukalustoa kehittämällä, ei yhtiö katsonut sitä aivan keksijän omaksi patentiksi.

[Jorma Toivonen]

Tuohon "kaiman" kysymystä hieman sivuten - ei vastaus. Dm7-kalustohan oli ongelmallinen talvisin, tulo varikolle ja liittäminen ulkoiseen sähköverkkoon = täysjarrutus ja lämpimien lossien jäätyminen pakkasella pyörän kehälle. Aamun lähdöillä ensimmäiseksi jarrulossien hakkaaminen ja seuraaminen, että kaikki pyörät pyörivät - jos pyöriin maalattaisiin valkoiset ristit (paloautojen tapaan), kaikkien pyörien mukana kulun seuraaminen helpottuisi ja lovipyörien syntyminen pienentyisi - mutta purkki "Miranolia" ja pensseli oli liian kallis ratkaisu... näin ennen.

[Teppo Niemi]

Pysytäänpä vieläkin herra Väinö Rankassa...  mitä asiaa koski VR:n ja Rankan välinen patenttikiista?

Resiina-keskustelu ei näytä olevan rautatievaunujen tekniikan kehitystä seuraavien forumi? Tai korjataan: Resiina-keskustelijat eivät lue rautatiehistoriikkeja, vaan ainoastaan "pongaavat" päivittäisliikenteen numeroita? "Rankastaanpa" tämä knoppi eteenpäin.

VR:n muinaisesta tiiliskivi-historiikista voidaan löytää mielenkiintoinen tekninen tasalattiaisten soravaunujen kehitystyö. Tehdään vaunun sisälle harjamainen pohja, korotetaan vastaavasti laitoja kantavuuden puitteissa ja laitetaan alareunoihin avautuvat luukut. Keksitään siis painovoimalla itsetyhjentyvä soravaunu. Joku sen keksi ja kun keksiminen tapahtui työnantajan vaunukalustoa kehittämällä, ei yhtiö katsonut sitä aivan keksijän omaksi patentiksi.

No niin. Rauhalan Jorma Jatkaoon. Kyseessä oli siis I ja H vaunujen päälle tehtävä itsepurkautuva korirakenne soran kuljettamiseen sorakuopasta sorastustyömaille ennen kaikkea rautatierakennuksilla.

[Jorma Rauhala]

Mikä onkaan nimeltään se vesistön ylittävä kotimainen ratasilta, jossa aiemmin oli viiden jalan levyinen rata, mutta erinäisten liikennepoliittisten muutostöiden jälkeen raideleveyttä on nyt kavennettu 524 millimetriä?

[Tauno Hermola]

Heh, siis rautatien tilalle tullut ratikkakiskot . Taitaapi olla Kauppatorin ja Katajanokan välinen silta, josta nyt kulkee 4/4T, mutta onkos sillä sillalla oikein joku nimikin . Kanavasilta?

[Pekka Viitamäki]

Turun Tuomiokirkkosillalla Aurajoen yli on ollut raitiotiet 1436mm (hevos-) ja 1000mm (sähkö-). Mitat eivät kyllä täsmää. Ja tarkoitetaan ilmeisesti nykyhetkeä.

[Pekka Viitamäki]

Jätkäsaareen mennessä satamarata on purettu ja raitiotietä rakennetaan. Onko siinä ollut silta joskus vai aalloppi? Nimestä ei tietoa jollei ole Jätkäsaari.

[Jorma Rauhala]

Jätkäsaareen mennessä satamarata on purettu ja raitiotietä rakennetaan. Onko siinä ollut silta joskus vai aalloppi? Nimestä ei tietoa jollei ole Jätkäsaari.

Ruoholahden silta on oikein! Silta on leveydeltään soutuvenekelpoinen, mutta en ole aivan varma, onko se nykyään jollain tavalla suljettu läpiajolta. Taitaa olla. Vesireitti on pitkä, kapea ja tunnelimainen.

Kuva nykyisestä raitiotiestä on tässä: http://vaunut.org/kuva/64976. Rautatieajan kuvia on paljon enemmän. Silta on tuossa kuvassa "piilossa", mutta sijainti on aistittavissa.

[Pekka Viitamäki]

3 helppoa:
1) Tahallinen junien  yhteenajo Suomessa.
2) VR:n pisin kapearaitenen rata.
3) Sotalaulu, jossa mainitaan 3 VR:n liikennepaikkaa.

[Heikki Itävuo]

2) Valko-Vesijärvi ennen kuin saatiin levennetyksi, vaiko vain Lahteen saakka?

[Olli Keski-Rahkonen]

Ruoholahden silta on oikein! Silta on leveydeltään soutuvenekelpoinen, mutta en ole aivan varma, onko se nykyään jollain tavalla suljettu läpiajolta. Taitaa olla. Vesireitti on pitkä, kapea ja tunnelimainen.

Kuva nykyisestä raitiotiestä on tässä: http://vaunut.org/kuva/64976. Rautatieajan kuvia on paljon enemmän. Silta on tuossa kuvassa "piilossa", mutta sijainti on aistittavissa.

Offtopicia, mutta Ruoholahden sillan alitse pääsee mainiosti ainakin Terhivenellä. Vedenkorkeudesta riippuen hieman isommallakin paatilla, leveyttä kyllä piisaa. Tämä sataman läpi kulkeva reitti on mukavaa vaihtelua Jätkäsaaren kiertävälle väylälle, kunhan ei jää isojen laivojen jalkoihin!

[Jukka Voudinmäki]

3 helppoa:
1) Tahallinen junien  yhteenajo Suomessa.
2) VR:n pisin kapearaitenen rata.
3) Sotalaulu, jossa mainitaan 3 VR:n liikennepaikkaa.

3 - en tiedä, onko varsinainen sotalaulu, mutta Vöyrin marssissa mainitaan Lapua, Kauhava ja Härmä - niin ja Pietari.

[Eljas Pölhö]

1) Voisi olla joku leffajuttu tai sitten sotajuttu, kun autojen törmäystestien kaltaisia ei kai junilla ole tehty. Veikkaisin melkein tuota militäärivaihtoehtoa ja että Seinäjoki-Vaasa-seudulla voisi olla paremmin tunnettu tappaus kuin Norrköpingissä. Ehkä joskus 81-82v sitten.

[Pekka Viitamäki]

Kolmeen kohtaan vastattu. Niistä:
1) ei
2) ei
3) kelpaa, mutta on toinenkin laulu.

[Eljas Pölhö]

2) Kuusamon kenttärata luovutettiin/siirrettiin VR:lle ennen sen purkamista.

[Pekka Viitamäki]

2) Kenttärata siirtyi VR:lle 20.9.1945 tuhottuna, mutta kiskot (Neuvostoliitolle kuuluvat) olivat vielä jäljellä. Vietiinkö kiskoja yhtään sinne vai otettiinko korvauskiskot rantaradalta ja muualta? Epäselvää on myös vetureiden määrä. Matti Haro (Elintilan junailijat) on saanut 37 moottoriveturia ja 9 höyryveturia, videossa Kuoleman rata 12 höyryä ja Jukka Nurminen 17 höyryä. Mikä lienee totuus?

[Eljas Pölhö]

Jukka Nurmisen lista sisältää veturit, jotka toimitettiin/olivat varastossa Martinniemen satamassa. Matti Haron listalla lienevät ne höyryt, mitkä erään VR:n kirjelmän mukaan luovutettiin Neuvostoliittoon. Kirjelmästä ei ehdottomasti ilmene, että ne olisivat ainoat, mutta ei myöskään se, että voisi olla myös muita. Totuus lienee jossain siellä rajamaastossa. Kiskoja taidettiin ottaa rantaradalta, mutta menikö myös alkuperäisiä, ei ole aavistustakaan.

[Andreas Ehnberg]

1) SmX-junat ajetaan yhteen, tosin aika hiljaa, kun niitä liitetään pidemmiksi yksiköiksi.

[Eljas Pölhö]

2) Pengoin vähän laatikoita ja seuraavat tiedot löytyivät: 1.1.1945 päivätyn kalustolaskennan mukaan Hyrynsalmen-Kuusamon kenttäradalla oli 8 höyryveturia, ehjiä, 2 höyryveturia, tuhottu, 35 dieselveturia, 4 moottorivaunua (pieniä), 20 matkustajavaunua, 650 tavaravaunua, 209 soravaunua, 305 soravaunua (toista mallia), 4 lumiauraa, 1 resiina. Aikaisemmin, vuoden 1944 puolella, rautatiehallitus oli ostanut sieltä saksalaisilta 2 höyryveturia ja 7 dieselveturia, jotka oli siirretty välivarastoon Kivimäen sorakuopalle. Sieltä ne lähetettiin 19.1.1945 Lappeenrantaan ja edelleen Imatralle ja sieltä suureen tuntemattomaan. Höyryjä on radalla ollut siis ainakin 12 ja dieselvetureita ainakin 42.

[Pekka Viitamäki]

1) Kyse ei ole junien yhteenkytkemisestä, vaan järjestetty kahden junan törmäys. Pätevä syykin moiseen löytyi.

[Jukka P. T. Ruuskanen]

1) 31.1.1918 Punaiset lähtevät Varkaudesta junalla valtaamaan Pieksämäkeä. Nikkarilassa vastaan tulee miehittämätön kivillä lastattu veturi Valkoisten lähettämänä.

[Pekka Viitamäki]

Sama tapaus. Olen jostain Hakkapeliitta-lehdestä (?) lukenut kuvauksen, joka oli kuin paraskin jännitystarina. Pm:n vähäisellä suojeluskunnalla oli keinot vähissä, kun kuulivat Varkaudesta tulevasta 300 miehen "kuolemanpataljoonasta". Äkkiä veturi (G1 146) ja 2 hiekkasäkein kuormattua H-vaunua eteen ja matkaan. Suoralla junat näkivät toisensa ja pysähtyivät. Sitten Pm:n veturissa täys häkä päälle ja miehet äkkiä alas. Törmäyksessä Var:n veturin tenderi putosi kiskoilta. Siinäkin junassa oli hiekkavaunuja edessä. Punaiset saivat tenderin kiskoille ja nilkuttivat junallaan takaisin Varkauteen. Se vallattiin myöhemmin.

[Pekka Viitamäki]

3) Marssissa Vilppulan urhojen muistolle mainitaan Laurila, inha (pieni i) ja Vilppula. Voudinmäki kuuntelee edelleen reipasta musiikia  . Tämä kuten Vöyrin marssi kiellettiin sodan jälkeen, tietenkin.
Eljaksella tuntuu tietoa piisaavan, kuten jo 60-luvulla. Heitän silti  pallon Ruuskaselle. Alahan miettiä.

[Jorma Rauhala]

Heitän pallon Ruuskaselle. Alahan miettiä.

Ketjun säännön mukaan (on ollut viikon pysähdyksissä), niin käynnistetään se uudelleen.

Kysytäänpä helppoa: Tammela ja rautatieasema, löytyisikös nimeä?