Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1796
|
« Vastaus #1225 : Maaliskuu 20, 2014, 20:43:24 » |
|
Eihän se Äänekoskelle rajoitu. Paatelan sulusta pääsee Keiteleelle ja edelleen Viitasaaren ohi Keitelepohjaan saakka. Ja toisaalta Keiteleeltä pääsee kanavia pitkin myös itään Iisvedelle saakka. Ensiksi muistelin, että pääsisi Kallavedelle asti, mutta ei sentään. Taisin keksiä muutaman paikan lisää, mutta alkuperäinen lista ei ole nyt käsillä ennen aamua. Tämähän menee vielä mielenkiintoiseksi. No, tein uuden. Nyt sain tulokseksi 37 kpl.
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 20, 2014, 21:10:04 kirjoittanut Jouni Hytönen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Niila Heikkilä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 162
|
« Vastaus #1226 : Maaliskuu 24, 2014, 23:41:46 » |
|
Tämähän menee vielä mielenkiintoiseksi. Tämä onkin varsin mielenkiintoinen knoppi. Vielä ei kuitenkaan olla riittävän lähellä oikeaa vastausta, joten julistetaanko lähimmäksi päässyt voittajaksi vai vieläkö haluatte arvailla?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Haapakangas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 143
|
« Vastaus #1227 : Maaliskuu 25, 2014, 08:33:19 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Niila Heikkilä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 162
|
« Vastaus #1228 : Huhtikuu 02, 2014, 00:05:36 » |
|
Näyttää siltä että pienen odottelun jälkeenkään ei ole tullut lisäarvauksia, joten lähdetäänpä purkamaan knoppia. Osa paikoista on tulkinnallisesti hieman haasteellisia, joten linjanvedossa piti käyttää perusperiaatteena sitä, että jos yhdestä pisteestä pystyy näkemään radan selkeästi kahdella erillisellä sektorilla, se myös lasketaan kahdeksi eri kuvauspaikaksi. Laskentaan on luettu mukaan myös puretut ja lakkautetut osuudet. Kokosin listan missä on lueteltu pisteet etelästä pohjoiseen missä voi nähdä tai on voinut nähdä kiskokalustoa. Aivan kaikkia mahdollisia olemassaolleita (esim. sahojen) raiteita ei enää pysty varmistamaan, onko niiltä kaikilta ollut näkymä järvelle, mutta listaan on lisätty ne jotka ovat jokseenkin varmasti näkyneet vesistön suunnalle.
Näyttää siis siltä että nykypäivänä, vuonna 2014 olisi rautatiekohteita mahdollista kuvata 23 eri paikassa, kun lakkautetut kohteet mukaanlukien paikkoja kertyisi 51 kappaletta. (noin arvo) Tämä siis Kymijoen vesistössä, kun kriteerinä oli lähteä veneellä Jyväskylästä liikkeelle. Myös kanavia pitkin sai kulkea. Tässä siis lista. Mikäli joku keksii korjattavaa ja lisättävää, niin ilomielin se otetaan vastaan tämän maantietopainotteisen kopin täydennykseksi. Nyt onkin sitten edessä kaikkein vaikein tehtävä: Kuka voitti? Jouni heitti aluksi lonkalta ihmeteltävän tarkan vastauksen, jonka sitten veti pois ja pienemmäksi. Kari heitti sen jälkeen arvaukseksi 42 kappaletta joka osui lähimmäksi listan 51 paikkaa, joten vaikka erinomaisia arvauksia tuli muiltakin, niin annetaanko puheenvuoro Karille. (Toki listaa saa kommentoida)
Kymijoen vesistön rautatieaiheisia kuvauspaikkoja
Lahti- Vesijärven satama ja asema (ratayhteys purettu, asema jäljellä) Lahti- Loviisa-Vesijärvi - radan ent. päätepiste Niemen rannassa Lahti - Loviisa-Vesijärvi -radan penger Vesijärven rannassa. Lahti - Niemen/Mukkulan radan raiteistoa ent. laivalaiturin päätepuskin Heinola - Ent. Hevossaaren rata, Apajalahden penger Heinola - Ent. Hevossaaren pohjoispään raiteistot (käyttäjiä mm. Wihurikoski, EKE-Panels Oy, Nokia Oy, Mallasjuoma Oy, Puukemia Oy, Kymi Oy) Heinola - Jyrängön silta Heinola - Ent. Tommolan tehtaiden päätepuskin Maitiaislahden rannassa Heinola - Maitiaislahden ratapenger/silta Heinola - Rautsalon radan päätepuskin (käyttäjä mm. Oy Tampella Ab -> Oy Tampella Forest Ab -> Enso Gutzeit - > Stora Enso) Padasjoki - Ent. Mainiemen sahan kapearaiteistoa. Kuhmoinen - Ent. Kuhmoisten sahan kapearaiteistoa. Kaipola - Paperitehtaan raide (Yhtyneet paperitehtaat Oy) Olkkola - Sahan ent. radan päätepuskin ja ent. kapearaiteista linjastoa. (Yhtyneet paperitehtaat Oy Olkkolan saha) Jämsänkoski - Jämsänjoen ratasilta Muurame - Kylänlahden ratasilta Säynätsalo - Ent. Säynätsalon rata, ratasilta ja Vaneritehtaan ent. raiteen päätepuskimet, Hauhonselän ja Louhunsalmen rannan puskimet. (Enso Gutzeit Oy jne.) Säynätsalo - Parviaisen sahan kapearaiteet. Keljonlahti - Voimalaitoksen raide Keljo - Näkymä Keljonlahden perukasta Kej-Jy osuudelle Jyväskylä - Jyväskylän ent. satamaraide sekä linjaosuutta Haapamäen suuntaan. Jyväskylä Lutakon satama - Näkymä ratapihalle ja Schaumanin ent. raiteistolle Lutakkoon. Jyväskylä - Tourujoki, Tourujoen silta Jyväskylä - Näkymä Jyväsjärveltä Rauhalahden suuntaan ja Rauhalahden voimalan raiteisto (Imatran Voima Oy ja Jyväskylän energia) Jyväskylä - Haapalahden perukka. Vanha kivinen kulvertti, radan ja moottoritien alitse mahtuu pienellä matkaveneellä. Jyväskylä - Sammallahti, ent. Metsäkeskuksen sahan pistoraide. Vaajakoski- Ent. Varassaaren sahan kapearaide, päätepuskin Varassaaren eteläkärjessä. Vaajakoski - Haapakosken ratasilta Ruokosaari - Hiidenlahden ratapenger Leppälahti - Leppälahden ratapenger Leppälahti - Ent. Satamaraiteen päätepuskin Lievestuore - Haarlan sellutehtaan ent. raiteistot, mahdollisesti ollut näkyvissä Lievestuoreenjärveltä. (Haarlan selluloosayhtiö) Kuusaa - Kuusaan ratasilta (uusi ja vanha) Äänekoski Miilunlahti - Paperitehtaan raide (voimalaitoksen alapuolella) Äänekoski - Nalkinsalmen ratasilta (Äki-Srj) Naarakoski - Naarakosken ratasilta (Äki-Srj Erottuu juuri ja juuri Kissakosken yläpäästä. Sillan alle ei pääse venettä rikkomatta, kovan kosken takia. Äänekoski - Äänejärvi, näkymä (Äki-Srj) ratasillalle voimalaitoksen yläpuolelta Äänekoski- Äänejärvi, näkymä ent. järveä kiertäneelle raiteelle itään. Äänekoski - Äänejärvi, näkymä ent. ÄSR:n kapearaiteiselle pistoraiteelle järven länsirannalle Äänekoski - Kuhnamon ranta, ent. Äänekoski-Suolahti -kapearaiteisen radan päätepuskin ja kiramo jolla nostettiin Saarijärven reittiä uitetut puut junaan. Paatela - Paatelanlahden ratasilta Paatela - Ent. Äänekoski-Suolahti -kapearaideradan linjaus ylitti Keiteleen ja Kuhnamon välisen kannaksen nykyisen Paatelan sulun kohdalta. Suolahti - Likolahti, Sääksniemen ja Kumpuniemen raiteistot. Suolahti - Ent. Riihivuoren sahan raide (Sörnäs Ab - > Rauma-Repola Oy) Suolahti - Satama (vanha asema) Iisvesi - Sahan raiteistot Iisvesi - Ent. Kiviniemen rannan päätepuskin. (Kolikkoinmäen rata) Iisvesi - Ent. Jauholahden sahan päätepuskin. (Kolikkoinmäen rata) Iisvesi - Ent. Suihanlahden raiteistot. IIsvesi - Ent. Kokinsalmen raiteisto. Keitelepohja - Leppälahden ratapenger (Huom. Leppälahden ratapenkereitä on kaksi Kymijoen vesistössä)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1796
|
« Vastaus #1229 : Huhtikuu 02, 2014, 08:28:33 » |
|
Jouni heitti aluksi lonkalta ihmeteltävän tarkan vastauksen, jonka sitten veti pois ja pienemmäksi. Suuri luku johtui alun perin siitä, että muistelin Neiturin kanavan kautta päästävän aina Kallavedelle saakka, mutta sitten lunttasin kartasta ja korjasin lukua. Itselleni oli täysin tuntemattomia ainakin nämä: Padasjoki - Ent. Mainiemen sahan kapearaiteistoa. Kuhmoinen - Ent. Kuhmoisten sahan kapearaiteistoa. Ja sitten laskin vähän vähemmän näkyviä kohteita monessa paikassa. Leppälahden Tervatehtaan raide on varmaan näkynyt aikoinaan järvelle myös, se oli suunnilleen tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Tervatehdas%2C+kapearaiteinen+rata&srs=EPSG%3A3067&y=6901226&x=446009&lang=fiToinen vastaknoppini oli Vaajakosken veneenkuljetusrata, joka taisi jäädä nykyisen kanavan sulun alle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #1230 : Huhtikuu 02, 2014, 09:20:17 » |
|
Niilan listan entisiin kohteisiin voisi lisätä ainakin Vääksyn kanavan rakennustöissä käytetyn laajan rataverkon. Osa on ollut nykykytilaan verraten veden alla ja osa on jäänyt rantojen siistimistöiden alle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #1231 : Toukokuu 08, 2014, 23:00:32 » |
|
Missä kaupungissa voi tarkkasilmäinen junamatkustaja nähdä seuraavanlaisen pyörätien varoituskyltin?
Vaarallinen lasku Kokeile jarruja
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Ossi Hakkarainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 75
|
« Vastaus #1232 : Toukokuu 08, 2014, 23:03:48 » |
|
Kouvola.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Kari Haapakangas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 143
|
« Vastaus #1234 : Toukokuu 09, 2014, 08:55:58 » |
|
Mikähän siinä on erityisen vaaralllista? Tuollaisia laskujahan on Suomi väärällään, eikä kaikissa ole edes aitaa vastaanottamassa jarrutonta pyöräilijää
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #1235 : Kesäkuu 15, 2014, 00:13:22 » |
|
Kun täällä ei vähään aikaan ole ollut knoppeja, niin tässä olisi yksi hyödytön pikkutieto kysymyksessä:
Veturi, jonka kyljessä on ollut messinkinen nimikyltti "Presidente Batista", liittyy jollakin tapaa Suomessa liikennöineisiin vetureihin, eikä ihan vähän. Miten tai miksi? (Presidentti Batista oli aikoinaan Kuuban presidentti, netistä löytyy hänestä varmasti jotain, jos herran persoona kiinnostaa).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #1236 : Kesäkuu 15, 2014, 22:58:01 » |
|
Veturi, jonka kyljessä on ollut messinkinen nimikyltti "Presidente Batista", liittyy jollakin tapaa Suomessa liikennöineisiin vetureihin, eikä ihan vähän. Miten tai miksi? (Presidentti Batista oli aikoinaan Kuuban presidentti, netistä löytyy hänestä varmasti jotain, jos herran persoona kiinnostaa).
Kukaan ei ole yrittänyt, joten tässä vastaus: Kuubaan oli juuri ostettu 35 kpl MaK 800D-veturia ja MaK laski Kuuban erittäin potentiaaliseksi 2000-sarjan ostajaksi. Tämän vuoksi veturia esiteltiin 7.8.1955 Kielin Hbf:lla Kuuban hallituksen edustajille ja valtion presidentille. Veturin kylkeä koristi tuolloin messinkinen nimikyltti "Presidente Batista". Kyltti sai varmasti kyytiä viimeistään silloin, kun pres. Batista luopui vallasta uudenvuoden yönä 1.1.1959 ja pakeni maasta. Mahdollisesti kyltti poistettiin jo ennen veturin lähettämistä Norjaan, koska presidentti oli vähän huonossa maineessa. Suomessa veturi oli siis ilman nimikylttiään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #1237 : Kesäkuu 15, 2014, 23:12:04 » |
|
Tuohan oli melkoisen "paha" knoppi Eljakselta. Vaikka toisaalla sivustolla vellookin MaK-keskustelu, en olisi uskaltautunut moiseen vaihto-ehtoon (pahoin olisivat aatokseni menneet sivuraiteelle ja jopa vielä päätepuskimen läpi - kauaksi). Mutta yleistietous lisääntyy, kiitos.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #1238 : Heinäkuu 02, 2014, 19:49:56 » |
|
Vaunuknoppi: VR:llä on ollut vaunuja, joiden numero muuttui sen mukaan, mitä tavaraa vaunuilla kuljetettiin. Sarjatunnus pysyi samana. Käytäntö alkoi ilmeisesti 1948 ja oli voimassa ainakin vielä 1980. Mitä vaunuja nämä olivat ja miten numeron vaihto toteutettiin? Jos tulee vastaus tai vastauksia, niin laitan sitten VR:n piirrokset näkyville.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 123
|
« Vastaus #1239 : Heinäkuu 02, 2014, 20:09:27 » |
|
Ainakin Osa-suurkuormavaunussa numero vaihtui käytetyn lavetin mukaan. Syväkuormauslavetilla numero oli 199'522 ja laivalavetilla 199'523.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #1240 : Heinäkuu 02, 2014, 20:36:45 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 123
|
« Vastaus #1241 : Heinäkuu 03, 2014, 20:01:05 » |
|
Tulkitsen, että kysymysvuoro on minulla.
Pysytään tavaravaunulinjalla. Hkb-vaunujen 136'201–136'455 alkuperä on eri kuin muilla Hkb-vaunuilla. Mikä? Ja miten tämä alkuperä näkyy ulospäin?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
« Vastaus #1242 : Heinäkuu 04, 2014, 07:16:13 » |
|
Näiden alkuperä on 12 m Gks vaunut (Muut Hkb -vaunut ovat joko rakennettu uutena Hkb-vaunuiksi tai ovat jatkettuja Hkk vaunuja. Nämä erottuvat yhtenäisen reunapalkin ansiosta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 123
|
« Vastaus #1243 : Heinäkuu 04, 2014, 08:36:57 » |
|
Näiden alkuperä on 12 m Gks vaunut (Muut Hkb -vaunut ovat joko rakennettu uutena Hkb-vaunuiksi tai ovat jatkettuja Hkk vaunuja. Nämä erottuvat yhtenäisen reunapalkin ansiosta.
Näinpä asia pääpiirteissään on, joskin Gks:n lisäksi aihioina on nähtävästi käytetty myös Svs-vaunuja. Teppo kysyköön seuraavaksi. Lienee jotakin haastavaa tulossa, jos oikein arvaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tapio Muurinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 152
|
« Vastaus #1244 : Heinäkuu 04, 2014, 11:57:24 » |
|
Svs-vaunuista kasatuissa Hkb-vaunuissa reunapalkki oli kaksiosainen kuten Hkk:ssa. Arvelen myös pylvästuppeloissa olleen eroja. koska ne on pitänyt laittaa jälkeenpäin. Muissa ne olivat entisiä laukaistavia tuppeloita, jotka hitsattiin kiinteiksi jo ammoin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
« Vastaus #1245 : Heinäkuu 10, 2014, 07:08:25 » |
|
Jatketaanpa jälleen knoppikaetjua mielestäni helpolla knopilla: Missä sijaitsee radan kunnossapidossa käytettävän sijainnin ilmoitustavan mukaan lähimpänä rataverkon nolla pistettä sijaitseva Ajokieltomerkki (T-310 /T-310A)?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1181
|
« Vastaus #1246 : Heinäkuu 10, 2014, 09:27:56 » |
|
Ajokieltomerkki T-310 on RAMOn mukaan asennettava raiteen oikealle puolelle vähintään 2000 mm ja enintään 4000 mm korkeudelle. Liikennepaikkojen välillä vasemmanpuoleisinta raidetta koskeva merkki on sijoitettava raiteen vasemmalle tai oikealle puolelle ilman nuolta, kun merkki koskee vain yhtä raidetta.
Merkki on asennettava suuntanuolella varustettuna vähintään 2000 mm ja enintään 4000 mm korkeudelle. Veturin ajokieltomerkin näkemävaatimus on 50 m.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Alex Chudoba
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 159
|
« Vastaus #1247 : Heinäkuu 10, 2014, 09:31:26 » |
|
Ainakin Helsingissä raiteiden 12-13 ja 14-15 välisissä eteläisimmissä ajolankapylväissä on näkynyt ajokieltomerkkejä, molempia raiteita koskevilla nuolilla varustettuna.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
« Vastaus #1248 : Heinäkuu 10, 2014, 09:40:35 » |
|
Ainakin Helsingissä raiteiden 12-13 ja 14-15 välisissä eteläisimmissä ajolankapylväissä on näkynyt ajokieltomerkkejä, molempia raiteita koskevilla nuolilla varustettuna.
Ja sieltähän tuli tuo oikea vastauskin, Alex jatkakoon ketjua
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Alex Chudoba
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 159
|
« Vastaus #1249 : Heinäkuu 10, 2014, 16:09:00 » |
|
Emma(t), Elli ja Tuulia lienevät monille tuttuja kalustoyksiköitä, mutta minkälainen kulkine mahtaa liikkua rataverkolla nimellä Henna?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|