Timo Valtonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 414
|
« Vastaus #750 : Maaliskuu 12, 2011, 13:10:21 » |
|
Kovasti kiireinen mies oli tuo von Haartman, kun ehti yllämainitut saada aikaan ja lisäksi vielä mm. Sevastopolin kaupungin ensimmäisen ratikan. Haatmanista löytyy tietoa venäjäksi, kun googlaa venäjänkielisellä muodolla Рафаель Карлович фон-Гартман eli Rafael Karlovitsh von Hartman. Tässä linkki Sevastopolin raitiovaunuhistoriaan http://sevdig.sevastopol.ws/gal/gal_old/tramv.html
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Seilonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 173
|
« Vastaus #751 : Maaliskuu 13, 2011, 17:19:30 » |
|
Nižni Novgorodissa Oka ja Volga -jokien haarassa Sanakirjan mukaan nimessä Oka on paino loppuvokaalilla ja kieliopin mukaan painoton o äännetään a. Siis joki on nimeltään "Akaa". Tätä ei pidä sekottaa eteläisellä Pirkanmaalla sijaitsevan kunnallishallinnollisen alueen melkein samanlaiseen nimeen. Suomenkielisessä nimessä paino on toki alkutavulla - toisin kuin "korkomerkin sijainnin verran" erilaisessa venäjänkielisessä nimessä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Seilonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 173
|
« Vastaus #752 : Maaliskuu 13, 2011, 17:28:22 » |
|
Sofkupé Ab:n makuuvaunuliikenne
Missähän vaiheessa ruotsin kielessä on siirrytty kirjoitusmuodosta sofvagn muotoon sovvagn? Onkohan muuten elokuvaa tarkoittava slangisana leffa peräisin wanhan ruotsin eläviä kuvia tarkoittaneesta ilmauksesta lefvande bilder?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
« Vastaus #753 : Maaliskuu 13, 2011, 18:45:14 » |
|
Onkohan muuten elokuvaa tarkoittava slangisana leffa peräisin wanhan ruotsin eläviä kuvia tarkoittaneesta ilmauksesta lefvande bilder? Näin on.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 610
|
« Vastaus #754 : Maaliskuu 14, 2011, 08:23:37 » |
|
Kuukkeli kääntää makuuvaunun muotoon : "Sovvagn", joka taas kääntyy takaisin "nukkujaksi", joka taas edelleen kääntyy: "sovvagn". Tässä ympyrä on sulkeutunut. Jollain muulla kielellä, jokin muu sana, eestaas käännettynä muuttaa muotoansa jokaisella kierroksella. Googlen käännösohjelma on hieno, "se ajattelee, että mitähän kääntäjä oikein mahtaa tarkoittaa"! Jokatapauksessa Google- käännös on käännettävä takaisin, jotta voi tarkistaa asian ja tehdä sanavalinta-järjestys-lauserakennemuutoksia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
« Vastaus #755 : Maaliskuu 14, 2011, 08:37:56 » |
|
Ei tosiaankaan mikään turha jätkä tämä kamarijunkkari. Internetin kansallisbiografia ei kerro hänestä mitään, painokautinen edeltäjänsä Suomen elämäkerrasto (WSOY 1955) ilmeisesti sentään jotain. Maininta Sevastopolin raitioteistä jäi vielä kiinnostamaan, tietääkö joku siitä?
Knoppina kysyttäköön minkä värisellä kammella tahi kangella asetettiin lyhtyraideopastin? Bonuskysymyksenä voisi vielä pyytää luettelon kaikista käytössä olleista lyhtymallisista raideopastimista. Itse tiedän tasan yhden tapauksen eli Hovinmaan.
Nyt pitäisi muistella millainen kampi oli Suolahden asetinlaitteessa toisena vasemmalta. Nythän se on harmaa, mutta vastataan punainen jossa keskiosa vihreä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Miika Hämynen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 159
|
« Vastaus #756 : Maaliskuu 14, 2011, 09:21:12 » |
|
Kuukkeli kääntää makuuvaunun muotoon : "Sovvagn", joka taas kääntyy takaisin "nukkujaksi", joka taas edelleen kääntyy: "sovvagn". Tässä ympyrä on sulkeutunut. Jollain muulla kielellä, jokin muu sana, eestaas käännettynä muuttaa muotoansa jokaisella kierroksella. Googlen käännösohjelma on hieno, "se ajattelee, että mitähän kääntäjä oikein mahtaa tarkoittaa"! Jokatapauksessa Google- käännös on käännettävä takaisin, jotta voi tarkistaa asian ja tehdä sanavalinta-järjestys-lauserakennemuutoksia.
Tuo ilmiö johtuu siitä, että Googlen kääntäjä kierrättää sanat englannin kautta. Ja englanniksihan sovvagn on... Sleeper! http://translate.google.fi/#sv|en|sovvagn
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jarno Piltti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 69
|
« Vastaus #757 : Maaliskuu 14, 2011, 11:18:44 » |
|
Nyt pitäisi muistella millainen kampi oli Suolahden asetinlaitteessa toisena vasemmalta. Nythän se on harmaa, mutta vastataan punainen jossa keskiosa vihreä.
Nuo tuntomerkit sopii paremmin vaihdonkielto-opastimen veiviin. Johdonmukainen arvaus, lähteeni mukaan kuitenkin väärä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Marko Anttila
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 176
|
« Vastaus #758 : Maaliskuu 14, 2011, 19:21:16 » |
|
Sekö oli v. 1895, kun makuuvaunussa pääsi matkustamaan? Sitä ennen junat jäivät yöpymään Kaipiaisiin. Ihmiset menivät matkustajakotiin ja veturit tallille nukkumaan - aamulla jatkettiin.
"Rautatiemuseon vuosikirja 1979":ssä mainitaan, että Suomen rautateiden eli Sofkupé Ab:n makuuvaunuliikenne alkoi 16.8.1876 illalla junassa nro 6 Pietari-Helsinki. Suomalainen Wirallinen Lehti 19.8.1876 s. 1 väittää että ensimmäisen kerran makuuvaunut olisivat menneet Pietariin päin menevässä yöjunassa keskiviikkoiltana (16.8.1876) Helsingistä, ja sanotaan että vaunut ovat yksityisen yrityksen, jota vetää tullinhoitaja "majori" von Haartman Pietarista. Jokaisella 1 lk:n ja 2 lk:n matkustajalla oli oikeus ostaa paikka makuuvaunuun. Ilmeisesti makuuvaunut kulkivat vain kesäkauden ajan koska 1.11.1876 yöjunat lopettivat kulkemisen Rautatienkanslian ilmoituksen perusteella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
« Vastaus #759 : Maaliskuu 22, 2011, 19:31:04 » |
|
Jatketaanpa Psl Knp:n loppuaikojen teemalla: mikä oli viimeinen Psl:n vaunuun maalaama/teippaama korjausmerkintä? Ja missä vaunussa?
Knoppina kysyttäköön minkä värisellä kammella tahi kangella asetettiin lyhtyraideopastin? Bonuskysymyksenä voisi vielä pyytää luettelon kaikista käytössä olleista lyhtymallisista raideopastimista. Itse tiedän tasan yhden tapauksen eli Hovinmaan.
Nämä kaksi knoppia ovat jääneet ilman oikeaa vastausta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
« Vastaus #760 : Maaliskuu 23, 2011, 08:24:14 » |
|
Jatketaanpa Psl Knp:n loppuaikojen teemalla: mikä oli viimeinen Psl:n vaunuun maalaama/teippaama korjausmerkintä? Ja missä vaunussa?
Knoppina kysyttäköön minkä värisellä kammella tahi kangella asetettiin lyhtyraideopastin? Bonuskysymyksenä voisi vielä pyytää luettelon kaikista käytössä olleista lyhtymallisista raideopastimista. Itse tiedän tasan yhden tapauksen eli Hovinmaan.
Nämä kaksi knoppia ovat jääneet ilman oikeaa vastausta. Bonuskysymykseen liittyen voisi siis vastata Suolahti (tultaessa Suolahden satamasta, eli vanhalta asemalta Suolahden asemalle).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hannu Lehikoinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 97
|
« Vastaus #761 : Huhtikuu 20, 2011, 17:31:08 » |
|
Palataanpa vielä suojastusopastimien tunnuksiin. Veikkasin taannoin suurimman numeron omaavaksi suojastusopastimeksi 772p:tä, joka ei raadille kelvannut. Nyt olen entistäkin varmempi siitä, että tuo on oikea vastaus. Jorma R. ja Teemu S. voisivat lyödä faktat pöytään, jos vielä epäilevät vastaustani. Viittaus virheelliseen dokumenttiin ei riitä, vaan pitäisi olla esim. kuva jotta minut saa vakuutettua.
Kokeilenpa onneani lyhtyraideopastimen asettavan kammen väristä: Olisiko se keltainen, joka on nykyäänkin vaihtokulkutien väri?
PS. Reittikirjan virheestä suojastusopastimien tunnusten osalta on ilmoitettu Liikennevirastolle...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 914
|
« Vastaus #762 : Huhtikuu 20, 2011, 18:12:47 » |
|
Palataanpa vielä suojastusopastimien tunnuksiin. Veikkasin taannoin suurimman numeron omaavaksi suojastusopastimeksi 772p:tä, joka ei raadille kelvannut. Nyt olen entistäkin varmempi siitä, että tuo on oikea vastaus. Jorma R. ja Teemu S. voisivat lyödä faktat pöytään, jos vielä epäilevät vastaustani. Viittaus virheelliseen dokumenttiin ei riitä, vaan pitäisi olla esim. kuva jotta minut saa vakuutettua.
PS. Reittikirjan virheestä suojastusopastimien tunnusten osalta on ilmoitettu Liikennevirastolle...
Hmm... Kesäkuussa 2000 päivätyn (korjauslehti 10) rataosaselostuksen mukaan kilometrillä 42,7 olevat suojastusopastimet ovat 081 P ja 082 P. Tämän jälkeen lokakuussa 2001 päivätty korjauslehti 17 näyttää muutosta noiden kohdalla ja ilmoittaa tunnuksiksi 771 P ja 772 P. Tammikuussa 2005 tunnukset ovat jälleen olleet 081 P ja 082 P. Samat tunnukset olivat myös viimeisessä rataosaselostuksessa 1.3.2010. Tämän enempää minulla ei ole lähteitä. Oudosti nuo numerot ovat siis pomppineet. Mutta jos tuossa on ollut virhe, niin hyvä että tuli näin kuuden vuoden jälkeen tällaisen sattuman kautta ilmi. :-)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jarno Piltti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 69
|
« Vastaus #763 : Huhtikuu 21, 2011, 23:36:01 » |
|
Kokeilenpa onneani lyhtyraideopastimen asettavan kammen väristä: Olisiko se keltainen, joka on nykyäänkin vaihtokulkutien väri?
Taitavasti arvattu! Vastaus on oikea - ainakin yhden lähteen mukaan. Divarista löytynyt "Yleisiä ohjeita turvalaitosten käyttämisestä, hoidosta ja kunnossapidosta", toinen painos vuodelta 1944 kantaa sivuillaan, sen lisäksi mitä siihen on painettu, myös Hilkka Lahden tunnollisia luentomuistiinpanoja. Kampien tunnusväreistä kertovan kappaleen viereen on lyijykynällä lisätty tieto "Ro-asettaja kelt". Lyhtyraideopastimista on vähänlaisesti kuvia, eipä kyllä kuvattavaakaan paljoa ollut. Hovinmaa, Pasila (missä siellä, milloin, montako?), Tepon mainitsema Suolahti, Jyväskylä: http://vaunut.org/kuva/5274
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 610
|
« Vastaus #764 : Huhtikuu 22, 2011, 11:55:32 » |
|
Kuukkeli kääntää makuuvaunun muotoon : "Sovvagn", joka taas kääntyy takaisin "nukkujaksi", joka taas edelleen kääntyy: "sovvagn". Tässä ympyrä on sulkeutunut. Jollain muulla kielellä, jokin muu sana, eestaas käännettynä muuttaa muotoansa jokaisella kierroksella. Googlen käännösohjelma on hieno, "se ajattelee, että mitähän kääntäjä oikein mahtaa tarkoittaa"! Jokatapauksessa Google- käännös on käännettävä takaisin, jotta voi tarkistaa asian ja tehdä sanavalinta-järjestys-lauserakennemuutoksia.
Tuo ilmiö johtuu siitä, että Googlen kääntäjä kierrättää sanat englannin kautta. Ja englanniksihan sovvagn on... Sleeper! http://translate.google.fi/#sv|en|sovvagn "Sleeper" taitaa olla myös ratapölkky?!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #765 : Huhtikuu 23, 2011, 09:42:18 » |
|
"Sleeper" taitaa olla myös ratapölkky?!
Kyllä, britit tunkevat kiskojen alle makuuvaunuja, kun taas Atlantin länsipuolella sujauttavat sinne kravatteja (tie).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 138
|
« Vastaus #766 : Toukokuu 14, 2011, 15:54:56 » |
|
Uusi knoppi: Mitä yhteistä on Kuopion ja Kelloselän asemarakennuksilla?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #767 : Toukokuu 14, 2011, 17:17:48 » |
|
Uusi knoppi: Mitä yhteistä on Kuopion ja Kelloselän asemarakennuksilla?
Kumpikin vinkkelissä rataan nähden, Kelloselkä tosin paljon, paljon enemmän?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 138
|
« Vastaus #768 : Toukokuu 14, 2011, 17:24:03 » |
|
Oikein. Samanlainen oli Äänekosken kapearaideasema. Ota Eljas haltuun.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #769 : Toukokuu 14, 2011, 23:07:21 » |
|
Kysytään äärirajoja: 1) Mikä on pohjoisin reitti, jolla Hr1 on käytetty säännöllisesti henkilöliikenteessä (sanotaan vaikka vähintään 1kk), voi kyllä pohjoispää olla pohjoisin paikka koskaan?
2) Mikä on itäisin paikka missä Hr1 on käynyt? (noin suunnilleen, on kyllä kerrottu täällä tai Rautatiemuseon keskusteluissa)
3) Mikä on eteläisin Hr1-veturin käymä paikka, noin suunnilleen? (en osaa sanoa itsekkään eksaktia kohtaa)
4) Mikä on pohjoisin Move1-teollisuusveturin toimipaikka?
5) Olipa kerran rautatie, joka ei ollut tunnettu isoista höyryvetureista. Se päätti kerrankin näyttää ja rakensi kaksi erilaista pikajunanveturia. Toisessa oli sylinteriteho 8200ihv, vetokoukussa yli 7000hv ja radan rajoittama sn 193km/h. Toisen nimellisteho oli 6900hv ja rakenteellinen sn 169km/h. Kummankin pyörästöjärjestys oli ainutkertainen ja kumpikin oli ainoa laatuaan. Mikä yhtiö? (Vinkki: ei ollut VR)
6) Missä on ollut Suomen pohjoisin veturilla liikennöity rata?
7) Missä on ollut Suomen pohjoisin kiskotie (työntörata tms)?
1p/kysymys
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #770 : Toukokuu 14, 2011, 23:40:00 » |
|
Kohtaan kolme veikkaisin Hankoa, tuskin on käynyt Tulliniemen kärjessä ( http://vaunut.org/kuva/53952 , ehkä samoilla paikoilla kuin Dr13)? Tai ehkä käynyt kääntymässä vain "Voilaiturilla"?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #771 : Toukokuu 14, 2011, 23:56:16 » |
|
Kohtaan kolme veikkaisin Hankoa, tuskin on käynyt Tulliniemen kärjessä ( http://vaunut.org/kuva/53952 , ehkä samoilla paikoilla kuin Dr13)? Tai ehkä käynyt kääntymässä vain "Voilaiturilla"? Ei käynyt edes kolmioraiteella Hangossa ja ei sitä tainnut edes olla jäljellä, koska piti peruuttaa Karjaalle. Mutta koska otsakkeena oli "knoppi", niin oikea vastaus löytyy yli 1000km:n päästä. Karjaalta Hankoon ajettiin muuten nopeammin kuin voimassa ollut Dv12 aikataulu, joten hyvin 1004 laukkasi sillä kertaa kun olin kyydissä. Hr13/Dr13 on selvästi käynyt Suomessa muutaman kilometrin etelämpänä kuin Hr1, ja maailmanlaajuisesti Hr13 sarjana voittaa vielä enemmän.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Turo Takanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 46
|
« Vastaus #772 : Toukokuu 15, 2011, 10:21:06 » |
|
3) Mikä on eteläisin Hr1-veturin käymä paikka, noin suunnilleen? (en osaa sanoa itsekkään eksaktia kohtaa) Eikös 1009 käynyt Englannissa kunnostuksessa? Sen tarkempaa sijaintia en osaa antaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tapio Muurinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 152
|
« Vastaus #773 : Toukokuu 15, 2011, 10:33:44 » |
|
Hihaa ravistaen siltä putoilee: 1) Vaasa, 2) Viipuri, 6) joku inarilainen saha, 7) Petsamo
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #774 : Toukokuu 15, 2011, 14:02:37 » |
|
Englanti on maana oikein, ehkä voisi vielä täsmentää. Ja 1009 ei ole ainoa. Vaasa on viimeisin paikka minne Hr1:llä ajettiin henkilöliikenteessä (Sk-Vs), mutta ei pohjoisin. Viipuri voi tuntua itäiseltä, mutta kun katsoo karttaa, niin ei se ole niin kauhean idässä. Hr1 kyllä on käynyt siellä ihan pikajunien kanssa ja taisin laittaa Viipurin junien 30-luvun nopeuksista tietoja jonnekin, mutta kartta käteen... Joku inarilainen saha on liian etelässä. Petsamo on niin lähellä oikeaa, että kelpaa. Muistaakseni työntövaunukuva yhdessä Petsamokirjassa oli Liinahamarin sataman työmaalta, mutta en tullut ajatelleeksi, etten täällä pysty varmistamaan asiaa...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|