Höyryveturimatkat syyttää Trafia eriarvoisesta kohtelusta

[[Tunnus poistettu]]

Museojunaliikenne tarkoittaa lainkin mukaan liikennettä, jolla ei tavoitella liiketaloudellista voittoa, joten siihen ei tule myöskään soveltaa kaikkia liike-elämän toimintatapoja.

Huomasit kai tekstissäni hymiön 

Tuota en tiennytkään, että lain mukaan museojunaliikenne on määritelty toiminnaksi, jolla ei (saa?) tavoitella liiketaloudellista voittoa. Pitääkö operaattorin vuosittain esittää jollekin viranomaiselle tappiollinen tai nollatuloksellinen tilinpäätös vai tarkastellaanko operaattorin tulosta jollain pidemmällä aikavälillä? Voimakkaasti reguloiduilla toimialoilla, kuten sähkösiirtotoiminnassa taas on asetettu taloudellisia reunaehtoja, joiden noudatttaminen on säännöllisesti osoitettava valvovalle viranomaiselle.

Rautatielaki 304/2011:

5) museoliikenteellä museokalustolla rataverkolla harjoitettavaa laajuudeltaan vähäistä liikennöintiä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa;

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110304

[Petri Sallinen]

5) museoliikenteellä museokalustolla rataverkolla harjoitettavaa laajuudeltaan vähäistä liikennöintiä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa;
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110304

Tämä oli hyvä päivä — taas tiedän enemmän 

[Pasi Utriainen]

Ei kai Höyryveturimatkat1009 Oy ole museoliikennöitsijä, vaan liiketoimintaa harjoittava yritys. https://www.finder.fi/El%C3%A4mysmatkailua/H%C3%B6yryveturimatkat+1009+Oy/Kouvola/yhteystiedot/138709?what=H%C3%B6yryveturimatkat%201009%20Oy. Osakeyhtiöitä ovat myös Höyryraide Oy ja Keitele-Museo Oy. Muut (eli yhdistykset) lienevät sitten niitä yhteisöjä, joihin rautatielain mainittua kohtaa sovelletaan.
 
Höyryveturimatkat1009 ei näköjään kuulu Museorautatieliittoon, kuten muut alan toimijat http://www.rmhl.fi/index.html.

[Teemu Sirkiä]

Ei kai Höyryveturimatkat1009 Oy ole museoliikennöitsijä, vaan liiketoimintaa harjoittava yritys.

1009 on museoliikennettä harjoittava operaattori, olipa se sitten osakeyhtiö tai jokin muu. Sen junat ovat museojunia, jolloin niissä ei vaadita mm. JKV-laitteita. Muussa tapauksessahan se saisi ajaa matkustajaliikennettä vain niillä rataosilla, joilla VR:n yksinoikeussopimus ei ole voimassa.

[Mikko Nyman]

Vinkkivitosena sellainen, että domain 1009Leaks.fi näyttäisi olevan vapaa.

[[Tunnus poistettu]]

Muut (eli yhdistykset) lienevät sitten niitä yhteisöjä, joihin rautatielain mainittua kohtaa sovelletaan.

Tuloverolaki 1535/1992 3 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535#L2P3

Yhteisö

Yhteisöllä tarkoitetaan tässä laissa:

1) valtiota ja sen laitosta;

2) kuntaa ja kuntayhtymää;

3) seurakuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa;

4) osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia, sijoitusrahastoa, yliopistoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä, lainajyvästöä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä, säätiötä ja laitosta; (29.12.2009/1736)

5 kohta on kumottu L:lla 16.12.1994/1223

6) ulkomaista kuolinpesää;

7) edellä 1–6 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin verrattavaa muuta oikeushenkilöä tai erityiseen tarkoitukseen varattua varallisuuskokonaisuutta.

Rautatielaki 304/2011 ei erikseen määrittele käsitettä yhteisö, se on määritelty muissa laeissa kuten esim. tässä esitellyssä tuloverolain kohdassa.

[[Tunnus poistettu]]

Asiaa voidaan tarkastella (ainakin) kahdesta tulokulmasta:
2. Rautatieliikenteen näkökulmasta taas rautatiekilpailun voidaan nyt todeta alkaneen museojunaliikenteestä Suomessa. Teorian mukaanhan tarjontaa syntyy aina sinne, missä oletetaan olevan kysyntää. Operaattorit varaavat asianmukaisesti ratakapasiteettia ja kisaavat keskenään asiakkaista tuotteidensa ominaisuuksien avulla.   Asiakkaat taas äänestävät jaloillaan ja se operaattori on voittaja, joka saa eniten asiakkaiden ääniä. Kilpailu siis lisää palveluiden tarjontaa, parantaa niiden laatua ja pitää lippujen hinnat kurissa.

Kiinnostava huomio Petriltä. On totta, että museojunaliikennöitsijät ovat museojunaliikennöitsijöitä yhtiömuodosta riippumatta ja että ne eivät saa tuottaa toiminnallaan taloudellista voittoa. Sattuu vaan olemaan niin, että Suomen kokoisessa maassa museojunaliikenne ei voi tuottaa voittoa. Kaluston ylläpitokustannukset pitävät huolen siitä, ettei voittoa pääse muodostumaan. Museorekisteriin merkityn kaluston vähäisyys huolehtii edelleen siitä, että liikennemäärä pysyy lain tarkoittamalla tavalla vähäisenä, vaikka junat olisivat liikkeellä 24/7. Niinpä museojunaliikennettä koskevan lainkohdan perusteella on vaikeaa syyttää ketään mistään.

Kilpailua matkustajista ei ole kielletty museojunaliikennöitsijöiltä missään. Olkoonkin etten näe tässä puuhastelussa järjen hiventä, pitää Petrin havainto mielestäni paikkaansa.

[Eljas Pölhö]

...
Kilpailua matkustajista ei ole kielletty museojunaliikennöitsijöiltä missään. Olkoonkin etten näe tässä puuhastelussa järjen hiventä, pitää Petrin havainto mielestäni paikkaansa.

Ei tämä ole tuntematonta muuallakaan, mutta siitä on kyllä ainakin 10 vuotta kun olen nähnyt vastaavaa keskustelua täällä päin maalmaa. Suomi taas vähän jälkijunasssa? Mutta pitäkää nyt ihmeessä mölyt poissa julkisuudesta. Siitä mölystä ei hyödy kukaan. Sopikaa jutut hammasta purren keskenänne. Kilpailua ei pidä rajoittaa säädöksin. Se on kilpailijoiden (oli se sitten museo tai päivittäinen juna) itse keskenään sovittava asia, tai sitten "plånbokin" paksuus ratkaisee viimekädessä.

[Matti Mäntyvaara]

Museoliikennöitsijät eivät joudu tekemään mitään erityisiä selvityksiä taloudestaan, vain tavalliset veroilmoitukset. Museoliikennöitsijällä saattaa olla yleishyödyllisen yhteisön status, jolloin liikenne voi olla myös yleishyödyllistä toimintaa ilman arvonlisäveroa. Yleishyödyllinen yhteisö voi myös saada viranomaispäätöksiä maksutta.
Positiivista taloudellista tulosta ei yleensä tulkita liikevoitoksi, koska se kuitenkin käytetään museokaluston kunnostamiseen ja säilyttämiseen ja muuhun museaaliseen toimintaan.
Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja turvallisuustodistuksen osalta kaikki rautatieliikennettä harjoittavat ovat samassa asemassa.

[Matti Grönroos]

Muut (eli yhdistykset) lienevät sitten niitä yhteisöjä, joihin rautatielain mainittua kohtaa sovelletaan.

Tuloverolaki 1535/1992 3 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535#L2P3

Yhteisö

Yhteisöllä tarkoitetaan tässä laissa:

1) valtiota ja sen laitosta;

2) kuntaa ja kuntayhtymää;

3) seurakuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa;

4) osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia, sijoitusrahastoa, yliopistoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä, lainajyvästöä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä, säätiötä ja laitosta; (29.12.2009/1736)

5 kohta on kumottu L:lla 16.12.1994/1223

6) ulkomaista kuolinpesää;

7) edellä 1–6 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin verrattavaa muuta oikeushenkilöä tai erityiseen tarkoitukseen varattua varallisuuskokonaisuutta.

Rautatielaki 304/2011 ei erikseen määrittele käsitettä yhteisö, se on määritelty muissa laeissa kuten esim. tässä esitellyssä tuloverolain kohdassa.

Niin ja tämä määritelmä on voimassa vain tuloverolaissa. Jossain mualla laissa se voi olla jotain muuta.

[Lauri Uusitalo]

Sopikaa jutut hammasta purren keskenänne. Kilpailua ei pidä rajoittaa säädöksin. Se on kilpailijoiden (oli se sitten museo tai päivittäinen juna) itse keskenään sovittava asia, tai sitten "plånbokin" paksuus ratkaisee viimekädessä.

Tarkoittanet tässä museoliikennettä ja vain sitä?

[Matti Grönroos]

Museoliikennöitsijät eivät joudu tekemään mitään erityisiä selvityksiä taloudestaan, vain tavalliset veroilmoitukset. Museoliikennöitsijällä saattaa olla yleishyödyllisen yhteisön status, jolloin liikenne voi olla myös yleishyödyllistä toimintaa ilman arvonlisäveroa. Yleishyödyllinen yhteisö voi myös saada viranomaispäätöksiä maksutta.
Positiivista taloudellista tulosta ei yleensä tulkita liikevoitoksi, koska se kuitenkin käytetään museokaluston kunnostamiseen ja säilyttämiseen ja muuhun museaaliseen toimintaan.
Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja turvallisuustodistuksen osalta kaikki rautatieliikennettä harjoittavat ovat samassa asemassa.

Verottajan kanta asiaan on, että osakeyhtiömuotoinen yhteisö lähtökohtaisesti ei ole yleishyödyllinen, mutta se voi olla. Lisäksi, jos yhtiöjärjestyksensä perusteella se voi jakaa osinkoa, se ei ole yleishyödyllinen vaikka se ei jakaisikaan.

Puheena oleva yritys täyttää "ei voitontavoittelua" -ehdon siten, että se on vuosien varrella kerryttänyt koko joukon kumulatiivista persnettoa, mikä toimiala huomioon ottaen ei ole yllätys. Lisäksi osakeyhtiöllä on aika hyvät mahdollisuudet tilinpäätösjärjestelyin olla näyttämättä plussatulosta. Oleellista rautatielain kannalta ei siis ole yhtiömuoto.

[Eljas Pölhö]

Sopikaa jutut hammasta purren keskenänne. Kilpailua ei pidä rajoittaa säädöksin. Se on kilpailijoiden (oli se sitten museo tai päivittäinen juna) itse keskenään sovittava asia, tai sitten "plånbokin" paksuus ratkaisee viimekädessä.

Tarkoittanet tässä museoliikennettä ja vain sitä?

Tarkoitan firmojen/yhdistysten/seurojen yms välistä niiden nimissä tehtyä piikettelyä tms, se ei mielestäni kuulu julkisuuteen, ei harrastuspuolella eikä kaupallisella puolella. Yksityishenkilöt saavat toki sanoa ja olla mitä mieltä tahansa.

[Jarmo Puntanen]

"*****  5) museoliikenteellä museokalustolla rataverkolla harjoitettavaa laajuudeltaan vähäistä liikennöintiä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa; "


"Osakeyhtiölaki:
5 §

Toiminnan tarkoitus

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

[Lauri Uusitalo]

"*****  5) museoliikenteellä museokalustolla rataverkolla harjoitettavaa laajuudeltaan vähäistä liikennöintiä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa; "


"Osakeyhtiölaki:
5 §

Toiminnan tarkoitus

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

?

[Timo Salminen]

"*****  5) museoliikenteellä museokalustolla rataverkolla harjoitettavaa laajuudeltaan vähäistä liikennöintiä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa; "


"Osakeyhtiölaki:
5 §

Toiminnan tarkoitus

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

?

Ristiriita: museoliikenteen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, mutta HVM1009 on oy ja oy-lain mukaan oy:n tarkoitus on tuottaa voittoa.

[Mikko Nyman]

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

Ristiriita: museoliikenteen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, mutta HVM1009 on oy ja oy-lain mukaan oy:n tarkoitus on tuottaa voittoa.

Nimenomaan näin, kuten Jarmo yllä osakeyhtiölain 5 §:ää lihavoiden lainaa – "jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin". Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö voidaan yhtiöjärjestyksessä määrittää toimimaan esimerkiksi yleishyödyllisenä osakeyhtiönä voitontavoittelun sijaan.

Otin PRH:sta äsken Höyryveturimatkat 1009 Oy:n tuoreen kaupparekisteriotteen, eikä sen yhtiöjärjestyksessä mainita mitään Höyryveturimatkat 1009 Oy:n yleishyödyllisyydestä. Näin ollen on täysin yksiselitteistä, että Höyryveturimatkat 1009 Oy:n yhtiöjärjestys on ristiriidassa vallitsevien museoliikennesäädösten kohdan 5) kanssa, jossa kerrotaan, ettei museoliikennettä harjoittava yhteisö voi tavoitella toiminnallaan liiketaloudellista voittoa.

Aiheesta kiinnostunut voi hankkia Höyryveturimatkat 1009 Oy:n kaupparekisteriotteen tästä.

[Jorma Toivonen]

HVM 1009 on julkaissut aikataulunsa ja hinnastonsa "Höyryjunan kyydissä kohti Joulua" Turun seudulla 3.12.2016. ( http://hoyryveturimatkat1009.fi/aikataulut-ja-hinnat ). 3-vaunuisen junan kapasiteetti lienee 170-matkustajaa, kun taasen HMVY samaan aikaan tarjoaa tilaa yli 400-matkustajalle Turun ja Uudenkaupungin välille ( http://www.hmvy.fi/wp/?page_id=158 ). Toisaalta HVM 1009:n kyydissä on turvallista matkustaa: " Höyryveturimatkat 1009 Oy:n henkilökunta valvoo juna-asiakkaiden turvallisuutta matkan aikana ja asemien laitureilla".

Onkohan kukaan laskenut montako turvallisuuspoikkeamaa on tälle operaattorille viime aikoina kirjattu/jätetty kirjaamatta?

[Juhani Pirttilahti]

Onkohan kukaan laskenut montako turvallisuuspoikkeamaa on tälle operaattorille viime aikoina kirjattu/jätetty kirjaamatta?

Ei niitä voi laskea, koska nämä tiedot eivät ole julkisia.

[Eero Karttunen]

Lokakuussa esitetty väite Trafin eriarvoisesta kohtelusta vaikutti sen verran erikoiselta, että kyselin lokakuussa Itä-Suomen poliisilaitoksen tiedottajalta poliisin käsitystä heinäkuun tapahtumista voimassa olevan lain perustella. Sain silloin tiedusteluuni vastauksen, että asian käsittely on Savonlinnan poliisilaitoksella vielä kesken.

Kyselin rikosasian kohtaloa tänään uudelleen Kuopiosta Itä-Suomen poliisilaitokselta ja laitoksen viestintäpäällikkö vastasi tapahtumista höyryveturin ajon keskeyttämisen yhteydessä seuraavaa:

Asiakirjoista löytyy Tutkinnan päätös 5740/R/47204/16. Päätös tutkinnan lopettamisesta on päivältä 28.1.2017.
Kuljettajalle on annettu sakko.
Rikosnimike: Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Lainkohdat: Rikoslaki 23 luku 10 § ja Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä 7 §
Sakon määrä 20 päiväsakkoa 520 euroa

Lisäksi ilmoitettiin, että mikäli halutaan tilata päätösasiakirjasta jäljennös asianmukaista lunastusta vastaan, niin sen voi kuka tahansa tilata Itä-Suomen poliisilta kerrotulla diaarinumerolla. Asiakirjathan ovat ratkaisun jälkeen julkisia.

Päiväsakkojen määrä 20 ps vastaa poliisin "sakotuskäsikirjan" normaalisakkoa esimerkiksi tapauksessa "kuljetti yleisellä tiellä moottorikäyttöistä ajoneuvoa ilman vaadittavaa ajo-oikeutta" RL 23:10. Veturin kuljettamisesta oikeudetta käsikirja ei taida antaa suositusta; ei kai ole ajateltu kenenkään kuljettavan junaa ilman lupakirjaa. Tietysti itse kukin voi miettiä mm. sen seikan vaikutusta päiväsakkojen määrään, että  junan ajolupa ja sen säilyttäminen on paljon tiukemmin säädelty kuin auton ajalupa ja ajoluvan säilyttäminen. Junan ajoluvan suhteen laissa on säädetty ehdoton yläikäraja ja  ajoluvallisenkin kuljettajan täytyy käydä vuosittain tenttaamassa tietonsa kertauskoulutuksessa ja vanhemmiten käydä myös vuosittain tutkituttamassa terveytensä ja sopivuutensa toimimaan kujettajana tietyillä lääkäreillä jne.

[[Tunnus poistettu]]

Kysyn vaan sitä: miksei Sarantila ole veturinsa käytönvalvoja?
Suorittiko koskaan höyryveturiaikana kuskikurssia?

[Mikko Nyman]

Asiakirjoista löytyy Tutkinnan päätös 5740/R/47204/16. Päätös tutkinnan lopettamisesta on päivältä 28.1.2017.
Kuljettajalle on annettu sakko.
Rikosnimike: Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Lainkohdat: Rikoslaki 23 luku 10 § ja Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä 7 §
Sakon määrä 20 päiväsakkoa 520 euroa

Tässähän on business case, jos asiaa yhtään laskee auki:
– junaan mahtuu 174 matkustajaa
– keskihintainen lippu arviolta 25,00 EUR (+ alv 10 %)

==

TULOT
4350,00 EUR

KULUT
520 euron sakko (ei sis. alv., sillä poliisi ei alv.velv.)

Muita kuluja ei ole, koska ihmiset tekevät talkootyötä.

KATE
4350 EUR - 520 EUR = 3830 EUR

Kate-% = 88 %. Ei paha. Montako reissua laitellaan?

[Eero Karttunen]

Mikko on tehnyt edellä olevat laskemansa tietysti vahva pilke silmäkulmassa, mutta Mikko kyllä puuttuu ihan oikeaan asiaan. Itsekin olen ihmetellyt kun rikoshyödystä ei puhuta saamassani selvityksessä mitään, vaikka nimenomaan tiedustelin poliisilta myös mahdollisista muista rikosoikeudellisista seuraamuksista. En kuitenkaan suosittelisi ketään yrittämään samanlaista kulkuneuvon kuljettamista luvatta uudelleen ainakaan hyödyn takia. Nimittäin rikoslaissa on ollut iät ajat, tällä hetkellä rikoslain 10 luvussa,  säännökset rikoshyödyn menettämisestä valtiolle. Niinpä esimerkiksi viime syyskuussa Helsingin hovioikeus määräri kaksi Uber-kuskia menettämään luvattomasta taksiliikenteestä saamansa rikoshyödyn kokonaisuudessaan valtiolle, toisen 2.800 euroa ja toisen 12.250 euroa, vieläpä niin että saaduista palkkioista ei voinut vähentää esim auton pääoma- ja polttoainekuluja eikä ansiotulojen veroja. Eli periaate rikoslaissa on kyllä aivan selkeä: Saatu rikoshyöty menee valtiolle, eli rikos ei kannata.

Ehkä tässä junatapauksessa vastaus löytyisi tilaamalla tuo poliisitutkintapöytäkirja. Ehkäpä poliisitutkinnassa on tuotu esiin, että junafirman liikennöinti päättyi moneksi viikoksi tähän poliisin käyntiin eli suoranaisesti juuri tämän rikoksen johdosta, ja että vaikka firman oma liikennöinti päättyikin siihen, jotenkin junakin piti saada sitten kuljetetuksi Savonlinnasta takaisin Kouvolaan tms. Eli ehkä on saatu poliisi vakuuttautumaan siitä, että rikoshyötyä ei ole voinut tässä tapauksessa syntyä. Tässä tapauksessahan on todella monenlaisia selityksiä tunnetusti löytynyt. On tätä rikoshyötyasiaa varmaan poliisitutkinnassa mietitty, kun laki kerran niin määrää. Sitä paitsi rikoslain 10 luvun 10 §:ssä on säännös, että rikoshyöty voidaan jättää tuomitsematta valtiolle, jos hyöty on vähäinen tai jos olosuhteet tai vastaajan taloudellinen asema tms huomioon ottaen hyödyn menettäminen valtiolle olisi kohtuutonta.