Kolmiakselinen tolppavaunu K (myöh. KK)

[Petri Sallinen]

Kolmiakselinen tolppavaunu K (myöh. KK)

Vuonna 1872 valmistui Valtionrautateiden Helsingin konepajassa 22 kappaletta kolmiakselisia tolppavaunuja, jotka saivat litteran K. Ne sijoitettiin numerosarjaan 1801-1823. Vaunu on suomalaisittain erikoinen tolppavaunu — siinä on kolme akselia. Vaunun pituus puskinten yli mitattuna on 10794 mm. Vaunu sijoitettiin (Helsinki)-Riihimäki-Pietari-radalle. Vielä tuolloin kalusto oli rataosakohtaista.

Kolmiakselista K-vaunua ei vältämättä huomaa kovin helposti vaunulistauksia selaillessa, koska samaan sarjaan sijoitettiin lukumäärältään moninkertainen määrä kaksiakselisia K-sarjan tolppavaunuja — ”tavanomaisempia”. Tosin kaksiakselisetkin K-sarjan vaunut ovat jääneet vaille erityistä huomiota historiaa tutkivien parissa. EDIT. Näitä mainittuja kolmiakselisia vaunuja lyhyemmistä K-vaunuista merkittävä osa on tarkemmassa syynissä osoittautunut myös kolmiakselisiksi. Lyhyitä kolmiakselisia on syytä selvittää erikeen.

Kolmiakselisessa K-sarjan vaunussa ei ole lainkaan sivulaitoja. Sivupylväiden sovitus muistuttaa tolppien ulkopuolisilla laidoilla varustetun H-vaunun pylväiden sovitusta — samanlainen se ei kuitenkaan ole. Suurpiirteisen kuvalaattapiirustuksen perusteella K-vaunun sivutolppien sovitusta on kuitenkin vaikea päätellä luotettavasti. EDIT. Löysin vanhanmallisesta pylvässovitteesta piirustuksen, joka kertoo hyvin alkuaikojen pylvässovitteen mallin.

Alunperin kaikissa K-sarjan vaunuissa oli kierrejarru tai oikeammin ”kiertojarru”, kuten asia ilmaistiin vielä 1900-luvun alussa. Kuvalaattapiirustuksessa toisessa päädyssä on hylly jarruttajaa varten. Todennäköisesti jarruttaja seisoo hyllyllä ja kääntää pystyyn laakeroidun akselin päässä olevasta kahvasta tarvittaessa. Vanhojen dokumenttien mukaan vaunu on rakennettu rautaiselle aluskehykselle.

Vuonna 1887 vaunu numeroitiin uudestaan. Uusi numerosarja oli 8068-8090. Littera säilyi ennallaan. Vuonna 1897 vaunut numeroitiin taas uudestaan. Uusi numerosarja oli 68001-68023. Tämä numerosarja säilyi vaunuissa aina 1930-luvulle asti. Vuonna 1896 annettiin määräys vaunun litteran muuttamiseksi. Uusi littera oli KK, mutta listauksissa muutos näkyy vasta 1920-luvun dokumenteissa. EDIT. Vuonna 1896 vaunujen litteroita muutettin laajasti ja kattavasti. Ei ole kuitenkaan täysin varmaa, toteutettiinko litterointimuutos ja kuinka laajasti muutos toteutettiin. Esimerkiksi tämän kyseisen K-vaunun osalta näin ei tapahtunut.

Vuoden 1911 vaunulistauksissa "pitkät" kolmiakseliset vaunut siis esiintyvät vielä K-litteralla. Vuoden 1927 ”Mustassa kirjassa” littera on jo vaihtunut KK:ksi. Pitkän kolmiakselisen vaunun litteroinnin muutos on ristiriitainen — ehkä asia vielä selviää. Vaunun historiaa voidaan kuitenkin seurata numeroinnin perusteella.

Vuonna 1927 vaunuja oli jäljellä vielä 20 kappaletta. Vuonna 1928 niitä oli 18 kappaletta, seuraavana vuonna 16 kappaletta, mutta vuonna 1930 vaunuja oli enää yhdeksän kappaletta, kuten myös seuraavana vuonna. Vuoden 1932 vaunulistauksessa KK-vaunuja ei enää ole. Jostain syystä yleensä niin hyödyllinen ”Erikoisyhdistelmä”-listaus ei sisällä KK-vaunujen osalta muuta tietoa kuin vuotuiset kappalemäärät ja niissä tapahtuneet muutokset, kun taas muiden sarjojen osalta voi seurata esim. jarrujärjestelmissä tapahtuneita muutoksia.

KK-vaunun osalta 1920-luvun ”Musta kirja” sisältää kuvalaattapiirustuksen ja vaunujen numerokohtaisia perustietoja. Vaunua koskevassa irtolehdessä ei kuitenkaan ole painovuotta, joten vaunua koskevien tietojen ajoittaminen on vain suuntaa-antavaa. Numeroita on yliviivattu listasta käsin siten, että viivaamatta on yhdeksän numeroa — todennäköisesti ne vaunut, jotka olivat käytössä loppuun asti. Numerot ovat: 68003, 68007, 68009, 68011, 68012, 68013, 68017, 68018 ja 68023.

Vaunujen jarrujärjestelmissä on jossain vaiheessa tapahtunut muutoksia. 1920-luvun ”Mustan kirjan” mukaan vaunuissa 68002, 68003, 68005, 68008, 68011 ja 68015 ei ollut lainkaan jarruja. Vipujarru sen sijaan oli vaunuissa 68004, 68006, 68009, 680010, 6812, 68013, 68017, 68018, 68020, 68021 ja 68022.

Vaunuissa 68007, 68016 ja 68023 oli vielä 1920-luvulla kierrejarru. Alunperin koko sarja oli varustettu kierrejarrulla.

1920-luvun ”Mustan kirjan” mukaan yksi vaunuista on siirretty virkatarvevaunuksi litteralla XH ja numerolla 060010. Tarkempaa tietoa tapahtuneesta ei ole.

En ole koskaan nähnyt valokuvaa kyseisestä vaunusta. Korsteeni-lehdessä olisi huhujen mukaan julkaistu kuva höyrylaivasta satamassa, jonka laiturilla näkyisi puolikas kolmiakselisesta vaunusta. En ole kuitenkaan koskaan kuvaan törmännyt. [Edit. Nyt olen kuvan nähnyt. Todennäköisesti kuvassa on kaksiakselinen K-vaunu — kolmas akseli on vaunun takana toisella raiteella seisovan vaunun akseli — yllättävän hämäävä kuvakulma ]

Tähän ketjuun voisi kerätä kolmiakselista K- tai KK-vaunua koskevaa tietoa.

K-vaunu vuoden 1911 liikkuvan kaluston listauksesta


Litteroinnin muutosta koskeva asiakirja löytyi sattumalta omasta arkistosta. K- ja KK-vaunujen erottaminen omiksi litteroikseen näyttää tapahtuneen jo vuonna 1896, vaikka vuoden 1911 kuvalaattapiirroskokoelmassa kolmiakseliset ja kaksiakseliset vaunut esiintyvät yhä kummatkin K-litteralla. Tämä ei ole ensimmäinen virhe, joka kirjassa on. EDIT. Vuosien 1899 ja 1906 istauksissakaan litterointimuutosta ei ole viety käytäntöön.

Toinen huomionarvoinen asia ovat "lyhyet" K-vaunut (vanha K-littera on erotettu "lyhyiksi" ja "pitkiksi"). Sekä lyhyet että pitkät on merkattu listauksessa kolmiakselisiksi. Tähän asti on oletettu, että vain pitkät olisivat olleet kolmiakselisia. Vanhojen listauksien tarkempi tutkinta osoittaa tämän oletuksen vääräksi. Lyhyitä kolmiakselisia K-sarjan vaunuja on ollut melkoinen määrä. Vuoden 1906 listauksessa on enää yksi lyhyt kolmiakselinen K-sarjan vaunu, eli ne muutettiin melko varhaisessa vaiheessa kaksiakselisiksi. Teen erillisen selvityksen lyhyistä kolmiakselisista K-sarjan vaunuista.

K-sarjassa on myös mitä ilmeisimmin ollut kiinteällä neljällä akselilla varustetuja vaunuja — tähän viittaa mm. vuoden 1912 historiikki ja käytettävissä olevat muut dokumentit. Asia vaatii tarkempaa selvittämistä.

[Simo Toikkanen]

Voisiko kuvassa http://vaunut.org/kuva/99188 majailla C2-veturin takana K-vaunu? Ainakaan sivulaitoja vaunussa ei ole viereisen H-vaunun tapaan. Harmittavasti veturin takaa ei erotu, montako akselia vaunussa on.

[Petri Sallinen]

Voisiko kuvassa http://vaunut.org/kuva/99188 majailla C2-veturin takana K-vaunu? Ainakaan sivulaitoja vaunussa ei ole viereisen H-vaunun tapaan. Harmittavasti veturin takaa ei erotu, montako akselia vaunussa on.

Kyllä — vaunu näyttää selvästi K-vaunulta. Kuva on siinä mielessä hyödyllinen, että se paljastaa myös vaunun päädyn laudoituksen rakenteen. Sitä ei ole kuvattu vanhoisa kuvalaattapiirustuksissa.

[Petri Sallinen]

Lyhyt kolmiakselinen K-vaunu

Sivulaidaton K-sarjan tolppavaunu on yksi ensimmäisistä Suomessa käyttöön otetuista tavaravaunutyypeistä. Samalla se on yksi ensimmäisistä vaunutyypeistä, joiden rakentaminen alkoi Suomessa. Vaunuja käytettiin hyvin pitkään. Ensimmäiset vaunut valmistuivat jo vuonna 1862. Vuonna 1938 K-sarjan vaunuja oli vielä kolme kappaletta kaupallisessa liikenteessä.

K-sarjaan on sijoitettu neljäntyyppisiä vaunuja: lyhyitä kolmiakselisia (8,78 mm), pitkiä kolmiakselisia (10,77 m), lyhyitä kaksiakselisiä (8,78 m) ja lyhyitä (8,78 m) kiinteällä neljällä akselilla varustettuja vaunuja. Pitkien kolmiakselisten vaunujen kehitys on jo käsitelty erikseen. Erityyppisten vaunujen perusrakenne ja monet päämitatkin ovat lähellä toisiaan — yhteisenä nimittäjänä sarjalle lienee se, että ne ovat laidattomia avovaunuja.

Alkujaan rautateiden liikkuva kalusto oli Suomessa rataosakohtaista. Samanlaiset vaunutyypit siis saattoivat esiintyä keskenään hyvinkin erilaisilla numerosarjoissa eri rataosilla.

Lyhyen kolmiakselisen K-vaunun pituus puskimesta puskimeen mitattuna oli 28 jalkaa ja 10 tuumaa. Pitkä kolmiakselinen oli selvästi pidempi: 35’4’’. Kolme ensimmäistä Valtionrautateiden Helsingin konepajalla vuonna 1862 rakennettua kolmiakselista K-vaunua (vaunut 1902, 1908 ja 1909) oli kuitenkin hieman lyhyempiä: 26’. Vielä samana vuonna rakennettin ensimmäinen 28’10’’ pituinen vaunu numerolla 1923.

Vuonna 1870 vaunuja rakennettiin 14 kappaletta (numerot 1831-1833, 1835-1845). Seuraavana vuonna vaunuja rakennettiin jo 49 kappaletta kahdessa erässä (numerot 1846-1854, 1856, 1857, 1859, 1860,1862-1869, 1871 sekä 1873-1875) ja (1876-1881, 1883-1900)

Vuona 1872 vaunuja rakennettiin seitsemän kappaletta (numerot 1824-1830). Lyhyitä kolmiakselisia K-vaunuja rakennettiin yhteensä 74 kappaletta. Samana aikakautena Helsingin konepaja rakensi Helsinki-Hämeenlinna-radan tarpeita varten 129 kpl kaksiakselista K-sarjan vaunua, joiden korien mitat ovat lähes kaikkien vaunuyksilöiden osalta samat kuin kolmiakselisissa.

Helsinki-Hämeenlinna-radan lyhyiden kolmiakselisten ja lyhyiden kaksiakselisten K-vaunujen aluskehykset olivat puuta. Vain pitkien kolmiakselisten vaunujen aluskehykset olivat rautaa.

Turku-Tampere-Hämeenlinna-radalle kaksiakselisia K-sarjan vaunuja rakennettiin yhteensä 120 kappaletta. Näistä 50 kpl rakensi vuonna 1875 L.Steinfurt, Köningsberg (9701-9750) ja 70 kpl vuonna 1877 VR:n Helsingin konepaja. Saksalaisten vaunujen aluskehykset olivat rautaa, suomalaisten puuta.

Rautakehyksellisiä kaksiakselisia K-sarjan vaunuja rakennettiin myös Vaasan radalle yhteensä sata kappaletta vuonna 1883. Vaunut rakensi Aktiebolag Atlas Tukholmasta. Vaunut ovat hieman muita pidempiä — mitta puskimesta puskimeen oli 29’. Vaunujen numerosarja oli 11301-11400.

Vaunujen numerointi ehti muuttua kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran vuonna 1887 ja toisen kerran vuonna 1897 (perustui vuonna 1896 annettuun määräykseen, jonka olen julkaissut aikaisemmassa keskustelussa). En käy läpi vaunujen numerokohtaisia muutoksia.

VR:n ensimmäinen historiikki vuodelta 1912 ei enää anna kovin paljon painoa K-sarjan vaunuille. Tuolloin vaunu oli jo mitä ilmeisimmin vanhenevaa tyyppiä. Historiikki myös toteaa ylimalkaisesti, että kolmiakselia K-sarjan vaunuja muutettiin kaksiakselisiksi. Vuoden 1899 tilastoissa lyhyitä kolmiakselisia K-sarjan vaunuja on enää seitsemän kappaletta — numerointimuutosten jälkeiset 68419, 68421, 68447, 68448, 68454 ja 68455. Kaikissa näissä vaunuyksilöissä oli kierrejarru. Saman vuoden tilastossa kaksiakselisia K-sarjan vaunuja on 488 kappaletta.

Vuoden 1906 tilastossa lyhyitä kolmiakselisia K-sarjan vaunuja on enää yksi kappale: numero 68454.

Lyhyet kolmiakseliset K-sarjan vaunut olivat siis selvästi 1800-luvun ilmiö. Pitkät kolmiakseliset vaunut sen sijaan olivat käytössä 1930-luvulle asti. Yksi syy tähän lienee se, että pitkät kolmiakseliset rakennettiin jo alkujaan rautakehykselle, joten ne kestivät pidempään kuin lyhyet pääasiallisesti puisille kehyksille rakennetut vaunut.

K-sarjan mielenkiintoinen kuriositeetti on neljällä kiinteällä akselilla varustettu vaunu. Siitä VR:n vuoden 1912 historiikki toteaa, että se muutettiin myöhemmin kolmiakseliseksi. Vaunun jäljittäminen tilastoista on kuitenkin hankalaa, koska korin päämitat ovat samat kuin lyhyissä kaksi- ja kolmiakselisissa vaunuissa. Vaunun numerosarjasta tai vaunujen kappalemääristä minulla ei ole tietoa. Vaunun sisempien akseleiden etäisyys oli 10’3’’. Kahden uloimman pyöräparin etäisyys taas oli 3’. Vaunu on siis villin näköinen ilmestys. Vanhin käytettävissäni oleva listaus vuodelta 1885 ei tunnista yhtään neliakselista vaunua, joka sopisi kyseisen vaunun muihin mittoihin (neliakselisia vaunuja ei ylipäätään ollut tuolloin kuin muutama). Olisi siis tutkittava selvästi vanhempaa aineistoa, mikäli mielii kaivaa esille kyseisen vaunun tietoja. Käsittääkseni vuoden 1885 vaunulistaus on kuitenkin ensimmäinen kattava kaiken kaluston käsittävä listaus, joka VR:n kalustosta on tehty. Etsintä olisi siis kohdistettava muihin asiakirjoihin.

[Kurt Ristniemi]

K-sarjan mielenkiintoinen kuriositeetti on neljällä kiinteällä akselilla varustettu vaunu. Siitä VR:n vuoden 1912 historiikki toteaa, että se muutettiin myöhemmin kolmiakseliseksi. Vaunun jäljittäminen tilastoista on kuitenkin hankalaa, koska korin päämitat ovat samat kuin lyhyissä kaksi- ja kolmiakselisissa vaunuissa. Vaunun numerosarjasta tai vaunujen kappalemääristä minulla ei ole tietoa. Vaunun sisempien akseleiden etäisyys oli 10’3’’. Kahden uloimman pyöräparin etäisyys taas oli 3’. Vaunu on siis villin näköinen ilmestys. Vanhin käytettävissäni oleva listaus vuodelta 1885 ei tunnista yhtään neliakselista vaunua, joka sopisi kyseisen vaunun muihin mittoihin (neliakselisia vaunuja ei ylipäätään ollut tuolloin kuin muutama).

Vuoden 1871 vaunuluettelossa on 4-akselisia K-vaunuja 23 kappaletta, numerot 17-19, 23, 26, 40-47, 58, 59, 70, 81-86, 88. 3-akselisia K-vaunuja oli tuolloin vain 2 kappaletta. Myöhemmästä listauksesta löytyy vaunuille jopa mittoja.

[Tommi K Hakala]

K-sarjan mielenkiintoinen kuriositeetti on neljällä kiinteällä akselilla varustettu vaunu. Siitä VR:n vuoden 1912 historiikki toteaa, että se muutettiin myöhemmin kolmiakseliseksi. Vaunun jäljittäminen tilastoista on kuitenkin hankalaa, koska korin päämitat ovat samat kuin lyhyissä kaksi- ja kolmiakselisissa vaunuissa. Vaunun numerosarjasta tai vaunujen kappalemääristä minulla ei ole tietoa. Vaunun sisempien akseleiden etäisyys oli 10’3’’. Kahden uloimman pyöräparin etäisyys taas oli 3’. Vaunu on siis villin näköinen ilmestys. Vanhin käytettävissäni oleva listaus vuodelta 1885 ei tunnista yhtään neliakselista vaunua, joka sopisi kyseisen vaunun muihin mittoihin (neliakselisia vaunuja ei ylipäätään ollut tuolloin kuin muutama).

Vuoden 1871 vaunuluettelossa on 4-akselisia K-vaunuja 23 kappaletta, numerot 17-19, 23, 26, 40-47, 58, 59, 70, 81-86, 88. 3-akselisia K-vaunuja oli tuolloin vain 2 kappaletta. Myöhemmästä listauksesta löytyy vaunuille jopa mittoja.

Onpa hienoa tietoa, että tuollaisia kiinteäakselisia 4-akselivaunuja on rakennettu !

[Kurt Ristniemi]

Onnistuin jotenkin hävittämään yhden viestini, ja silti vastaamaan siihen!

Yritetään uudestaan:
Liitteenä kuva sekä 4- että 3-akselisesta lankkuvaunusta. Piirustukset on laatinut konetirehtööri K. A. Nordman.
Vaunut ovat yhtä pitkät, mutta 4-akselinen on jalan verran kapeampi. 4-akselisessa on myös lyhemmät tolpat ja niitä on vähemmän.

Vuoden 1871 vaunuinventaarin mukaan 4-akseliset rakennettiin Helsingin - Hämeenlinnan rautatielle (23 kpl), ja 3-akseliset Hki-Hl rt:lle (2 kpl) ja Pietari-Riihimäki rautatierakennukselle (70) kpl.

3-akselisen vaunun piirrokseen merkittyjen vaununnumeroiden perusteella kuvat on laadittu kuvaamaan tilannetta ennen v. 1887 numerouudistusta.

Piirustukset on laatinut konetirehtööri K. A. Nordman.

Ajoituksen haarukoimista helpottaa jonkinverran tieto, että konetirehtöörin assistentti K. A. Nordman nimitettiin konetirehtööriksi heinäkuussa 1890, ja virkaeron hän sai vuonna 1908. Kuvat hän lie siis piirtänyt joskus vuosien 1890 ja 1908 välillä. (Ellei sitten piirtänyt niitä jo assistenttiaikoinaan, ja kuvien lähettäjä v. 1924 käytti hänestä viimeisintä nimikettä 'ent konetirehtööri, valtioneuvos'.)

 — I järnvägsstyrelsen tjänstgöra under innevarande juli månad ...  maskindirektörsassistenten K. A. Nordman såsom maskindirektör.
Nya Pressen, 2.7.1890, nro 175 Morgonnummer, s. 2

Konetirehtööri K. A. Nordmanin saatua wirkaeron, on rautatiehallitus määrännyt koneinsinööri A. W. Torenin toistaiseksi hoitamaan konetirehtöörin wirkaa.
Wiipuri, 6.9.1908, nro 105 (3-päiv. painos), s. 2

[Petri Sallinen]

Kyseinen piirustussetti koostuu muistaakseni seitsemästä piirustuksessa — myös pitkä kolmiakselinen KK on mukana, josta olen ottanut mittoja pienoismalliin. Settiin liittyy tarina, jonka mukaan K.A.Nordman olisi laatinut piirustukset rautatielaitoksen pääjohtajalle esimerkkinä siitä, minkälaisilta rautatielaitoksen uusimmat vaunut näyttävät. Tarinan mukaan piirustukset olisivat ajalta ennen vuonna 1878.  En osaa ottaa kantaa tarinan todenmukaisuuteen.

[Kurt Ristniemi]

Nämä kuvat ovat kuvastosta, jossa on 31 vaunupiirustusta.
Näitä kuvastoja on ainakin kaksi kappaletta, toisen omistaja on Generaldirektören ja toisen Maskindirektören. Kuvastot eroavat jonkinverran toistaan, vaikka molemmissa on sama määrä kuvia.
Kuvastoja ei valitettavasti ole päivätty.

Pitkä kolmiakselinen lankkuvaunu on kuvastossa tosiaan mukana.